Site uses cookies to provide basic functionality.

OK
JOB
Prev Up Next Toggle notes
Chapter 24
Job FinRK 24:1  ”Miksi Kaikkivaltias ei ole varannut tuomion aikoja? Miksi eivät ne, jotka hänet tuntevat, saa nähdä hänen tilintekonsa päiviä?
Job FinRK 24:2  Jumalattomat siirtävät rajoja, ryöstävät laumoja ja laskevat ne laitumelleen.
Job FinRK 24:3  Orpojen aasin he vievät mennessään, ottavat pantiksi lesken härän.
Job FinRK 24:4  He työntävät köyhät tien sivuun, kaikkien maan kurjien täytyy piileskellä.
Job FinRK 24:5  He ovat kuin villiaasit autiomaassa: he lähtevät työhönsä, purtavaa etsimään, aro antaa leivän heidän lapsilleen.
Job FinRK 24:6  Kedolta he korjaavat rehuviljaa ruuakseen, jumalattoman viinitarhasta he keräävät tähteitä.
Job FinRK 24:7  Alastomina he viettävät yönsä, vailla vaatteita, ilman peittoa kylmässä.
Job FinRK 24:8  He kastuvat vuorilla sateesta, vailla suojaa he syleilevät kalliota.
Job FinRK 24:9  Äidin rinnoilta riistetään orpo, ja kurjalta otetaan pantti.
Job FinRK 24:10  He kulkevat alastomina, ilman vaatteita, nälkäisinä he kantavat lyhteitä.
Job FinRK 24:11  Muurien sisällä he pusertavat öljyä, polkevat viinikuurnaa ja ovat itse janoissaan.
Job FinRK 24:12  Kaupungista kuuluu miesten voihkina, ja haavoille lyötyjen sielu huutaa apua. Mutta Jumala ei piittaa vääryydestä.
Job FinRK 24:13  On niitä, jotka kapinoivat valoa vastaan, eivät tunne sen teitä eivätkä pysy sen poluilla.
Job FinRK 24:14  Murhaaja nousee ennen päivän valkenemista, tappaa kurjan ja köyhän. Hän hiipii yöllä kuin varas.
Job FinRK 24:15  Avionrikkojan silmä tähyilee hämärää, hän peittää kasvonsa ja ajattelee: ’Ei kenenkään silmä näe minua.’
Job FinRK 24:16  Pimeässä murtaudutaan taloihin. Päiväksi nämä ihmiset sulkeutuvat sisälle eivätkä tahdo valosta tietää.
Job FinRK 24:17  Pilkkopimeä on heille kuin aamunkoitto, ovathan pimeyden kauhut heille tuttuja.”
Job FinRK 24:18  ”Kevyesti kiitää jumalaton vetten viemänä. Kirottu on maassa hänen peltopalstansa, ei hän enää poikkea viinitarhojen tielle.
Job FinRK 24:19  Kuiva maa ja kuumuus ahmaisevat lumiveden, tuonela nielee synnintekijät.
Job FinRK 24:20  Äidin kohtu unohtaa hänet, madot syövät hänet herkkunaan, eikä häntä enää muisteta. Vääryys murskataan kuin puu.
Job FinRK 24:21  Hän kohteli pahoin hedelmätöntä, joka ei synnytä lapsia, leskelle hän ei hyvää tehnyt.
Job FinRK 24:22  Mahtavat Jumala pitää yllä voimallaan. He nousevat jälleen, vaikka olivat jo epätoivoisia hengestään.
Job FinRK 24:23  Hän antaa heidän olla turvassa, heillä on tuki. Hänen silmänsä valvovat heidän teitään.
Job FinRK 24:24  Vähäksi aikaa he kohoavat korkealle, sitten heitä ei enää ole. He vaipuvat kuolemaan, heidät temmataan pois niin kuin kaikki muutkin, heidät taitetaan kuin tähkäpäät.
Job FinRK 24:25  Eikö näin ole? Kuka osoittaa minut valehtelijaksi? Kuka tekee tyhjäksi minun sanani?”