Site uses cookies to provide basic functionality.

OK
JOB
Prev Up Next Toggle notes
Chapter 12
Job FinPR92 12:2  -- No olivatpa äänessä viisaat miehet! Kun te kuolette, kuolee viisaus maasta!
Job FinPR92 12:3  Mutta on minullakin ymmärrystä, en häviä teille yhtään. Kuka hyvänsä voi tuollaista puhua!
Job FinPR92 12:4  Minä olen nyt ihmisille naurun aihe, minä, joka käännyin Jumalan puoleen ja aina sain vastauksen! Olen viaton ja nuhteeton, ja silti naurun aihe.
Job FinPR92 12:5  Onnen hylkäämä ansaitsee halveksuntaa, sanovat ne, joilla ei ole huolia, ja töytäisevät vielä kerran sitä, joka jo horjuu.
Job FinPR92 12:6  Mutta rosvojen teltat, ne saavat olla rauhassa. Jotka Jumalaa uhmaavat, elävät hyvin, he ovat kääntäneet Jumalan puolelleen.
Job FinPR92 12:7  Kysy sinä eläimiltä, ne kertovat sen sinulle, kysy taivaan linnuilta, ne sen sinulle ilmoittavat.
Job FinPR92 12:8  Katso maata, se on valmis opettamaan, meren kalatkin sen sinulle kertovat.
Job FinPR92 12:9  Kaikki ne tietävät tämän: Herra itse on kaiken tehnyt,
Job FinPR92 12:10  hän, jonka kädessä on kaikki mikä elää, jokaisen ihmisen henki.
Job FinPR92 12:11  Eikö korva tunnustele sanoja niin kuin suu maistelee ruokaa?
Job FinPR92 12:12  Vanhuksillako vain on viisaus, pitkä ikäkö yksin antaa ymmärryksen?
Job FinPR92 12:13  Jumalan on viisaus, hänen on voima, hän tietää ja päättää.
Job FinPR92 12:14  Minkä Jumala tuhoaa, sitä ei rakenneta uudestaan. Kenet hän vangitsee, sille eivät portit aukene.
Job FinPR92 12:15  Kun hän pidättää vedet taivaassa, tulee kuivuus, kun hän päästää ne irti, ne myllertävät maan.
Job FinPR92 12:16  Hänen on voima ja taito -- eksy tai eksytä, hänen tekoaan olet.
Job FinPR92 12:17  Hän ajaa neuvonantajat alastomina pois ja riistää tuomareilta järjen.
Job FinPR92 12:18  Hän katkoo kuninkaiden sitomat köydet, kuninkaiden vyötäisille hän sitoo lannevaatteen.
Job FinPR92 12:19  Papit hän ajaa alastomina pois, hän kukistaa vanhat valtasuvut.
Job FinPR92 12:20  Parhaankin puhujan huulilta hän vie sanat, kansan vanhimmilta hän vie ymmärryksen.
Job FinPR92 12:21  Hän kaataa ylenkatseen jalosukuisten ylle, hän irrottaa sankareilta vyön.
Job FinPR92 12:22  Hän paljastaa synkimmät kuilut, mustimman pimeyden hän valaisee.
Job FinPR92 12:23  Hän antaa kansojen kasvaa ja kukistaa ne jälleen, hän antaa kansoille tilaa ja pyyhkäisee sitten ne pois.
Job FinPR92 12:24  Hän vie kansojen johtajilta järjen ja jättää heidät harhailemaan tiettömässä autiomaassa --
Job FinPR92 12:25  pimeässä he hapuilevat, valoa vailla, hoipertelevat sinne tänne kuin juopuneet.