Site uses cookies to provide basic functionality.

OK
LUKE
Prev Up Next
Chapter 18
Luke FinSTLK2 18:1  Hän puhui heille vertauksen siitä, että heidän tuli aina rukoilla eikä väsyä.
Luke FinSTLK2 18:2  Hän sanoi: "Eräässä kaupungissa oli tuomari, joka ei pelännyt Jumalaa eikä hävennyt ketään ihmistä.
Luke FinSTLK2 18:3  Siinä kaupungissa oli naisleski, joka tuli hänen luokseen ja sanoi: 'Auta minut oikeuteeni riitapuoltani vastaan.'
Luke FinSTLK2 18:4  Mutta pitkään aikaan hän ei tahtonut. Vaan sitten hän sanoi mielessään: 'Vaikka en pelkää Jumalaa enkä häpeä ihmisiä,
Luke FinSTLK2 18:5  kuitenkin, koska tämä leski tuottaa minulle vaivaa, autan hänet oikeuteensa, ettei hän lopulta tule ja lyö minua kasvoihin.'"
Luke FinSTLK2 18:6  Herra sanoi: "Kuulkaa, mitä tuo väärä tuomari sanoo!
Luke FinSTLK2 18:7  Eikö Jumala toimittaisi oikeutta valituilleen, jotka huutavat häntä avuksi yötä päivää, ja olisi pitkämielinen heitä kohtaan?
Luke FinSTLK2 18:8  Sanon teille: hän toimittaa heille oikeuden pian. Kuitenkin, kun Ihmisen Poika tulee, löytääkö hän uskoa maan päältä?"
Luke FinSTLK2 18:9  Hän puhui vielä tämän vertauksen muutamille, jotka luottivat itseensä luullen olevansa vanhurskaita, ja halveksivat muita:
Luke FinSTLK2 18:10  "Kaksi miestä meni ylös pyhäkköön rukoilemaan, toinen fariseus ja toinen publikaani.
Luke FinSTLK2 18:11  Fariseus seisoi ja rukoili itsekseen näin: 'Jumala, kiitän sinua, etten ole kuin muut ihmiset, rosvot, vääryyden harjoittajat, huorintekijät enkä myöskään kuin tuo publikaani.
Luke FinSTLK2 18:12  Paastoan kahdesti viikossa ja annan kymmenykset kaikista tuloistani.'
Luke FinSTLK2 18:13  Mutta publikaani seisoi takana eikä edes tahtonut nostaa silmiään taivasta kohti, vaan löi rintaansa ja sanoi: 'Jumala, ole minulle, syntiselle, leppynyt.'
Luke FinSTLK2 18:14  Sanon teille: tämä meni kotiinsa vanhurskautettuna, mutta se toinen ei; sillä jokainen, joka itsensä ylentää, alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se ylennetään."
Luke FinSTLK2 18:15  He kantoivat hänen luokseen pieniäkin lapsia, että hän koskisi heihin, mutta sen nähdessään opetuslapset nuhtelivat tuojia.
Luke FinSTLK2 18:16  Mutta Jeesus kutsui lapset luokseen ja sanoi: "Sallikaa lasten tulla minun tyköni älkääkä estäkö heitä, sillä sellaisten on Jumalan valtakunta.
Luke FinSTLK2 18:17  Totisesti sanon teille: se, joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa kuin lapsi, ei mene sinne sisälle."
Luke FinSTLK2 18:18  Eräs hallitusmies kysyi häneltä sanoen: "Hyvä opettaja, mitä minun pitää tehdä, että iankaikkisen elämän perisin?"
Luke FinSTLK2 18:19  Jeesus sanoi hänelle: "Miksi sanot minua hyväksi? Ei kukaan ole hyvä, paitsi Jumala yksin.
Luke FinSTLK2 18:20  Käskyt sinä tiedät: 'Älä tee huorin', 'Älä tapa', 'Älä varasta', 'Älä sano väärää todistusta', 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi.'"
