Site uses cookies to provide basic functionality.

OK
I CORINTHIANS
Up
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16
Toggle notes
Chapter 1
I Co FinRK 1:1  Paavali, Jumalan tahdosta kutsuttu Kristuksen Jeesuksen apostoliksi, ja veli Soostenes
I Co FinRK 1:2  Korintissa olevalle Jumalan seurakunnalle, Kristuksessa Jeesuksessa pyhitetyille, kutsutuille pyhille ja kaikille, jotka huutavat avuksi meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimeä kaikilla paikkakunnilla, niin omillaan kuin meidänkin.
I Co FinRK 1:3  Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!
I Co FinRK 1:4  Minä kiitän aina Jumalaani teidän tähtenne siitä Jumalan armosta, joka on annettu teille Kristuksessa Jeesuksessa,
I Co FinRK 1:5  että te olette kaikessa rikastuneet hänessä, kaikessa puheessa ja kaikessa tiedossa.
I Co FinRK 1:6  Näin todistus Kristuksesta on vahvistettu teissä,
I Co FinRK 1:7  niin ettei teiltä puutu mitään mistään armolahjasta odottaessanne Herramme Jeesuksen Kristuksen ilmestymistä.
I Co FinRK 1:8  Hän on myös vahvistava teitä loppuun asti, niin että olette nuhteettomia Herramme Jeesuksen Kristuksen päivänä.
I Co FinRK 1:9  Jumala on uskollinen, hän, joka on kutsunut teidät Poikansa Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, yhteyteen.
I Co FinRK 1:10  Kehotan teitä, veljet, Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä, että te kaikki olisitte yksimielisiä puheissanne ja ettei teidän keskuudessanne olisi hajaannusta vaan että olisitte täysin yhtä ja teillä olisi sama mieli ja sama ajatus.
I Co FinRK 1:11  Kloen perheväeltä olen näet saanut kuulla teistä, veljeni, että teillä on keskenänne riitoja.
I Co FinRK 1:12  Tarkoitan sitä, että joku teistä sanoo: ”Minä olen Paavalin puolella”, toinen taas: ”Minä Apolloksen”, ”Minä Keefaksen”, ”Minä Kristuksen”.
I Co FinRK 1:13  Onko Kristus jaettu? Ei kai Paavalia ole ristiinnaulittu teidän tähtenne? Vai Paavalinko nimeen teidät kastettiin?
I Co FinRK 1:14  Kiitän Jumalaa, etten ole kastanut teistä ketään muuta kuin Krispuksen ja Gaiuksen.
I Co FinRK 1:15  joten kukaan ei voi sanoa, että teidät on kastettu minun nimeeni.
I Co FinRK 1:16  Kastoinhan tosin myös Stefanaan perhekunnan. Sitten en tiedä, olenko kastanut ketään muuta.
I Co FinRK 1:17  Eihän Kristus lähettänyt minua kastamaan vaan julistamaan evankeliumia, ei kuitenkaan viisain puhein, ettei Kristuksen risti menisi mitättömäksi.
I Co FinRK 1:18  Sanoma rististä on hullutusta niille, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima.
I Co FinRK 1:19  Onhan kirjoitettu: ”Minä hävitän viisaitten viisauden ja teen tyhjäksi ymmärtäväisten ymmärryksen.”
I Co FinRK 1:20  Missä ovat viisaat? Missä kirjanoppineet? Missä tämän maailmanajan älyniekat? Eikö Jumala ole tehnyt maailman viisautta hulluudeksi?
I Co FinRK 1:21  Koska Jumalan viisaudesta maailma ei oppinut viisauden avulla tuntemaan Jumalaa, Jumala näki hyväksi saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat.
I Co FinRK 1:22  Juutalaiset vaativat ihmetekoja, ja kreikkalaiset etsivät viisautta,
I Co FinRK 1:23  mutta me saarnaamme ristiinnaulittua Kristusta. Hän on juutalaisille pahennus ja pakanoille hullutus,
I Co FinRK 1:24  mutta kutsutuille, niin juutalaisille kuin kreikkalaisillekin, Kristus on Jumalan voima ja Jumalan viisaus.
I Co FinRK 1:25  Jumalan hullutus on ihmisiä viisaampi ja Jumalan heikkous ihmisiä voimakkaampi.
I Co FinRK 1:26  Katsokaa omaa kutsumistanne, veljet. Ei ole monta inhimillisesti viisasta, ei monta mahtavaa eikä monta jalosukuista.
I Co FinRK 1:27  Mikä maailman mielestä on hullutusta, sen Jumala valitsi saattaakseen viisaat häpeään. Mikä maailman mielestä on heikkoa, sen Jumala valitsi saattaakseen voimakkaat häpeään.
I Co FinRK 1:28  Mikä maailmassa on syntyperältään alhaista ja halveksittua, mikä ei ole mitään, sen Jumala valitsi tehdäkseen mitättömäksi sen, mikä on jotakin,
I Co FinRK 1:29  ettei mikään liha voisi kerskailla Jumalan edessä.
I Co FinRK 1:30  Hänestä on teidän olemisenne Kristuksessa Jeesuksessa. Hänet Jumala on antanut meille viisaudeksi, vanhurskaudeksi, pyhitykseksi ja lunastukseksi,
I Co FinRK 1:31  jotta tapahtuisi, niin kuin on kirjoitettu: ”Joka kerskaa, kerskatkoon Herrasta.”
Chapter 2
I Co FinRK 2:1  Niinpä, kun tulin luoksenne, veljet, en tullut julistamaan teille Jumalan salaisuutta suurenmoisin puhein tai viisauden keinoin.
I Co FinRK 2:2  Olin näet päättänyt olla teidän luonanne tuntematta mitään muuta kuin Jeesuksen Kristuksen, ja hänet ristiinnaulittuna.
I Co FinRK 2:3  Olin luonanne heikkouden vallassa, hyvin pelokkaana ja vapisevana.
I Co FinRK 2:4  Puheeni ja julistukseni ei ollut inhimillisen viisauden suostuttelevia sanoja vaan Hengen ja voiman osoittamista,
I Co FinRK 2:5  jotta teidän uskonne ei perustuisi ihmisviisauteen vaan Jumalan voimaan.
I Co FinRK 2:6  Me puhumme kyllä viisautta täydellisten seurassa, mutta emme tämän maailmanajan viisautta emmekä tämän maailmanajan kukistuvien hallitsijoiden viisautta.
I Co FinRK 2:7  Me puhumme Jumalan salattua, kätkettyä viisautta, jonka Jumala on jo ennen maailmanaikoja määrännyt meidän kirkkaudeksemme.
I Co FinRK 2:8  Sitä ei kukaan tämän maailmanajan hallitsijoista ole tuntenut, sillä jos he olisivat sen tunteneet, he eivät olisi ristiinnaulinneet kirkkauden Herraa.
I Co FinRK 2:9  Mutta, niin kuin on kirjoitettu: ”Mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut, minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat”,
I Co FinRK 2:10  sen Jumala on meille ilmoittanut Henkensä kautta, sillä Henki tutkii kaiken, Jumalan syvyydetkin.
I Co FinRK 2:11  Kuka muu tietää, mitä ihmisessä on, paitsi ihmisen henki, joka hänessä on? Kukaan ei myöskään tiedä, mitä Jumalassa on, paitsi Jumalan Henki.
I Co FinRK 2:12  Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä vaan sen Hengen, joka on Jumalasta, jotta tietäisimme, mitä Jumala on meille lahjoittanut.
I Co FinRK 2:13  Siitä me myös puhumme, emme inhimillisen viisauden opettamin sanoin vaan Hengen opettamin, selittäen hengelliset asiat hengellisesti.
I Co FinRK 2:14  Sielullinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä on Jumalan Hengestä, sillä se on hänelle hullutusta, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska sitä on tutkittava hengellisesti.
I Co FinRK 2:15  Hengellinen ihminen sitä vastoin tutkii kaiken, mutta häntä itseään ei kukaan kykene tutkimaan.
I Co FinRK 2:16  Sillä kuka on tullut tuntemaan Herran mielen, niin että voisi neuvoa häntä? Mutta meillä on Kristuksen mieli.
Chapter 3
I Co FinRK 3:1  Minä en voinut puhua teille, veljet, niin kuin hengellisille vaan niin kuin lihallisille, niin kuin pikkulapsille Kristuksessa.
I Co FinRK 3:2  Juotin teille maitoa enkä antanut vahvaa ruokaa, sillä sitä te ette olisi kestäneet. Ette kestä sitä vielä nytkään,
I Co FinRK 3:3  sillä te olette yhä lihallisia. Kun keskuudessanne on kateutta ja riitaa, ettekö silloin ole lihallisia ja vaella niin kuin ihmiset yleensäkin?
I Co FinRK 3:4  Kun yksi sanoo: ”Minä olen Paavalin puolella” ja toinen: ”Minä Apolloksen”, ettekö silloin ole niin kuin ihmiset yleensä?
I Co FinRK 3:5  Mikä sitten Apollos on? Ja mikä Paavali? He ovat palvelijoita, joiden kautta te tulitte uskoon, palvelijoita sen kyvyn mukaan, jonka Herra on kummallekin antanut.
I Co FinRK 3:6  Minä istutin, Apollos kasteli, mutta Jumala antoi kasvun.
I Co FinRK 3:7  Niin ei siis istuttaja ole mitään eikä kastelijakaan vaan Jumala, joka antaa kasvun.
