Site uses cookies to provide basic functionality.

OK
JEREMIAH
Prev Up Next Toggle notes
Chapter 48
Jere FinPR92 48:1  Moabille. Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: -- Voi Neboa, se murskataan! Kirjataim vallataan ja tuhotaan. Kaupunki vuoren laella antautuu ja kukistuu.
Jere FinPR92 48:2  Kadonnut on Moabin kunnia! Viholliset ovat jo Hesbonissa ja tekevät suunnitelmia moabilaisten tuhoksi: "Käydään kimppuun, pyyhkäistään heidät pois maan päältä!" Myös sinä, Madmen, olet kohta mykkä, miekka on jo kintereilläsi.
Jere FinPR92 48:3  Kuulkaa! Huuto kiirii Horonaimista, siellä riehuu hävitys ja tuho.
Jere FinPR92 48:4  Moab on kukistunut, kauas kuuluu pienokaisten parku.
Jere FinPR92 48:5  Pakoon päässeet nousevat itkien Luhitin solaa, Horonaimista laskeutuvalta tieltä kantautuvat tuskan huudot hävityksen tähden.
Jere FinPR92 48:6  "Paetkaa! Menkää autiomaahan turvaan, pysytelkää hengissä kuin kataja!"
Jere FinPR92 48:7  Moab, sinä olet luottanut mahtiisi ja rikkauteesi, siksi sinutkin valloitetaan. Kemos viedään vieraaseen maahan, samoin sen papit ja ruhtinaat.
Jere FinPR92 48:8  Vihollinen tulee ja hävittää kaupungit, yksikään ei säästy tuholta. Laakso hävitetään, ylänkö tuhotaan. Näin on Herra puhunut.
Jere FinPR92 48:9  Pystyttäkää muistokivi Moabille, sen loppu on tullut. Sen kaupungit tulevat autioiksi, niissä ei enää asu kukaan.
Jere FinPR92 48:10  "Kirottu olkoon jokainen, joka suorittaa veltosti Herran antaman tehtävän! Kirottu olkoon se, joka ei miekallaan vuodata verta!"
Jere FinPR92 48:11  -- Nuoruutensa päivistä Moab on ollut turvassa, sitä ei ole viety vieraaseen maahan. Niin kuin viini lepää rauhassa sakkansa päällä, niin Moabkin on saanut elää häiriintymättä. Sitä ei ole kaadettu astiasta toiseen, sen maku on säilynyt, sen tuoksu pysynyt samana.
Jere FinPR92 48:12  "Mutta päivät tulevat", sanoo Herra, "jolloin minä lähetän Moabiin viinikellarin hoitajat. He laskevat viinin pois ruukuista, he tyhjentävät ne ja lyövät ne palasiksi.
Jere FinPR92 48:13  Kemos ei voi auttaa Moabia, niin kuin ei Betelin jumala voinut auttaa Israelia, vaikka kansa luotti siihen."
Jere FinPR92 48:14  -- Voi, miksi te kerskutte: "Me olemme sankareita, urheita miehiä valmiina taisteluun!"
Jere FinPR92 48:15  Moab hävitetään, sen kaupungit valloitetaan, sen parhaat nuorukaiset joutuvat teuraaksi. Näin sanoo Kuningas, Herra Sebaot on hänen nimensä.
Jere FinPR92 48:16  Moab on jo tuhon partaalla, sen loppu lähestyy nopeasti.
Jere FinPR92 48:17  Itkekää sen kohtaloa, kaikki naapurit, itkekää kaikki, jotka Moabin tunnette! Valittakaa: "Murtunut on vahva valtikka, loistava käskijän sauva!"
Jere FinPR92 48:18  -- Te, jotka asutte Dibonissa, astukaa alas kunnianne kukkulalta ja istukaa tunkiolle! Moabin viholliset hyökkäävät nyt kimppuunne ja tuhoavat linnoituksenne.
Jere FinPR92 48:19  Menkää tielle tähystämään, te Aroerin asukkaat. Kysykää pakenevilta, miehiltä ja naisilta, kysykää, mitä tapahtuu.
Jere FinPR92 48:20  "Onnettomasti on käynyt Moabille, se on kukistunut. Itkekää ja valittakaa! Huutakaa Arnonvirran yli: Moab on hävitetty!"
Jere FinPR92 48:21  Tuomion saivat ylängön kaupungit: Holon, Jahas ja Mefaat,
Jere FinPR92 48:24  Kerijot, Bosra ja kaikki muut Moabin kaupungit niin lähellä kuin kaukana.
Jere FinPR92 48:25  -- Moabin sarvet on katkaistu, sen käsivarsi lyöty poikki, sanoo Herra.
