Site uses cookies to provide basic functionality.

OK
LAMENTATIONS
1 2 3 4 5
Prev Up Next Toggle notes
Chapter 3
Lame FinPR92 3:1  Minä onneton mies! Paljon olen kärsinyt, Herra on lyönyt minua vihansa sauvalla.
Lame FinPR92 3:2  Hän kuljetti minua, hän vei minut pimeään, pilkkopimeään.
Lame FinPR92 3:3  Hän on nostanut kätensä minua vastaan päivä päivältä yhä uudelleen.
Lame FinPR92 3:4  Hän repi rikki ihoni, raateli lihani, murskasi kaikki luuni.
Lame FinPR92 3:5  Hän rakensi varustuksia minua vastaan, ympäröi minut tuskan muurilla.
Lame FinPR92 3:6  Keskelle pimeyttä hän pani minut asumaan, kuin kauan sitten kuolleitten joukkoon.
Lame FinPR92 3:7  Hän sulki minun tieni, en pääse pakoon, hän pani minulle painavat kahleet.
Lame FinPR92 3:8  Vaikka kuinka huudan ja valitan, hän ei kuule rukoustani.
Lame FinPR92 3:9  Hän tukki tieni kivenjärkäleillä, antoi minun kulkea harhaan.
Lame FinPR92 3:10  Hän väijyi minua kuin karhu, kuin leijona piilopaikassaan.
Lame FinPR92 3:11  Hän eksytti minut tieltä, raateli minut, jätti hylättynä makaamaan.
Lame FinPR92 3:12  Hän jännitti jousensa ja suuntasi nuolensa minua kohti.
Lame FinPR92 3:13  Hän ampui minuun viinensä nuolet, lävisti rintani.
Lame FinPR92 3:14  Minusta tuli kaiken kansan pilkka, ainainen ivan aihe.
Lame FinPR92 3:15  Hän syötti minulle katkeria yrttejä, juotti karvasta juomaa.
Lame FinPR92 3:16  Hän polki minut maan tomuun, pani hampaani jauhamaan soraa.
Lame FinPR92 3:17  Minä kadotin onneni päivät, unohdin, millaista on elää rauhassa.
Lame FinPR92 3:18  Minä sanoin: "Kaiken olen menettänyt, Herra on vienyt minulta toivon."
Lame FinPR92 3:19  Kurjuuteni ja kodittomuuteni täyttää mieleni, kaikki maistuu myrkyltä ja koiruoholta.
Lame FinPR92 3:20  Minä en voi unohtaa onnettomuuttani, en saa sitä mielestäni.
Lame FinPR92 3:21  Kuitenkin minä toivon ja odotan, sillä minä ajattelen tätä:
Lame FinPR92 3:22  Herran armoa on se, että vielä elämme, hänen laupeutensa ei lopu koskaan.
Lame FinPR92 3:23  Joka aamu Herran armo on uusi, suuri on hänen uskollisuutensa.
Lame FinPR92 3:24  Sieluni sanoo: "Herra on kaikkeni, häneen minä turvaan."
Lame FinPR92 3:25  Herra on hyvä sille, joka panee toivonsa häneen, sille, joka häntä etsii.
Lame FinPR92 3:27  Hyvä on miehelle, että hän kantaa iestä nuoruudessaan.
Lame FinPR92 3:28  Istukoon hän yksin ja vaietkoon, kun Herra on pannut taakan hänen päälleen,
Lame FinPR92 3:29  painakoon suunsa tomuun -- ehkä on toivoa vielä.
Lame FinPR92 3:30  Kääntäköön hän poskensa lyöjäänsä kohti ja ottakoon vastaan pilkan.
Lame FinPR92 3:32  Vaikka hän kurittaa, hän myös armahtaa, suuri on hänen laupeutensa.
Lame FinPR92 3:33  Ei Herra iloitse siitä, että hän kurittaa ihmistä.
Lame FinPR92 3:34  Kun kaikki vangiksi otetut murskataan jalkojen alle,
Lame FinPR92 3:35  kun ihmisen oikeus vääristetään Korkeimman silmien edessä,
Lame FinPR92 3:36  kun langetetaan väärä tuomio -- eikö Herra sitä näe?
Lame FinPR92 3:37  Kenen sana toteutuu? Eikö kaikki tapahdu niin kuin Herra sanoo?
Lame FinPR92 3:39  Mitä syytä eloon jääneellä on valittaa? Hän kärsii syntiensä tähden.
Lame FinPR92 3:40  Tutkikaamme tietämme, tarkastelkaamme tekojamme ja palatkaamme Herran luo.
Lame FinPR92 3:41  Kohottakaamme nyt kätemme, kohottakaamme sydämemme taivasta kohti, Jumalan luo.
Lame FinPR92 3:42  Me olemme tehneet syntiä, kapinoineet sinua vastaan. Sinä et ole antanut anteeksi.
Lame FinPR92 3:43  Sinä verhouduit vihaan ja vainosit meitä, surmasit säälimättä.
Lame FinPR92 3:44  Sinä kätkeydyit pilveen, sen läpi ei rukous pääse.
Lame FinPR92 3:45  Roskatunkioksi sinä teit meidät kaikkien kansojen keskelle.
Lame FinPR92 3:47  Edessämme oli kauhu ja hauta, tuho kohtasi meidät.
Lame FinPR92 3:48  Kyyneleet tulvivat silmistäni rakkaan kansani tuhon tähden.
Lame FinPR92 3:49  Silmäni vuotavat lakkaamatta. Itkuni ei taukoa,
Lame FinPR92 3:50  ennen kuin Herra katsoo taivaastaan ja näkee murheeni.
Lame FinPR92 3:51  Kun katselen kaupunkini tytärten tuskaa, sieluuni koskee.
Lame FinPR92 3:52  Viholliseni pyydystivät minua kuin lintua, kiihkeästi, ilman syytä.
Lame FinPR92 3:53  He syöksivät minut elävänä kuoppaan, he kivittivät minua.
Lame FinPR92 3:54  Kauhu tulvi pääni yli, minä ajattelin: loppuni on tullut.
Lame FinPR92 3:55  Herra, kuopan syvyydestä minä huudan sinun nimeäsi.
Lame FinPR92 3:56  Kuule ääneni! Älä sulje korviasi, kun anon apua ja pelastusta.
Lame FinPR92 3:57  Sinä tulet luokseni, kun huudan sinua, ja sanot: "Älä pelkää."
Lame FinPR92 3:58  Herra, sinä ajat minun asiaani, sinä lunastat minut.
Lame FinPR92 3:59  Kärsimäni vääryyden sinä näet, Herra. Hanki minulle oikeus.
Lame FinPR92 3:60  Sinä näet vihollisteni kostonhimon, kaikki heidän juonensa.
Lame FinPR92 3:61  Herra, sinä kuulet, kun he herjaavat minua, näet heidän juonensa.
Lame FinPR92 3:62  Vastustajani ivaavat minua, puhuvat pahaa kaiket päivät.
Lame FinPR92 3:63  Katso heitä: missä ikinä he istuvat tai seisovat, he laulavat pilkkalauluja minusta.
Lame FinPR92 3:64  Herra, rankaise heitä heidän tekojensa mukaan.
Lame FinPR92 3:66  Aja heitä takaa vihassasi, Herra, hävitä heidät taivaasi alta.