I Co FinRK 3:8  Istuttaja ja kastelija ovat yhtä, mutta kumpikin saa palkan oman vaivannäkönsä mukaan,
I Co FinRK 3:9  sillä me olemme Jumalan työtovereita. Te olette Jumalan viljelysmaa ja Jumalan rakennus.
I Co FinRK 3:10  Sen armon mukaan, jonka Jumala on minulle antanut, olen viisaan rakentajan tavoin laskenut perustuksen, ja toinen rakentaa sille. Mutta kukin katsokoon, kuinka rakentaa.
I Co FinRK 3:11  Muuta perustusta ei kukaan voi laskea sen lisäksi, mikä on jo laskettu, ja se on Jeesus Kristus.
I Co FinRK 3:12  Kuka sitten rakentaakin tälle perustukselle, rakensipa kullasta, hopeasta, jalokivistä, puusta, heinistä tai oljista,
I Co FinRK 3:13  itse kunkin työ tulee näkyviin. Sen tuo ilmi se päivä, joka ilmestyy tulessa, ja tuli koettelee, millainen kunkin työ on.
I Co FinRK 3:14  Jos jonkun tekemä rakennus kestää, hän saa palkan.
I Co FinRK 3:15  Jos jonkun työ palaa, hän kärsii vahingon. Itse hän kuitenkin pelastuu ikään kuin tulen läpi.
I Co FinRK 3:16  Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä?
I Co FinRK 3:17  Jos joku turmelee Jumalan temppelin, Jumala turmelee hänet, sillä Jumalan temppeli on pyhä, ja sellaisia te olette.
I Co FinRK 3:18  Älköön kukaan pettäkö itseään. Jos joku teistä luulee olevansa viisas tässä maailmanajassa, tulkoon hän tyhmäksi, että hänestä tulisi viisas.
I Co FinRK 3:19  Tämän maailman viisaus on näet Jumalan silmissä hullutusta. Onhan kirjoitettu: ”Hän vangitsee viisaat heidän viekkauteensa”,
I Co FinRK 3:20  ja vielä: ”Herra tuntee viisaiden ajatukset; hän tietää, että ne ovat turhanpäiväisiä.”
I Co FinRK 3:21  Älköön siis kukaan kerskailko ihmisistä, sillä kaikki on teidän,
I Co FinRK 3:22  niin Paavali kuin Apollos ja Keefaskin, maailma, elämä ja kuolema, nykyisyys ja tulevaisuus. Kaikki on teidän,
I Co FinRK 3:23  mutta te olette Kristuksen, ja Kristus on Jumalan.
Chapter 4
I Co FinRK 4:1  Pitäköön siis jokainen meitä Kristuksen palvelijoina ja Jumalan salaisuuksien taloudenhoitajina.
I Co FinRK 4:2  Taloudenhoitajilta vaaditaan ennen muuta sitä, että heidät havaitaan uskollisiksi.
I Co FinRK 4:3  Mutta siitä minä hyvin vähän välitän, tuomitsetteko te tai jokin ihmisten tuomioistuin minut. En itsekään tuomitse itseäni.
I Co FinRK 4:4  Minulla ei ole mitään tunnollani, mutta ei minua sen perusteella ole vanhurskautettu, vaan minun tuomarini on Herra.
I Co FinRK 4:5  Älkää siis tuomitko ennenaikaisesti, ennen kuin Herra tulee. Hän valaisee pimeyden kätköt ja tuo esiin sydänten ajatukset, ja silloin itse kukin saa kiitoksen Jumalalta.
I Co FinRK 4:6  Veljet, tämän olen soveltanut itseeni ja Apollokseen teidän takianne, että oppisitte meistä: ”Ei yli sen, mikä on kirjoitettu”, ettekä mahtaillen asettuisi kuka kenenkin puolelle toista vastaan.
I Co FinRK 4:7  Kuka asettaa sinut etusijalle? Ja mitä sinulla on, mitä et ole saanut lahjaksi? Mutta jos olet saanut sen, miksi kerskailet, ikään kuin et olisikaan saanut sitä lahjaksi?
I Co FinRK 4:8  Te olette jo kylläisiä, olette jo rikastuneet, olette tulleet kuninkaiksi ilman meitä. Kunpa olisittekin tulleet kuninkaiksi, niin että meistäkin tulisi kuninkaita teidän kanssanne!
I Co FinRK 4:9  Minusta näyttää, että Jumala on asettanut meidät apostolit vihoviimeisiksi, ikään kuin kuolemaan tuomituiksi. Olemme koko maailman katseltavina, sekä enkelien että ihmisten.
I Co FinRK 4:10  Me olemme tyhmiä Kristuksen tähden, te viisaita Kristuksessa. Me olemme heikkoja, te vahvoja, te olette kunnioitettuja, me halveksittuja.
I Co FinRK 4:11  Yhä edelleen me kärsimme nälkää ja janoa, olemme alastomia, meitä pahoinpidellään, me kuljemme kodittomina
I Co FinRK 4:12  ja näemme vaivaa tehden työtä omin käsin. Meitä herjataan, mutta me siunaamme. Meitä vainotaan, mutta me kestämme.
I Co FinRK 4:13  Meitä parjataan, mutta me puhumme lempeästi. Meistä on tullut ikään kuin maailman tunkio, kaikkien jätekasa tähän päivään saakka.
I Co FinRK 4:14  En kirjoita tätä häväistäkseni teitä vaan neuvoen kuin rakkaita lapsiani.
I Co FinRK 4:15  Vaikka teillä olisi kymmenentuhatta kasvattajaa Kristuksessa, teillä ei kuitenkaan ole monta isää, sillä minä teidät synnytin evankeliumin kautta Kristuksessa Jeesuksessa.
I Co FinRK 4:17  Juuri sen tähden lähetin luoksenne Timoteuksen, rakkaan ja uskollisen poikani Herrassa. Hän muistuttaa teitä vaelluksestani Kristuksessa Jeesuksessa, sen mukaan kuin minä kaikkialla, jokaisessa seurakunnassa, opetan.
I Co FinRK 4:18  Jotkut teistä ovat paisuneet pöyhkeiksi, aivan kuin en tulisikaan luoksenne.
I Co FinRK 4:19  Mutta minä tulen pian luoksenne, jos Herra tahtoo, ja otan selvää, en noiden pöyhkeiden puheista vaan voimasta,
I Co FinRK 4:20  sillä Jumalan valtakunta ei ole puheissa vaan voimassa.
I Co FinRK 4:21  Mitä siis tahdotte? Tulenko luoksenne piiska mukanani vai rakkaudessa ja sävyisyyden hengessä?
Chapter 5
I Co FinRK 5:1  Yleisesti kuulee, että teidän keskuudessanne on haureutta, jopa sellaista haureutta, jota ei esiinny edes pakanoiden keskuudessa. Eräskin pitää isänsä vaimoa.
I Co FinRK 5:2  Te olette vielä pöyhkeitäkin! Eikö teidän pikemmin olisi pitänyt tulla murheellisiksi, niin että se, joka on tuollaisen teon tehnyt, poistettaisiin joukostanne?
I Co FinRK 5:3  Vaikka minä ruumiillisesti olen poissa, olen kuitenkin hengessä läsnä ja kuin läsnä olevana olen jo langettanut tuomion sille, joka on tehnyt tuollaista.
I Co FinRK 5:4  Kun olette Herran Jeesuksen nimessä kokoontuneet yhteen ja minun henkeni ja Herramme Jeesuksen voima ovat läsnä,
I Co FinRK 5:5  tuo mies on luovutettava Saatanan haltuun lihan turmioksi, jotta hänen henkensä pelastuisi Herran päivänä.
I Co FinRK 5:6  Kerskailunne ei ole hyväksi. Ettekö tiedä, että pieni määrä hapatetta hapattaa koko taikinan?
I Co FinRK 5:7  Puhdistakaa pois vanha hapate, että olisitte uusi taikina, niin kuin te olettekin happamattomia; onhan meidän pääsiäislampaamme, Kristus, teurastettu.
I Co FinRK 5:8  Viettäkäämme siis juhlaa, ei vanhassa hapatuksessa eikä ilkeyden ja pahuuden hapatuksessa vaan puhtauden ja totuuden happamattomuudessa.
I Co FinRK 5:9  Kirjoitin teille kirjeessäni, ettette seurustelisi haureutta harjoittavien kanssa.
I Co FinRK 5:10  En tarkoittanut yleensä tämän maailman haureellisia tai ahneita, riistäjiä tai epäjumalanpalvelijoita, sillä silloinhan teidän pitäisi lähteä pois maailmasta.
I Co FinRK 5:11  Ei, vaan kirjoitin teille, että jos joku veljeksi kutsuttu on haureellinen tai ahne, epäjumalanpalvelija, pilkkaaja, juomari tai riistäjä, te ette seurustelisi tai edes aterioisi sellaisen kanssa.
I Co FinRK 5:12  Onko minun asiani tuomita ulkopuolella olevia? Ettekö tekin tuomitse sisäpuolella olevia?
I Co FinRK 5:13  Ulkopuolella olevat tuomitsee Jumala. Poistakaa keskuudestanne se, joka on paha.
Chapter 6
I Co FinRK 6:1  Kuinka joku teistä, jolla on riita-asia toista vastaan, rohkenee käydä oikeutta väärämielisten edessä? Miksi ei pyhien edessä?
