FinPR - Job - 41

41:1  {40:20} Voitko onkia koukulla Leviatanin ja siimaan kietoa sen kielen?

41:2  {40:21} Voitko kiinnittää kaislaköyden sen kuonoon ja väkäraudalla lävistää siltä posken?

41:3  {40:22} Rukoileeko se sinua paljon, tahi puhutteleeko se sinua lempeästi?

41:4  {40:23} Tekeekö se liiton sinun kanssasi, että saisit sen olemaan orjanasi ainaisesti?

41:5  {40:24} Voitko leikkiä sillä niinkuin lintusella tahi sitoa sen tyttöjesi pidellä?

41:6  {40:25} Hierovatko pyyntikunnat siitä kauppaa, jakavatko sen kauppamiesten kesken?

41:7  {40:26} Voitko iskeä sen nahan täyteen ahinkaita ja sen pään kala-ahraimia?

41:8  {40:27} Laskehan vain kätesi sen päälle, niin muistat sen ottelun; et sitä toiste yritä!

41:9  {40:28} Katso, siinä toivo pettää; jo sen näkemisestä sortuu maahan."

41:10  {41:1} "Ei ole niin rohkeata, joka sitä ärsyttäisi. Kuka sitten kestäisi minun edessäni?

41:11  {41:2} Kuka on minulle ensin antanut jotakin, joka minun olisi korvattava? Mitä kaiken taivaan alla on, se on minun.

41:12  {41:3} En saata olla puhumatta sen jäsenistä, en sen voimasta ja sorjasta rakenteesta.

41:13  {41:4} Kuka voi riisua siltä päällysvaatteen, kuka tunkeutua sen kaksinkertaisten purimien väliin?

41:14  {41:5} Kuka on avannut sen kasvojen kaksoisoven? Sen hammasten ympärillä on kauhu.

41:15  {41:6} Sen ylpeytenä ovat uurteiset selkäkilvet, kiinnitetyt lujalla sinetillä.

41:16  {41:7} Ne käyvät tarkoin toinen toiseensa, niin ettei ilma välitse pääse.

41:17  {41:8} Ne ovat toisiinsa liitetyt, pysyvät kiinni erkanematta.

41:18  {41:9} Sen aivastus on kuin valon välähdys, sen silmät ovat kuin aamuruskon silmäripset.

41:19  {41:10} Sen kidasta lähtee tulisoihtuja, sinkoilee säkeniä.

41:20  {41:11} Sen sieramista käy savu niinkuin kihisevästä kattilasta ja kaislatulesta.

41:21  {41:12} Sen puhallus polttaa kuin tuliset hiilet, ja sen suusta lähtee liekki.

41:22  {41:13} Sen kaulassa asuu voima, ja sen edellä hyppii kauhistus.

41:23  {41:14} Sen pahkuraiset lihat ovat kiinteät, ovat kuin valetut, järkkymättömät.

41:24  {41:15} Sen sydän on valettu kovaksi kuin kivi, kovaksi valettu kuin alempi jauhinkivi.

41:25  {41:16} Kun se nousee, peljästyvät sankarit, kauhusta he tyrmistyvät.

41:26  {41:17} Jos sen kimppuun käydään miekoin, ei miekka kestä, ei keihäs, ei heittoase eikä panssari.

41:27  {41:18} Sille on rauta kuin oljenkorsi, vaski kuin lahopuu.

41:28  {41:19} Ei aja sitä pakoon nuoli, jousen poika, akanoiksi muuttuvat sille linkokivet.

41:29  {41:20} Kuin oljenkorsi on sille nuija, keihästen ryskeelle se nauraa.

41:30  {41:21} Sen vatsapuolessa on terävät piikit, se kyntää mutaa leveälti kuin puimaäes.

41:31  {41:22} Se panee syvyyden kiehumaan kuin padan, tekee meren voidekattilan kaltaiseksi.

41:32  {41:23} Sen jäljessä polku loistaa, syvyydellä on kuin hopeahapset.

41:33  {41:24} Ei ole maan päällä sen vertaista; se on luotu pelottomaksi.

41:34  {41:25} Se katsoo ylen kaikkea, mikä korkeata on; se on kaikkien ylväitten eläinten kuningas."