FinRK - Mark - 4

4:1  Jeesus rupesi taas opettamaan järven rannalla. Hänen luokseen kokoontui niin paljon ihmisiä, että hän astui veneeseen ja istui siinä järvellä. Kansanjoukko jäi järven rantaan.

4:2  Hän opetti heille vertauksin monia asioita. Opettaessaan hän sanoi:

4:3  ”Kuulkaa! Kylväjä lähti kylvämään.

4:4  Hänen kylväessään osa siemenistä putosi tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät ne.

4:5  Osa taas putosi kallioperälle, jossa siemenillä ei ollut paljon maata. Ne nousivat pian oraalle, kun niillä ei ollut syvää maata.

4:6  Auringon noustua oraat kuitenkin paahtuivat, ja koska niillä ei ollut juurta, ne kuivettuivat.

4:7  Osa putosi orjantappuroiden sekaan. Orjantappurat kasvoivat ja tukahduttivat oraan, eikä se antanut satoa.

4:8  Mutta osa putosi hyvään maahan, nousi oraalle, kasvoi ja antoi sadon, mikä kolmikymmen-, mikä kuusikymmen- ja mikä satakertaisen.”

4:9  Sitten Jeesus sanoi heille: ”Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon!”

4:10  Kun Jeesus oli jäänyt yksin, ne kaksitoista ja muut hänen ympärillään olevat kysyivät häneltä, mitä vertaukset tarkoittivat.

4:11  Hän sanoi heille: ”Teille on uskottu Jumalan valtakunnan salaisuus, mutta noille ulkopuolella oleville kaikki tulee vertauksin,

4:12  että he näkevinä näkisivät eivätkä käsittäisi ja kuulevina kuulisivat eivätkä ymmärtäisi, etteivät kääntyisi eivätkä saisi anteeksi.”

4:13  Vielä Jeesus sanoi heille: ”Ettekö käsitä tätä vertausta? Kuinka sitten voisitte ymmärtää kaikki muut vertaukset?

4:14  Kylväjä kylvää sanan.

4:15  Tien oheen kylvetty kuvaa ihmisiä, jotka kuulevat sanan mutta joilta Saatana tulee heti ottamaan pois heihin kylvetyn sanan.

4:16  Kallioperälle kylvetty kuvaa taas niitä, jotka kuullessaan sanan ottavat sen heti iloiten vastaan,

4:17  mutta koska heillä ei ole juurta itsessään, he kestävät vain hetken. Kun sitten tulee ahdistus tai vaino sanan tähden, he luopuvat heti.

4:18  Orjantappuroiden sekaan kylvetty kuvaa niitä, jotka kuulevat sanan,

4:19  mutta tämän maailman huolet, rikkauden petollinen viettelys ja muut himot pääsevät heissä tukahduttamaan sanan, niin että se jää hedelmättömäksi.

4:20  Mutta hyvään maahan kylvetty kuvaa niitä, jotka kuulevat sanan, ottavat sen vastaan ja tuottavat sadon, mikä kolmikymmen-, mikä kuusikymmen-, mikä satakertaisen.”

4:21  Sitten Jeesus sanoi heille: ”Eihän lamppua oteta esiin siksi, että se pantaisiin vakan tai vuoteen alle. Eikö siksi, että se pantaisiin lampunjalkaan?

4:22  Eihän mikään ole salattuna muuta varten kuin tullakseen ilmi eikä kätkettynä muuta varten kuin tullakseen julki.

4:23  Jos jollakulla on korvat kuulla, se kuulkoon.”

4:24  Vielä hän sanoi heille: ”Tarkatkaa sitä, mitä kuulette. Millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan, ja vielä lisätäänkin.

4:25  Jolla on, sille annetaan, mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, mitä hänellä on.”

4:26  Jeesus sanoi: ”Tämän kaltainen on Jumalan valtakunta: Mies kylvää siemenen maahan.

4:27  Nukkuipa hän tai valvoi, öin ja päivin, siemen orastaa ja kasvaa, eikä hän tiedä, miten.

4:28  Maa tuottaa sadon aivan itsestään: ensin korren, sitten tähkän ja viimein täyden jyvän tähkään.

4:29  Heti kun sato on kypsä, hän lähettää sirpin, sillä sadonkorjuun aika on tullut.”

4:30  Sitten Jeesus sanoi: ”Mihin vertaisimme Jumalan valtakuntaa, mitä vertausta siitä käyttäisimme?

4:31  Se on kuin sinapinsiemen, joka maahan kylvettäessä on pienin kaikista siemenistä maan päällä.

4:32  Mutta maahan kylvettynä se kasvaa, ja siitä tulee suurin kaikista vihanneskasveista. Se tekee niin suuria oksia, että taivaan linnut voivat tehdä pesänsä sen varjoon.”

4:33  Monin tällaisin vertauksin Jeesus puhui ihmisille sanaa, sen mukaan kuin he kykenivät kuulemaan.

4:34  Ilman vertausta hän ei puhunut heille, mutta opetuslapsilleen hän selitti kaiken, kun he olivat keskenään.

4:35  Samana päivänä illan tultua Jeesus sanoi opetuslapsille: ”Lähtekäämme toiselle rannalle.”

4:36  He lähettivät kansan luotaan ja lähtivät Jeesuksen kanssa veneellä, jossa hän jo oli. Myös muita veneitä oli hänen matkassaan.

4:37  Pian nousi kova myrsky ja aallot syöksyivät veneeseen, niin että se oli täyttymäisillään.

4:38  Jeesus nukkui veneen perässä nojaten päänaluseen. Opetuslapset herättivät hänet ja sanoivat: ”Opettaja, etkö välitä siitä, että me hukumme?”

4:39  Herättyään hän nuhteli tuulta ja sanoi järvelle: ”Vaikene, ole hiljaa!” Niin tuuli asettui, ja tuli aivan tyven.

4:40  Hän sanoi heille: ”Miksi te olette peloissanne? Eikö teillä vieläkään ole uskoa?”

4:41  Heidät valtasi suuri pelko, ja he sanoivat toisilleen: ”Kuka tämä oikein on, kun tuuli ja merikin tottelevat häntä?”