FinBiblia - Matthew - 22

22:1  Ja Jesus vastaten puhui taas heille vertauksilla, sanoen:

22:2  Taivaan valtakunta on kuninkaan vertainen, joka teki häitä pojallensa,

22:3  Ja lähetti palveliansa kutsumaan kutsutuita häihin, ja ei he tahtoneet tulla.

22:4  Taas hän lähetti toiset palveliat, sanoen: sanokaat kutsutuille: katso, minä valmistin atriani, härkäni ja syöttilääni ovat tapetut, ja kaikki ovat valmistetut: tulkaat häihin!

22:5  Mutta he katsoivat ylön, ja menivät pois, yksi pellollensa, toinen kaupallensa.

22:6  Mutta muut ottivat kiinni hänen palveliansa, ja pilkkasivat heitä, ja tappoivat.

22:7  Mutta kuin kuningas sen kuuli, vihastui hän, ja lähetti sotaväkensä, ja hukutti ne murhamiehet, ja heidän kaupunkinsa poltti.

22:8  Silloin hän sanoi palvelioillensa: häät tosin ovat valmistetut, mutta kutsutut ei olleet mahdolliset.

22:9  Menkäät siis teiden haaroihin, ja kaikki, jotka te löydätte, kutsukaat häihin.

22:10  Ja palveliat menivät ulos teille, ja kokosivat kaikki, jotka he löysivät, pahat ja hyvät; ja häähuone täytettiin vieraista.

22:11  Niin kuningas meni katsomaan vieraita, ja näki siellä yhden ihmisen, joka ei ollut vaatetettu häävaatteilla.

22:12  Niin hän sanoi hänelle: ystäväni, kuinkas tänne tulit, ja ei sinulla ole häävaatteita? Mutta hän vaikeni.

22:13  Silloin sanoi kuningas palvelioille: sitokaat hänen kätensä ja jalkansa, ottakaat ja heittäkäät häntä ulkoiseen pimeyteen; siellä pitää oleman itku ja hammasten kiristys.

22:14  Sillä monta on kutsuttu, mutta harvat ovat valitut.

22:15  Silloin Pharisealaiset menivät pitämään neuvoa, kuinka he hänen sanoissa solmeaisivat.

22:16  Ja he lähettivät hänen tykönsä opetuslapsensa Herodilaisten kanssa, sanoen: Mestari, me tiedämme sinun totiseksi, ja sinä opetat Jumalan tien totuudessa, et myös tottele ketään; sillä et sinä katso ihmisten muotoa.

22:17  Sano siis meille, kuinkas luulet: sopiiko keisarille antaa veroa taikka ei?

22:18  Mutta kuin Jeesus ymmärsi heidän pahuutensa, sanoi hän: mitä te ulkokullatut kiusaatte minua?

22:19  Osoittakaat minulle veroraha. Niin he antoivat hänelle verorahan.

22:20  Ja hän sanoi heille: kenenkä on tämä kuva ja päällekirjoitus?

22:21  He sanoivat hänelle: keisarin. Niin hän sanoi heille: antakaat keisarille, mitkä keisarin ovat, ja Jumalalle, mitkä Jumalan ovat.

22:22  Ja kuin he nämät kuulivat, ihmettelivät he, ja luopuivat hänestä, ja menivät pois.

22:23  Sinä päivänä tulivat Saddukealaiset hänen tykönsä, jotka sanovat, ettei ylösnousemusta ole, ja kysyivät häneltä,

22:24  Sanoen: Mestari! Moses sanoi: jos joku kuolee lapsetoinna, niin hänen veljensä pitää naiman hänen emäntänsä ja herättämän veljellensä siemenen.

22:25  Niin oli meidän seassamme seitsemän veljestä, ja kuin ensimäinen nai, niin se kuoli. Ja ettei hänellä ollut siementä, jätti hän emäntänsä veljellensä.

22:26  Niin myös toinen ja kolmas, hamaan seitsemänteen asti.

22:27  Mutta kaikkein viimein kuoli myös se vaimo.

22:28  Kenenkä emännän siis näistä seitsemästä pitää hänen ylösnousemisessa oleman? Sillä kaikki ovat häntä pitäneet.

22:29  Niin Jesus vastaten sanoi heille: te eksytte ja ette tiedä Raamatuita, eikä Jumalan voimaa.

22:30  Sillä ylösnousemisessa ei naida eikä huolla, mutta he ovat niinkuin Jumalan enkelit taivaassa.

22:31  Mutta ettekö te ole lukeneet kuolleitten ylösnousemisesta, mitä teille on Jumalalta sanottu, joka sanoo:

22:32  Minä olen Abrahamin Jumala, ja Isaakin Jumala, ja Jakobin Jumala? Ei ole Jumala kuolleiden Jumala, mutta elävien.

22:33  Ja kuin kansa sen kuuli, hämmästyivät he hänen oppiansa.

22:34  Mutta kuin Pharisealaiset sen kuulivat, että hän oli Saddukealaisten suun tukinnut, kokoontuivat he yhteen.

22:35  Ja yksi lain-opettaja heistä kysyi häneltä, kiusaten häntä, ja sanoi:

22:36  Mestari, mikä on suurin käsky laissa?

22:37  Niin Jesus sanoi hänelle: sinun pitää rakastaman Herraa sinun Jumalaas, kaikesta sydämestäs, ja kaikesta sielustas, ja kaikesta mielestäs:

22:38  Tämä on ensimäinen ja suurin käsky.

22:39  Toinen on tämän kaltainen: sinun pitää rakastaman lähimmäistäs niinkuin itse sinuas.

22:40  Näissä kahdessa käskyssä kaikki laki ja prophetat riippuvat.

22:41  Koska Pharisealaiset koossa olivat, kysyi heiltä Jesus,

22:42  Sanoen: mitä teille näkyy Kristuksesta, kenenkä poika hän on? he sanoivat hänelle: Davidin.

22:43  Hän sanoi heille: kuinka siis David kutsuu hengessä hänen Herraksi? sanoen:

22:44  Herra sanoi minun Herralleni: istu minun oikealla kädelläni, siihenasti kuin minä panen vihollises sinun jalkais astinlaudaksi.

22:45  Jos siis David kutsuu hänen Herraksi, kuinka hän on hänen poikansa?

22:46  Ja ei kenkään taitanut häntä mitään vastata: ei myös yksikään rohjennut sen päivän perästä häneltä enempää kysyä.