Site uses cookies to provide basic functionality.

OK
JOHN
Up
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21
Toggle notes
Chapter 1
John FinSTLK2 1:1  Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala.
John FinSTLK2 1:3  Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä on syntynyt.
John FinSTLK2 1:4  Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valkeus.
John FinSTLK2 1:5  Ja valkeus loistaa pimeydessä, mutta pimeys ei ottanut sitä vastaan.
John FinSTLK2 1:6  Oli mies, Jumalan lähettämä. Hänen nimensä oli Johannes.
John FinSTLK2 1:7  Hän tuli todistamaan todistaakseen valkeudesta, että kaikki uskoisivat hänen kauttaan.
John FinSTLK2 1:8  Hän ei ollut se valkeus, vaan hän tuli todistaakseen valkeudesta.
John FinSTLK2 1:9  Todellinen valkeus, joka valaisee jokaista ihmistä, oli tulossa maailmaan.
John FinSTLK2 1:10  Maailmassa hän oli, ja maailma on hänen kauttaan saanut syntynsä, mutta maailma ei tuntenut häntä.
John FinSTLK2 1:11  Hän tuli omiensa luo, ja hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan.
John FinSTLK2 1:12  Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi vallan tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä,
John FinSTLK2 1:13  jotka eivät ole syntyneet verestä eivätkä lihan tahdosta eivätkä miehen tahdosta, vaan Jumalasta.
John FinSTLK2 1:14  Sana tuli lihaksi ja asui keskellämme, ja katselimme hänen kirkkauttaan, sellaista kirkkautta, kuin Ainosyntyisellä on Isältä, ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.
John FinSTLK2 1:15  Johannes todisti hänestä ja julisti sanoen: "Tämä on se, josta sanoin: se, joka tulee minun jälkeeni, on ollut minun edelläni, sillä hän on ollut ennen kuin minä."
John FinSTLK2 1:16  Hänen täyteydestään me kaikki olemme saaneet, ja armoa armon sijaan.
John FinSTLK2 1:17  Sillä laki on annettu Mooseksen kautta, armo ja totuus on tullut Jeesuksen Kristuksen kautta.
John FinSTLK2 1:18  Jumalaa ei ole kukaan koskaan nähnyt. Ainosyntyinen Poika, joka on Isän helmassa, on hänet ilmoittanut.
John FinSTLK2 1:19  Tämä on Johanneksen todistus, kun juutalaiset lähettivät hänen luokseen Jerusalemista pappeja ja leeviläisiä kysymään häneltä: "Kuka sinä olet?"
John FinSTLK2 1:20  Hän tunnusti eikä kieltänyt, ja hän tunnusti: "Minä en ole Kristus."
John FinSTLK2 1:21  He kysyivät häneltä: "Kuka sitten? Oletko sinä Elia?" Hän sanoi: "En ole." "Se Profeettako olet?" Hän vastasi: "En."
John FinSTLK2 1:22  He sanoivat hänelle: "Kuka olet, että voisimme antaa vastauksen niille, jotka meidät lähettivät? Mitä sanot itsestäsi?"
John FinSTLK2 1:23  Hän sanoi: "Minä olen airuen ääni erämaassa: 'Tehkää tie suoraksi Herralle', kuten profeetta Jesaja on sanonut."
John FinSTLK2 1:25  ja he kysyivät häneltä ja sanoivat hänelle: "Miksi sitten kastat, jos et ole Kristus etkä Elia etkä se Profeetta?"
John FinSTLK2 1:26  Johannes vastasi heille sanoen: "Minä kastan vedellä, mutta teidän keskellänne seisoo hän, jota te ette tunne.
John FinSTLK2 1:27  Hän on se, joka tulee minun jälkeeni ja jonka sandaalien nyörejä minä en ole arvollinen päästämään."
John FinSTLK2 1:28  Tämä tapahtui Beet-Baarassa, Jordanin tuolla puolella, jossa Johannes oli kastamassa.
John FinSTLK2 1:29  Seuraavana päivänä hän näki Jeesuksen tulevan luokseen ja sanoi: "Katso, Jumalan Karitsa, joka kantaa pois maailman synnin!
John FinSTLK2 1:30  Tämä on se, josta minä sanoin: 'Minun jälkeeni tulee mies, joka on ollut edelläni, sillä hän on ollut ennen kuin minä.'
John FinSTLK2 1:31  Minä en tuntenut häntä, mutta sitä varten, että hän tulisi julki Israelille, minä olen tullut vedellä kastamaan."
John FinSTLK2 1:32  Johannes todisti sanoen: "Näin Hengen laskeutuvan taivaasta alas kyyhkysenä, ja hän jäi hänen päälleen.
John FinSTLK2 1:33  Minä en tuntenut häntä, mutta hän, joka lähetti minut vedellä kastamaan, sanoi minulle: 'Se, jonka päälle sinä näet Hengen laskeutuvan ja jäävän, on se, joka kastaa Pyhällä Hengellä.'
John FinSTLK2 1:34  Minä olen nähnyt sen ja olen todistanut, että tämä on Jumalan Poika."
John FinSTLK2 1:35  Seuraavana päivänä Johannes taas seisoi siellä ja kaksi hänen opetuslapsistaan.
John FinSTLK2 1:36  Luoden katseensa Jeesukseen, joka käveli siellä, hän sanoi: "Katso, Jumalan Karitsa!"
John FinSTLK2 1:37  Ne kaksi opetuslasta kuulivat hänen näin puhuvan ja seurasivat Jeesusta.
John FinSTLK2 1:38  Jeesus kääntyi ja nähdessään heidän seuraavan sanoi heille: "Mitä etsitte?" He vastasivat hänelle: "Rabbi" – se on käännettynä: opettaja – "missä on majapaikkasi?"
John FinSTLK2 1:39  Hän sanoi heille: "Tulkaa ja katsokaa." He menivät ja näkivät, missä hän majaili, ja viipyivät hänen luonaan sen päivän. Silloin oli noin kymmenes tunti.