I Co FinRK 6:2  Ettekö tiedä, että pyhät tulevat tuomitsemaan maailman? Jos te tuomitsette maailman, ettekö kelpaa ratkaisemaan vähäpätöisiä asioita?
I Co FinRK 6:3  Ettekö tiedä, että me tulemme tuomitsemaan enkeleitä? Emmekö sitten voi tuomita maallisiakin asioita?
I Co FinRK 6:4  Jos teillä siis on maallisia riita-asioita, nekö te asetatte tuomareiksi, joita halveksitaan seurakunnassa?
I Co FinRK 6:5  Sanon tämän teidän häpeäksenne! Eikö joukossanne ole yhtäkään viisasta, joka kykenisi ratkaisemaan veljien väliset asiat?
I Co FinRK 6:6  Nyt veli käy oikeutta veljeä vastaan, ja vielä uskosta osattomien edessä!
I Co FinRK 6:7  Teille on jo yleensä vahingoksi, että käytte oikeutta keskenänne. Miksi ette ennemmin kärsi vääryyttä? Miksi ette ennemmin anna riistää itseltänne?
I Co FinRK 6:8  Sen sijaan te itse teette vääryyttä ja riistätte, vieläpä veljiltä.
I Co FinRK 6:9  Ettekö tiedä, etteivät vääryydentekijät peri Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät haureelliset eivätkä epäjumalanpalvelijat, eivät avionrikkojat, irstailijat eivätkä homoseksuaalisuuden harjoittajat,
I Co FinRK 6:10  eivät varkaat eivätkä ahneet, eivät juomarit, pilkkaajat eivätkä riistäjät peri Jumalan valtakuntaa.
I Co FinRK 6:11  Tuollaisia jotkut teistäkin olivat, mutta te olette antaneet pestä itsenne, te olette pyhitettyjä ja vanhurskautettuja Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä ja Jumalamme Hengessä.
I Co FinRK 6:12  Kaikki on minulle luvallista, mutta kaikki ei ole hyödyksi. Kaikki on minulle luvallista, mutta minä en anna minkään hallita itseäni.
I Co FinRK 6:13  Ruoka on vatsaa ja vatsa ruokaa varten, ja Jumala tekee lopun näistä molemmista. Mutta ruumis ei ole haureutta vaan Herraa varten, ja Herra on ruumista varten.
I Co FinRK 6:14  Jumala, joka herätti kuolleista Herran, herättää meidätkin voimallaan.
I Co FinRK 6:15  Ettekö tiedä, että teidän ruumiinne ovat Kristuksen jäseniä? Ottaisinko siis Kristuksen jäsenet ja tekisin niistä porton jäseniä? En tietenkään!
I Co FinRK 6:16  Ettekö tiedä, että joka yhtyy porttoon, on yksi ruumis hänen kanssaan? Onhan sanottu: ”Ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.”
I Co FinRK 6:17  Mutta joka yhtyy Herraan, on yksi henki hänen kanssaan.
I Co FinRK 6:18  Paetkaa haureutta. Kaikki muu synti, jota ihminen tekee, on ruumiin ulkopuolella, mutta haureuden harjoittaja tekee syntiä omaa ruumistaan vastaan.
I Co FinRK 6:19  Vai ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli, hänen, joka asuu teissä ja jonka olette saaneet Jumalalta? Te ette ole itsenne omat,
I Co FinRK 6:20  teidät on kalliilla hinnalla ostettu. Kirkastakaa siis Jumala ruumiissanne.
Chapter 7
I Co FinRK 7:1  Mitä tulee siihen, mistä kirjoititte, niin miehen on hyvä olla kajoamatta naiseen,
I Co FinRK 7:2  mutta haureuden syntien välttämiseksi olkoon kullakin miehellä oma vaimonsa ja kullakin naisella oma miehensä.
I Co FinRK 7:3  Mies täyttäköön velvollisuutensa vaimoaan kohtaan, samoin vaimo miestään kohtaan.
I Co FinRK 7:4  Vaimon ruumis ei ole hänen omassa vallassaan vaan miehen. Samoin ei miehenkään ruumis ole hänen omassa vallassaan vaan vaimon.
I Co FinRK 7:5  Älkää vetäytykö pois toisistanne, paitsi ehkä yhteisestä sopimuksesta joksikin aikaa, jotta olisitte vapaita rukoukseen. Tulkaa sitten taas yhteen, ettei Saatana kiusaisi teitä hillittömyytenne vuoksi.
I Co FinRK 7:7  Tahtoisin kaikkien ihmisten olevan niin kuin minä. Jokaisella on kuitenkin oma armolahjansa Jumalalta, yhdellä yksi, toisella toinen.
I Co FinRK 7:8  Naimattomille ja leskille minä sanon, että heille on hyväksi, jos he pysyvät sellaisina kuin minä.
I Co FinRK 7:9  Mutta jos eivät pysty hillitsemään itseään, menkööt naimisiin, sillä parempi on mennä naimisiin kuin palaa himosta.
I Co FinRK 7:10  Naimisissa oleville annan käskyn, en minä vaan Herra, että vaimo ei saa erota miehestään.
I Co FinRK 7:11  Jos hän kuitenkin eroaa, pysyköön naimattomana tai sopikoon miehensä kanssa. Ei myöskään mies saa hylätä vaimoaan.
I Co FinRK 7:12  Muille sanon minä, ei Herra: Jos jonkun veljen vaimo ei ole uskova ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, älköön mies hylätkö häntä.
I Co FinRK 7:13  Ja jos jollakin vaimolla on mies, joka ei ole uskova, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, älköön vaimo hylätkö miestään.
I Co FinRK 7:14  Sillä mies, joka ei usko, on pyhitetty vaimonsa kautta ja vaimo, joka ei usko, on pyhitetty uskovan miehensä kautta. Muutenhan teidän lapsenne olisivat epäpuhtaita, mutta nyt he ovat pyhiä.
I Co FinRK 7:15  Jos puoliso, joka ei ole uskova, eroaa, erotkoon. Veli tai sisar ei tällaisissa tapauksissa ole sidottu, sillä Jumala on kutsunut teidät rauhaan.
I Co FinRK 7:16  Mistä tiedät, vaimo, voitko pelastaa miehesi? Tai mistä tiedät, mies, voitko pelastaa vaimosi?
I Co FinRK 7:17  Vaeltakoon kukin sen osan mukaan, jonka Herra on hänelle antanut, ja siinä asemassa, jossa Jumala on hänet kutsunut. Näin säädän kaikissa seurakunnissa.
I Co FinRK 7:18  Älköön se, joka on kutsuttu ympärileikattuna, pyrkikö ympärileikkaamattomaksi, älköönkä se, joka on kutsuttu ympärileikkaamattomana, ympärileikkauttako itseään.
I Co FinRK 7:19  Ympärileikkaus ei ole mitään, eikä ympärileikkaamattomuus ole mitään. Tärkeä on Jumalan käskyjen pitäminen.
I Co FinRK 7:20  Pysyköön jokainen siinä asemassa, jossa hänet on kutsuttu.
I Co FinRK 7:21  Jos sinut kutsuttiin orjana, älä sitä murehdi. Mutta jos voit päästä vapaaksi, käytä mahdollisuutta hyväksesi.
I Co FinRK 7:22  Joka on orjana saanut Herran kutsun, on Herran vapauttama. Samoin se, joka on saanut kutsun vapaana, on Kristuksen orja.
I Co FinRK 7:23  Teidät on kalliisti ostettu. Älkää olko ihmisten orjia.
I Co FinRK 7:24  Veljet, pysyköön kukin Jumalan edessä siinä asemassa, jossa hänet on kutsuttu.
I Co FinRK 7:25  Mitä neitsyihin tulee, siitä minulla ei ole Herran käskyä. Annan vain neuvoni niin kuin se, joka on saanut Herralta armon olla luotettava.
I Co FinRK 7:26  Olen siis sitä mieltä, että nykyisen ahdingon vuoksi jokaisen on hyvä pysyä entisellään.
I Co FinRK 7:27  Jos olet sidottu vaimoon, älä hae eroa. Jos sinulla ei ole vaimoa, älä etsikään vaimoa.
I Co FinRK 7:28  Mutta jos menetkin naimisiin, et tee syntiä. Neitsytkään ei tee syntiä, vaikka menisi naimisiin. Mutta ne, jotka niin tekevät, joutuvat kokemaan elämässään ahdistusta, ja siitä tahtoisin teitä säästää.
I Co FinRK 7:29  Sen vain sanon, veljet, että aika on lyhyt. Olkoot tästä lähtien nekin, joilla on vaimo, kuin heillä ei vaimoa olisikaan,
I Co FinRK 7:30  ja ne, jotka itkevät, kuin eivät itkisi, ja ne, jotka iloitsevat, kuin eivät iloitsisi. Olkoot ne, jotka ostavat, kuin eivät omistaisi mitään,
I Co FinRK 7:31  ja ne, jotka käyttävät hyödykseen tätä maailmaa, kuin eivät siitä hyötyisi, sillä tämän maailman muoto on katoamassa.
I Co FinRK 7:32  Tahtoisin teidän olevan ilman huolia. Naimaton mies huolehtii siitä, mikä on Herran, miten miellyttäisi Herraa.
