FinRK - Psalms - 78

78:1  Aasafin mietepsalmi. Kuuntele, kansani, minun opetustani, kääntäkää korvanne kuulemaan sanojani.

78:2  Minä avaan suuni vertauksiin, tuon ilmi muinaisaikojen arvoituksia.

78:3  Mitä olemme kuulleet ja saaneet tietää ja mitä isämme ovat meille kertoneet,

78:4  sitä me emme heidän lapsiltaan salaa. Me kerromme aina viimeiseen sukupolveen asti Herran ylistettävistä teoista, hänen voimastaan ja ihmeistään, joita hän on tehnyt.

78:5  Hän asetti Jaakobiin todistuksen, sääti Israeliin lain ja käski isiämme opettamaan ne lapsilleen,

78:6  jotta tulevakin polvi ne tuntisi, ja vastedes syntyvät lapset nousisivat ja kertoisivat niistä omille lapsilleen.

78:7  Ja niin nämä panisivat luottamuksensa Jumalaan eivätkä unohtaisi Jumalan tekoja vaan pitäisivät hänen käskynsä.

78:8  Silloin he eivät olisi niin kuin isänsä, niskoitteleva ja kapinoiva polvi, sukupolvi, jonka sydän ei ollut vakaa ja jonka henki ei pysynyt uskollisena Jumalalle.

78:9  Efraimilaiset, aseistetut jousimiehet, kääntyivät pakoon taistelun päivänä.

78:10  He eivät pitäneet Jumalan liittoa, vaan kieltäytyivät vaeltamasta hänen opetuksensa mukaan.

78:11  He unohtivat hänen tekonsa ja ihmeensä, jotka hän oli antanut heidän nähdä.

78:12  Heidän isiensä nähden hän teki ihmeitä Egyptin maassa, Sooanin kedolla.

78:13  Hän halkaisi meren ja vei heidät sen läpi, hän pani vedet seisomaan kuin seinämän.

78:14  Hän johdatti heitä päivisin pilvellä ja öisin tulen valolla.

78:15  Hän halkoi kalliot autiomaassa ja juotti heitä runsaasti, kuin syvistä vesistä.

78:16  Hän juoksutti puroja kalliosta ja vuodatti vettä virtanaan.

78:17  Silti he yhä tekivät syntiä häntä vastaan, niskoittelivat Korkeinta vastaan kuivassa maassa.

78:18  He kiusasivat Jumalaa sydämessään vaatimalla mieleistään ruokaa.

78:19  He puhuivat Jumalaa vastaan ja sanoivat: ”Voiko Jumala kattaa pöydän autiomaassa?

78:20  Kyllä hän kallioon iski, niin että vedet vuotivat ja purot tulvivat, mutta voiko hän antaa myös leipää tai hankkia kansalleen lihaa?”

78:21  Kun Herra sen kuuli, hän kiivastui. Tuli syttyi Jaakobissa, ja viha nousi Israelia vastaan,

78:22  koska he eivät uskoneet Jumalaa eivätkä luottaneet hänen valmistamaansa pelastukseen.

78:23  Hän käski pilviä korkeudessa ja avasi taivaan ovet.

78:24  Hän antoi sataa heille mannaa syötäväksi ja tarjosi heille taivaan viljaa.

78:25  Ihmiset söivät enkelten leipää. Hän lähetti heille evästä yllin kyllin.

78:26  Hän pani itätuulen liikkeelle taivaalla ja ohjasi voimallaan etelätuulta.

78:27  Hän antoi sataa heille lihaa kuin tomua, siivekkäitä lintuja kuin meren hiekkaa.

78:28  Hän pudotti ne heidän leiriinsä, heidän asuntojensa ympärille.

78:29  He söivät ja tulivat kylläisiksi. Hän toi heille sitä, mitä he himoitsivat.

78:30  He eivät olleet vielä tyydyttäneet himoaan, ja ruoka oli vielä heidän suussaan,

78:31  kun Jumalan viha nousi heitä vastaan. Hän tappoi lihavimmat heidän joukostaan ja painoi maahan Israelin nuoret miehet.

78:32  Kaikesta huolimatta he yhä tekivät syntiä eivätkä uskoneet hänen ihmeisiinsä.

78:33  Sen tähden hän lopetti heidän päivänsä kuin tuulahduksen, päätti heidän vuotensa äkilliseen perikatoon.

78:34  Kun hän surmasi heitä, he etsivät häntä, kääntyivät ja etsivät hartaasti Jumalaa.

78:35  He muistivat, että Jumala on heidän kallionsa ja että Jumala, Korkein, on heidän lunastajansa.