John FinSTLK2 1:40  Andreas, Simon Pietarin veli, oli toinen niistä kahdesta, jotka olivat kuulleet nämä Johannekselta ja seuranneet Jeesusta.
John FinSTLK2 1:41  Hän tapasi ensin veljensä Simonin ja sanoi hänelle: "Olemme löytäneet Messiaan", se on käännettynä: Kristus.
John FinSTLK2 1:42  Hän vei hänet Jeesuksen luo. Jeesus kiinnitti katseensa häneen ja sanoi: "Sinä olet Simon, Joonan poika. Nimesi on oleva Keefas", joka käännettynä on Pietari.
John FinSTLK2 1:43  Seuraavana päivänä Jeesus tahtoi lähteä Galileaan, ja hän löysi Filippoksen ja sanoi hänelle: "Seuraa minua."
John FinSTLK2 1:44  Filippos oli Beetsaidasta, Andreaan ja Pietarin kaupungista.
John FinSTLK2 1:45  Filippos löysi Natanaelin ja sanoi hänelle: "Olemme löytäneet sen, josta Mooses Laissa ja Profeetat ovat kirjoittaneet, Jeesuksen, Joosefin pojan, Nasaretista."
John FinSTLK2 1:46  Natanael sanoi hänelle: "Voiko Nasaretista tulla mitään hyvää?" Filippos sanoi hänelle: "Tule ja katso."
John FinSTLK2 1:47  Jeesus näki Natanaelin tulevan luokseen ja sanoi hänestä: "Katso, oikea israelilainen, jossa ei ole vilppiä!"
John FinSTLK2 1:48  Natanael sanoi hänelle: "Mistä minut tunnet?" Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Ennen kuin Filippos sinua kutsui, kun olit viikunapuun alla, näin sinut."
John FinSTLK2 1:49  Natanael vastasi ja sanoi hänelle: "Rabbi, sinä olet Jumalan Poika, sinä olet Israelin kuningas."
John FinSTLK2 1:50  Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Sen tähden, että sanoin sinulle: 'näin sinut viikunapuun alla', sinä uskot. Tulet näkemään suurempia, kuin nämä ovat."
John FinSTLK2 1:51  Hän sanoi hänelle: "Totisesti, totisesti sanon teille: tästä lähtien näette taivaan avoinna ja Jumalan enkelien nousevan ylös ja laskeutuvan alas Ihmisen Pojan päälle."
Chapter 2
John FinSTLK2 2:1  Kolmantena päivänä oli häät Galilean Kaanassa, ja Jeesuksen äiti oli siellä.
John FinSTLK2 2:2  Myös Jeesus ja hänen opetuslapsensa olivat kutsutut häihin.
John FinSTLK2 2:3  Kun viini loppui, Jeesuksen äiti sanoi hänelle: "Heillä ei ole viiniä."
John FinSTLK2 2:4  Jeesus sanoi hänelle: "Nainen, mitä minulla on tekemistä kanssasi? Aikani ei ole vielä tullut."
John FinSTLK2 2:5  Hänen äitinsä sanoi palvelijoille: "Mitä hän sanookin teille, se tehkää."
John FinSTLK2 2:6  Juutalaisten puhdistamistavan mukaan siinä oli kuusi kivistä vesiastiaa, kukin kahden tai kolmen mitan vetoinen.
John FinSTLK2 2:7  Jeesus sanoi heille: "Täyttäkää astiat vedellä." He täyttivät ne reunoja myöten.
John FinSTLK2 2:8  Hän sanoi heille: "Ammentakaa nyt ja viekää pitovastaavalle." Ja he veivät.
John FinSTLK2 2:9  Mutta kun pitovastaava maistoi vettä, joka oli muuttunut viiniksi, eikä tiennyt, mistä se oli tullut – mutta palvelijat, jotka veden olivat ammentaneet, tiesivät – kutsui pitovastaava yljän
John FinSTLK2 2:10  ja sanoi hänelle: "Jokainen panee ensin esille hyvän viinin ja sitten, kun ovat juoneet paljon, huonomman. Sinä olet säästänyt hyvän viinin tähän asti."
John FinSTLK2 2:11  Tämän ensimmäisen tunnustekonsa Jeesus teki Galilean Kaanassa ja ilmoitti kirkkautensa, ja hänen opetuslapsensa uskoivat häneen.
John FinSTLK2 2:12  Sen jälkeen hän meni alas Kapernaumiin, hän ja hänen äitinsä, veljensä ja opetuslapsensa, mutta he eivät viipyneet siellä montakaan päivää.
John FinSTLK2 2:13  Juutalaisten pääsiäinen oli lähellä, ja Jeesus meni ylös Jerusalemiin.
John FinSTLK2 2:14  Hän tapasi pyhäkössä ne, jotka myivät härkiä, lampaita ja kyyhkysiä, sekä rahanvaihtajat istumassa.
John FinSTLK2 2:15  Hän teki nuorista ruoskan ja ajoi ulos pyhäköstä heidät kaikki lampaineen ja härkineen ja kaatoi vaihtajien rahat maahan ja työnsi heidän pöytänsä kumoon.
John FinSTLK2 2:16  Kyyhkysten myyjille hän sanoi: "Viekää nämä täältä pois. Älkää tehkö Isäni huonetta markkinahuoneeksi."
John FinSTLK2 2:17  Mutta hänen opetuslapsensa muistivat, että on kirjoitettu: "Kiivaus sinun huoneesi puolesta kuluttaa minut."
John FinSTLK2 2:18  Juutalaiset vastasivat ja sanoivat hänelle: "Minkä merkin näytät meille, koska näitä teet?"
John FinSTLK2 2:19  Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Hajottakaa maahan tämä temppeli, niin pystytän sen kolmessa päivässä."
John FinSTLK2 2:20  Juutalaiset sanoivat: "Neljäkymmentä kuusi vuotta tätä temppeliä on rakennettu, ja sinäkö pystytät sen kolmessa päivässä?"
John FinSTLK2 2:22  Kun hän sitten oli noussut kuolleista, muistivat hänen opetuslapsensa, että hän oli tämän sanonut, ja he uskoivat Raamatun ja sen sanan, jonka Jeesus oli sanonut.
