Site uses cookies to provide basic functionality.

OK
II SAMUEL
Prev Up Next Toggle notes
Chapter 22
II S FinRK 22:1  Daavid lausui Herralle tämän laulun sanat sinä päivänä, jona Herra oli pelastanut hänet kaikkien hänen vihollistensa ja Saulin käsistä.
II S FinRK 22:2  Hän sanoi: ”Herra, minun kallioni, linnani ja pelastajani!
II S FinRK 22:3  Jumala, minun kallioni, sinun turviisi minä pakenen! Sinä olet kilpeni ja pelastukseni sarvi, vuorilinnani ja pakopaikkani. Sinä olet pelastajani, sinä pelastat minut väkivallasta!
II S FinRK 22:4  Minä huudan: ’Ylistetty olkoon Herra!’ ja pelastun vihollisteni käsistä.
II S FinRK 22:5  Kuoleman aallot piirittivät minut, turmion virrat pelästyttivät minut.
II S FinRK 22:6  Tuonelan siteet kietoivat minut, kuoleman ansat yllättivät minut.
II S FinRK 22:7  Ahdistuksessani minä huusin Herraa, Jumalaani minä huusin. Hän kuuli ääneni temppelistään, minun huutoni kohosi hänen korviinsa.
II S FinRK 22:8  Silloin maa huojui ja järisi, taivaan perustukset järkkyivät. Ne horjuivat hänen vihansa voimasta.
II S FinRK 22:9  Savu nousi hänen sieraimistaan, kuluttava tuli hänen suustaan, palavat hiilet hehkuivat hänestä.
II S FinRK 22:10  Hän taivutti taivaat ja astui alas synkkä pilvi jalkojensa alla.
II S FinRK 22:11  Hän ratsasti kerubilla lentäen, hän kiiti tuulen siivillä.
II S FinRK 22:12  Hän pani pimeyden majaksi ympärilleen, synkät vedet, paksut pilvet.
II S FinRK 22:13  Hohteesta, joka kävi hänen edellään, hehkuivat palavat hiilet.
II S FinRK 22:14  Herra jylisi taivaasta, Korkein antoi äänensä kaikua.
II S FinRK 22:15  Hän lennätti nuolia ja hajotti viholliset, lähetti salamoita ja hämmensi heidät.
II S FinRK 22:16  Vetten syvänteet tulivat näkyviin, maanpiirin perustukset paljastuivat Herran nuhtelusta, hänen vihansa hengen puhalluksesta.
II S FinRK 22:17  Hän ojensi kätensä korkeudesta ja tarttui minuun, veti minut ylös syvistä vesistä.
II S FinRK 22:18  Hän vapautti minut väkevän viholliseni käsistä, vihamiehistäni, jotka olivat minua vahvempia.
II S FinRK 22:19  He nousivat minua vastaan hätäni päivänä, mutta Herra oli minun tukenani.
II S FinRK 22:20  Hän toi minut avaraan paikkaan, hän pelasti minut, sillä hän on mieltynyt minuun.
II S FinRK 22:21  Herra palkitsee minut vanhurskauteni mukaan, kätteni puhtauden mukaan hän maksaa minulle.
II S FinRK 22:22  Sillä minä olen noudattanut Herran teitä, en ole luopunut Jumalastani enkä ollut jumalaton.
II S FinRK 22:23  Kaikki hänen säädöksensä ovat edessäni, hänen lakejaan en luotani torju.
II S FinRK 22:24  Olen nuhteeton häntä kohtaan ja varon tekemästä pahaa.
II S FinRK 22:25  Herra maksaa minulle vanhurskauteni mukaan, sen mukaan kuin olen puhdas hänen silmiensä edessä.
II S FinRK 22:26  Uskollista kohtaan sinä olet uskollinen, nuhteetonta sankaria kohtaan nuhteeton.
II S FinRK 22:27  Puhdasta kohtaan sinä olet puhdas, mutta kieroa kohtaan nurja.
II S FinRK 22:28  Sinä pelastat nöyrän kansan, mutta sinun silmäsi ovat ylpeitä vastaan, sinä alennat heidät.
II S FinRK 22:29  Sillä sinä, Herra, olet minun lamppuni. Herra valaisee minun pimeyteni.
II S FinRK 22:30  Sinun avullasi minä juoksen kiinni rosvojoukon, Jumalani avulla hyppään yli muurin.
II S FinRK 22:31  Jumalan tie on täydellinen, Herran sana tulessa koeteltu. Hän on kilpenä kaikille, jotka häneen turvaavat.
II S FinRK 22:32  Sillä kuka on Jumala paitsi Herra ja kuka on kallio paitsi meidän Jumalamme?
II S FinRK 22:33  Hän on Jumala, minun vahva turvani, joka tekee tieni nuhteettomaksi.
II S FinRK 22:34  Hän tekee jalkani nopeiksi kuin peuran jalat ja asettaa minut kukkuloilleni.
II S FinRK 22:35  Hän opettaa käteni sotimaan ja käsivarteni jännittämään vaskijousta.
II S FinRK 22:36  Sinä annat minulle pelastuksen kilven, sinun apusi tekee minut suureksi.
II S FinRK 22:37  Sinä annat askeleilleni avaran tilan, eivätkä minun nilkkani nyrjähdä.
II S FinRK 22:38  Minä ajan vihollisiani takaa ja tuhoan heidät enkä palaa, ennen kuin olen tehnyt heistä lopun.
II S FinRK 22:39  Minä teen heistä lopun ja murskaan heidät, eivätkä he enää nouse. He sortuvat minun jalkojeni alle.
II S FinRK 22:40  Sinä vyötät minut voimalla sotaan, vastustajani sinä painat alleni.
II S FinRK 22:41  Sinä ajat minun viholliseni pakoon, vihamieheni minä tuhoan.
II S FinRK 22:42  He huutavat, mutta pelastajaa ei ole, huutavat Herraa, mutta hän ei vastaa heille.
II S FinRK 22:43  Minä survon heidät kuin maan tomuksi, kuin katujen lokaa minä heitä poljen ja tallaan.
II S FinRK 22:44  Sinä vapautat minut kansani riidoista, sinä varjelet minua, ja minusta tulee kansakuntien pää. Kansat, joita en tuntenut, palvelevat minua.
II S FinRK 22:45  Muukalaiset mielistelevät minua. Heti kun he kuulevat käskyni, he tottelevat minua.
II S FinRK 22:46  Muukalaiset menettävät rohkeutensa, he tulevat vavisten varustuksistaan.
II S FinRK 22:47  Herra elää! Siunattu olkoon kallioni, korotettu olkoon Jumala, pelastukseni kallio!
II S FinRK 22:48  Hän on Jumala, joka kostaa puolestani ja saattaa kansat valtani alle.
II S FinRK 22:49  Hän pelastaa minut vihollisteni käsistä. Sinä korotat minut vastustajieni ylitse, vapautat minut väkivaltaisesta miehestä.
II S FinRK 22:50  Sen tähden minä kiitän sinua, Herra, ja laulan kiitosta nimellesi kansojen keskuudessa.
II S FinRK 22:51  Hän antaa kuninkaalleen suuria voittoja ja osoittaa laupeutta voidellulleen, Daavidille ja hänen siemenelleen ikuisesti.”