I Co FinRK 7:33  Naimisissa oleva taas huolehtii maallisista asioista, siitä, miten miellyttäisi vaimoaan,
I Co FinRK 7:34  ja hän on jakautunut kahtaalle. Nainen, jolla ei enää ole miestä, ja neitsyt huolehtivat siitä, mikä on Herran, että olisivat ruumiiltaan ja hengeltään pyhiä. Naimisissa oleva taas huolehtii maallisista asioista, siitä, miten miellyttäisi miestään.
I Co FinRK 7:35  Sanon tämän teidän omaksi hyödyksenne, en kahlitakseni teitä, vaan siksi, että eläisitte säädyllisesti ja pysyisitte häiriintymättä Herrassa.
I Co FinRK 7:36  Jos joku luulee menettelevänsä väärin naimaikäistä tytärtään kohtaan, ja jos naimisiinmenon kerran pitää tapahtua, tehköön niin kuin haluaa; ei hän syntiä tee, menkööt naimisiin.
I Co FinRK 7:37  Mutta joka pysyy lujana sydämessään eikä ole minkään pakon alainen vaan hallitsee oman tahtonsa ja on sydämessään päättänyt pitää tyttärensä naimattomana, tekee hyvin.
I Co FinRK 7:38  Joka naittaa tyttärensä, tekee hyvin, ja joka ei naita, tekee paremmin.
I Co FinRK 7:39  Vaimo on sidoksissa mieheensä niin kauan kuin tämä elää. Mutta jos mies kuolee, vaimo on vapaa menemään naimisiin kenen kanssa tahtoo, kunhan se vain tapahtuu Herrassa.
I Co FinRK 7:40  Minun mielestäni hän kuitenkin on onnellisempi, jos pysyy yksin. Ja minä luulen, että minullakin on Jumalan Henki.
Chapter 8
I Co FinRK 8:1  Mitä epäjumalille uhrattuun lihaan tulee, tiedämme, että meillä kaikilla on tieto. Tieto paisuttaa, mutta rakkaus rakentaa.
I Co FinRK 8:2  Jos joku luulee tietävänsä jotakin, hän ei vielä tiedä, niin kuin tulee tietää.
I Co FinRK 8:3  Mutta jos joku rakastaa Jumalaa, hänet Jumala tuntee.
I Co FinRK 8:4  Mitä epäjumalille uhratun lihan syömiseen tulee, tiedämme, ettei maailmassa ole yhtään epäjumalaa ja ettei ole muuta kuin yksi Jumala.
I Co FinRK 8:5  Sillä vaikka olisikin niin sanottuja jumalia, taivaassa tai maan päällä, niin kuin onkin monia jumalia ja monia herroja,
I Co FinRK 8:6  meillä on vain yksi Jumala, Isä. Hänestä on kaikki, ja me olemme häntä varten. Ja yksi on Herra, Jeesus Kristus, hänen kauttaan on kaikki, niin myös me.
I Co FinRK 8:7  Mutta kaikilla ei tätä tietoa ole. Tottumuksesta epäjumaliin jotkut yhä syövät lihaa, ikään kuin se olisi uhrattu epäjumalille, ja siitä tahraantuu heidän heikko omatuntonsa.
I Co FinRK 8:8  Ei ruoka lähennä meitä Jumalaan. Jos olemme syömättä, emme mitään menetä. Jos syömme, emme siitä hyödy.
I Co FinRK 8:9  Katsokaa kuitenkin, ettei tämä vapautenne koidu loukkaukseksi heikoille.
I Co FinRK 8:10  Jos joku, omaltatunnoltaan heikko, näkee sinun, jolla on tieto, aterioivan epäjumalan temppelissä, eikö hän siitä rohkaistu epäjumalille uhratun lihan syömiseen?
I Co FinRK 8:11  Sinun tietosi vuoksi turmeltuu heikko veljesi, jonka puolesta Kristus on kuollut.
I Co FinRK 8:12  Kun näin teette syntiä veljiä vastaan ja haavoitatte heidän heikkoa omaatuntoaan, te teette syntiä Kristusta vastaan.
I Co FinRK 8:13  Sen tähden, jos ruoka on viettelykseksi veljelleni, en enää ikinä syö lihaa, etten olisi veljelleni viettelykseksi.
Chapter 9
I Co FinRK 9:1  Enkö minä ole vapaa? Enkö ole apostoli? Enkö ole nähnyt Jeesusta Kristusta, Herraamme? Ettekö te ole työni tulos Herrassa?
I Co FinRK 9:2  Jos en olekaan apostoli muille, teille ainakin olen, sillä te olette apostolinvirkani sinetti Herrassa.
I Co FinRK 9:3  Tämä on minun puolustukseni niitä vastaan, jotka minua tuomitsevat.
I Co FinRK 9:4  Eikö meillä olisi oikeutta ruokaan ja juomaan?
I Co FinRK 9:5  Eikö meillä olisi oikeutta kuljettaa mukanamme vaimoa, uskonsisarta, niin kuin tekevät muutkin apostolit ja Herran veljet ja Keefas?
I Co FinRK 9:6  Vai olemmeko minä ja Barnabas ainoat, joilla ei ole oikeutta olla tekemättä ruumiillista työtä?
I Co FinRK 9:7  Kuka suorittaa koskaan sotapalvelusta omalla kustannuksellaan? Kuka istuttaa viinitarhan eikä syö sen hedelmää? Tai kuka paimentaa karjaa eikä nauti sen maitoa?
I Co FinRK 9:8  Puhunko tästä vain ihmisten tavoin? Eikö lakikin sano näin?
I Co FinRK 9:9  Onhan Mooseksen laissa kirjoitettuna: ”Älä sido puivan härän suuta.” Ei kai Jumala ole häristä huolissaan?
I Co FinRK 9:10  Eikö hän puhu juuri meidän tähtemme? Meidän tähtemmehän on kirjoitettu, että kyntäjän tulee kyntää toivossa ja puivan tehdä työtä osansa saamisen toivossa.
I Co FinRK 9:11  Jos me olemme kylväneet teihin hengellistä hyvää, olisiko liikaa, jos niittäisimme teiltä aineellista hyvää?
I Co FinRK 9:12  Jos muilla on tällainen oikeus teihin, eikö paljon enemmän meillä? Me emme kuitenkaan ole käyttäneet hyväksemme tätä oikeutta vaan kestämme kaiken, jotta emme panisi mitään estettä Kristuksen evankeliumille.
I Co FinRK 9:13  Ettekö tiedä, että ne, jotka hoitavat pyhiä toimia, saavat elantonsa pyhäköstä ja ne, jotka toimivat uhrialttarin äärellä, saavat osansa alttarin uhreista.
I Co FinRK 9:14  Samoin Herra on säätänyt, että evankeliumin julistajien tulee saada elantonsa evankeliumista.
I Co FinRK 9:15  Mutta minä en ole käyttänyt hyväkseni yhtäkään näistä oikeuksistani. En kirjoitakaan tätä siksi, että niitä minuun sovellettaisiin. Mieluummin kuolen, kuin että joku tekisi tyhjäksi tämän kerskaukseni.
I Co FinRK 9:16  Siitä, että julistan evankeliumia, minulla ei ole kerskailemista. Minun on pakko tehdä niin. Voi minua, ellen evankeliumia julista!
I Co FinRK 9:17  Jos teen sitä vapaasta tahdostani, minulla on siitä palkka. Jos taas en tee sitä vapaasta tahdostani, minulle on silti uskottu tämä tehtävä.
I Co FinRK 9:18  Mikä siis on palkkani? Se, että evankeliumia julistaessani teen sen ilmaiseksi enkä käytä hyväkseni evankeliumin minulle antamia oikeuksia.
I Co FinRK 9:19  Vaikka olen riippumaton kaikista, olen tehnyt itseni kaikkien palvelijaksi voittaakseni mahdollisimman monia.
I Co FinRK 9:20  Juutalaisille olen ollut kuin juutalainen voittaakseni juutalaisia. Lain alaisille olen ollut ikään kuin lain alainen voittaakseni lain alaisia, vaikka itse en olekaan lain alainen.
I Co FinRK 9:21  Ilman lakia oleville olen ollut kuin olisin ilman lakia voittaakseni ilman lakia olevia, vaikka en olekaan ilman Jumalan lakia, vaan olen Kristuksen laissa.
I Co FinRK 9:22  Heikoille olen ollut heikko voittaakseni heikkoja. Kaikille olen ollut kaikkea pelastaakseni edes muutamia.
I Co FinRK 9:23  Tämän kaiken teen evankeliumin vuoksi, että tulisin siitä itsekin osalliseksi.
I Co FinRK 9:24  Ettekö tiedä, että ne, jotka juoksevat kilparadalla, tosin kaikki juoksevat, mutta vain yksi saa voittopalkinnon? Juoskaa tekin niin, että saavutatte sen.
I Co FinRK 9:25  Jokainen kilpailija noudattaa kaikessa itsehillintää, nuo saadakseen katoavan seppeleen mutta me katoamattoman.
I Co FinRK 9:26  En siis juokse umpimähkään enkä nyrkkeile kuin ilmaan huitoen,
I Co FinRK 9:27  vaan suuntaan lyönnit omaan ruumiiseeni ja alistan sen tottelemaan, etten minä, joka muille saarnaan, itse joutuisi hylätyksi.
Chapter 10
I Co FinRK 10:1  Veljet, en tahdo teidän olevan tietämättömiä siitä, että isämme olivat kaikki pilven alla ja kulkivat kaikki meren poikki.
I Co FinRK 10:2  Heidät kaikki kastettiin Moosekseen pilvessä ja meressä.
