Site uses cookies to provide basic functionality.

OK
I KINGS
Prev Up Next Toggle notes
Chapter 22
I Ki FinSTLK2 22:1  He olivat alallaan kolme vuotta: ei ollut sotaa Aramin ja Israelin välillä.
I Ki FinSTLK2 22:2  Mutta kolmantena vuotena tuli Joosafat, Juudan kuningas, Israelin kuninkaan luo.
I Ki FinSTLK2 22:3  Israelin kuningas sanoi palvelijoilleen: "Tiedättehän, että Gileadin Raamot on meidän. Kuitenkin olemme toimettomia emmekä ota sitä pois Aramin kuninkaan käsistä."
I Ki FinSTLK2 22:4  Hän sanoi Joosafatille: "Lähdetkö kanssani sotaan Gileadin Raamotiin?" Joosafat vastasi Israelin kuninkaalle: "Minä niin kuin sinä, minun kansani niin kuin sinun kansasi, minun hevoseni niin kuin sinun hevosesi!"
I Ki FinSTLK2 22:5  Mutta Joosafat sanoi Israelin kuninkaalle: "Kysy kuitenkin ensin, mitä Herra sanoo."
I Ki FinSTLK2 22:6  Niin Israelin kuningas kokosi profeetat, noin neljäsataa miestä, ja sanoi heille: "Onko minun lähdettävä sotaan Gileadin Raamotia vastaan vai oltava lähtemättä?" He vastasivat: "Lähde, Herra antaa sen kuninkaan käsiin."
I Ki FinSTLK2 22:7  Mutta Joosafat sanoi: "Eikö täällä ole enää ketään muuta Herran profeettaa, jolta voisimme kysyä?"
I Ki FinSTLK2 22:8  Israelin kuningas vastasi Joosafatille: "On täällä vielä mies, jolta voisimme kysyä Herran mieltä, mutta minä vihaan häntä, sillä hän ei koskaan ennusta minulle hyvää, vaan aina pahaa, se on Miika, Jimlan poika." Joosafat sanoi: "Älköön kuningas niin puhuko."
I Ki FinSTLK2 22:9  Israelin kuningas kutsui erään hoviherran ja sanoi: "Nouda kiireen vilkkaa Miika, Jimlan poika."
I Ki FinSTLK2 22:10  Mutta Israelin kuningas ja Joosafat, Juudan kuningas, istuivat kumpikin valtaistuimellaan puettuina kuninkaallisiin pukuihinsa puimatantereella Samarian portin ovella. Kaikki profeetat olivat hurmoksissa heidän edessään.
I Ki FinSTLK2 22:11  Sidkia, Kenaanan poika, teki itselleen rautasarvet ja sanoi: "Näin sanoo Herra: Näillä sinä pusket aramilaisia, kunnes teet heistä lopun."
I Ki FinSTLK2 22:12  Kaikki profeetat ennustivat samalla tavalla sanoen: "Mene ylös Gileadin Raamotiin, saat voiton. Herra antaa sen kuninkaan käsiin."
I Ki FinSTLK2 22:13  Sanansaattaja, joka oli mennyt kutsumaan Miikaa, puhui hänelle sanoen: "Katso, kaikki profeetat ovat yhdestä suusta luvanneet kuninkaalle hyvää. Olkoon sanasi heidän sanansa kaltainen, ja lupaa sinäkin hyvää."
I Ki FinSTLK2 22:14  Mutta Miika vastasi: "Niin totta kuin Herra elää, sen puhun, minkä Herra minulle sanoo."
I Ki FinSTLK2 22:15  Kun hän tuli kuninkaan eteen, kuningas sanoi hänelle: "Miika, onko meidän lähdettävä sotaan Gileadin Raamotiin vai oltava lähtemättä?" Hän vastasi hänelle: "Lähde, niin saat voiton. Herra antaa sen kuninkaan käsiin."
I Ki FinSTLK2 22:16  Mutta kuningas sanoi hänelle: "Kuinka monta kertaa minun on vannotettava sinua, ettet puhu minulle muuta kuin totuutta Herran nimessä?"
