FinPR92 - Job - 33

33:1  Ja nyt, Job, kuuntele minun sanojani, kuuntele tarkoin, mitä minä puhun.

33:2  Nyt minä avaan suuni, kieleni liikkuu ja muovaa sanoja.

33:3  Minun sanani tulevat rehellisestä sydämestä, minun huuleni puhuvat kirkasta tietoa.

33:4  Jumalan henki on minut tehnyt, Kaikkivaltiaan henkäys antaa minulle elämän.

33:5  Vastaa minulle, jos voit, esitä perustelusi, asetu sanojesi taakse.

33:6  Minä olen Jumalalle saman arvoinen kuin sinä, samasta savesta meidät on tehty.

33:7  Miksi siis pelkäisit minua? Minun käteni ei sinua maahan paina.

33:8  Minä kuulin sinun puheesi, omin korvin kuulin, kuinka sanoit:

33:9  "Minä olen viaton, minä en ole tehnyt vääryyttä. En ole tehnyt syntiä. Minä olen puhdas.

33:10  Hän tässä sepittää syytöksiä minua vastaan ja kohtelee minua vihollisenaan.

33:11  Hän kytkee minut jalkapuuhun, hän tarkkaa kaikkia teitäni."

33:12  Minun on pakko sanoa: sinä olet väärässä. Onhan Jumala suurempi kuin ihminen.

33:13  Miksi sinä yhä käräjöit hänen kanssaan? Miksi väität, että hän ei vastaa ihmisen sanoihin?

33:14  Kyllä Jumala puhuu, puhuu toisenkin kerran, mutta ihmiset eivät sitä huomaa.

33:15  Unessa, öisessä näyssä hän puhuu. Kun ihminen vaipuu uneen, kun hän nukkuu vuoteellaan,

33:16  silloin Jumala avaa hänen korvansa ja varoittaa ja uhkaa

33:17  saadakseen hänet luopumaan pahoista teoista ja karsiakseen hänestä ylpeyden,

33:18  sillä Jumala tahtoo pelastaa hänet joutumasta hautaan tai juoksemasta keihäiden saaliiksi.

33:19  Tautivuoteen tuskat puhuttelevat nekin ihmistä, kun kipu repii hänen luitaan hellittämättä.

33:20  Leipää hän ei huoli, hän inhoaa sitä, edes mieliruoka ei hänelle kelpaa.

33:21  Hänen ruumiinsa kuihtuu olemattomiin, kaikki hänen luunsa erottuvat nahkan alta.

33:22  Hänen tiensä käy hautaa kohden, tuonelan mahdit odottavat häntä.

33:23  Ehkä hänen vierellään on silloin enkeli, puolestapuhuja, yksi tuhansista, niistä, jotka ilmoittavat ihmisille, mikä on oikein.

33:24  Ehkä Jumala armahtaa häntä ja sanoo enkelille: "Vapauta hänet vaipumasta hautaan, olen saanut hänestä lunnaat!"

33:25  Silloin hänen ruumiinsa elpyy, hänestä tulee yhtä uljas kuin hän oli nuoruutensa päivinä.

33:26  Hän rukoilee, ja Jumala on hänelle suosiollinen, hän saa riemuiten katsella Jumalan kasvoja. Jumala on hänet pelastanut.

33:27  Hän laulaa kaikille ihmisille: "Olin tehnyt syntiä, olin vääntänyt vääräksi suoran, mutta hän ei mitannut minulle ansioni mukaan.

33:28  Hän lunasti minut, en joutunut hautaan, minä saan yhä kulkea valossa."

33:29  Näin Jumala tekee ihmiselle. Kerran toisensa jälkeen

33:30  Jumala pelastaa hänet kuoleman kidasta. Hän saa yhä katsella elämän valoa.

33:31  Tarkkaa sanojani, Job, kuuntele minua, ole sinä nyt hiljaa ja anna minun puhua.

33:32  Jos sinulla kuitenkin on jotakin sanottavaa, sano toki -- mielelläni minä soisin sinun olevan oikeassa!

33:33  Mutta jos sinulla ei ole sanottavaa, kuuntele sinä minua ja ole hiljaa, kun minä opetan sinulle, mitä viisaus on.