Site uses cookies to provide basic functionality.

OK
JOB
Prev Up Next Toggle notes
Chapter 31
Job FinPR92 31:1  Olen tehnyt silmieni kanssa sopimuksen: koskaan en katsele naisten puoleen.
Job FinPR92 31:2  Minkä osan on Jumala taivaassaan minulle määrännyt? Mitä on Kaikkivaltias korkeuksissaan minua varten säätänyt?
Job FinPR92 31:3  Eikö onnettomuus ole sen osa, joka tekee väärin, eikö tuho kohtaa sitä, joka tekee pahaa?
Job FinPR92 31:4  Näkeehän Jumala kaikki tieni ja laskee jokaisen askeleni.
Job FinPR92 31:5  Olenko kulkenut vääryyden teitä, ovatko jalkani kiiruhtaneet vilpin poluille?
Job FinPR92 31:6  Punnitkoon Jumala minut lahjomattomalla vaa'alla, niin hän näkee, että olen viaton.
Job FinPR92 31:7  Jos minun jalkani on poikennut tieltä, jos minun sydämeni on taipunut silmieni viettelyyn, jos käteni ovat vääryyden tahraamat,
Job FinPR92 31:8  syököön vieras sen, minkä minä olen kylvänyt, ja revittäköön maasta minun peltoni oras!
Job FinPR92 31:9  Jos sydämeni on syttynyt toisen miehen vaimoon, jos olen vaaniskellut hänen ovellaan,
Job FinPR92 31:10  jauhakoon oma vaimoni vieraan miehen jyviä ja käyköön kuka tahansa hänen vuoteeseensa.
Job FinPR92 31:11  Se tekoni vaatisi rangaistusta, se olisi loukkaus lakia ja kunniaa vastaan.
Job FinPR92 31:12  Se olisi tuli, joka syö ja tuhoaa, se repisi juurineen maasta koko minun satoni.
Job FinPR92 31:13  Olenko loukannut palvelijani oikeuksia, kun hänellä on ollut riita-asia minua vastaan?
Job FinPR92 31:14  Jos niin olen tehnyt, miten voisin puolustautua, kun Jumala nousee tuomitsemaan, mitä vastaisin, kun hän panee minut tilille?
Job FinPR92 31:15  Luoja, joka äitini kohdussa antoi minulle muodon, muovasi myös minun palvelijani. Me olemme saman käden tekoa.
Job FinPR92 31:16  Olenko kieltänyt avuttomalta avun, sammuttanut lesken silmistä toivon?
Job FinPR92 31:17  Olenko syönyt leipäni yksin ja jättänyt orvon vaille osaansa?
Job FinPR92 31:18  Ei, nuoresta pitäen olen ruokkinut orpoja kuin isä, koko elinaikani olen pitänyt leskistä huolta.
Job FinPR92 31:19  Olenko piittaamatta katsellut köyhää, jolla ei ole ollut vaatetta ylleen, tai kurjaa, jolla ei ole ollut millä itsensä peittää?
Job FinPR92 31:20  Eivätkö hänen jäsenensä saa kiittää minua, eivätkö minun lampaitteni villat anna hänelle lämpöä?
Job FinPR92 31:21  Olenko uhkaillut orpoa tietäen, että tuomioistuin on minun puolellani?
Job FinPR92 31:22  Jos niin olen tehnyt, vääntykööt olkapääni hartioista irti ja katketkoon käsivarteni!
Job FinPR92 31:23  Minä pelkään Jumalan rangaistusta. Kuinka voisin kestää, kun hän nousee tuomitsemaan?
Job FinPR92 31:24  Olenko pannut turvani kultaan, olenko sanonut sille: "Sinuun minä luotan"?
Job FinPR92 31:25  Olenko ylvästellyt suuresta omaisuudestani ja kaikesta, mitä käteni on saanut aikaan?
Job FinPR92 31:26  Olenko katsellut aurinkoa, kun se loistaa, tai kuuta, kun se mahtavana kulkee tietään,
Job FinPR92 31:27  niin että sydämeni on langennut salaa niitä palvomaan ja käteni on lähettänyt niille suudelmia?
Job FinPR92 31:28  Jos niin olen tehnyt, olen ansainnut tuomion. Olenhan silloin kieltänyt Jumalan, joka on taivaassa.
Job FinPR92 31:29  Minä en ole iloinnut vihamieheni onnettomuudesta, en ole riemastunut hänen vastoinkäymisestään.
Job FinPR92 31:30  En ole antanut kieleni tehdä syntiä, vihamiehellenikään en ole toivottanut kuolemaa.
Job FinPR92 31:31  Minun oma väkeni sanoi kiittäen: "Ei kukaan ole jäänyt nälkäiseksi hänen patojensa äärellä!"
Job FinPR92 31:32  Vieras ei joutunut yöpymään taivasalla, minä avasin oveni matkalaiselle.
Job FinPR92 31:33  En ole peittänyt syntejäni, niin kuin monet tekevät, en ole kätkenyt niitä viittani salataskuun.
Job FinPR92 31:34  Siksi en pelkää ihmisiä, en kauhistu kansanjoukon pilkkaa, en piileksi mykkänä taloni suojassa.
Job FinPR92 31:35  Kunpa joku kuuntelisi minua! Omalla nimelläni minä vahvistan puheeni. Vastaa nyt minulle, kaikkivaltias Jumala! Missä on syytekirja? Näytä se!
Job FinPR92 31:36  Minä levitän sen viitaksi harteilleni, kierrän sen seppeleeksi päähäni!
Job FinPR92 31:37  Voin kertoa sinulle jokaisen askeleni ja lähestyä sinua kuin ruhtinas.
Job FinPR92 31:38  Jos oma peltoni minua syyttää, jos kaikki sen vaot yhdessä itkevät,
Job FinPR92 31:39  jos olen syönyt sen voiman antamatta mitään tilalle ja suututtanut sen,
Job FinPR92 31:40  kasvakoon se ohdaketta, ei enää vehnää, tuottakoon se ohran sijasta rikkaruohoa! Tähän päättyivät Jobin puheet.