I Ki FinSTLK2 22:17  Silloin hän sanoi: "Minä näin koko Israelin hajallaan vuorilla kuin lampaat, joilla ei ole paimenta. Herra sanoi: 'Näillä ei ole isäntää, palatkoon kukin rauhassa kotiinsa.'"
I Ki FinSTLK2 22:18  Israelin kuningas sanoi Joosafatille: "Enkö sanonut sinulle, ettei tämä koskaan ennusta minulle hyvää, vaan aina pahaa?"
I Ki FinSTLK2 22:19  Mutta hän sanoi: "Kuule siis Herran sana: Näin Herran istuvan istuimellaan ja kaiken taivaan joukon seisovan hänen edessään, hänen oikealla ja vasemmalla puolellaan.
I Ki FinSTLK2 22:20  Herra sanoi: 'Kuka viekoittelisi Ahabin lähtemään sotaan, että hän kaatuisi Gileadin Raamotissa?' Mikä vastasi niin, mikä näin.
I Ki FinSTLK2 22:21  Silloin tuli henki ja asettui Herran eteen ja sanoi: 'Minä viekoittelen hänet.' Herra kysyi häneltä: 'Miten?'
I Ki FinSTLK2 22:22  Hän vastasi: 'Minä menen valheen hengeksi kaikkien hänen profeettojensa suuhun.' Silloin Herra sanoi: 'Saat viekoitella, siihen sinä pystyt, mene ja tee niin.'
I Ki FinSTLK2 22:23  Katso, nyt Herra on pannut valheen hengen kaikkien näiden profeettojesi suuhun, sillä Herra on päättänyt osaksesi onnettomuuden."
I Ki FinSTLK2 22:24  Silloin astui esille Sidkia, Kenaanan poika, löi Miikaa poskelle ja sanoi: "Mitä tietä Herran Henki on poistunut minusta puhuakseen kanssasi?"
I Ki FinSTLK2 22:25  Miika vastasi: "Sen saat nähdä sinä päivänä, jona kuljet huoneesta huoneeseen piiloutuaksesi."
I Ki FinSTLK2 22:26  Mutta Israelin kuningas sanoi: "Ota Miika ja vie hänet takaisin Aamonin, kaupungin päällikön, ja Jooaan, kuninkaan pojan, luo,
I Ki FinSTLK2 22:27  ja sano: 'Näin sanoo kuningas: Pankaa tämä vankilaan ja elättäkää häntä kovassa nälässä vedellä ja leivällä, kunnes palaan rauhassa takaisin.'"
I Ki FinSTLK2 22:28  Miika vastasi: "Jos palaat rauhassa takaisin, Herra ei ole puhunut kauttani." Hän sanoi vielä: "Kuulkaa tämä, kaikki kansat."
I Ki FinSTLK2 22:29  Israelin kuningas ja Joosafat, Juudan kuningas, menivät Gileadin Raamotiin.
I Ki FinSTLK2 22:30  Israelin kuningas sanoi Joosafatille: "Täytyypä pukeutua tuntemattomaksi, kun käy taisteluun, mutta ole sinä omissa vaatteissasi." Israelin kuningas pukeutui tuntemattomaksi ja kävi taisteluun.
I Ki FinSTLK2 22:31  Mutta Aramin kuningas oli käskenyt sotavaunujen päälliköitä, joita hänellä oli kolmekymmentä kaksi, sanoen: "Älkää ryhtykö taisteluun kenenkään muun kanssa, olkoon alempi tai ylempi, kuin ainoastaan Israelin kuninkaan kanssa."
I Ki FinSTLK2 22:32  Kun sotavaunujen päälliköt näkivät Joosafatin, he ajattelivat: "Tuo on varmaankin Israelin kuningas", ja kääntyivät hyökkäämään häntä vastaan. Silloin Joosafat huusi.
I Ki FinSTLK2 22:33  Kun sotavaunujen päälliköt näkivät, ettei se ollutkaan Israelin kuningas, he vetäytyivät hänestä pois.
I Ki FinSTLK2 22:34  Mutta eräs mies, joka oli jännittänyt jousensa ja ampui umpimähkään, satutti Israelin kuningasta vyöpanssarin ja rintahaarniskan väliin. Niin tämä sanoi vaunujensa ohjaajalle: "Käännä vaunut ja vie minut pois rintamalta, sillä olen haavoittunut."