John FinSTLK2 2:23  Kun hän oli Jerusalemissa pääsiäisenä, juhlan aikana, uskoivat monet hänen nimeensä nähdessään hänen tunnustekonsa, joita hän teki.
John FinSTLK2 2:24  Mutta Jeesus itse ei uskonut heille itseään, koska hän tunsi kaikki
John FinSTLK2 2:25  eikä tarvinnut kenenkään todistusta ihmisestä, sillä hän tiesi itse, mitä ihmisessä oli.
Chapter 3
John FinSTLK2 3:1  Oli mies, fariseusten joukosta, nimeltä Nikodeemus, juutalaisten hallitusmiehiä.
John FinSTLK2 3:2  Hän tuli yöllä Jeesuksen luo ja sanoi hänelle: "Rabbi, tiedämme, että sinun opettajaksi tulemisesi on Jumalasta, sillä kukaan ei voi tehdä niitä tunnustekoja, joita sinä teet, ellei Jumala ole hänen kanssaan."
John FinSTLK2 3:3  Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Totisesti, totisesti sanon sinulle: joka ei synny ylhäältä, ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa."
John FinSTLK2 3:4  Nikodeemus sanoi hänelle: "Kuinka ihminen voi vanhana syntyä? Eihän hän voi jälleen mennä äitinsä kohtuun ja syntyä?"
John FinSTLK2 3:5  Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan.
John FinSTLK2 3:6  Lihasta syntynyt on liha, ja Hengestä syntynyt on henki.
John FinSTLK2 3:7  Älä ihmettele, että sanoin sinulle: teidän täytyy syntyä ylhäältä.
John FinSTLK2 3:8  Tuuli puhaltaa, missä tahtoo, ja sinä kuulet sen äänen, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee. Niin on jokaisen laita, joka on syntynyt Hengestä."
John FinSTLK2 3:9  Nikodeemus vastasi ja sanoi hänelle: "Kuinka tämä voi tapahtua?"
John FinSTLK2 3:10  Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Sinä olet Israelin opettaja etkä tätä tiedä!
John FinSTLK2 3:11  Totisesti, totisesti sanon sinulle: puhumme, mitä tiedämme, ja todistamme, mitä olemme nähneet, ettekä te ota vastaan todistustamme.
John FinSTLK2 3:12  Jos ette usko, kun puhun teille maallisista, kuinka uskoisitte, jos puhun teille taivaallisista?
John FinSTLK2 3:13  Ei kukaan ole noussut ylös taivaaseen, paitsi hän, joka taivaasta tuli alas, Ihmisen Poika, joka on taivaassa.
John FinSTLK2 3:14  Niin kuin Mooses ylensi käärmeen erämaassa, niin täytyy Ihmisen Poika ylentää,
John FinSTLK2 3:15  jotta jokaisella, joka uskoo häneen, olisi iankaikkinen elämä.
John FinSTLK2 3:16  Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainosyntyisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.
John FinSTLK2 3:17  Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma pelastuisi hänen kauttaan.
John FinSTLK2 3:18  Sitä, joka uskoo häneen, ei tuomita. Mutta se, joka ei usko, on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainosyntyisen Pojan nimeen.
John FinSTLK2 3:19  Mutta tämä on tuomio, että valkeus on tullut maailmaan, ja ihmiset rakastivat pimeyttä enemmän kuin valkeutta, sillä heidän tekonsa olivat pahat.
John FinSTLK2 3:20  Sillä jokainen, joka tekee pahaa, vihaa valkeutta eikä tule valkeuteen, ettei hänen tekojaan nuhdeltaisi.
John FinSTLK2 3:21  Mutta se, joka totuutta noudattaa, tulee valkeuteen, että hänen tekonsa tulisivat julki, sillä ne ovat Jumalassa tehdyt."
John FinSTLK2 3:22  Sen jälkeen Jeesus meni opetuslapsineen Juudean maaseudulle ja oleskeli siellä heidän kanssaan ja kastoi.
John FinSTLK2 3:23  Mutta Johanneskin kastoi Ainonissa lähellä Salimia, koska siellä oli paljon vettä, ja ihmisiä tuli sinne kastettavaksi.
John FinSTLK2 3:24  Sillä Johannesta ei ollut vielä heitetty vankeuteen.
John FinSTLK2 3:25  Johanneksen opetuslapsille tuli kiistaa juutalaisten kanssa puhdistuksesta.
John FinSTLK2 3:26  He tulivat Johanneksen luo ja sanoivat hänelle: "Rabbi, se, joka oli kanssasi Jordanin tuolla puolella ja josta sinä olet todistanut, katso, hän kastaa, ja kaikki menevät hänen luokseen."
John FinSTLK2 3:27  Johannes vastasi ja sanoi: "Ihminen ei voi ottaa mitään, ellei sitä ole annettu hänelle taivaasta.
John FinSTLK2 3:28  Te itse todistatte minusta, että sanoin: minä en ole Kristus, vaan minut on lähetetty hänen edellään.
John FinSTLK2 3:29  Se, jolla on morsian, on ylkä. Mutta yljän ystävä, joka seisoo ja kuuntelee häntä, iloitsee suuresti yljän äänestä. Tämä minun iloni on nyt tullut täydelliseksi.
John FinSTLK2 3:31  Hän, joka ylhäältä tulee, on yli kaikkien. Se, joka on maasta, on maasta, ja maasta on, mitä hän puhuu. Hän, joka taivaasta tulee, on yli kaikkien.
John FinSTLK2 3:32  Sen, minkä hän on nähnyt ja kuullut, hän todistaa, mutta hänen todistustaan kukaan ei ota vastaan.
John FinSTLK2 3:33  Se, joka ottaa vastaan hänen todistuksensa, vahvistaa sinetillä, että Jumala on totuudellinen.
John FinSTLK2 3:34  Sillä hän, jonka Jumala on lähettänyt, puhuu Jumalan sanoja, sillä Jumala ei anna Henkeä mitalla.
