FinPR92 - Job - 21

21:1  Nyt Job sanoi:

21:2  -- Kuunnelkaa minua, kuulkaa mitä sanon, sillä tavoin te minua parhaiten lohdutatte.

21:3  Olkaa kärsivällisiä, antakaa minun puhua. Kun olen sanonut sanottavani, sitten voitte pilkata minua.

21:4  En kai minä ihmisille valitustani osoita? Miksi minun pitäisi malttaa mieleni?

21:5  Katsokaa nyt minua, katsokaa ja kauhistukaa! Käsi suun eteen, pysykää hiljaa!

21:6  Kun ajattelen tätä kaikkea, minä järkytyn, vavistus kulkee jäsenteni lävitse.

21:7  Miksi jumalattomat saavat elää? Miksi he elävät korkeaan ikään? Miksi heidän on valta ja voima?

21:8  He näkevät lastensa varttuvan aikuisiksi, heidän silmiensä ilona ovat lastenlapset.

21:9  Jumalattoman talo menestyy, mikään ei sitä uhkaa, Jumalan vitsa ei siihen koske.

21:10  Kun hänen sonninsa astuu, aina se siittää vasikan, hänen lehmänsä poikivat aina ajallaan.

21:11  Hänen lapsensa juoksevat vapaina kuin karitsat, nuoret hyppivät ja tanssivat riemuissaan,

21:12  he virittävät laulun, lyövät rumpua, soittavat lyyraa, he karkeloivat huilun tahdissa.

21:13  Heidänkin päivänsä ovat onnen päiviä, rauhassa he saavat laskeutua tuonelaan.

21:14  Jumalalle jumalattomat sanovat: "Pysy loitolla meistä! Emme me piittaa sinun teistäsi."

21:15  He ajattelevat: "Mikä on Kaikkivaltias? Miksi me häntä palvelisimme? Mitä hyödyttää pyytää häneltä apua?"

21:16  He uskovat, että menestys on heidän omissa käsissään. Heidän ajatuksensa ovat kaukana Jumalasta.

21:17  Milloin jumalattoman lamppu sammuisi? Milloin onnettomuus hänet tavoittaisi, milloin Jumala niin häneen vihastuisi, että tuhoaisi hänet?

21:18  Milloin hän kieppuisi kuin olkisilppu tuulessa, kuin ruumenet, jotka pyörre tempaa mukaansa?

21:19  Te väitätte, että Jumala säästää rangaistuksensa hänen lapsilleen. Ei! Rangaistus kuuluu sille, joka on rikkonut. Saakoon hän itse kärsiä!

21:20  Nähköön hän omin silmin tuhon tulevan, juokoon hän Jumalan vihan maljan!

21:21  Mitä hän lapsistaan sitten enää tietää, kun hänen kuukausiensa määrä on kulunut loppuun?

21:22  Pitäisikö nyt meidän opettaa tätä viisautta Jumalalle hänelle, joka taivaan enkelitkin tuomitsee?

21:23  Joku kuolee keskellä elämän täyteyttä, keskellä rauhaa ja vaurautta,

21:24  lanteet vahvoina ja ravittuina, luut ydintä myöten voimaa täynnä.

21:25  Toinen taas kuolee mieli katkerana, saamatta osakseen pisaraakaan onnea.

21:26  Rinta rinnan he lepäävät maassa, ja heidän ruumiinsa kihisevät matoja.

21:27  Kyllä minä tiedän, mitä te nyt ajattelette ja mitä juonia punotte minua vastaan!

21:28  Te tietysti sanotte: "Missä nyt on mahtimiehen talo, missä tuo syntisten asumus?"

21:29  Ettekö tosiaan ole koskaan kyselleet asioita niiltä, jotka ovat maailmaa nähneet? Ettekö ole ottaneet oppia siitä mitä he ovat kokeneet?

21:30  Pahat säästyvät tuhon päivänä, jumalaton viedään turvaan, kun vihan päivä tulee.

21:31  Kuka tuomitsee hänen tekonsa vasten kasvoja, kuka rankaisee häntä hänen synneistään?

21:32  Kun hänet viedään hautaan, hänen hautakumpunsa ääressä valvotaan.

21:33  Lempeä on hänen päällään laakson multa. Hänen jäljessään kulkee saattojoukko, ja monet ovat tulleet jo edeltä haudan luo.

21:34  Miten tyhjää on lohtu, jota te tarjoatte! Valhe piilee teidän jokaisessa sanassanne.