FinRK - Luke - 2

2:1  Niinä päivinä keisari Augustus antoi käskyn, että koko valtakunta oli pantava verolle.

2:2  Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Kviriniuksen ollessa Syyrian maaherrana.

2:3  Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa.

2:4  Niin Joosefkin lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ylös Juudeaan, Daavidin kaupunkiin, Beetlehemiin, koska hän oli Daavidin huonetta ja sukua,

2:5  verollepanoa varten kihlattunsa, Marian, kanssa, joka oli raskaana.

2:6  Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika,

2:7  ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majatalossa.

2:8  Sillä seudulla oli paimenia kedolla vartioimassa yöllä laumaansa.

2:9  Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään. He pelästyivät suunnattomasti,

2:10  mutta enkeli sanoi heille: ”Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille hyvän sanoman suuresta ilosta, joka on tuleva kaikelle kansalle.

2:11  Teille on tänään Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra.

2:12  Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä.”

2:13  Yhtäkkiä oli enkelin kanssa suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen:

2:14  ”Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maan päällä rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto.”

2:15  Kun enkelit olivat menneet heidän luotaan taivaaseen, paimenet sanoivat toisilleen: ”Menkäämme nyt Beetlehemiin katsomaan sitä, mikä on tapahtunut ja minkä Herra meille ilmoitti.”

2:16  He menivät kiireesti ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä.

2:17  Tämän nähtyään he ilmoittivat sen sanan, joka heille oli tästä lapsesta puhuttu.

2:18  Kaikki, jotka sen kuulivat, ihmettelivät, mitä paimenet heille puhuivat.

2:19  Mutta Maria kätki kaikki nämä sanat mieleensä ja mietti niitä sydämessään.

2:20  Paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa kaikesta, mitä olivat kuulleet ja nähneet, sillä kaikki oli niin kuin heille oli puhuttu.

2:21  Kun kahdeksan päivää oli kulunut ja lapsi oli ympärileikattava, hän sai nimen Jeesus, jonka enkeli oli hänelle antanut, ennen kuin hän sikisi äitinsä kohdussa.

2:22  Kun heidän puhdistuspäivänsä Mooseksen lain mukaan olivat päättyneet, he veivät lapsen Jerusalemiin asettaakseen hänet Herran eteen

2:23  – niin kuin on kirjoitettu Herran laissa: ”Jokainen poikalapsi, joka avaa äidin kohdun, luettakoon Herralle pyhitetyksi” –

2:24  ja uhratakseen, niin kuin on säädetty Herran laissa, parin metsäkyyhkysiä tai kaksi kyyhkysenpoikaa.

2:25  Jerusalemissa oli mies, jonka nimi oli Simeon. Tämä mies oli hurskas ja jumalaapelkäävä. Hän odotti Israelin lohdutusta, ja Pyhä Henki oli hänen päällään.

2:26  Pyhä Henki oli ilmoittanut hänelle, ettei hän näe kuolemaa, ennen kuin on nähnyt Herran Voidellun.

2:27  Hän tuli Hengen vaikutuksesta temppeliin, ja kun vanhemmat toivat Jeesus-lasta sisälle tehdäkseen hänelle niin kuin lain mukaan oli tapana,

2:28  hän otti lapsen syliinsä, ylisti Jumalaa ja sanoi:

2:29  ”Herra, nyt sinä päästät palvelijasi rauhassa menemään, sanasi mukaan,

2:30  sillä minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi,

2:31  jonka olet valmistanut kaikkien kansojen nähtäväksi,

2:32  valoksi, joka ilmestyy pakanoille, ja kirkkaudeksi kansallesi Israelille.”

2:33  Hänen isänsä ja äitinsä ihmettelivät sitä, mitä hänestä sanottiin.

2:34  Mutta Simeon siunasi heitä ja sanoi Marialle, lapsen äidille: ”Tämä lapsi on pantu kompastumiseksi ja nousemiseksi monelle Israelissa ja merkiksi, jota vastaan puhutaan,

2:35  jotta monen sydämen ajatukset tulisivat julki. Myös sinun sielusi läpi on miekka käyvä.”

2:36  Siellä oli myös naisprofeetta Hanna, Penuelin tytär, Asserin heimoa. Hän oli jo tullut iäkkääksi. Mentyään neitsyenä naimisiin hän oli elänyt miehensä kanssa seitsemän vuotta

2:37  mutta oli nyt leski, kahdeksankymmenenneljän vuoden ikäinen. Hän ei poistunut temppelistä vaan palveli siellä Jumalaa paastoten ja rukoillen yötä päivää.

2:38  Juuri sillä hetkellä hän astui esiin, ylisti Jumalaa ja puhui lapsesta kaikille, jotka odottivat Jerusalemin lunastusta.

2:39  Toimitettuaan kaiken, mitä Herran laki vaati, he palasivat Galileaan, kotikaupunkiinsa Nasaretiin.

2:40  Lapsi kasvoi, vahvistui ja täyttyi viisaudella, ja Jumalan armo oli hänen yllään.

2:41  Jeesuksen vanhemmat menivät joka vuosi Jerusalemiin pääsiäisjuhlille.

2:42  Kun Jeesus oli kahdentoista vuoden ikäinen, he menivät jälleen juhlille, niin kuin tapa oli.

2:43  Niiden päivien päätyttyä he lähtivät kotiin, mutta Jeesus-poika jäi Jerusalemiin. Hänen vanhempansa eivät huomanneet sitä

2:44  vaan arvelivat hänen olevan matkaseurueessa ja kulkivat päivän matkan. Sitten he alkoivat etsiä häntä sukulaisten ja tuttavien joukosta.

2:45  Kun he eivät löytäneet, he palasivat Jerusalemiin etsien häntä.

2:46  Kolmen päivän kuluttua he löysivät Jeesuksen temppelistä, jossa hän istui opettajien keskellä kuunnellen heitä ja kysellen heiltä.

2:47  Kaikki, jotka kuuntelivat häntä, ihmettelivät hänen ymmärrystään ja vastauksiaan.

2:48  Hänet nähdessään hänen vanhempansa hämmästyivät, ja hänen äitinsä sanoi: ”Poikani, miksi teit meille näin? Isäsi ja minä olemme huolestuneina etsineet sinua.”

2:49  Jeesus vastasi heille: ”Mitä te minua etsitte? Ettekö tienneet, että minun pitää olla Isäni huoneessa?”

2:50  Mutta he eivät ymmärtäneet, mitä hän heille puhui.

2:51  Jeesus lähti heidän kanssaan, tuli Nasaretiin ja oli heille kuuliainen. Mutta hänen äitinsä kätki kaiken tämän sydämeensä.

2:52  Ja Jeesus varttui viisaudessa, iässä ja armossa, Jumalan ja ihmisten edessä.