I Co FinRK 10:4  ja joivat samaa hengellistä juomaa. He joivat hengellisestä kalliosta, joka seurasi heitä. Se kallio oli Kristus.
I Co FinRK 10:5  Useimpiin heistä Jumala ei kuitenkaan mieltynyt, saivathan he surmansa autiomaassa.
I Co FinRK 10:6  Tämä tapahtui varoittavaksi esimerkiksi meille, ettemme himoitsisi pahaa, niin kuin he himoitsivat.
I Co FinRK 10:7  Älkää myöskään ruvetko epäjumalanpalvelijoiksi niin kuin jotkut heistä. Onhan kirjoitettu: ”Kansa istui syömään ja juomaan, ja sitten se nousi ja aloitti ilonpidon.”
I Co FinRK 10:8  Älkäämme harjoittako haureutta, niin kuin jotkut heistä harjoittivat – heitä kaatui yhtenä päivänä kaksikymmentäkolmetuhatta.
I Co FinRK 10:9  Älkäämme myöskään kiusatko Herraa, niin kuin jotkut heistä kiusasivat – käärmeet surmasivat heidät.
I Co FinRK 10:10  Älkää myöskään nurisko, niin kuin jotkut heistä nurisivat – heidät surmasi tuhooja.
I Co FinRK 10:11  Tämä, mikä tapahtui heille, on esikuvallista, ja se on kirjoitettu varoitukseksi meille, joille on tullut maailmanaikojen loppukausi.
I Co FinRK 10:12  Joka siis luulee seisovansa, katsokoon, ettei kaadu.
I Co FinRK 10:13  Teitä ei ole kohdannut muu kuin inhimillinen kiusaus. Jumala on uskollinen. Hän ei salli teitä kiusattavan enempää kuin kestätte, vaan salliessaan kiusauksen hän valmistaa myös pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää.
I Co FinRK 10:14  Sen tähden, rakkaani, paetkaa epäjumalien palvelemista.
I Co FinRK 10:15  Puhun kuin järkeville. Arvostelkaa itse, mitä minä sanon.
I Co FinRK 10:16  Eikö siunauksen malja, jonka me siunaamme, ole osallisuus Kristuksen vereen? Eikö leipä, jonka me murramme, ole osallisuus Kristuksen ruumiiseen?
I Co FinRK 10:17  Koska leipä on yksi, niin me monet olemme yksi ruumis, sillä me kaikki olemme osallisia tuosta yhdestä leivästä.
I Co FinRK 10:18  Katsokaa luonnollista Israelia. Eivätkö ne, jotka syövät uhreja, ole osallisia alttarista?
I Co FinRK 10:19  Mitä siis tarkoitan? Ettäkö epäjumalalle uhrattu on jotakin tai epäjumala on jotakin?
I Co FinRK 10:20  Ei, vaan minkä pakanat uhraavat, sen he uhraavat riivaajille eivätkä Jumalalle, enkä minä tahdo teidän tulevan osallisiksi riivaajista.
I Co FinRK 10:21  Ette voi juoda sekä Herran maljasta että riivaajien maljasta. Ette voi olla osallisia sekä Herran pöydästä että riivaajien pöydästä.
I Co FinRK 10:22  Vai haluammeko herättää Herran kiivauden? Emme kai ole häntä voimakkaampia?
I Co FinRK 10:23  Kaikki on luvallista, mutta ei kaikki ole hyödyksi. Kaikki on luvallista, mutta ei kaikki rakenna.
I Co FinRK 10:24  Älköön kukaan etsikö omaa etuaan vaan toisen.
I Co FinRK 10:25  Syökää kaikkea, mitä lihatorilla myydään, kyselemättä mitään omantunnon vuoksi,
I Co FinRK 10:26  sillä Herran on maa ja kaikki, mitä siinä on.
I Co FinRK 10:27  Jos joku, joka ei usko, kutsuu teidät luokseen ja te tahdotte mennä, syökää kaikkea, mitä on pantu eteenne, kyselemättä mitään omantunnon tähden.
I Co FinRK 10:28  Mutta jos joku sanoo teille: ”Tämä on jumalille uhrattua”, niin jättäkää se syömättä hänen vuokseen, joka asian ilmaisi, ja omantunnon vuoksi.
I Co FinRK 10:29  En tarkoita teidän omaatuntoanne vaan tuon toisen. Miksi minun vapauteni joutuisi toisen ihmisen omantunnon tuomittavaksi?
I Co FinRK 10:30  Jos minä nautin ruuan kiittäen, miksi minua herjataan siitä, mistä kiitän?
I Co FinRK 10:31  Syöttepä siis tai juotte tai teettepä mitä tahansa, tehkää kaikki Jumalan kunniaksi.
I Co FinRK 10:32  Älkää olko loukkaukseksi juutalaisille, älkää kreikkalaisille älkääkä Jumalan seurakunnalle.
I Co FinRK 10:33  Minäkin yritän kaikessa kelvata kaikille. En etsi omaa hyötyäni vaan monien, että he pelastuisivat.
Chapter 11
I Co FinRK 11:1  Olkaa minun seuraajiani, niin kuin minä olen Kristuksen seuraaja.
I Co FinRK 11:2  Kiitän teitä siitä, että olette muistaneet minua kaikessa ja pidätte kiinni opetuksista sellaisina kuin olen ne teille antanut.
I Co FinRK 11:3  Tahdon teidän kuitenkin tietävän, että Kristus on jokaisen miehen pää, mies on vaimon pää ja Jumala on Kristuksen pää.
I Co FinRK 11:4  Jokainen mies, joka rukoilee tai profetoi pää peitettynä, häpäisee päänsä.
I Co FinRK 11:5  Jokainen nainen taas, joka rukoilee tai profetoi peittämättä päätään, häpäisee päänsä. Sehän on aivan sama kuin hänen päänsä olisi ajeltu paljaaksi.
I Co FinRK 11:6  Ellei nainen peitä päätään, leikkauttakoon hiuksensakin. Mutta jos kerran naiselle on häpeäksi leikkauttaa tai ajattaa pois hiuksensa, peittäköön sitten päänsä.
I Co FinRK 11:7  Miehen ei pidä peittää päätään, koska hän on Jumalan kuva ja kunnia. Nainen taas on miehen kunnia.
I Co FinRK 11:8  Mies ei ole alkuisin naisesta vaan nainen miehestä,
I Co FinRK 11:9  eikä miestä luotu naista varten vaan nainen miestä varten.
I Co FinRK 11:10  Siksi naisen tulee pitää päässään vallan merkkiä enkelien tähden.
I Co FinRK 11:11  Herrassa ei kuitenkaan ole naista ilman miestä eikä miestä ilman naista,
I Co FinRK 11:12  sillä niin kuin nainen on alkuisin miehestä, niin myös mies on syntynyt naisesta. Mutta kaikki on Jumalasta.
I Co FinRK 11:13  Päättäkää itse, sopiiko naisen rukoilla Jumalaa peittämättä päätään.
I Co FinRK 11:14  Eikö itse luontokin opeta teille, että miehelle on häpeäksi, jos hänellä on pitkät hiukset?
I Co FinRK 11:15  Mutta naiselle pitkät hiukset ovat kunniaksi, koska hiukset on annettu hänelle hunnuksi.
I Co FinRK 11:16  Jos joku kuitenkin haluaa väittää vastaan, niin tietäköön, että meillä ei ole sellaista tapaa eikä Jumalan seurakunnilla.
I Co FinRK 11:17  Näin käskiessäni en kiitä teitä, koska kokoontumisenne ei tee teitä paremmiksi vaan pahemmiksi.
I Co FinRK 11:18  Olen ensiksikin kuullut, että teillä on eripuraisuutta kokoontuessanne seurakunnan kokoukseen, ja osittain sen uskonkin.
I Co FinRK 11:19  Täytyyhän teidän keskuudessanne olla puolueitakin, että kävisi ilmi, ketkä teistä kestävät koetuksen.
I Co FinRK 11:20  Teidän kokoontumisenne ei ole Herran aterian nauttimista,
I Co FinRK 11:21  sillä syötäessä kukin nauttii omia ruokiaan, niin että toinen on nälissään ja toinen juovuksissa.
I Co FinRK 11:22  Eikö teillä ole kodit syömistä ja juomista varten? Vai halveksitteko te Jumalan seurakuntaa ja häpäisette niitä, joilla ei ole mitään? Mitä minä sanoisin teille? Kiitänkö teitä? Tässä asiassa en kiitä.
I Co FinRK 11:23  Olen saanut Herralta sen, minkä olen myös ilmoittanut teille: Herra Jeesus sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän,
I Co FinRK 11:24  kiitti Jumalaa, mursi leivän ja sanoi: ”Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni.”
I Co FinRK 11:25  Samoin hän otti aterian jälkeen maljan ja sanoi: ”Tämä malja on uusi liitto minun veressäni. Niin usein kuin te siitä juotte, tehkää se minun muistokseni.”
I Co FinRK 11:26  Sillä niin usein kuin syötte tätä leipää ja juotte tästä maljasta, te julistatte Herran kuolemaa, siihen asti kun hän tulee.
I Co FinRK 11:27  Joka siis kelvottomasti syö tätä leipää tai juo Herran maljasta, on syyllinen Herran ruumiiseen ja vereen.
I Co FinRK 11:28  Tutkikoon siis ihminen itseään ja niin syököön tätä leipää ja juokoon tästä maljasta.
