FinSTLK2017 - Genesis - 27

27:1  Kun Iisak oli tullut vanhaksi ja hänen silmänsä olivat hämärtyneet, ettei hän enää voinut nähdä, hän kutsui Eesaun, vanhimman poikansa, ja sanoi hänelle: "Poikani!" Tämä vastasi hänelle: "Tässä olen."

27:2  Niin hän sanoi: "Katso, minä olen tullut vanhaksi enkä tiedä kuolinpäivääni.

27:3  Ota siis aseesi, nuolikotelosi ja jousesi, ja mene kedolle ja pyydystä minulle riistaa.

27:4  Laita minulle herkkuruokaa, mieliruokaani, ja tuo sitä syödäkseni, että siunaisin sinut, ennen kuin kuolen."

27:5  Rebekka kuuli, kuinka Iisak puhui pojalleen Eesaulle. Kun Eesau oli lähtenyt kedolle pyydystämään riistaa tuodakseen sitä isälleen,

27:6  Rebekka puhui pojalleen Jaakobille sanoen: "Katso, kuulin isäsi puhuvan veljellesi Eesaulle ja sanovan:

27:7  'Tuo minulle riistaa ja laita minulle herkkuruoka syödäkseni, että siunaisin sinut Herran edessä, ennen kuin kuolen.'

27:8  Kuule siis, poikani, mitä sanon, ja tee, mitä minä käsken sinulle:

27:9  mene laumaan ja ota sieltä minulle kaksi hyvää kiliä laittaakseni niistä isällesi herkkuruokaa, hänen mieliruokaansa.

27:10  Sinun on vietävä se isällesi syötäväksi, että hän siunaisi sinut ennen kuolemaansa."

27:11  Jaakob sanoi äidilleen Rebekalle: "Katso, veljeni Eesau on karvainen, mutta minä olen sileäihoinen.

27:12  Entä jos isäni tunnustelee minua? Silloin minusta tulee hänen silmissään pilkkaaja ja hankin itselleni kirouksen enkä siunausta."

27:13  Hänen äitinsä sanoi hänelle: "Kohdatkoon kirous minua, poikani. Kuule vain ääntäni, mene ja nouda."

27:14  Niin hän meni noutamaan ne ja toi ne äidilleen. Hänen äitinsä laittoi herkkuruoan, hänen isänsä mieliruoan.

27:15  Rebekka otti vanhemman poikansa Eesaun parhaat vaatteet, jotka olivat hänen hallussaan talossa, ja puki ne nuoremman poikansa Jaakobin ylle.

27:16  Mutta kilien nahat hän kääri hänen käsiinsä ja paljaaseen kaulaansa.

27:17  Sitten hän antoi herkkuruoan sekä leipomansa leivän poikansa Jaakobin käteen.

27:18  Jaakob meni isänsä luo ja sanoi: "Isäni!" Hän vastasi: "Tässä olen. Kuka sinä olet, poikani?"

27:19  Jaakob sanoi isälleen: "Minä olen Eesau, esikoisesi. Olen tehnyt, niin kuin käskit minun tehdä. Nouse istumaan ja syö riistaani siunataksesi minut."

27:20  Mutta Iisak sanoi pojalleen: "Kuinka olet, poikani, niin pian löytänyt?" Hän vastasi: "Herra, Jumalasi, johdatti sen eteeni."

27:21  Niin Iisak sanoi Jaakobille: "Tulehan lähemmäksi, poikani, tunnustellakseni, oletko sinä poikani Eesau vai et."

27:22  Jaakob astui isänsä Iisakin luo. Tämä tunnusteli häntä ja sanoi: "Ääni on Jaakobin ääni, mutta kädet ovat Eesaun kädet."

27:23  Eikä Iisak tuntenut häntä, sillä hänen kätensä olivat karvaiset, niin kuin hänen veljensä Eesaun kädet, ja hän siunasi hänet.

27:24  Vielä hän kysyi: "Oletko sinä todella poikani Eesau?" Hän vastasi: "Olen."

27:25  Silloin hän sanoi: "Tuo ruoka minulle syödäkseni poikani riistaa, että siunaisin sinut." Niin hän toi sen hänelle, ja hän söi. Ja hän tarjosi hänelle viiniä, ja hän joi.

27:26  Sen jälkeen hänen isänsä Iisak sanoi hänelle: "Tule tänne ja suutele minua, poikani."