John FinSTLK2 3:35  Isä rakastaa Poikaa ja on antanut kaiken hänen käteensä.
John FinSTLK2 3:36  Sillä, joka uskoo Poikaan, on iankaikkinen elämä. Mutta se, joka ei ole kuuliainen Pojalle, ei ole elämää näkevä, vaan Jumalan viha pysyy hänen päällään."
Chapter 4
John FinSTLK2 4:1  Kun nyt Herra sai tietää fariseusten kuulleen, että Jeesus teki opetuslapsiksi ja kastoi useampia kuin Johannes
John FinSTLK2 4:2  – vaikka Jeesus ei itse kastanut, vaan hänen opetuslapsensa –
John FinSTLK2 4:5  Niinpä hän tuli Syykar-nimiseen Samarian kaupunkiin, joka on lähellä Jaakobin pojalleen Joosefille antamaa maa-aluetta.
John FinSTLK2 4:6  Siellä oli Jaakobin lähde. Kun nyt Jeesus oli matkasta väsynyt, hän istuutui lähteen reunalle. Oli noin kuudes tunti.
John FinSTLK2 4:7  Eräs Samarian nainen tuli ammentamaan vettä. Jeesus sanoi hänelle: "Anna minulle juoda."
John FinSTLK2 4:8  Sillä hänen opetuslapsensa olivat lähteneet kaupunkiin ostamaan ruokaa.
John FinSTLK2 4:9  Samarialainen nainen sanoi hänelle: "Kuinka sinä, joka olet juutalainen, pyydät juotavaa minulta, samarialaiselta naiselta?" Sillä juutalaiset eivät seurustele samarialaisten kanssa.
John FinSTLK2 4:10  Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Jos tuntisit Jumalan lahjan, ja kuka se on, joka sinulle sanoo: 'Anna minulle juoda', sinä pyytäisit häneltä, ja hän antaisi sinulle elävää vettä."
John FinSTLK2 4:11  Nainen sanoi hänelle: "Herra, eihän sinulla ole ammennusastiaa, ja kaivo on syvä, mistä sitten olet saanut elävää vettä?
John FinSTLK2 4:12  Et kai sinä ole suurempi kuin isämme Jaakob, joka antoi meille tämän kaivon ja joi siitä, hän itse sekä hänen poikansa ja karjansa?"
John FinSTLK2 4:13  Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Jokaiselle, joka juo tätä vettä, tulee jälleen jano,
John FinSTLK2 4:14  mutta sille, joka juo sitä vettä, jota hänelle annan, ei tule koskaan jano, vaan se vesi, jonka hänelle annan, tulee hänessä sen veden lähteeksi, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään."
John FinSTLK2 4:15  Nainen sanoi hänelle: "Herra, anna minulle sitä vettä, ettei minun tulisi jano eikä minun tarvitsisi käydä täällä ammentamassa."
John FinSTLK2 4:16  Jeesus sanoi hänelle: "Mene, kutsu miehesi ja tule tänne."
John FinSTLK2 4:17  Nainen vastasi ja sanoi: "Ei minulla ole miestä." Jeesus sanoi hänelle: "Oikein sinä sanoit: 'Minulla ei ole miestä',
John FinSTLK2 4:18  sillä viisi miestä sinulla on ollut, ja se, joka sinulla nyt on, ei ole sinun miehesi. Siinä sanoit totuuden."
John FinSTLK2 4:19  Nainen sanoi hänelle: "Herra, näen, että sinä olet profeetta.
John FinSTLK2 4:20  Meidän isämme ovat kumartaen rukoilleet tällä vuorella, mutta te sanotte, että Jerusalemissa on se paikka, jossa tulee kumartaen rukoilla."
John FinSTLK2 4:21  Jeesus sanoi hänelle: "Nainen, usko minua! Tulee aika, jolloin ette rukoile Isää tällä vuorella ettekä Jerusalemissa.
John FinSTLK2 4:22  Te kumarratte sitä, mitä ette tunne. Me kumarramme sitä, minkä tunnemme. Sillä pelastus on juutalaisista.
John FinSTLK2 4:23  Mutta tulee aika ja on jo, jolloin totiset rukoilijat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa, sillä sellaisia rukoilijoita Isä etsii itselleen.
John FinSTLK2 4:24  Jumala on henki, ja niiden, jotka häntä rukoilevat, tulee rukoilla hengessä ja totuudessa."
John FinSTLK2 4:25  Nainen sanoi hänelle: "Tiedän, että Messias on tuleva, hän, jota sanotaan Kristukseksi. Kun hän tulee, hän ilmoittaa meille kaiken."
John FinSTLK2 4:26  Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen, joka puhun kanssasi."
John FinSTLK2 4:27  Silloin hänen opetuslapsensa tulivat ja ihmettelivät, että hän puhui naisen kanssa. Kuitenkaan kukaan ei sanonut: "Mitä etsit?" tai: "Mitä puhelet hänen kanssaan?"
John FinSTLK2 4:28  Nainen jätti vesiastiansa ja meni kaupunkiin ja sanoi ihmisille:
John FinSTLK2 4:29  "Tulkaa katsomaan miestä, joka on sanonut minulle kaikki, mitä olen tehnyt. Eihän hän vain ole Kristus?"
John FinSTLK2 4:30  He lähtivät kaupungista ja tulivat hänen luokseen.
John FinSTLK2 4:31  Sillä välin opetuslapset pyysivät häntä sanoen: "Rabbi, syö!"
John FinSTLK2 4:32  Mutta hän sanoi heille: "Minulla on syötävänä ruokaa, josta te ette tiedä."
John FinSTLK2 4:33  Opetuslapset sanoivat keskenään: "Onko joku tuonut hänelle syötävää?"
John FinSTLK2 4:34  Jeesus sanoi heille: "Minun ruokani on se, että teen lähettäjäni tahdon ja täytän hänen tekonsa.
John FinSTLK2 4:35  Ettekö sano: 'Vielä on neljä kuukautta, niin on elonleikkuun aika'? Katso, sanon teille: nostakaa silmänne ja katselkaa vainioita, kuinka ne ovat valjenneet leikattaviksi.