78:36  Mutta he mielistelivät häntä suullaan ja valehtelivat hänelle kielellään.

78:37  Heidän sydämensä ei ollut vakaa häntä kohtaan, eivätkä he olleet uskollisia hänen liitossaan.

78:38  Silti hän on laupias, antaa anteeksi rikkomukset eikä tahdo hukuttaa. Usein hän myös käänsi vihansa pois eikä antanut kaiken kiivautensa herätä.

78:39  Hän muisti, että he ovat vain lihaa, he ovat tuuli, joka menee eikä palaa.

78:40  Kuinka usein he niskoittelivatkaan häntä vastaan autiomaassa ja murehduttivat aavikolla hänen mielensä!

78:41  Yhä edelleen he koettelivat Jumalaa ja kiusasivat Israelin Pyhää.

78:42  He eivät muistaneet hänen väkevää kättään, eivät päivää, jona hän lunasti heidät ahdistajan vallasta,

78:43  hän, joka teki tunnustekonsa Egyptissä ja ihmeensä Sooanin kedolla.

78:44  Hän muutti Niilin ja Egyptin purot vereksi, niin ettei niistä voinut juoda.

78:45  Hän lähetti egyptiläisten keskuuteen paarmoja, jotka purivat heitä, ja sammakoita, jotka tekivät heille vahinkoa.

78:46  Hän antoi heidän satonsa toukille ja heidän vaivannäkönsä tuloksen heinäsirkoille.

78:47  Hän hävitti rakeilla heidän viiniköynnöksensä ja heidän metsäviikunapuunsa raekivillä.

78:48  Hän antoi heidän karjansa alttiiksi rakeille ja heidän laumansa salamoille.

78:49  Hän lähetti heitä vastaan vihansa hehkun, kiivastuksen, vihastuksen ja ahdistuksen, parven pahoja enkeleitä.

78:50  Hän raivasi tien vihalleen, ei säästänyt heidän sielujaan kuolemalta vaan antoi heidät ruton valtaan.

78:51  Hän surmasi kaikki esikoiset Egyptistä, miehuuden ensimmäiset Haamin majoista.

78:52  Hän ajoi kansansa liikkeelle kuin lampaat ja johdatti heitä autiomaassa kuin laumaa.

78:53  Hän johdatti heitä turvallisesti, eivätkä he pelänneet, mutta heidän vihollisensa peitti meri.

78:54  Hän vei kansansa pyhälle alueelleen, tälle vuorelle, jonka hänen oikea kätensä oli hankkinut.

78:55  Hän karkotti kansat heidän tieltään, jakoi niiden maan arvalla heille perinnöksi ja asetti Israelin heimot asumaan niiden majoihin.

78:56  Mutta he kiusasivat Jumalaa, Korkeinta, ja kapinoivat häntä vastaan eivätkä noudattaneet hänen säädöksiään.

78:57  He kääntyivät pois ja olivat uskottomia isiensä tavoin, he muuttuivat velton jousen kaltaisiksi.

78:58  He vihoittivat hänet uhrikukkuloillaan ja herättivät veistetyillä kuvilla hänen kiivautensa.

78:59  Jumala kuuli sen ja kiivastui, hän peräti hylkäsi Israelin.

78:60  Hän jätti asumuksensa Siilossa, telttamajan, jonka hän oli pystyttänyt ihmisten keskelle.

78:61  Hän salli väkevyytensä joutua vankeuteen ja kunniansa vihollisen käsiin.

78:62  Hän antoi kansansa alttiiksi miekalle ja kiivastui perintöosaansa.

78:63  Tuli kulutti sen nuorukaiset, eikä sen neitoja ylistetty häälauluilla.

78:64  Sen papit kaatuivat miekkaan, eivätkä heidän leskensä itkeneet.

78:65  Silloin Herra havahtui kuin unesta, kuin viinistä villiintynyt sankari.

78:66  Hän löi vihollisensa takaisin, tuotti heille ikuisen häpeän.

78:67  Hän hylkäsi Joosefin majan eikä valinnut Efraimin heimoa,

78:68  vaan valitsi Juudan heimon, Siionin vuoren, jota hän rakastaa.

78:69  Hän rakensi pyhäkkönsä korkeuksien tasalle, rakensi sen niin kuin maan, jonka oli perustanut ikiajoiksi.

78:70  Hän valitsi palvelijansa Daavidin, otti hänet lammastarhoista

78:71  ja toi hänet imettävien lammasten jäljestä kaitsemaan kansaansa Jaakobia ja perintöosaansa Israelia.

78:72  Ja Daavid kaitsi heitä vilpittömin sydämin, johti heitä taitavalla kädellä.