FinRK - I Kings - 22

22:1  Aram ja Israel olivat kolme vuotta aloillaan sotimatta keskenään.

22:2  Kolmantena vuotena Joosafat, Juudan kuningas, tuli Ahabin, Israelin kuninkaan, luo.

22:3  Israelin kuningas sanoi palvelijoilleen: ”Tiedättehän, että Gileadin Raamot kuuluu meille? Silti me olemme toimettomia emmekä ota sitä pois Aramin kuninkaan käsistä.”

22:4  Sitten hän kysyi Joosafatilta: ”Lähdetkö kanssani sotaan Gileadin Raamotiin?” Joosafat vastasi Israelin kuninkaalle: ”Minä niin kuin sinä, minun kansani niin kuin sinun kansasi, minun hevoseni niin kuin sinun hevosesi!”

22:5  Joosafat sanoi vielä Israelin kuninkaalle: ”Kysy kuitenkin ensin, mitä Herra sanoo.”

22:6  Israelin kuningas kutsui koolle profeettoja noin neljäsataa miestä ja kysyi heiltä: ”Tuleeko minun lähteä sotaan Gileadin Raamotia vastaan vai luovunko ajatuksesta?” He vastasivat: ”Lähde! Herra antaa sen kuninkaan käsiin.”

22:7  Mutta Joosafat sanoi: ”Eikö täällä ole enää ketään muuta Herran profeettaa, jolta voisimme kysyä?”

22:8  Israelin kuningas vastasi Joosafatille: ”On vielä yksi mies, Miika, Jimlan poika, jonka kautta voisimme kysyä Herralta. Mutta minä vihaan häntä, sillä hän ei koskaan profetoi minulle hyvää vaan aina pahaa.” Joosafat sanoi: ”Älköön kuningas puhuko noin.”

22:9  Israelin kuningas kutsui erään hovimiehen ja sanoi: ”Hae kiireesti Miika, Jimlan poika!”

22:10  Israelin kuningas ja Joosafat, Juudan kuningas, istuivat kumpikin kuninkaallisiin vaatteisiin puettuina valtaistuimellaan Samarian portin aukiolla, ja kaikki profeetat olivat hurmoksissa heidän edessään.

22:11  Sidkia, Kenaanan poika, teki itselleen rautasarvet ja sanoi: ”Näin sanoo Herra: ’Näillä sinä pusket aramilaisia, kunnes teet heistä lopun.’”

22:12  Kaikki profeetat profetoivat samoin sanoin: ”Mene Gileadin Raamotiin, niin saat voiton, sillä Herra antaa kaupungin kuninkaan käsiin.”

22:13  Sanansaattaja, joka oli mennyt kutsumaan Miikaa, sanoi hänelle: ”Kuule, kaikki profeetat ovat yhdestä suusta luvanneet kuninkaalle hyvää. Olkoon sinunkin sanomasi heidän sanomansa kaltainen. Lupaa sinäkin hyvää.”

22:14  Mutta Miika vastasi: ”Niin totta kuin Herra elää, minä puhun sen, minkä Herra minulle sanoo.”

22:15  Kun hän tuli kuninkaan eteen, kuningas kysyi häneltä: ”Miika, lähdemmekö sotaan Gileadin Raamotiin vai luovummeko ajatuksesta?” Miika vastasi: ”Lähde, niin saat voiton, sillä Herra antaa kaupungin kuninkaan käsiin.”

22:16  Mutta kuningas sanoi hänelle: ”Kuinka monta kertaa minun on vannotettava sinua, ettet puhu minulle muuta kuin totuuden Herran nimessä?”

22:17  Miika vastasi: ”Minä näin koko Israelin hajallaan vuorilla kuin lampaat, joilla ei ole paimenta. Ja Herra sanoi: ’Näillä ei ole isäntää. Palatkoon kukin rauhassa kotiinsa.’”

22:18  Niin Israelin kuningas sanoi Joosafatille: ”Enkö minä sanonut sinulle, ettei hän koskaan profetoi minulle hyvää vaan aina pahaa!”

22:19  Mutta Miika sanoi: ”Kuule siis Herran sana! Minä näin Herran istuvan istuimellaan ja taivaan koko sotajoukon seisovan hänen luonaan, hänen oikealla ja vasemmalla puolellaan.

22:20  Ja Herra kysyi: ’Kuka viekoittelisi Ahabin lähtemään sotaan, että hän kaatuisi Gileadin Raamotissa?’ Yksi sanoi yhtä, toinen toista.

22:21  Silloin tuli esiin eräs henki, joka asettui seisomaan Herran eteen ja sanoi: ’Minä viekoittelen hänet.’ Herra kysyi siltä: ’Miten?’

22:22  Henki vastasi: ’Minä lähden sinne ja menen valheen hengeksi kaikkien hänen profeettojensa suuhun.’ Silloin Herra sanoi: ’Saat viekoitella, sinä pystyt siihen. Mene ja tee niin!’

22:23  Ja nyt, katso, Herra on pannut valheen hengen kaikkien näiden sinun profeettojesi suuhun. Herra on päättänyt, että sinun osaksesi tulee onnettomuus.”

22:24  Silloin Sidkia, Kenaanan poika, meni Miikan luo, löi häntä poskelle ja sanoi: ”Miten Herran henki on muka poistunut minusta puhuakseen vain sinun kanssasi?”

22:25  Miika vastasi: ”Sen saat nähdä sinä päivänä, jona joudut siirtymään piilopaikasta toiseen.”