John FinSTLK2 4:36  Jo nyt leikkaaja saa palkan ja kokoaa hedelmää iankaikkiseen elämään, että kylväjä ja leikkaaja saisivat iloita yhdessä.
John FinSTLK2 4:37  Sillä tässä on tosi se sana, että toinen on kylväjä, ja leikkaaja toinen.
John FinSTLK2 4:38  Minä olen lähettänyt teidät leikkaamaan sitä, mistä te ette ole vaivaa nähneet. Toiset ovat vaivan nähneet, ja te olette päässeet heidän vaivansa hedelmille."
John FinSTLK2 4:39  Monet samarialaiset siitä kaupungista uskoivat häneen naisen puheen tähden, kun tämä todisti: "Hän on sanonut minulle kaikki, mitä olen tehnyt."
John FinSTLK2 4:40  Kun nyt samarialaiset tulivat hänen luokseen, he pyysivät häntä viipymään heidän luonaan, ja hän viipyi siellä kaksi päivää.
John FinSTLK2 4:41  Vielä paljon useammat uskoivat Jeesuksen sanan tähden,
John FinSTLK2 4:42  ja he sanoivat naiselle: "Emme enää usko sinun puheesi tähden, sillä olemme itse kuulleet ja tiedämme, että tämä totisesti on maailman Vapahtaja, Kristus."
John FinSTLK2 4:43  Mutta niiden kahden päivän kuluttua hän lähti sieltä Galileaan.
John FinSTLK2 4:44  Sillä Jeesus itse todisti, ettei profeettaa kunnioiteta isiensä maassa.
John FinSTLK2 4:45  Kun hän siis tuli Galileaan, ottivat galilealaiset hänet vastaan, koska olivat nähneet kaiken, mitä hän oli tehnyt Jerusalemissa juhlan aikana, sillä hekin olivat tulleet juhlille.
John FinSTLK2 4:46  Hän tuli taas Galilean Kaanaan, jossa hän oli tehnyt veden viiniksi. Kapernaumissa oli eräs kuninkaan virkamies, jonka poika sairasti.
John FinSTLK2 4:47  Kun hän kuuli Jeesuksen tulleen Juudeasta Galileaan, hän meni hänen luokseen ja pyysi häntä tulemaan ja parantamaan pojan, sillä tämä oli kuolemaisillaan.
John FinSTLK2 4:48  Jeesus sanoi hänelle: "Ellette näe merkkejä ja ihmeitä, ette usko."
John FinSTLK2 4:49  Kuninkaan virkamies sanoi hänelle: "Herra, tule, ennen kuin lapseni kuolee."
John FinSTLK2 4:50  Jeesus sanoi hänelle: "Mene, poikasi elää." Mies uskoi sanan, jonka Jeesus sanoi hänelle, ja meni.
John FinSTLK2 4:51  Kun hän oli jo paluumatkalla, hänen palvelijansa kohtasivat hänet ja sanoivat, että hänen poikansa eli.
John FinSTLK2 4:52  Hän tiedusteli heiltä, millä hetkellä hän oli alkanut toipua. He sanoivat hänelle: "Eilen seitsemännellä tunnilla kuume lähti hänestä."
John FinSTLK2 4:53  Isä ymmärsi, että se oli tapahtunut sillä hetkellä, jolloin Jeesus oli sanonut hänelle: "Poikasi elää." Hän uskoi, hän ja koko hänen perhekuntansa.
John FinSTLK2 4:54  Tämä oli jo toinen tunnusteko, jonka Jeesus teki, tultuaan Juudeasta Galileaan.
Chapter 5
John FinSTLK2 5:1  Sen jälkeen oli juutalaisten juhla, ja Jeesus meni ylös Jerusalemiin.
John FinSTLK2 5:2  Jerusalemissa on Lammasportin luona lammikko, jonka nimi on hepreaksi Betesda, ja sen reunalla on viisi pylväskäytävää.
John FinSTLK2 5:3  Niissä makasi suuri joukko sairaita, sokeita, rampoja ja kuivetustautisia, jotka odottivat veden liikuttamista.
John FinSTLK2 5:4  Sillä enkeli ajallaan astui alas lammikkoon ja kuohutti veden. Se, joka sitten veden kuohuttamisen jälkeen ensimmäisenä astui siihen, tuli terveeksi, sairastipa mitä tautia tahansa.
John FinSTLK2 5:5  Siellä oli mies, joka oli sairastanut kolmekymmentä kahdeksan vuotta.
John FinSTLK2 5:6  Kun Jeesus näki hänen makaavan siinä ja tiesi hänen jo kauan aikaa olleen sairaana, hän sanoi hänelle: "Tahdotko tulla terveeksi?"
John FinSTLK2 5:7  Sairas vastasi hänelle: "Herra, minulla ei ole ketään, joka veisi minut lammikkoon, kun vesi on kuohutettu. Kun minä olen menemässä, toinen menee sinne ennen minua."
John FinSTLK2 5:8  Jeesus sanoi hänelle: "Nouse, ota vuoteesi ja kävele."
John FinSTLK2 5:9  Mies tuli heti terveeksi, otti vuoteensa ja käveli. Mutta tuo päivä oli sapatti.
John FinSTLK2 5:10  Sen tähden juutalaiset sanoivat parannetulle: "On sapatti, sinun ei ole lupa kantaa vuodetta."
John FinSTLK2 5:11  Hän vastasi heille: "Se, joka teki minut terveeksi, sanoi minulle: 'Ota vuoteesi ja kävele.'"
John FinSTLK2 5:12  He kysyivät häneltä: "Kuka on se mies, joka sanoi sinulle: 'Ota vuoteesi ja kävele'?"
John FinSTLK2 5:13  Mutta parannettu ei tiennyt, kuka se oli, sillä Jeesus oli poistunut, kun siinä paikassa oli paljon kansaa.
John FinSTLK2 5:14  Sen jälkeen Jeesus tapasi hänet pyhäkössä ja sanoi hänelle: "Katso, olet tullut terveeksi. Älä enää tee syntiä, ettei sinulle jotakin pahempaa tapahtuisi."
