FinPR92 - Job - 8

8:1  Suahilainen Bildad alkoi nyt puhua. Hän sanoi:

8:2  -- Kuinka kauan aiot jatkaa noita puheitasi? Tuulta ne ovat, pelkkää tuulen pauhinaa.

8:3  Antaisiko Jumala väärän tuomion, vääristäisikö Kaikkivaltias oikeutta?

8:4  Ehkä poikasi tekivät syntiä Jumalaa vastaan ja hän antoi heille heidän rikkomustensa mukaan.

8:5  Jos sinä nyt etsit Jumalaa ja rukoilet Kaikkivaltiasta,

8:6  niin hän -- jos sinä todella olet puhdas ja suora -- tarttuu sinun asiaasi ja korvaa sinulle kaiken, mitä olet menettänyt, sen mukaan kuin oikein on,

8:7  ja vähäistä on se, mitä sinulla ennen oli, sen rinnalla, mitä tulet saamaan.

8:8  Kysy neuvoa niiltä, jotka elivät ennen meitä, pidä kiinni siitä, mitä isämme ovat saaneet selville.

8:9  Mehän olemme eilisen lapsia, emme me mitään tiedä, meidän päivämme maan päällä ovat kuin varjo.

8:10  Mutta isät, he opettavat sinua ja puhuvat sinulle, heidän sanansa tulevat sydämen syvyydestä.

8:11  Kasvaako kaisla siellä missä ei ole vettä? Nostaako papyrus varttaan siellä missä ei ole kosteutta?

8:12  Ei. Se kuivuu jo kasvunsa alkuun, ennen muita kasveja, ennen leikkuun aikaa.

8:13  Niin käy kaikkien, jotka unohtavat Jumalan. Turha on jumalattoman toivo.

8:14  Hän panee turvansa lukinlankaan, etsii tukea hämähäkinverkosta:

8:15  seittiä on hänen talonsa seinä, se pettää, kun hän siihen nojaa.

8:16  Jumalaton rehottaa auringon hehkussa kuin puu, jonka versot leviävät kaikkialle puutarhaan,

8:17  jonka juuret kietoutuvat kivien ympärille ja tunkeutuvat niiden lomiin.

8:18  Mutta kun hänet temmataan pois asuinsijaltaan, se paikka, missä hän kasvoi, sanoo: "En tunne häntä."

8:19  Siinä hänen elonsa ja ilonsa. Maasta versoo jo uusi kasvu.

8:20  Jumala ei hylkää viatonta eikä anna väärintekijälle tukeaan.

8:21  Vielä hän täyttää sinun suusi naurulla ja avaa sinun huulesi riemun huutoon!

8:22  Mutta vihollisesi saavat ylleen häpeän viitan, eikä jumalattomien asuinsijaa enää ole.