22:26  Israelin kuningas sanoi: ”Ottakaa Miika kiinni ja viekää hänet takaisin kaupungin päällikön Aamonin ja kuninkaan pojan Jooaksen luo

22:27  ja sano: ’Näin sanoo kuningas: Pankaa tämä mies vankilaan ja elättäkää häntä vesitilkalla ja leivänkannikalla, kunnes palaan turvallisesti takaisin.’”

22:28  Miika vastasi: ”Jos sinä todella palaat turvallisesti takaisin, silloin Herra ei ole puhunut minun kauttani.” Ja vielä hän sanoi: ”Kuulkaa tämä, kaikki kansat!”

22:29  Sitten Israelin kuningas ja Joosafat, Juudan kuningas, menivät Gileadin Raamotiin.

22:30  Israelin kuningas sanoi Joosafatille: ”Minä pukeudun valeasuun ennen kuin käyn taisteluun. Ole sinä kuitenkin omissa vaatteissasi.” Niin Israelin kuningas pukeutui valeasuun ja lähti taisteluun.

22:31  Mutta Aramin kuningas oli antanut käskyn sotavaunujen päälliköille, joita hänellä oli kolmekymmentäkaksi: ”Älkää ryhtykö taisteluun yhdenkään sotamiehen tai päällikön kanssa, vaan ainoastaan Israelin kuninkaan kanssa.”

22:32  Kun sotavaunujen päälliköt näkivät Joosafatin, he sanoivat: ”Tuo on varmaankin Israelin kuningas”, ja suuntasivat hyökkäyksensä häntä kohti. Silloin Joosafat huusi apua.

22:33  Kun sotavaunujen päälliköt näkivät, ettei hän ollutkaan Israelin kuningas, he lakkasivat ajamasta häntä takaa.

22:34  Mutta eräs mies oli jännittänyt jousensa ja ampui umpimähkään ja osui Israelin kuningasta vyöpanssarin ja rintahaarniskan väliin. Kuningas sanoi vaunujensa ohjaajalle: ”Käännä vaunut ja vie minut pois taistelusta. Minä olen haavoittunut.”

22:35  Mutta kun taistelu tuona päivänä kävi yhä kiivaammaksi, kuningas jäi seisomaan vaunuihinsa vastapäätä aramilaisia. Illalla hän kuoli, sillä hänen verensä oli vuotanut kuiviin vaunujen pohjalle.

22:36  Auringon laskiessa kaikui huuto kautta koko sotajoukon: ”Joka mies kaupunkiinsa! Joka mies omaan maahansa!”

22:37  Näin kuningas Ahab kuoli. Hänet vietiin Samariaan ja haudattiin sinne.

22:38  Hänen vaununsa huuhdottiin Samarian lammikolla, jossa porttojen oli tapana peseytyä, ja koirat nuolivat hänen vertaan, sen sanan mukaan, jonka Herra oli puhunut.

22:39  Muista Ahabia koskevista asioista ja kaikesta, mitä hän teki, norsunluupalatsista, jonka hän rakensi, ja kaikista kaupungeista, jotka hän linnoitti, niistä on kirjoitettu Israelin kuninkaiden aikakirjaan.

22:40  Ahab meni lepoon isiensä luo, ja hänen poikansa Ahasja tuli kuninkaaksi hänen jälkeensä.

22:41  Aasan poika Joosafat tuli Juudan kuninkaaksi Israelin kuninkaan Ahabin neljäntenä hallitusvuotena.

22:42  Joosafat oli kolmenkymmenenviiden vuoden ikäinen tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi kaksikymmentäviisi vuotta Jerusalemissa. Hänen äitinsä oli nimeltään Asuba, Silhin tytär.

22:43  Joosafat kulki kaikessa isänsä Aasan tietä, siltä poikkeamatta, ja teki sitä, mikä oli oikein Herran silmissä.

22:44  Kukkuloilla olevia uhripaikkoja ei kuitenkaan hävitetty, vaan kansa uhrasi ja suitsutti yhä edelleen uhrikukkuloilla.

22:45  Joosafat solmi rauhan Israelin kuninkaan kanssa.

22:46  Muista Joosafatia koskevista asioista, hänen urheudestaan, jota hän osoitti, ja siitä, kuinka hän taisteli, on kirjoitettu Juudan kuninkaiden aikakirjaan.

22:47  Hän hävitti maasta viimeisetkin niistä haureellisista pyhäkköpojista, jotka olivat jääneet jäljelle hänen isänsä Aasan ajoilta.

22:48  Edomissa ei tuolloin ollut kuningasta, vaan sitä hallitsi maaherra.

22:49  Joosafat oli teettänyt Tarsisin-laivoja, joiden oli määrä purjehtia Oofiriin noutamaan kultaa, mutta ne eivät päässeet perille, sillä ne joutuivat haaksirikkoon Esjon-Geberissä.

22:50  Silloin Ahasja, Ahabin poika, sanoi Joosafatille: ”Anna palvelijoitteni purjehtia samoilla laivoilla sinun palvelijoittesi kanssa.” Joosafat ei kuitenkaan suostunut siihen.

22:51  Sitten Joosafat meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin isiensä viereen isänsä Daavidin kaupunkiin. Hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Jooram.

22:52  Ahabin poika Ahasja tuli Israelin kuninkaaksi Samariassa Juudan kuninkaan Joosafatin seitsemäntenätoista hallitusvuotena, ja hän hallitsi Israelia kaksi vuotta.

22:53  Hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, ja kulki isänsä ja äitinsä tietä sekä Jerobeamin, Nebatin pojan, tietä, hänen, joka oli vietellyt Israelin tekemään syntiä.

22:54  Ahasja palveli Baalia ja kumarsi sitä. Näin hän vihastutti Herran, Israelin Jumalan, aivan kuten hänen isänsä oli tehnyt.