John FinSTLK2 5:15  Mies meni ja ilmoitti juutalaisille, että Jeesus oli tehnyt hänet terveeksi.
John FinSTLK2 5:16  Sen tähden juutalaiset vainosivat Jeesusta, koska hän teki sellaista sapattina.
John FinSTLK2 5:17  Mutta Jeesus vastasi heille: "Minun Isäni on tehnyt työtä alusta tähän asti, ja minä myös teen työtä."
John FinSTLK2 5:18  Sen tähden juutalaiset vielä enemmän tavoittelivat häntä tappaakseen, kun hän ei ainoastaan kumonnut sapattia, vaan myös sanoi Jumalaa Isäkseen tehden itsensä Jumalan vertaiseksi.
John FinSTLK2 5:19  Niin Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Totisesti, totisesti sanon teille: Poika ei voi tehdä itsestään mitään, vaan ainoastaan sen, minkä hän näkee Isän tekevän, sillä mitä Isä tekee, sitä myös Poika samoin tekee.
John FinSTLK2 5:20  Sillä Isä rakastaa Poikaa ja näyttää hänelle kaikki, mitä hän itse tekee, ja hän on näyttävä hänelle suurempia tekoja kuin nämä, niin että te ihmettelette.
John FinSTLK2 5:21  Sillä niin kuin Isä herättää kuolleita ja tekee eläviksi, myös Poika tekee eläviksi, ketkä tahtoo.
John FinSTLK2 5:22  Sillä Isä ei myöskään tuomitse ketään, vaan hän on antanut kaiken tuomion Pojalle,
John FinSTLK2 5:23  että kaikki kunnioittaisivat Poikaa, niin kuin he kunnioittavat Isää. Se, joka ei kunnioita Poikaa, ei kunnioita Isää, joka on lähettänyt hänet.
John FinSTLK2 5:24  Totisesti, totisesti sanon teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen, joka on minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen elämä, eikä hän mene tuomiolle, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään.
John FinSTLK2 5:25  Totisesti, totisesti sanon teille: aika tulee ja on jo, jolloin kuolleet kuulevat Jumalan Pojan äänen, ja niillä, jotka sen kuulevat, on iankaikkinen elämä.
John FinSTLK2 5:26  Sillä niin kuin Isällä on elämä itsessään, niin hän on antanut elämän myös Pojalle, että myös hänellä on elämä itsessään.
John FinSTLK2 5:27  Hän on antanut hänelle vallan tuomita, koska hän on Ihmisen Poika.
John FinSTLK2 5:28  Älkää ihmetelkö tätä, sillä hetki tulee, jolloin kaikki, jotka ovat haudoissa, kuulevat hänen äänensä
John FinSTLK2 5:29  ja tulevat esiin, ne, jotka ovat hyvää tehneet, elämän ylösnousemukseen, mutta ne, jotka ovat pahaa tehneet, tuomion ylösnousemukseen.
John FinSTLK2 5:30  Minä en voi itsestäni tehdä mitään. Niin kuin kuulen, niin tuomitsen. Tuomioni on oikea, sillä en kysy omaa tahtoani, vaan sen tahtoa, joka on minut lähettänyt.
John FinSTLK2 5:31  Jos minä todistan itsestäni, todistukseni ei ole tosi.
John FinSTLK2 5:32  On toinen, joka todistaa minusta, ja tiedän, että se todistus, jonka hän minusta todistaa, on tosi.
John FinSTLK2 5:33  Te lähetitte lähettiläät Johanneksen luo, ja hän todisti sen, mikä on totta.
John FinSTLK2 5:34  Mutta minä en ota vastaan todistusta ihmiseltä, vaan puhun tämän, että te pelastuisitte.
John FinSTLK2 5:35  Hän oli palava ja loistava lamppu, mutta te tahdoitte vain hetken ilotella hänen valossaan.
John FinSTLK2 5:36  Mutta minulla on todistus, joka on suurempi kuin Johanneksen, sillä ne teot, jotka Isä on antanut minun täytettävikseni, ne teot, jotka minä teen, todistavat minusta, että Isä on minut lähettänyt.
John FinSTLK2 5:37  Isä, joka on minut lähettänyt, on todistanut minusta. Te ette ole koskaan kuulleet hänen ääntään ettekä nähneet hänen muotoaan,
John FinSTLK2 5:38  eikä teillä ole hänen sanaansa teissä pysyvänä, sillä te ette usko sitä, jonka hän on lähettänyt.
John FinSTLK2 5:39  Tutkikaa Kirjoituksia, sillä teillä on niissä mielestänne iankaikkinen elämä, ja ne juuri todistavat minusta,
John FinSTLK2 5:40  mutta ette tahdo tulla minun tyköni, että teillä olisi elämä.
John FinSTLK2 5:42  mutta tunnen teidät, ettei teillä ole Jumalan rakkautta itsessänne.
John FinSTLK2 5:43  Minä olen tullut Isäni nimessä, ja ette ota minua vastaan. Jos toinen tulee omassa nimessään, niin hänet otatte vastaan.
John FinSTLK2 5:44  Kuinka te voisitte uskoa, te, jotka otatte vastaan kunniaa toinen toiseltanne, ettekä etsi sitä kunniaa, mikä tulee häneltä, joka yksin on Jumala?
John FinSTLK2 5:45  Älkää luulko, että minä olen syyttävä teitä Isän luona. Teillä on syyttäjänne, Mooses, johon te panette toivonne.
John FinSTLK2 5:46  Sillä jos uskoisitte Moosesta, uskoisitte minua, sillä minusta hän on kirjoittanut.
John FinSTLK2 5:47  Mutta jos ette usko hänen Kirjoituksiaan, kuinka uskoisitte minun sanojani?"
Chapter 6
John FinSTLK2 6:1  Sen jälkeen Jeesus meni Galilean, se on Tiberiaan, meren tuolle puolelle.
John FinSTLK2 6:2  Häntä seurasi paljon kansaa, koska he näkivät ne tunnusteot, joita hän teki sairaille.