I Co FinRK 11:29  Sillä joka syö ja juo erottamatta Herran ruumista muusta, syö ja juo itselleen tuomion.
I Co FinRK 11:30  Sen vuoksi teidän joukossanne on paljon heikkoja ja sairaita ja monet ovat nukkuneet pois.
I Co FinRK 11:31  Mutta jos tutkisimme itseämme, meitä ei tuomittaisi.
I Co FinRK 11:32  Mutta kun meitä tuomitaan, se on meille Herran kuritusta, ettei meitä yhdessä maailman kanssa tuomittaisi kadotukseen.
I Co FinRK 11:33  Odottakaa siis, veljet, toisianne, kun kokoonnutte aterioimaan.
I Co FinRK 11:34  Jos jonkun on nälkä, syököön kotonaan, ettette kokoontuisi tuomioksenne. Muista asioista määrään sitten kun tulen.
Chapter 12
I Co FinRK 12:1  Mitä tulee hengellisiin lahjoihin, veljet, en tahdo teidän olevan niistä tietämättömiä.
I Co FinRK 12:2  Tehän tiedätte, että kun olitte pakanoita, teitä vietiin harhaanjohdettuina mykkien epäjumalien luo.
I Co FinRK 12:3  Siksi teen teille tiettäväksi, ettei kukaan, joka puhuu Jumalan Hengessä, sano: ”Jeesus on kirottu.” Kukaan ei myöskään voi sanoa: ”Jeesus on Herra”, muuten kuin Pyhässä Hengessä.
I Co FinRK 12:5  Myös palvelutehtäviä on erilaisia, mutta Herra on sama.
I Co FinRK 12:6  Voimavaikutuksia on erilaisia, mutta Jumala, joka kaiken kaikissa vaikuttaa, on sama.
I Co FinRK 12:7  Hän antaa Hengen ilmetä itse kussakin yhteiseksi hyödyksi.
I Co FinRK 12:8  Niinpä toinen saa Hengen kautta viisauden sanat, toinen saman Hengen vaikutuksesta tiedon sanat,
I Co FinRK 12:9  toinen saa uskon samassa Hengessä, toinen taas parantamisen armolahjat samassa Hengessä,
I Co FinRK 12:10  toinen saa lahjan tehdä voimallisia tekoja, toinen profetoimisen lahjan, toinen henkien erottamisen lahjan, toinen eri kielillä puhumisen lahjan, toinen taas lahjan selittää kieliä.
I Co FinRK 12:11  Kaiken tämän vaikuttaa yksi ja sama Henki, joka jakaa kullekin erikseen niin kuin tahtoo.
I Co FinRK 12:12  Niin kuin ruumis on yksi ja siinä on monta jäsentä – mutta kaikki ruumiin jäsenet, vaikka niitä on monta, ovat yksi ruumis – niin on Kristuskin.
I Co FinRK 12:13  Meidät kaikki, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, on yhdessä Hengessä kastettu yhdeksi ruumiiksi, ja kaikki me olemme saaneet juoda samaa Henkeä.
I Co FinRK 12:14  Eihän ruumiskaan muodostu yhdestä jäsenestä vaan monesta.
I Co FinRK 12:15  Jos jalka sanoisi: ”Koska en ole käsi, en kuulu ruumiiseen”, se ei silti olisi ruumiiseen kuulumaton.
I Co FinRK 12:16  Jos korva sanoisi: ”Koska en ole silmä, en kuulu ruumiiseen”, se ei silti olisi ruumiiseen kuulumaton.
I Co FinRK 12:17  Jos koko ruumis olisi silmänä, missä sitten olisi kuulo? Jos taas ruumis olisi kokonaan korvana, missä silloin olisi hajuaisti?
I Co FinRK 12:18  Nyt Jumala on kuitenkin asettanut jokaisen näistä jäsenistä ruumiiseen niin kuin on tahtonut.
I Co FinRK 12:19  Jos kaikki olisivat yhtenä jäsenenä, missä sitten olisi ruumis?
I Co FinRK 12:20  Nytpä onkin monta jäsentä mutta yksi ruumis.
I Co FinRK 12:21  Silmä ei voi sanoa kädelle: ”En tarvitse sinua”, eikä pää jaloille: ”En tarvitse teitä.”
I Co FinRK 12:22  Päinvastoin, ne ruumiinjäsenet, jotka näyttävät olevan heikoimpia, ovat välttämättömiä.
I Co FinRK 12:23  Ne ruumiinjäsenet, jotka eivät meistä näytä kovinkaan kunniakkailta, me peitämme sitäkin kunniallisemmin. Ne, joita häpeämme, me peitämme sitäkin häveliäämmin,
I Co FinRK 12:24  mutta ne, joita emme häpeä, eivät tarvitse peittämistä. Jumala on liittänyt ruumiin yhteen niin, että hän antoi vähempiarvoiselle suuremman kunnian,
I Co FinRK 12:25  jotta ruumiissa ei olisi eripuraisuutta vaan jäsenet pitäisivät yhtäläistä huolta toisistaan.
I Co FinRK 12:26  Jos yksi jäsen kärsii, kärsivät kaikki jäsenet sen kanssa. Jos yksi jäsen saa kunniaa, iloitsevat kaikki jäsenet sen kanssa.
I Co FinRK 12:27  Te olette Kristuksen ruumis ja jokainen osaltanne hänen jäseniään.
I Co FinRK 12:28  Jumala asetti seurakuntaan ensinnäkin jotkut apostoleiksi, toiseksi jotkut profeetoiksi ja kolmanneksi jotkut opettajiksi. Sitten hän antoi voimallisia tekoja, sitten armolahjoja parantaa, avustaa, johtaa, puhua eri kielillä.
I Co FinRK 12:29  Eivät kai kaikki ole apostoleja? Eiväthän kaikki ole profeettoja? Eivätkä kaikki opettajia? Eivät kai kaikki tee voimallisia tekoja?
I Co FinRK 12:30  Eihän kaikilla ole parantamisen armolahjoja? Eiväthän kaikki puhu kielillä? Eivätkä kaikki selitä kieliä?
I Co FinRK 12:31  Tavoitelkaa innokkaasti parhaimpia armolahjoja. Ja vielä minä osoitan teille verrattoman tien.
Chapter 13
I Co FinRK 13:1  Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali.
I Co FinRK 13:2  Vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tuntisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin siirtää vuoria, mutta minulla ei olisi rakkautta, en olisi mitään.
I Co FinRK 13:3  Vaikka jakaisin kaiken omaisuuteni muiden ruokkimiseksi ja vaikka antaisin ruumiini poltettavaksi, mutta minulla ei olisi rakkautta, en siitä mitään hyötyisi.
I Co FinRK 13:4  Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä, rakkaus ei kadehdi, ei kerskaile, ei pöyhkeile,
I Co FinRK 13:5  ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa,
I Co FinRK 13:6  ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa.
I Co FinRK 13:7  Kaiken se peittää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii.
I Co FinRK 13:8  Rakkaus ei koskaan häviä. Mutta profetoiminen katoaa, kielillä puhuminen lakkaa, ja tieto katoaa.
I Co FinRK 13:9  Tietämisemme on näet vajavaista, ja profetoimisemme on vajavaista,
I Co FinRK 13:10  mutta kun tulee se, mikä on täydellistä, katoaa se, mikä on vajavaista.
I Co FinRK 13:11  Kun olin lapsi, puhuin kuin lapsi. Minulla oli lapsen mieli, ja ajattelin kuin lapsi. Tultuani mieheksi hylkäsin sen, mikä oli lapsenomaista.
I Co FinRK 13:12  Nyt näemme kuin kuvastimesta, himmeän heijastuksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin. Nyt tunnen vajavaisesti mutta silloin täydellisesti, niin kuin minut itsenikin tunnetaan täydellisesti.
I Co FinRK 13:13  Niin pysyvät nyt usko, toivo, rakkaus, nämä kolme. Mutta suurin niistä on rakkaus.
Chapter 14
I Co FinRK 14:1  Tavoitelkaa rakkautta ja pyrkikää innokkaasti saamaan hengellisiä lahjoja, varsinkin profetoimisen lahjaa.
I Co FinRK 14:2  Kielillä puhuva ei näet puhu ihmisille vaan Jumalalle. Häntä ei ymmärrä kukaan, sillä hän puhuu salaisuuksia hengessä.
I Co FinRK 14:3  Profetoiva sen sijaan puhuu ihmisille rakentumiseksi, kehotukseksi ja lohdutukseksi.
I Co FinRK 14:4  Kielillä puhuva rakentaa itseään, mutta profetoiva rakentaa seurakuntaa.
I Co FinRK 14:5  Tahtoisin teidän kaikkien puhuvan kielillä, mutta vielä mieluummin tahtoisin teidän profetoivan. Profetoiva on suurempi kuin kielillä puhuva, ellei tämä samalla selitä, niin että seurakunta siitä rakentuu.
I Co FinRK 14:6  Jos nyt tulisin luoksenne, veljet, ja puhuisin kielillä, mitä hyötyä minusta olisi, ellen puhuisi teille ilmestyksen, tiedon, profetian tai opetuksen sanoja?
I Co FinRK 14:7  Näinhän on myös elottomien soittimien, huilun tai harpun, laita. Kuinka tiedetään, mitä huilulla tai harpulla soitetaan, elleivät ne soi toisistaan erottuvin sävelin?