Luke FinSTLK2 18:21  Mutta hän sanoi: "Tätä kaikkea minä olen noudattanut nuoruudestani asti."
Luke FinSTLK2 18:22  Kun Jeesus sen kuuli, hän sanoi hänelle: "Yksi sinulta vielä puuttuu: myy kaikki, mitä sinulla on, ja jakele köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaissa; ja tule ja seuraa minua."
Luke FinSTLK2 18:23  Mutta tämän kuullessaan hän tuli kovin murheelliseksi, sillä hän oli erittäin rikas.
Luke FinSTLK2 18:24  Kun Jeesus näki hänen olevan murheissaan, hän sanoi: "Kuinka vaikeaa onkaan niiden, joilla on rikkautta, päästä Jumalan valtakuntaan!
Luke FinSTLK2 18:25  Helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan."
Luke FinSTLK2 18:26  Ne, jotka sen kuulivat, sanoivat: "Kuka sitten voi pelastua?"
Luke FinSTLK2 18:27  Mutta hän sanoi: "Se, mikä on ihmisille mahdotonta, on Jumalalle mahdollista."
Luke FinSTLK2 18:28  Silloin Pietari sanoi: "Katso, me olemme luopuneet siitä, mitä meillä oli, ja seuranneet sinua."
Luke FinSTLK2 18:29  Hän sanoi heille: "Totisesti sanon teille: ei ole ketään, joka Jumalan valtakunnan tähden on luopunut talosta, vaimosta, veljistä, vanhemmista tai lapsista,
Luke FinSTLK2 18:30  ja joka ei saisi monin verroin takaisin tässä ajassa, ja tulevassa maailmassa iankaikkista elämää."
Luke FinSTLK2 18:31  Hän otti luokseen ne kaksitoista ja sanoi heille: "Katso, menemme ylös Jerusalemiin, ja kaikki on täysin toteutuva, mitä profeettojen kautta on kirjoitettu Ihmisen Pojasta.
Luke FinSTLK2 18:32  Sillä hänet annetaan pakanoiden käsiin, ja häntä pilkataan, häväistään ja syljetään.
Luke FinSTLK2 18:33  Ruoskittuaan he tappavat hänet, mutta kolmantena päivänä hän nousee ylös."
Luke FinSTLK2 18:34  Mutta he eivät ymmärtäneet tästä mitään, ja tämä puhe oli heiltä salattu eivätkä he käsittäneet, mitä sanottiin.
Luke FinSTLK2 18:35  Hänen lähestyessään Jerikoa eräs sokea istui tien vieressä kerjäten.
Luke FinSTLK2 18:36  Kuullessaan, että siitä kulki kansaa ohi, hän kyseli, mitä se oli.
Luke FinSTLK2 18:37  He ilmoittivat hänelle Jeesuksen, Nasaretilaisen, menevän ohi.
Luke FinSTLK2 18:38  Hän huusi sanoen: "Jeesus, Daavidin poika, armahda minua!"
Luke FinSTLK2 18:39  Edellä kulkijat nuhtelivat häntä saadakseen hänet vaikenemaan, mutta hän huusi vielä enemmän: "Daavidin poika, armahda minua!"
Luke FinSTLK2 18:40  Silloin Jeesus pysähtyi ja käski taluttaa hänet luokseen. Hänen tultuaan lähelle Jeesus kysyi häneltä:
Luke FinSTLK2 18:41  "Mitä tahdot, että sinulle tekisin?" Hän sanoi: "Herra, että saisin näköni jälleen."
Luke FinSTLK2 18:42  Jeesus sanoi hänelle: "Saa näkösi takaisin. Uskosi on sinut pelastanut."
Luke FinSTLK2 18:43  Heti hän sai näkönsä ja seurasi häntä ylistäen Jumalaa. Sen nähdessään kaikki kansa kiitti Jumalaa.