John FinSTLK2 6:3  Jeesus nousi vuorelle ja istui sinne opetuslapsineen.
John FinSTLK2 6:4  Pääsiäinen, juutalaisten juhla, oli lähellä.
John FinSTLK2 6:5  Kun Jeesus nosti silmänsä ja näki paljon kansaa tulevan luokseen, hän sanoi Filippokselle: "Mistä ostamme leipää heidän syödäkseen?"
John FinSTLK2 6:6  Mutta sen hän sanoi koetellakseen häntä, sillä itse hän tiesi, mitä aikoi tehdä.
John FinSTLK2 6:7  Filippos vastasi hänelle: "Eivät kahdensadan denaarin leivät riittäisi heille, niin että kukin saisi edes vähän."
John FinSTLK2 6:8  Niin eräs hänen opetuslapsistaan, Andreas, Simon Pietarin veli, sanoi hänelle:
John FinSTLK2 6:9  "Täällä on pieni poika, jolla on viisi ohraleipää ja kaksi kalaa, mutta mitä ne ovat näin monelle?"
John FinSTLK2 6:10  Jeesus sanoi: "Asettakaa ihmiset aterioimaan." Siinä paikassa oli paljon ruohoa. Niin miehet, luvultaan noin viisituhatta, asettuivat aterioimaan.
John FinSTLK2 6:11  Jeesus otti leivät, kiitti ja jakeli istuville, samoin kaloistakin, niin paljon kuin he tahtoivat.
John FinSTLK2 6:12  Mutta kun heidät oli ravittu, hän sanoi opetuslapsilleen: "Kootkaa yli jääneet palaset, ettei mitään joutuisi hukkaan."
John FinSTLK2 6:13  He kokosivat ne ja täyttivät kaksitoista koria palasilla, mitkä olivat jääneet yli viidestä ohraleivästä niiltä, jotka olivat aterioineet.
John FinSTLK2 6:14  Ihmiset sanoivat nähtyään sen tunnusteon, jonka Jeesus oli tehnyt: "Tämä on totisesti se Profeetta, joka oli tuleva maailmaan."
John FinSTLK2 6:15  Huomattuaan, että he aikoivat tulla ja väkisin ottaa hänet tehdäkseen hänet kuninkaaksi, Jeesus vetäytyi taas pois vuorelle, hän yksinään.
John FinSTLK2 6:16  Mutta kun ilta tuli, hänen opetuslapsensa menivät alas merelle,
John FinSTLK2 6:17  astuivat veneeseen ja lähtivät menemään meren toiselle puolelle, Kapernaumiin. Oli tullut jo pimeä, eikä Jeesus ollut vielä saapunut heidän luokseen,
John FinSTLK2 6:18  ja meri aaltoili ankarasti kovan tuulen puhaltaessa.
John FinSTLK2 6:19  Kun he olivat soutaneet noin kaksikymmentä tai kolmekymmentä stadionia, he näkivät Jeesuksen kävelevän meren päällä ja tulevan lähelle venettä, ja he pelästyivät.
John FinSTLK2 6:20  Mutta hän sanoi heille: "Minä olen, älkää pelätkö."
John FinSTLK2 6:21  He tahtoivat ottaa hänet veneeseen, ja pian vene oli sillä rannalla, jonne he olivat matkalla.
John FinSTLK2 6:22  Seuraavana päivänä kansa oli yhä vielä meren toisella puolella. He olivat näet nähneet, ettei siellä ollut muuta kuin yksi vene ja ettei Jeesus mennyt opetuslastensa kanssa veneeseen, vaan että hänen opetuslapsensa olivat lähteneet yksin pois.
John FinSTLK2 6:23  Kuitenkin oli veneitä tullut Tiberiasta lähelle sitä paikkaa, jossa he olivat syöneet leipää, sitten kun Herra oli lausunut kiitoksen.
John FinSTLK2 6:24  Kun siis kansa näki, ettei Jeesus ollut siellä eivätkä hänen opetuslapsensa, hekin astuivat veneisiin ja menivät Kapernaumiin ja etsivät Jeesusta.
John FinSTLK2 6:25  Kun he löysivät hänet meren toiselta puolelta, he sanoivat hänelle: "Rabbi, milloin tulit tänne?"
John FinSTLK2 6:26  Jeesus vastasi heille ja sanoi: "Totisesti, totisesti sanon teille: ette etsi minua sen tähden, että olette nähneet tunnustekoja, vaan sen tähden, että söitte leipiä ja tulitte ravituiksi.
John FinSTLK2 6:27  Älkää tehkö työtä saadaksenne sitä ruokaa, joka katoaa, vaan sitä ruokaa, joka pysyy iankaikkiseen elämään ja jonka Ihmisen Poika on teille antava, sillä häneen on Isä, Jumala itse, painanut sinettinsä."
John FinSTLK2 6:28  He sanoivat hänelle: "Mitä meidän tulee tehdä, että tekisimme Jumalan tekoja?"
John FinSTLK2 6:29  Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Se on Jumalan teko, että uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt."
John FinSTLK2 6:30  He sanoivat hänelle: "Minkä tunnusteon sinä teet, että näkisimme sen ja uskoisimme sinua? Minkä teon teet?
John FinSTLK2 6:31  Meidän isämme söivät mannaa erämaassa, kuten on kirjoitettu: 'Hän antoi leipää taivaasta heille syötäväksi.'"
John FinSTLK2 6:32  Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti sanon teille: Mooses ei antanut teille sitä leipää taivaasta, vaan minun Isäni antaa teille taivaasta todellisen leivän.
John FinSTLK2 6:33  Sillä Jumalan leipä on se, joka tulee alas taivaasta ja antaa maailmalle elämän."
John FinSTLK2 6:34  He sanoivat hänelle: "Herra, anna meille aina sitä leipää."
John FinSTLK2 6:35  Jeesus sanoi heille: "Minä olen elämän leipä. Sille, joka tulee minun tyköni, ei tule koskaan nälkä, eikä sille, joka uskoo minuun, tule koskaan jano.
