Site uses cookies to provide basic functionality.

OK
JOHN
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21
Prev Up Next
Chapter 11
John FinSTLK2 11:1  Eräs mies, Lasarus Betaniasta, Marian ja hänen sisarensa Martan kylästä, oli sairaana.
John FinSTLK2 11:2  Tämä Maria oli se, joka voiteli hajuvoiteella Herran ja pyyhki hiuksillaan hänen jalkansa, ja Lasarus, joka sairasti, oli hänen veljensä.
John FinSTLK2 11:3  Sisaret lähettivät Jeesukselle tämän sanan: "Herra, katso, se, joka on sinulle rakas, sairastaa."
John FinSTLK2 11:4  Mutta sen kuultuaan Jeesus sanoi: "Tämä tauti ei ole kuolemaksi, vaan Jumalan kunniaksi, että Jumalan Poika sen kautta kirkastuisi."
John FinSTLK2 11:5  Jeesus rakasti Marttaa, hänen sisartaan ja Lasarusta.
John FinSTLK2 11:6  Kun hän siis kuuli hänen sairastavan, hän viipyi siinä paikassa, missä oli, vielä kaksi päivää,
John FinSTLK2 11:7  mutta niiden kuluttua hän sanoi opetuslapsilleen: "Menkäämme taas Juudeaan."
John FinSTLK2 11:8  Opetuslapset sanoivat hänelle: "Rabbi, äsken juutalaiset yrittivät kivittää sinut, ja taas sinä menet sinne!"
John FinSTLK2 11:9  Jeesus vastasi: "Eikö päivässä ole kaksitoista tuntia? Se, joka vaeltaa päivällä, ei loukkaa itseään, sillä hän näkee tämän maailman valon.
John FinSTLK2 11:10  Mutta se, joka vaeltaa yöllä, loukkaa itsensä, sillä hänessä ei ole valoa."
John FinSTLK2 11:11  Näin hän puhui, ja sitten hän sanoi heille: "Ystävämme Lasarus nukkuu, mutta menen herättämään hänet unesta."
John FinSTLK2 11:12  Opetuslapset sanoivat hänelle: "Herra, jos hän nukkuu, hän tulee terveeksi."
John FinSTLK2 11:13  Mutta Jeesus oli puhunut hänen kuolemastaan, he taas luulivat hänen puhuneen unessa nukkumisesta.
John FinSTLK2 11:14  Silloin Jeesus sanoi heille suoraan: "Lasarus on kuollut,
John FinSTLK2 11:15  ja iloitsen teidän tähtenne siitä, etten ollut siellä, jotta uskoisitte, mutta menkäämme hänen luokseen."
John FinSTLK2 11:16  Tuomas, jota sanottiin Didymokseksi, sanoi toisille opetuslapsille: "Menkäämme mekin sinne kuollaksemme hänen kanssaan."
John FinSTLK2 11:17  Jeesus tuli ja sai tietää, että hän oli ollut jo neljä päivää haudassa.
John FinSTLK2 11:18  Betania oli lähellä Jerusalemia, noin viidentoista stadionin päässä.
John FinSTLK2 11:19  Useita juutalaisia oli tullut Martan ja Marian luo lohduttamaan heitä heidän veljensä kuolemasta.
John FinSTLK2 11:20  Kun Martta kuuli, että Jeesus oli tulossa, hän meni häntä vastaan, mutta Maria istui kotona.
John FinSTLK2 11:21  Martta sanoi Jeesukselle: "Herra, jos sinä olisit ollut täällä, veljeni ei olisi kuollut.
John FinSTLK2 11:22  Mutta nytkin tiedän, että Jumala antaa sinulle kaiken, mitä Jumalalta anot."
John FinSTLK2 11:23  Jeesus sanoi hänelle: "Sinun veljesi on nouseva ylös."
John FinSTLK2 11:24  Martta sanoi hänelle: "Tiedän hänen nousevan ylösnousemuksessa, viimeisenä päivänä."
John FinSTLK2 11:25  Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen ylösnousemus ja elämä. Se, joka uskoo minuun, elää, vaikka olisi kuollut,
John FinSTLK2 11:26  eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?"
John FinSTLK2 11:27  Hän sanoi hänelle: "Uskon, Herra. Minä olen uskonut, että sinä olet Kristus, Jumalan Poika, se, joka oli tuleva maailmaan."
John FinSTLK2 11:28  Tämän sanottuaan hän meni ja kutsui salaa sisarensa Marian sanoen: "Opettaja on täällä ja kutsuu sinua."
John FinSTLK2 11:29  Kun Maria sen kuuli, hän nousi nopeasti ja meni hänen luokseen.
John FinSTLK2 11:30  Mutta Jeesus ei ollut vielä saapunut kylään, vaan oli yhä siinä paikassa, missä Martta oli kohdannut hänet.
John FinSTLK2 11:31  Kun nyt juutalaiset, jotka olivat Marian kanssa talossa häntä lohduttamassa, näkivät hänen nopeasti nousevan ja lähtevän ulos, he seurasivat häntä luullen hänen menevän haudalle itkemään siellä.
