Site uses cookies to provide basic functionality.

OK
JOB
Prev Up Next Toggle notes
Chapter 10
Job FinRK 10:1  ”Sieluni on kyllästynyt elämään. Minä päästän valitukseni valloilleen ja puhun sieluni murheessa.
Job FinRK 10:2  Minä sanon Jumalalle: Älä tuomitse minua syylliseksi! Ilmoita minulle, miksi käyt oikeutta minua vastaan.
Job FinRK 10:3  Onko mielestäsi oikein, että teet vääryyttä, että hylkäät sen, jonka kätesi ovat tehneet, mutta ilmestyt avuksi jumalattomien hankkeisiin?
Job FinRK 10:4  Onko sinulla ihmisen silmät, näetkö niin kuin ihminen näkee?
Job FinRK 10:5  Ovatko sinun päiväsi kuin ihmisen päivät, ovatko vuotesi kuin miehen vuodet,
Job FinRK 10:6  kun etsit vääryyttä minusta ja tutkit minun syntejäni?
Job FinRK 10:7  Sinun tiedossasi on, etten ole syyllinen ja ettei ole ketään, joka pelastaa sinun käsistäsi.”
Job FinRK 10:8  ”Sinun kätesi ovat minut muovanneet ja valmistaneet. Nyt sinä kuitenkin tuhoat minut.
Job FinRK 10:9  Muista, että olet muovannut minua kuin savea, ja nyt sinä muutat minut tomuksi jälleen.
Job FinRK 10:10  Etkö sinä valuttanut minua kuin maitoa ja juoksuttanut kuin juustoa?
Job FinRK 10:11  Sinä puit minut nahkaan ja lihaan, kudoit minut kokoon luista ja jänteistä.
Job FinRK 10:12  Elämän ja armon sinä minulle soit. Sinun huolenpitosi on varjellut henkeni.
Job FinRK 10:13  Mutta sinä kätkit sydämeesi tämän, minä tiedän, että tämä oli sinun mielessäsi:
Job FinRK 10:14  jos syntiä tein, sinä vartioit minua, syyllisyydestäni et minua puhdistanut.
Job FinRK 10:15  Jos olisin syyllinen, niin voi minua! Ja vaikka olisin oikeassa, en silti voisi päätäni nostaa, häpeästä kylläisenä ja kurjuuttani katsellen.
Job FinRK 10:16  Jos pääni nousee, sinä metsästät minua kuin leijona ja näytät ihmetekojasi minua vastaan.
Job FinRK 10:17  Sinä hankit yhä uusia todistajia minua vastaan. Vihasi minua kohtaan kasvaa, ja sinä lähetät yhä uusia joukkoja minun kimppuuni.”
Job FinRK 10:18  ”Miksi toit minut ulos äitini kohdusta? Olisinpa menehtynyt, ennen kuin yksikään silmä minua näki!
Job FinRK 10:19  Olisin niin kuin minua ei olisi ollutkaan, minut olisi kannettu kohdusta hautaan.
Job FinRK 10:20  Eikö elämäni päiviä ole vähän ja nekin lopuillaan? Jättäköön hän minut rauhaan, että saisin edes hiukan iloita
Job FinRK 10:21  ennen kuin lähden, ikinä palaamatta, pimeyden ja kuoleman varjon maahan,
Job FinRK 10:22  pimeyden maahan, synkkään maahan, kuoleman varjon maahan, jossa vallitsee sekasorto ja jossa valkeuskin on pimeyttä.”