I Co FinRK 14:8  Ja jos pasuuna antaa epäselvän äänen, kuka silloin valmistautuu taisteluun?
I Co FinRK 14:9  Samoin on teidän laitanne: ellette puhu selvää kieltä, kuinka teidän puhettanne voidaan ymmärtää? Tehän puhutte tuuleen.
I Co FinRK 14:10  Maailmassa lienee vaikka kuinka monta kieltä, mutta ei ainoatakaan, joka ei olisi ymmärrettävissä.
I Co FinRK 14:11  Mutta ellen tunne sanojen merkitystä, olen puhujalle muukalainen ja puhuja on minulle muukalainen.
I Co FinRK 14:12  Samoin on teidän laitanne. Koska siis tavoittelette innokkaasti henkilahjoja, pyrkikää saamaan niitä runsaasti seurakunnan rakentumiseksi.
I Co FinRK 14:13  Siksi se, joka puhuu kielillä, rukoilkoon, että kykenisi selittämään kielet.
I Co FinRK 14:14  Jos näet rukoilen kielillä, minun henkeni kyllä rukoilee, mutta ymmärrykseni on hedelmätön.
I Co FinRK 14:15  Mitä siis tehdä? Minun tulee rukoilla hengelläni mutta myös ymmärrykselläni. Minun tulee laulaa kiitosta hengelläni mutta myös ymmärrykselläni.
I Co FinRK 14:16  Jos ylistät Jumalaa hengelläsi, kuinka paikalla oleva oppimaton voi sanoa kiitokseesi aamenen? Eihän hän ymmärrä mitä sanot.
I Co FinRK 14:17  Sinä kyllä kiität hyvin, mutta toinen ei siitä rakennu.
I Co FinRK 14:18  Minä kiitän Jumalaa, että puhun kielillä, jopa enemmän kuin kukaan teistä.
I Co FinRK 14:19  Mutta opettaakseni muitakin tahdon seurakunnassa puhua mieluummin viisi sanaa ymmärrykselläni kuin kymmenentuhatta sanaa kielillä.
I Co FinRK 14:20  Veljet, älkää olko ymmärrykseltänne lapsia. Pahuudessa olkaa lapsia mutta ymmärrykseltänne täysi-ikäisiä.
I Co FinRK 14:21  Laissa on kirjoitettu: ”Vierailla kielillä ja muukalaisten huulilla minä puhun tälle kansalle, eikä se sittenkään kuuntele minua, sanoo Herra.”
I Co FinRK 14:22  Kielet eivät siis ole merkki uskoville vaan niille, jotka eivät usko. Profetoiminen taas ei ole merkki niille, jotka eivät usko, vaan uskoville.
I Co FinRK 14:23  Jos siis koko seurakunta kokoontuisi yhteen ja kaikki puhuisivat kielillä ja paikalle tulisi oppimattomia tai niitä, jotka eivät usko, eivätkö he sanoisi teidän olevan järjiltänne?
I Co FinRK 14:24  Jos sen sijaan kaikki profetoisivat ja joku, joka ei usko tai on oppimaton, tulisi sisään, niin kaikki paljastaisivat hänet ja lausuisivat hänestä tuomion.
I Co FinRK 14:25  Hänen sydämensä salaisuudet tulisivat ilmi, ja niin hän kasvoilleen heittäytyen rukoilisi Jumalaa ja julistaisi: ”Todellakin, Jumala on teidän keskuudessanne.”
I Co FinRK 14:26  Kuinka siis on, veljet? Kun kokoonnutte yhteen, jokaisella on jotakin annettavaa: laulu, opetus tai ilmestys, puhe kielillä tai sen selitys. Kaikki tapahtukoon rakentumiseksi.
I Co FinRK 14:27  Jos puhutaan kielillä, vain kaksi tai enintään kolme puhukoon, kukin vuorollaan, ja yksi selittäköön.
I Co FinRK 14:28  Mutta jos ei ole selittäjää, niin kielilläpuhuja olkoon vaiti seurakunnassa ja puhukoon itselleen ja Jumalalle.
I Co FinRK 14:29  Profeetoista saa puhua kaksi tai kolme, ja muut arvostelkoot.
I Co FinRK 14:30  Jos joku toinen kokouksessa istuvista saa ilmestyksen, vaietkoon edellinen.
I Co FinRK 14:31  Te voitte näet kaikki profetoida vuorollanne, jotta kaikki oppisivat ja saisivat kehotusta.
I Co FinRK 14:32  Profeettojen henget ovat profeetoille alamaiset,
I Co FinRK 14:33  sillä Jumala ei ole epäjärjestyksen vaan rauhan Jumala. Niin kuin on laita kaikissa pyhien seurakunnissa,
I Co FinRK 14:34  naiset olkoot vaiti teidänkin seurakuntanne kokouksissa. Heidän ei ole lupa puhua, vaan olkoot alamaisia, niin kuin lakikin sanoo.
I Co FinRK 14:35  Jos he tahtovat oppia jotakin, kysykööt kotona omalta mieheltään, sillä naisen on häpeällistä puhua seurakunnan kokouksessa.
I Co FinRK 14:36  Vai teistäkö Jumalan sana on lähtenyt? Tai ainoastaan teillekö se on tullut?
I Co FinRK 14:37  Jos joku luulee olevansa profeetta tai hengellinen, niin tietäköön, että se, mitä teille kirjoitan, on Herran käsky.
I Co FinRK 14:38  Jos joku ei tätä tunnusta, häntä itseään ei tunnusteta.
I Co FinRK 14:39  Veljet, tavoitelkaa innokkaasti profetoimisen lahjaa älkääkä estäkö kielillä puhumista.
I Co FinRK 14:40  Kaikki tapahtukoon kuitenkin arvokkaasti ja järjestyksessä.
Chapter 15
I Co FinRK 15:1  Veljet, minä palautan mieleenne sen evankeliumin, jonka olen teille julistanut ja jonka olette ottaneet vastaan ja jossa myös pysytte.
I Co FinRK 15:2  Sen kautta te myös pelastutte, jos pidätte kiinni siitä sellaisena kuin minä sen teille julistin. Muuten olette aivan turhaan uskoneet.
I Co FinRK 15:3  Ennen kaikkea annoin teille tiedoksi sen, minkä myös itse olin saanut: Kristus kuoli meidän syntiemme tähden Kirjoitusten mukaan,
I Co FinRK 15:4  hänet haudattiin ja hänet herätettiin kolmantena päivänä Kirjoitusten mukaan,
I Co FinRK 15:5  ja hän näyttäytyi Keefakselle ja sitten niille kahdelletoista.
I Co FinRK 15:6  Sen jälkeen hän näyttäytyi samalla kertaa yli viidellesadalle veljelle, joista useimmat ovat yhä elossa mutta jotkut ovat jo nukkuneet pois.
I Co FinRK 15:7  Sitten hän näyttäytyi Jaakobille, sitten kaikille apostoleille.
I Co FinRK 15:8  Viimeiseksi kaikista hän näyttäytyi minullekin, joka olen ikään kuin keskonen.
I Co FinRK 15:9  Sillä minä olen apostoleista vähäisin enkä ole sen arvoinen, että minua edes kutsutaan apostoliksi, koska olen vainonnut Jumalan seurakuntaa.
I Co FinRK 15:10  Mutta Jumalan armosta minä olen se, mikä olen, eikä hänen armonsa minua kohtaan ole ollut turha. Olen tehnyt enemmän työtä kuin kukaan heistä, en tosin minä vaan Jumalan armo, joka on ollut minun kanssani.
I Co FinRK 15:11  Olipa siis kyse minusta tai heistä, näin me julistamme, ja näin te olette uskoneet.
I Co FinRK 15:12  Mutta jos Kristuksesta julistetaan, että hänet on herätetty kuolleista, kuinka jotkut teistä sanovat, ettei kuolleiden ylösnousemusta ole?
I Co FinRK 15:13  Jos ei ole kuolleiden ylösnousemusta, ei Kristustakaan ole herätetty kuolleista.
I Co FinRK 15:14  Mutta jos Kristusta ei ole herätetty, silloin meidän julistuksemme on turhaa, turhaa myös teidän uskonne.
I Co FinRK 15:15  Silloin meidät myös havaitaan vääriksi Jumalan todistajiksi. Olemmehan todistaneet Jumalasta, että hän herätti Kristuksen, jota hän ei olisikaan herättänyt, jos kerran kuolleita ei herätetä.
I Co FinRK 15:16  Jos kerran kuolleita ei herätetä, ei Kristustakaan ole herätetty.
I Co FinRK 15:17  Mutta jos Kristusta ei ole herätetty, teidän uskonne on turha ja te olette vielä synneissänne.
I Co FinRK 15:18  Silloin myös Kristuksessa nukkuneet ovat kadotettuja.
I Co FinRK 15:19  Jos olemme panneet toivomme Kristukseen vain tämän elämän ajaksi, olemme kaikista ihmisistä surkuteltavimpia.
I Co FinRK 15:20  Mutta nytpä Kristus on herätetty kuolleista, esikoisena kuolemaan nukkuneista.
I Co FinRK 15:21  Koska kuolema on tullut ihmisen kautta, niin myös kuolleiden ylösnousemus on tullut ihmisen kautta.
I Co FinRK 15:22  Sillä niin kuin kaikki kuolevat Aadamissa, niin myös kaikki tehdään eläviksi Kristuksessa,
I Co FinRK 15:23  jokainen vuorollaan, esikoisena Kristus ja sitten Kristuksen omat hänen tulemuksessaan.
