FinSTLK2017 - Psalms - 104

104:1  Kiitä Herraa, sieluni. Herra, Jumalani, sinä olet sangen suuri. Valtasuuruus ja kirkkaus ovat pukunasi.

104:2  Sinä verhoudut valoon kuin viittaan, sinä levität taivaat kuin teltan.

104:3  Sinä rakennat salisi vetten päälle, teet pilvet vaunuiksesi ja kuljet tuulen siivin.

104:4  Sinä teet enkelisi tuuliksi ja palvelijasi tulen liekeiksi.

104:5  Sinä asetit maan perustuksilleen, niin että se pysyy horjumatta ikuisesti.

104:6  Sinä peitit sen syvyyden vesillä kuin vaatteella. Vuorten yläpuolella seisoivat vedet.

104:7  Mutta ne pakenivat nuhteluasi. Sinun jyrinääsi ne pakenivat;

104:8  vuoret kohosivat ja laaksot laskeutuivat paikkoihin, jotka olit niille valmistanut.

104:9  Panit rajan, jonka yli vedet eivät käy eivätkä palaa peittämään maata.

104:10  Lähetit laaksoihin lähteitä, jotka virtaavat vuorten välissä puroina.

104:11  Ne antavat juoman kaikille metsän eläimille, villiaasit sammuttavat niistä janonsa.

104:12  Taivaan linnut asuvat niiden partailla ja visertävät lehvien välissä.

104:13  Saleistasi [sinä] kastelet vuoret, töittesi hedelmistä maa saa ravintonsa.

104:14  [Sinä] kasvatat ruohon karjalle ja kasvit ihmisen tarpeeksi tuottaaksesi maasta leivän

104:15  ja viinin, joka ilahduttaa ihmisen sydämen. Saatat kasvot öljystä kiiltäviksi, ja leipä vahvistaa ihmisen sydäntä.

104:16  Ravintonsa saavat myös Herran puut, Libanonin setrit, jotka hän on istuttanut.

104:17  Niissä linnut pesivät, ja haikaroilla on majansa sypresseissä.

104:18  Korkeat vuoret ovat kauristen hallussa, kallionkolot ovat tamaanien suojana.

104:19  Kuun sinä olet tehnyt näyttämään aikoja. Aurinko tietää laskunsa.

104:20  Teet pimeän, ja tulee yö. Silloin lähtevät liikkeelle kaikki metsän eläimet.

104:21  Nuoret leijonat kiljuvat saalista ja pyytävät Jumalalta elatustaan.

104:22  Aurinko nousee. Ne vetäytyvät pois ja laskeutuvat luoliinsa makaamaan.

104:23  Silloin ihminen menee töihinsä ja hoitaa askareitaan iltaan asti.

104:24  Kuinka monenlaiset ovat tekosi, Herra! Olet tehnyt ne kaikki viisaasti, maa on täynnä luotujasi.

104:25  Merikin, suuri ja aava – siinä vilisee lukemattomat laumat pieniä ja suuria eläimiä.

104:26  Siellä kulkevat laivat, siellä leviatan, jonka sinä olet luonut siinä leikkimään.

104:27  Ne kaikki odottavat sinua, että antaisit niille ruuan ajallaan.

104:28  Annat niille, ja ne kokoavat, avaat kätesi, ja ne ravitaan hyvyydellä.

104:29  Peität kasvosi, ja ne pelästyvät. Otat pois niiden hengen, ne kuolevat ja palaavat tomuun jälleen.

104:30  Lähetät Henkesi, ja ne luodaan, ja uudistat maan muodon.

104:31  Pysyköön Herran kunnia iankaikkisesti. Saakoon Herra iloita teoistaan,

104:32  hän, joka luo silmänsä maahan, ja se vapisee, joka koskettaa vuoria, ja ne syöksevät savua.

104:33  Kaiken ikäni ylistän Herraa, ja veisaan Jumalani kiitosta, niin kauan kuin elän.

104:34  Olkoot tutkisteluni hänelle otolliset. Minä iloitsen Herrassa.

104:35  Hävitkööt syntiset maasta, älköön jumalattomia enää olko. Kiitä Herraa, sieluni. Halleluja!