FinRK - Proverbs - 1

1:1  Salomon, Daavidin pojan, Israelin kuninkaan, sananlaskut

1:2  viisauden ja kurin oppimiseksi, ymmärryksen sanojen ymmärtämiseksi,

1:3  ymmärrystä tuovan kurin saamiseksi, vanhurskauden, oikeudenmukaisuuden ja kohtuullisuuden oppimiseksi.

1:4  Antakoot ne yksinkertaisille järkevyyttä, nuorisolle tietoa ja harkintakykyä.

1:5  Viisas kuulkoon ja saakoon lisää oppia, ja ymmärtävä hankkikoon opastusta

1:6  ymmärtääkseen sananlaskuja ja vertauksia, viisaiden sanoja ja heidän arvoituksiaan.

1:7  Herran pelko on tiedon alku, typerät pitävät halpana viisauden ja kurin.

1:8  Kuule, poikani, isäsi ojennusta äläkä hylkää äitisi opetusta,

1:9  sillä ne ovat ihana seppele sinun päähäsi ja käädyt sinun kaulaasi.

1:10  Poikani, jos synnintekijät sinua viekoittelevat, älä suostu,

1:11  vaikka he sanovat: ”Lähde mukaamme! Väijykäämme verta, vaanikaamme viatonta syyttömästi.

1:12  Nielaiskaamme heidät elävältä kuin tuonela, kokonaisina niin kuin ne, jotka hautaan vaipuvat.

1:13  Me saamme kaikenlaista kallista tavaraa, täytämme talomme saaliilla.

1:14  Heitä kanssamme arpaa, olkoon meillä kaikilla yhteinen kukkaro.”

1:15  Älä lähde, poikani, samalle tielle kuin he. Pidätä jalkasi heidän polultaan,

1:16  sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, kiiruhtavat vuodattamaan verta.

1:17  Turhaa on virittää verkko kaikkien siivekkäiden silmien eteen.

1:18  Ne väijyvät omaa vertaan, vaanivat omaa henkeään.

1:19  Näin käy jokaiselle väärän voiton tavoittelijalle; se ottaa omistajaltaan hengen.

1:20  Viisaus huutaa kadulla, antaa äänensä kuulua toreilla.

1:21  Meluisten katujen kulmissa se kutsuu, porttien luona kaupungissa se lausuu sanansa:

1:22  ”Kuinka kauan te, yksinkertaiset, rakastatte yksinkertaisuutta? Kuinka kauan pilkkaajilla on halu pilkkaan ja tyhmät vihaavat tietoa?

1:23  Kääntykää minun nuhdeltavikseni. Katso, minä vuodatan teille henkeäni, ilmoitan teille sanani.

1:24  Kun minä kutsuin, te ette siitä piitanneet, kun ojensin kättäni, kukaan ei kuunnellut.

1:25  Te vieroksuitte kaikkia minun neuvojani ettekä suostuneet minun ojennettavikseni.

1:26  Niinpä minäkin nauran teidän hädällenne ja pilkkaan, kun tulee se, mitä te kauhistutte,

1:27  kun tulee myrskynä se, mitä te kauhistutte, kun hätänne saapuu kuin rajuilma, kun päällenne tulee vaiva ja ahdistus.

1:28  Silloin he kutsuvat minua, mutta minä en vastaa, etsivät minua, mutta eivät löydä.

1:29  Koska he vihasivat tietoa, he eivät valinneet Herran pelkoa,

1:30  eivät suostuneet minun neuvooni, vaan pitivät halpana kaiken nuhteluni.

1:31  Niinpä he saavat syödä vaelluksensa hedelmää ja saavat kyllänsä omista hankkeistaan.

1:32  Sillä yksinkertaiset tappaa heidän luopumuksensa, ja tyhmät tuhoaa heidän huolettomuutensa.

1:33  Mutta joka minua kuulee, saa asua turvassa ja olla rauhassa onnettomuutta pelkäämättä.”