I Co FinRK 15:24  Sitten tulee loppu, kun hän luovuttaa valtakunnan Jumalan ja Isän haltuun kukistettuaan kaiken hallituksen ja kaiken vallan ja voiman.
I Co FinRK 15:25  Kristuksen pitää näet hallita siihen asti, kunnes hän on pannut kaikki viholliset jalkojensa alle.
I Co FinRK 15:27  Sillä ”kaiken on Jumala alistanut hänen jalkojensa alle”. Mutta kun sanotaan, että kaikki on alistettu, lukuun ei oteta tietenkään häntä, joka on alistanut kaiken Kristuksen valtaan.
I Co FinRK 15:28  Ja kun kaikki on alistettu Pojan valtaan, silloin itse Poikakin alistuu sen valtaan, joka on alistanut kaiken hänen valtaansa, jotta Jumala olisi kaikki kaikissa.
I Co FinRK 15:29  Mitä muuten tekevät ne, jotka kastattavat itsensä kuolleiden puolesta? Ellei kuolleita lainkaan herätetä, miksi he sitten kastattavat itsensä näiden puolesta?
I Co FinRK 15:30  Ja miksi mekään antaudumme joka hetki vaaraan?
I Co FinRK 15:31  Minä kuolen joka päivä, niin totta kuin te, veljet, olette kerskaukseni Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.
I Co FinRK 15:32  Mitä hyötyä minulle inhimillisesti ajatellen on siitä, että olen taistellut Efesoksessa petoja vastaan? Jos kuolleita ei herätetä, niin syökäämme ja juokaamme, sillä huomenna me kuolemme.
I Co FinRK 15:33  Älkää eksykö! ”Huono seura hyvät tavat turmelee.”
I Co FinRK 15:34  Raitistukaa oikealla tavalla älkääkä tehkö syntiä. On näet niitä, joilla ei ole mitään tietoa Jumalasta. Sanon tämän teidän häpeäksenne.
I Co FinRK 15:35  Joku ehkä kysyy: ”Millä tavoin kuolleet heräävät? Ja millaisessa ruumiissa he tulevat esiin?”
I Co FinRK 15:36  Sinä mieletön! Eihän se, minkä kylvät, herää eloon, ellei se ensin kuole.
I Co FinRK 15:37  Ja kun kylvät, et kylvä nousevaa vartta vaan pelkän siemenen, oli se sitten vehnänjyvä tai jokin muu siemen.
I Co FinRK 15:38  Mutta Jumala antaa sille sellaisen varren kuin tahtoo, kullekin siemenelle sen oman varren.
I Co FinRK 15:39  Ei kaikki liha ole samanlaista. Toista on ihmisen liha, toista taas karjan liha, toista lintujen liha ja toista kalojen.
I Co FinRK 15:40  Ja on taivaallisia ruumiita ja maallisia ruumiita, mutta toisenlaista on taivaallisten kirkkaus, toisenlaista taas maallisten.
I Co FinRK 15:41  Toista on auringon kirkkaus, toista kuun kirkkaus ja toista tähtien kirkkaus, ja toinen tähti eroaa toisesta kirkkaudeltaan.
I Co FinRK 15:42  Näin on myös kuolleiden ylösnousemus: Kylvetään katoavaisuudessa, nousee katoamattomuudessa.
I Co FinRK 15:43  Kylvetään alhaisuudessa, nousee kirkkaudessa. Kylvetään heikkoudessa, nousee voimassa.
I Co FinRK 15:44  Kylvetään sielullinen ruumis, nousee hengellinen ruumis. Jos kerran on sielullinen ruumis, niin on myös hengellinen.
I Co FinRK 15:45  Onhan kirjoitettu: ”Ensimmäisestä ihmisestä, Aadamista, tuli elävä sielu.” Viimeisestä Aadamista tuli eläväksi tekevä henki.
I Co FinRK 15:46  Ensimmäisenä ei siis ollut hengellinen vaan sielullinen, vasta sitten tulee hengellinen.
I Co FinRK 15:47  Ensimmäinen ihminen oli maasta ja maallinen. Toinen ihminen on taivaasta.
I Co FinRK 15:48  Millainen maallinen oli, sellaisia ovat maalliset. Millainen taivaallinen on, sellaisia ovat myös taivaalliset.
I Co FinRK 15:49  Ja niin kuin meissä on ollut maallisen kuva, niin meissä tulee olemaan myös taivaallisen kuva.
I Co FinRK 15:50  Mutta sen sanon, veljet, ettei liha ja veri voi periä Jumalan valtakuntaa eikä katoavaisuus peri katoamattomuutta.
I Co FinRK 15:51  Nyt ilmoitan teille salaisuuden: Emme me kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme,
I Co FinRK 15:52  yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasuunan soidessa. Pasuuna soi, ja kuolleet nousevat katoamattomina, ja me muutumme.
I Co FinRK 15:53  Sillä tämän katoavaisen pitää pukeutua katoamattomuuteen ja tämän kuolevaisen pukeutua kuolemattomuuteen.
I Co FinRK 15:54  Mutta kun tämä katoavainen pukeutuu katoamattomuuteen ja tämä kuolevainen pukeutuu kuolemattomuuteen, toteutuu se sana, joka on kirjoitettu: ”Kuolema on nielty ja voitto saatu.
I Co FinRK 15:55  Kuolema, missä on sinun voittosi? Kuolema, missä on sinun pistimesi?”
I Co FinRK 15:56  Kuoleman pistin on synti, ja synnin voima on laki.
I Co FinRK 15:57  Mutta kiitos Jumalalle, joka antaa meille voiton Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta!
I Co FinRK 15:58  Olkaa siis, rakkaat veljeni, lujia ja järkähtämättömiä, aina innokkaita Herran työssä, ja tietäkää, että vaivannäkönne Herrassa ei ole turhaa.
Chapter 16
I Co FinRK 16:1  Mitä tulee keräykseen pyhiä varten, tehkää tekin samoin kuin olen määrännyt Galatian seurakunnille.
I Co FinRK 16:2  Kunkin viikon ensimmäisenä päivänä pankoon jokainen teistä talteen jotakin, säästäen menestymisensä mukaan, ettei keräyksiä tehtäisi vasta minun tultuani.
I Co FinRK 16:3  Sitten kun tulen, lähetän ne, jotka te katsotte sopiviksi, valtuuskirjeet mukanaan viemään teidän rakkaudenlahjaanne Jerusalemiin.
I Co FinRK 16:4  Jos asia vaatii, että minunkin on lähdettävä matkaan, he saavat lähteä kanssani.
I Co FinRK 16:5  Aion tulla teidän luoksenne kuljettuani Makedonian läpi, sillä tulen Makedonian kautta.
I Co FinRK 16:6  Teidän luonanne saatan viipyä jonkin aikaa, ehkä yli talvenkin, niin että voitte auttaa minua eteenpäin, minne menenkin.
I Co FinRK 16:7  En tahdo nyt vain ohimennen käydä teitä katsomassa, vaan toivon voivani viipyä luonanne jonkin aikaa, jos Herra suo.
I Co FinRK 16:9  sillä minulle on avautunut ovi suureen ja hedelmälliseen työhön, ja vastustajia on paljon.
I Co FinRK 16:10  Jos Timoteus saapuu, katsokaa, että hän voi olla luonanne pelotta, sillä hän tekee Herran työtä niin kuin minäkin.
I Co FinRK 16:11  Älköön siis kukaan halveksiko häntä. Lähettäkää hänet rauhassa matkalle, jotta hän tulisi luokseni, sillä minä odotan häntä veljien kanssa.
I Co FinRK 16:12  Mitä veli Apollokseen tulee, olen useasti kehottanut häntä lähtemään veljien kanssa teidän luoksenne, mutta hänellä ei ole nyt halua lähteä. Hän tulee, kun hänelle sopii.
I Co FinRK 16:13  Valvokaa, pysykää uskossa lujina, olkaa miehekkäitä, olkaa vahvoja.
I Co FinRK 16:15  Kehotan teitä, veljet: Te tiedätte, että Stefanas ja hänen perhekuntansa ovat Akhaian ensi hedelmä ja että he ovat antautuneet palvelemaan pyhiä.
I Co FinRK 16:16  Olkaa tekin kuuliaisia heille ja jokaiselle, joka yhdessä heidän kanssaan tekee työtä ja näkee vaivaa.
I Co FinRK 16:17  Iloitsen siitä, että Stefanas, Fortunatus ja Akaikos ovat tulleet tänne. He korvaavat minulle teidän poissaolonne.
I Co FinRK 16:18  He ovat virkistäneet minun henkeäni niin kuin teidänkin. Antakaa siis tunnustus sellaisille miehille.
I Co FinRK 16:19  Aasian seurakunnat tervehtivät teitä. Akvila ja Priska sekä heidän kodissaan kokoontuva seurakunta lähettävät teille paljon terveisiä Herrassa.
I Co FinRK 16:20  Kaikki veljet lähettävät teille tervehdyksen. Tervehtikää toisianne pyhällä suudelmalla.
I Co FinRK 16:22  Jos joku ei pidä Herraa rakkaana, hän olkoon kirottu! Maranata!
I Co FinRK 16:23  Herran Jeesuksen armo olkoon teidän kanssanne.
I Co FinRK 16:24  Rakkauteni on teidän kaikkien kanssa Kristuksessa Jeesuksessa.