John FinSTLK2 11:32  Kun siis Maria saapui sinne, missä Jeesus oli, ja näki hänet, hän lankesi hänen jalkojensa eteen ja sanoi hänelle: "Herra, jos olisit ollut täällä, veljeni ei olisi kuollut."
John FinSTLK2 11:33  Kun Jeesus näki hänen itkevän ja hänen kanssaan tulleiden juutalaisten itkevän, hän joutui hengessään syvän liikutuksen valtaan ja vapisi,
John FinSTLK2 11:34  ja hän sanoi: "Minne panitte hänet?" He sanoivat hänelle: "Herra, tule ja katso."
John FinSTLK2 11:36  Juutalaiset sanoivat: "Katso, kuinka rakas hän oli hänelle!"
John FinSTLK2 11:37  Mutta muutamat heistä sanoivat: "Eikö hän, joka avasi sokean silmät, olisi voinut tehdä sitäkin, ettei tämä olisi kuollut?"
John FinSTLK2 11:38  Jeesus joutui taas liikutuksen valtaan ja meni haudalle. Mutta se oli luola, ja sen suulla oli kivi.
John FinSTLK2 11:39  Jeesus sanoi: "Ottakaa kivi pois." Martta, kuolleen sisar, sanoi hänelle: "Herra, hän haisee jo, sillä hän on ollut haudassa neljättä päivää."
John FinSTLK2 11:40  Jeesus sanoi hänelle: "Enkö sanonut sinulle, että jos uskoisit, niin näkisit Jumalan kirkkauden?"
John FinSTLK2 11:41  He ottivat kiven pois sieltä, missä kuollut makasi. Jeesus loi silmänsä ylös ja sanoi: "Isä, kiitän sinua, että olet kuullut minua.
John FinSTLK2 11:42  Minä kyllä tiesin, että minua aina kuulet, mutta kansan tähden, joka seisoo tässä ympärillä, tämän sanon, että he uskoisivat sinun lähettäneen minut."
John FinSTLK2 11:43  Sen sanottuaan hän huusi suurella äänellä: "Lasarus, tule ulos!"
John FinSTLK2 11:44  Kuollut tuli ulos, jalat ja kädet siteisiin käärittyinä, ja hänen kasvojensa ympärille oli kääritty hikiliina. Jeesus sanoi heille: "Päästäkää hänet ja antakaa hänen mennä."
John FinSTLK2 11:45  Useat juutalaisista, jotka olivat tulleet Marian luo ja nähneet, mitä Jeesus teki, uskoivat häneen.
John FinSTLK2 11:46  Mutta muutamat heistä menivät fariseusten luo ja sanoivat heille, mitä Jeesus oli tehnyt.
John FinSTLK2 11:47  Niin ylipapit ja fariseukset kokosivat Neuvoston ja sanoivat: "Mitä teemme, sillä tuo mies tekee paljon tunnustekoja?
John FinSTLK2 11:48  Jos sallimme hänen näin tehdä, kaikki uskovat häneen, ja roomalaiset tulevat ja ottavat meiltä sekä maan että kansan."
John FinSTLK2 11:49  Mutta eräs heistä, Kaifas, joka sinä vuonna oli ylipappi, sanoi heille: "Te ette tiedä mitään
John FinSTLK2 11:50  ettekä ajattele, että meille on parempi, että yksi ihminen kuolee kansan edestä, kuin että koko kansa hukkuu."
John FinSTLK2 11:51  Mutta sitä hän ei sanonut itsestään, vaan koska hän oli sinä vuonna ylipappi, hän ennusti, että Jeesus oli kuoleva kansan edestä,
John FinSTLK2 11:52  eikä ainoastaan tämän kansan edestä, vaan myös kootakseen yhdeksi hajalla olevat Jumalan lapset.
John FinSTLK2 11:53  Siitä päivästä lähtien heillä oli siis tehtynä päätös tappaa hänet.
John FinSTLK2 11:54  Sen tähden Jeesus ei enää vaeltanut julkisesti juutalaisten keskellä, vaan lähti sieltä lähellä erämaata olevaan paikkaan, Efraim-nimiseen kaupunkiin, ja siellä hän oleskeli opetuslapsineen.
John FinSTLK2 11:55  Mutta juutalaisten pääsiäinen oli lähellä, ja monet menivät maaseudulta ylös Jerusalemiin ennen pääsiäisjuhlaa puhdistamaan itsensä.
John FinSTLK2 11:56  He etsivät Jeesusta ja sanoivat toisilleen seisoessaan pyhäkössä: "Mitä arvelette? Eikö hän kenties tulekaan juhlille?"
John FinSTLK2 11:57  Mutta ylipapit ja fariseukset olivat antaneet käskyn, että jos joku tietäisi, missä hän oli, hänen oli annettava se ilmi, jotta he ottaisivat hänet kiinni.