FinPR - Psalms - 107

107:1  Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.

107:2  Niin sanokoot Herran lunastetut, jotka hän on lunastanut ahdistuksen alta

107:3  ja koonnut pakanamaista, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja meren puolelta.

107:4  He harhailivat erämaassa, autiossa, tiettömässä maassa, löytämättä asuttua kaupunkia.

107:5  Heidän oli nälkä ja jano, heidän sielunsa nääntyi heissä.

107:6  Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.

107:7  Ja hän ohjasi heidät oikealle tielle, niin että he pääsivät asuttuun kaupunkiin.

107:8  Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa, hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.

107:9  Sillä hän ravitsee nääntyvän sielun ja täyttää nälkäisen sielun hyvyydellä.

107:10  He istuivat pimeydessä ja synkeydessä, vangittuina kurjuuteen ja rautoihin,

107:11  koska olivat niskoitelleet Jumalan käskyjä vastaan ja katsoneet halvaksi Korkeimman neuvon.

107:12  Hän masensi heidän sydämensä kärsimyksellä; he sortuivat, eikä ollut auttajaa.

107:13  Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.

107:14  Hän vei heidät ulos pimeydestä ja synkeydestä, hän katkaisi heidän kahleensa.

107:15  Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.

107:16  Sillä hän särkee vaskiset ovet ja rikkoo rautaiset salvat.

107:17  He olivat hulluja, sillä heidän vaelluksensa oli syntinen, ja he kärsivät vaivaa pahojen tekojensa tähden.

107:18  Heidän sielunsa inhosi kaikkea ruokaa, ja he olivat lähellä kuoleman portteja.

107:19  Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.

107:20  Hän lähetti sanansa ja paransi heidät ja pelasti heidät haudasta.

107:21  Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.

107:22  Uhratkoot kiitosuhreja ja kertokoot riemuiten hänen töitään.

107:23  He lähtivät laivoilla merelle ja kävivät kauppaa suurilla vesillä.

107:24  He näkivät Herran työt ja hänen ihmeelliset tekonsa meren syvyyksissä.

107:25  Hän sanoi sanansa ja nosti myrskytuulen, joka kohotti korkealle sen aallot.

107:26  He kohosivat taivasta kohti, he vajosivat syvyyksiin; heidän sielunsa menehtyi tuskasta.

107:27  He horjuivat ja hoippuivat kuin juopunut, ja kaikki heidän taitonsa hämmentyi.

107:28  Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän päästi heidät heidän ahdistuksistaan.

107:29  Hän tyynnytti myrskyn, ja meren aallot hiljenivät.

107:30  He iloitsivat, kun tuli tyyni, ja hän vei heidät toivottuun satamaan.

107:31  Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.

107:32  Kunnioittakoot häntä kansan seurakunnassa ja vanhinten kokouksessa häntä ylistäkööt.

107:33  Hän muutti virrat erämaaksi ja vesilähteet kuivaksi maaksi,

107:34  hedelmällisen maan suola-aroksi, sen asukasten pahuuden tähden.

107:35  Hän muutti erämaan vesilammikoiksi ja kuivan maan vesilähteiksi.

107:36  Ja hän asetti nälkäiset sinne asumaan ja he rakensivat kaupungin asuaksensa.

107:37  Ja he kylvivät peltoja ja istuttivat viinitarhoja, jotka tuottivat satoisan hedelmän.

107:38  Hän siunasi heitä, ja he lisääntyivät suuresti, ja hän antoi heille paljon karjaa.

107:39  Ja kun he vähentyivät ja vaipuivat onnettomuuden ja huolten painon alla,

107:40  niin hän, joka vuodattaa ylenkatsetta ruhtinasten päälle ja panee heidät harhailemaan tiettömissä autiomaissa,

107:41  hän kohotti köyhän kurjuudesta ja teki suvut suuriksi kuin lammaslaumat.

107:42  Oikeamieliset näkevät sen ja riemuitsevat, ja kaiken vääryyden täytyy tukkia suunsa.

107:43  Joka viisas on, se ottakoon näistä vaarin ja ajatelkoon Herran armotekoja.