FinPR92 - Job - 24

24:1  Minkä tähden vain Kaikkivaltias tietää tilinteon hetket, miksi ne ovat salaisuus niille, jotka tuntevat hänet?

24:2  Jumalattomat siirtävät rajakiviä, ryöstävät karjaa, laiduntavat sitä kuin omaansa.

24:3  He vievät mukanaan orvon ainoan aasin ja ottavat pantiksi lesken härän.

24:4  He sysäävät tieltään köyhät ja heikot. Kaikki vähäväkiset pakoilevat heitä.

24:5  Kuin autiomaan villiaasit maan köyhät kulkevat arolla. He etsivät syötävää, ruokaa lapsilleen.

24:6  He kokoavat tähteitä pelloilta, keräävät jumalattoman viinitarhasta jäljelle jääneitä rypäleitä.

24:7  He yöpyvät alasti, ilman vaatetta, ei heillä ole peitettä kylmää vastaan.

24:8  He kastuvat, kun vuorilta tulee sade, suojattomina he painautuvat kalliota vasten.

24:9  Orpo riistetään äitinsä rinnoilta, köyhältä otetaan lapsi velan pantiksi.

24:10  He kulkevat alasti, ilman vaatetta, nälkäisinä he kantavat isäntien tähkäkuormia,

24:11  toisten tarhoissa he puristavat oliiveista öljyä, janon piinaamina he polkevat viinikuurnan rypäleitä.

24:12  Kaupungissa miehet valittavat, haavoittuneet huutavat apua, mutta Jumala ei rukousta kuule.

24:13  Pimeyden miehet kapinoivat valoa vastaan. He eivät tunne valon teitä, valon polkuja he eivät kulje.

24:14  Murhamies nousee ennen aamun valkenemista ja surmaa köyhän poloisen. Yön pimeydessä hän liikkuu kuin varas.

24:15  Avionrikkoja odottaa illan hämärää, ajattelee: "Ei kukaan minua näe", mutta peittää vielä viitalla kasvonsa.

24:16  Murtovaras tunkeutuu taloon yön pimeinä hetkinä, päivän hän pysyttelee tarkoin näkymättömissä. Valoa hän ei voi sietää.

24:17  Heille kaikille yön tulo on kuin aamun koitto. Pimeyden kauhut eivät heitä pelota.

24:18  Jumalaton on kuin lastu, jonka virta vie. Hänen peltoaan kohtaa kirous, enää ei kukaan mene hänen viinitarhaansa.

24:19  Helteessä halkeillut maa nielee kevään vedet, tuonela sen, joka on tehnyt syntiä.

24:20  Hänen oma äitinsä unohtaa hänet. Madot syövät hänet olemattomiin. Kukaan ei enää häntä muista. Kuin puu, niin vääryys murtuu.

24:21  Hän kohteli pahoin lapsetonta, turvatonta naista, leskeä hän ei auttanut!

24:22  Voimassaan Jumala tempaa pois mahtavatkin miehet. Kun hän nousee, ei kukaan ole turvassa.

24:23  Hän suojelee heitä, antaa heidän uskoa, että he ovat turvassa, mutta hänen katseensa seuraa heidän askeliaan.

24:24  Hetkeksi he nousevat korkealle, sitten heitä ei enää ole. He kyyristyvät, mutta pois heidät temmataan niin kuin kaikki temmataan. Kuin tähkäpäät heidät leikataan pois.

24:25  Totisesti, näin on asia. Kuka osoittaa minut valehtelijaksi ja sanani vääriksi?