27:27  Hän astui hänen luokseen ja suuteli häntä. Niin Iisak tunsi hänen vaatteittensa hajun ja siunasi hänet, sanoen: "Katso, minun poikani tuoksu on kuin kedon tuoksu, jonka Herra on siunannut.

27:28  Jumala antakoon sinulle taivaan kastetta ja maan lihavuutta, jyviä ja viiniä yllin kyllin.

27:29  Kansat palvelkoot sinua, kansakunnat sinua kumartakoot. Ole veljiesi herra, ja äitisi pojat kumartakoot sinua. Kirottu olkoon, joka sinua kiroaa, siunattu, joka sinua siunaa."

27:30  Kun Iisak oli ehtinyt siunata Jaakobin ja tämä oli juuri lähtenyt isänsä Iisakin luota, niin hänen veljensä Eesau tuli kotiin metsästämästä.

27:31  Hänkin laittoi herkkuruoan, vei sen isälleen ja sanoi isälleen: "Nouse, isäni, ja syö poikasi riistaa siunataksesi minut."

27:32  Hänen isänsä Iisak kysyi häneltä: "Kuka olet?" Hän vastasi: "Minä olen poikasi Eesau, esikoisesi."

27:33  Silloin Iisak säikähti kovin ja sanoi: "Kuka sitten oli se metsästäjä, joka toi minulle riistaa, niin että minä, ennen kuin tulit, söin kaikkea ja siunasin hänet? Siunattu hän myös on oleva."

27:34  Kun Eesau kuuli isänsä sanat, hän puhkesi valittamaan äänekkäästi ja haikeasti ja sanoi isälleen: "Siunaa minutkin, isäni!"

27:35  Mutta hän vastasi: "Veljesi tuli kavalasti ja riisti sinulta siunauksen."

27:36  Hän sanoi: "Oikeinpa häntä kutsutaankin Jaakobiksi. Sillä hän on nyt kahdesti minut pettänyt: esikoisuuteni hän on minulta vienyt, ja katso, nyt hän riisti minulta myös siunauksen." Hän kysyi: "Eikö sinulla ole mitään siunausta minun varalleni?"

27:37  Iisak vastasi ja sanoi Eesaulle: "Katso, minä olen asettanut hänet herraksesi ja antanut kaikki hänen veljensä hänelle palvelijoiksi sekä varustanut hänet jyvillä ja viinillä. Mitä voisin enää tehdä hyväksesi, poikani?"

27:38  Eesau sanoi isälleen: "Tuo yksi ainoa siunausko sinulla vain onkin, isäni? Siunaa minutkin, isäni!" Niin Eesau korotti äänensä ja itki.

27:39  Mutta hänen isänsä Iisak vastasi ja sanoi hänelle: "Katso, asuinpaikkasi on oleva kaukana lihavasta maasta ja vailla taivaan kastetta ylhäältä.

27:40  Miekkasi varassa sinä olet elävä ja palveleva veljeäsi. Mutta valtoimena kierrellen riisut hänen ikeensä niskaltasi."

27:41  Eesau alkoi vihata Jaakobia siunauksen tähden, jolla hänen isänsä oli hänet siunannut. Eesau ajatteli itsekseen: "Pian tulee aika, jolloin suremme isäämme, ja tapan veljeni Jaakobin."

27:42  Mutta Rebekalle ilmoitettiin hänen vanhemman poikansa Eesaun aikeista. Hän lähetti kutsumaan luokseen nuoremman poikansa Jaakobin ja sanoi hänelle: "Katso, veljesi Eesau uhkaa kostaa sinulle ja tappaa sinut.

27:43  Kuule siis, mitä sanon, poikani: nouse ja pakene veljeni Laabanin luo Harraniin.

27:44  Jää hänen luokseen joksikin aikaa, kunnes veljesi viha asettuu,

27:45  kunnes veljesi lakkaa sinua vihaamasta ja unohtaa, mitä olet hänelle tehnyt. Sitten lähetän noutamaan sinut sieltä. Minkä tähden menettäisin teidät molemmat samana päivänä!"

27:46  Rebekka sanoi Iisakille: "Olen kyllästynyt elämääni Heetin tyttärien tähden. Jos Jaakobkin ottaa vaimon Heetin tyttäristä, tässä maassa syntyneen, sellaisen kuin nämä, niin mitä varten minä elän?"