Jere FinPR92 48:26  "Juottakaa Moab juovuksiin, niin että se oksentelee ja joutuu itse naurunalaiseksi. Se on ylvästellyt Herraa vastaan!
Jere FinPR92 48:27  Israelia se on pitänyt pilkkanaan, niin kuin pilkataan varkaita, jotka saadaan kiinni itse teosta. Aina kun moabilaiset ovat puhuneet Israelista, he ovat pudistelleet päätään ivallisesti."
Jere FinPR92 48:28  -- Lähtekää kaupungeista, moabilaiset, menkää asumaan kallionkoloihin! Ottakaa oppia kyyhkysistä, jotka pesivät rotkon seinämissä.
Jere FinPR92 48:29  -- Olemme kuulleet Moabin ylpeydestä: miten kopea se on ollut, miten korskea, mahtava, ylimielinen ja sydämeltään pöyhkeä!
Jere FinPR92 48:30  "Minä tunnen kyllä moabilaisten ylvästelyn", sanoo Herra. "Heidän tekonsa osoittavat, miten tyhjiä heidän puheensa ovat."
Jere FinPR92 48:31  -- Minä suren Moabin kohtaloa, huudan apua koko kansan tähden, muistelen Kir-Haresetin asukkaita.
Jere FinPR92 48:32  Minä itken Jaeserin kanssa sinua, Sibman viiniköynnös. Sinun versosi rönsyilivät yli meren, ulottuivat Jaeseriin asti. Kesken korjuupäivien hyökkäsi vihollinen, vei hedelmäsi ja viinisatosi!
Jere FinPR92 48:33  Ilo ja riemu on korjattu pois Moabin tarhoista. Viinikuurnat eivät enää täyty, eivät kaiu viininpolkijain riemuhuudot. Ilon äänet ovat vaienneet.
Jere FinPR92 48:34  Hesbonin ja Elealen valitushuudot kuuluvat Jahasiin asti. Huuto kiirii Soarista Horonaimiin ja Eglat-Selisiaan saakka. Autiomaaksi muuttuu kaikki, jopa Nimrimin kosteikko.
Jere FinPR92 48:35  "Minä hävitän moabilaiset, nuo, jotka nousevat uhrikukkuloille polttamaan uhreja jumalalleen", sanoo Herra.
Jere FinPR92 48:36  -- Minun sydämeni valittaa Moabia kuin huilu, minun sydämeni itkee Kir-Haresetin asukkaita alakuloisesti kuin huilu. Kaikki on menetetty, mitä he ovat hankkineet!
Jere FinPR92 48:37  Jokaisen pää on ajeltu paljaaksi, jokaisen parta on leikattu pois. Kaikkien kädet ovat täynnä viiltoja, jokaisen lanteita verhoaa säkkivaate.
Jere FinPR92 48:38  Moabin talojen katoilta ja toreilta kuuluu pelkkää valitusta. "Minä olen murskannut Moabin kuin kelvottoman astian", sanoo Herra.
Jere FinPR92 48:39  "Kuinka murskana se onkaan! Valittakaa! Miten häpeällisesti Moab onkaan paennut -- nyt naapurit pilkkaavat sitä ja kauhistelevat sen kohtaloa!"
Jere FinPR92 48:40  Näin sanoo Herra: -- Se kiitää kohti Moabia kuin kotka, siivet levällään!
Jere FinPR92 48:41  Kaupungit valloitetaan, linnoitukset kukistuvat. Tuona päivänä Moabin rohkeinkin mies on hädissään kuin synnytystuskissa oleva nainen.
Jere FinPR92 48:42  Moabilaiset pyyhkäistään pois maan päältä: röyhkeästi he ovat asettuneet Herraa vastaan.
Jere FinPR92 48:43  -- Kauhu ja kuoppa ja loukku odottavat sinua, Moabin asukas, sanoo Herra.
Jere FinPR92 48:44  Joka pääsee kauhua pakoon, putoaa kuoppaan, ja joka nousee kuopasta, jää loukkuun. Se vuosi on lähellä, jolloin minä rankaisen Moabia, sanoo Herra.
Jere FinPR92 48:45  -- Hesbonin liepeillä seisahtuvat uupuneet pakolaiset. "Tuli lähti liikkeelle Hesbonista, roihu Sihonin palatsista. Se kulutti Moabin ohimot, poltti kerskurikansan päälaen."
Jere FinPR92 48:46  Voi sinua, Moab! Loppu on tullut Kemosin kansalle! Poikasi on viety vieraaseen maahan, tyttäresi vankeuteen.
Jere FinPR92 48:47  "Mutta aikojen kuluttua minä käännän Moabin kohtalon", sanoo Herra. Tähän päättyvät Moabille lausutut tuomion sanat.