FinBiblia - Proverbs - 6

6:1  Poikani, jos sinää takaat lähimmäises, niin sinä olet kiinnittänyt kätes muukalaiseen.

6:2  Sinun sanoissas olet sinä paulaan istunut: sinä olet saavutettu puheissas.

6:3  ee siis, poikani, näin: pelasta itses: sillä olet tullut lähimmäises käsiin: joudu, nöyryytä itses ja vaadi lähimmäistäs.

6:4  Älä anna silmilles unta, eikä silmälautas torkkua.

6:5  Kirvoita itses niinkuin metsävuohi pois käsistä, niinkuin lintu pyytäjänsä käsistä.

6:6  Mene laiska myyriäisen tykö, katso hänen menoansa ja opi.

6:7  Vaikka ei hänelläyhtään hallitsiaa, teettäjää ja isäntää ole,

6:8  Kuitenkin valmistaa hän elatuksensa suvella, ja koo ruokansa eloaikana.

6:9  Kuinka kauan sinä laiska makaat? koskas nouset unesta?

6:10  Makaa vielä vähä, ota vielä unta päähäs; laske kätes vähä yhteen, ettäs vielä levätä voisit;

6:11  Niin köyhyys äkisti tulee päälles niinkuin matkamies, ja vaivaisuus niinkuin varustettu mies.

6:12  Jumalatoin ihminen, vahingollinen mies, kävelee suunsa vääryydellä,

6:13  Iskee silmää, nyhtää jalvoillansa, kokottelee sormillansa.

6:14  Vääryys on hänen sydämessänsä, ja aikoo pahaa: hän saattaa riidat matkaan.

6:15  Sentähden tulee pikaisesti hänen kadotuksensa, ja hän äkisti muserretaan rikki, niin ettei hänellä yhtään parannusta ole.

6:16  Kuusi on, joita Herra vihaa, ja seitsemää kauhistuu hänen sielunsa:

6:17  Ylpiät silmät, petollinen kieli, kädet, jotka vuodattavat viatonta verta;

6:18  Sydän, joka vahingollisia ajattelee, jalat, jotka ovat nopsat pahuuteen juoksemaan;

6:19  Väärä todistaja, joka valheita tuottaa, ja se, joka saattaa riidan veljesten välille.

6:20  Poikani, pidä isäs käskyt, ja älä hylkää äitis lakia.

6:21  Sido ne alati yhteen sydämes päälle, ja ripusta ne kaulaas.

6:22  Koskas vaellat, niin ne johdattavat sinua; koskas lepäät, niin he varjelevat sinua; koskas heräät, niin he puhuttelevat sinua.

6:23  Sillä käsky on niinkuin kynttilä, ja laki niinkuin valkeus, ja opin kuritus elämän tie,

6:24  Ettäs varjeltaisiin pahasta vaimosta, ja muukalaisen makiasta kielestä.

6:25  Älä himoitse sydämessäs hänen kauneuttansa, ettes vieteltäisi hänen silmäinsä kiillosta.

6:26  Sillä portto saattaa leivältä pois; mutta aviovaimo saattaa kauniin elämän.

6:27  Taitaako joku kätkeä tulen poveensa, ettei hänen vaattensa pala?

6:28  Eli taitaako joku hiilten päällä kävellä, ettei hän jalkojansa polta?

6:29  Niin sille tapahtuu, joka lähimmäisensä vaimoa lähentelee; ei se pääse rankaisematta, joka häneen ryhtyy.

6:30  Ei se ole varkaalle niin suuri häpiä, jos hän varastaa henkensä piteeksi, koska nälkä on:

6:31  Jos hän käsitetään, antaa hän sen seitsemänkertaisesti jälleen, ja kaiken huoneensa saadun;

6:32  Mutta joka vaimon janssa huoruuteen lankee, se on tyhmä, ja joka sielunsa kadottaa tahtoo, se niin tekee.

6:33  Rangaistus ja häpiä tulee hänen päällensä, ja hänen häväistyksensä ei pyyhitä pois.

6:34  Sillä miehen vihalla on kiivaus: ei hän säästä häntä koston päivänä:

6:35  Ei hän lukua pidä sovittajasta, eikä ota lahjoja, vaikka paljon antaisit.