I Ki FinSTLK2 22:35  Mutta kun taistelu sinä päivänä yltyi yltymistään, kuningas jäi seisomaan vaunuihinsa, päin aramilaisia. Illalla hän kuoli, ja verta oli vuotanut haavasta vaunun pohjalle.
I Ki FinSTLK2 22:36  Auringon laskiessa kaikui kautta sotajoukon huuto: "Joka mies kaupunkiinsa! Joka mies maahansa!"
I Ki FinSTLK2 22:37  Näin kuoli kuningas, ja hänet vietiin Samariaan, ja kuningas haudattiin Samariaan.
I Ki FinSTLK2 22:38  Kun vaunut huuhdottiin Samarian lammikolla, nuoleskelivat koirat hänen vertaan, ja portot peseytyivät siinä, sen sanan mukaan, jonka Herra oli puhunut.
I Ki FinSTLK2 22:39  Mitä muuta on kerrottavaa Ahabista ja kaikesta, mitä hän teki, siitä norsunluisesta palatsista, jonka hän rakensi, ja kaikista kaupungeista, jotka hän linnoitti, se on kirjoitettuna Israelin kuningasten aikakirjassa.
I Ki FinSTLK2 22:40  Niin Ahab meni lepoon isiensä luo. Hänen poikansa Ahasja tuli kuninkaaksi hänen jälkeensä.
I Ki FinSTLK2 22:41  Joosafat, Aasan poika, tuli Juudan kuninkaaksi Ahabin, Israelin kuninkaan, neljäntenä hallitusvuotena.
I Ki FinSTLK2 22:42  Joosafat oli kolmenkymmenen viiden vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi kaksikymmentä viisi vuotta Jerusalemissa. Hänen äitinsä oli nimeltään Asuba, Silhin tytär.
I Ki FinSTLK2 22:43  Hän vaelsi kaikessa isänsä Aasan tietä, siltä poikkeamatta, ja teki sitä, mikä oli oikein Herran silmissä.
I Ki FinSTLK2 22:44  Mutta uhrikukkulat eivät hävinneet, vaan kansa uhrasi ja suitsutti yhä edelleen uhrikukkuloilla.
I Ki FinSTLK2 22:46  Mitä muuta on kerrottavaa Joosafatista, hänen urotöistään ja hänen sodistaan, se on kirjoitettuna Juudan kuningasten aikakirjassa.
I Ki FinSTLK2 22:47  Hän hävitti maasta viimeiset niistä haureellisista pyhäkköpojista, jotka olivat jääneet jäljelle hänen isänsä Aasan ajoilta.
I Ki FinSTLK2 22:48  Edomissa ei siihen aikaan ollut kuningasta. Maaherra oli kuninkaana.
I Ki FinSTLK2 22:49  Joosafat oli teettänyt Tarsiin laivoja, joiden oli määrä kulkea Oofiriin kultaa noutamaan. Mutta laivat eivät päässeet lähtemään, sillä ne särkyivät Esjon-Geberissä.
I Ki FinSTLK2 22:50  Silloin Ahasja, Ahabin poika, sanoi Joosafatille: "Anna palvelijoitteni kulkea palvelijoittesi kanssa laivoissa." Mutta Joosafat ei tahtonut.
I Ki FinSTLK2 22:51  Joosafat meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin isiensä viereen hänen isänsä Daavidin kaupunkiin. Hänen poikansa Jooram tuli kuninkaaksi hänen jälkeensä.
I Ki FinSTLK2 22:52  Ahasja, Ahabin poika, tuli Israelin kuninkaaksi Samariassa Joosafatin, Juudan kuninkaan, seitsemäntenätoista hallitusvuotena ja hallitsi Israelia kaksi vuotta.
I Ki FinSTLK2 22:53  Hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, ja vaelsi isänsä ja äitinsä tietä ja Jerobeamin, Nebatin pojan, tietä, hänen, joka oli saattanut Israelin tekemään syntiä.
I Ki FinSTLK2 22:54  Hän palveli Baalia ja kumarsi häntä ja vihoitti Herran, Israelin Jumalan, samoin kuin hänen isänsä oli tehnyt.