John FinSTLK2 6:36  Mutta olen sanonut teille, että olette nähneet minut, ettekä kuitenkaan usko.
John FinSTLK2 6:37  Kaikki, minkä Isä antaa minulle, tulee tyköni, ja sitä, joka tulee tyköni, en heitä ulos.
John FinSTLK2 6:38  Sillä olen tullut taivaasta, en tekemään omaa tahtoani, vaan hänen tahtonsa, joka on minut lähettänyt.
John FinSTLK2 6:39  Tämä on lähettäjäni, Isän, tahto, etten kadota ketään niistä, jotka hän on minulle antanut, vaan herätän hänet viimeisenä päivänä.
John FinSTLK2 6:40  Sillä lähettäjäni tahto on, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä."
John FinSTLK2 6:41  Juutalaiset nurisivat häntä vastaan, koska hän sanoi: "Minä olen se leipä, joka on tullut alas taivaasta".
John FinSTLK2 6:42  He sanoivat: "Eikö tämä ole Jeesus, Joosefin poika, jonka isän ja äidin me tunnemme? Kuinka hän sitten sanoo: 'Olen tullut alas taivaasta'?"
John FinSTLK2 6:43  Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Älkää nurisko keskenänne.
John FinSTLK2 6:44  Ei kukaan tule tyköni, ellei Isä, joka on lähettänyt minut, vedä häntä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.
John FinSTLK2 6:45  Profeetoissa on kirjoitettuna: 'He tulevat kaikki Jumalan opettamiksi.' Jokainen, joka on Isältä kuullut ja oppinut, tulee tyköni.
John FinSTLK2 6:46  Ei niin, että kukaan olisi nähnyt Isän, ainoastaan hän, joka on Jumalasta, on nähnyt Isän.
John FinSTLK2 6:47  Totisesti, totisesti sanon teille: sillä, joka uskoo minuun, on iankaikkinen elämä.
John FinSTLK2 6:49  Teidän isänne söivät mannaa erämaassa ja kuolivat.
John FinSTLK2 6:50  Tämä on se leipä, joka tulee alas taivaasta, ettei se, joka sitä syö, kuolisi.
John FinSTLK2 6:51  Minä olen elävä leipä, joka on tullut alas taivaasta. Jos joku syö tätä leipää, hän elää iankaikkisesti. Leipä, jonka minä annan, on lihani, jonka minä annan maailman elämän edestä."
John FinSTLK2 6:52  Silloin juutalaiset riitelivät keskenään sanoen: "Kuinka hän voi antaa lihansa meille syötäväksi?"
John FinSTLK2 6:53  Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti sanon teille: ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertansa, teillä ei ole elämää itsessänne.
John FinSTLK2 6:54  Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.
John FinSTLK2 6:55  Sillä minun lihani on oikea ruoka, ja minun vereni on oikea juoma.
John FinSTLK2 6:56  Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä.
John FinSTLK2 6:57  Niin kuin Isä, joka elää, on minut lähettänyt, ja minä elän Isän kautta, niin myös se, joka minut syö, elää minun kauttani.
John FinSTLK2 6:58  Tämä on se leipä, joka tuli alas taivaasta. Ei ole, niin kuin oli teidän isienne laita: he söivät ja kuolivat. Se, joka tätä leipää syö, elää iankaikkisesti."
John FinSTLK2 6:59  Tämän hän puhui synagogassa opettaessaan Kapernaumissa.
John FinSTLK2 6:60  Monet hänen opetuslapsistaan sen kuultuaan sanoivat: "Tämä on kovaa puhetta, kuka voi sitä kuulla?"
John FinSTLK2 6:61  Mutta kun Jeesus sisimmässään tiesi, että hänen opetuslapsensa siitä nurisivat, hän sanoi heille: "Loukkaako tämä teitä?
John FinSTLK2 6:62  Mitä sitten, jos näette Ihmisen Pojan nousevan sinne, missä hän oli ennen!
John FinSTLK2 6:63  Henki on se, joka tekee eläväksi, liha ei mitään hyödytä. Ne sanat, jotka minä puhun teille, ovat henki ja ovat elämä.
John FinSTLK2 6:64  Mutta teissä on muutamia, jotka eivät usko." Sillä Jeesus tiesi alusta asti, ketkä ne olivat, jotka eivät uskoneet, ja kuka oli kavaltava hänet.
John FinSTLK2 6:65  Hän sanoi: "Sen tähden olen sanonut teille, että kukaan ei voi tulla minun tyköni, ellei sitä anneta hänelle minun Isältäni."
John FinSTLK2 6:66  Tämän tähden monet hänen opetuslapsistaan vetäytyivät pois eivätkä enää vaeltaneet hänen kanssaan.
John FinSTLK2 6:67  Jeesus sanoi niille kahdelletoista: "Tahdotteko tekin mennä pois?"
John FinSTLK2 6:68  Simon Pietari vastasi hänelle: "Herra, kenen luo menisimme? Sinulla on iankaikkisen elämän sanat,
John FinSTLK2 6:69  ja olemme uskoneet ja ymmärtäneet, että sinä olet Jumalan Pyhä."
John FinSTLK2 6:70  Jeesus vastasi heille: "Enkö minä ole valinnut teitä, te kaksitoista? Ja yksi teistä on perkele."
John FinSTLK2 6:71  Mutta sen hän sanoi Juudaksesta, Simon Iskariotin pojasta, sillä tämä oli hänet kavaltava ja oli yksi niistä kahdestatoista.
Chapter 7
John FinSTLK2 7:1  Sen jälkeen Jeesus vaelsi ympäri Galileassa, sillä hän ei tahtonut vaeltaa Juudeassa, koska juutalaiset tavoittelivat häntä tappaakseen.
John FinSTLK2 7:2  Juutalaisten juhla, lehtimajanjuhla, oli lähellä.
John FinSTLK2 7:3  Hänen veljensä sanoivat hänelle: "Lähde täältä ja mene Juudeaan, että myös opetuslapsesi näkisivät tekojasi, joita sinä teet,
John FinSTLK2 7:4  sillä ei kukaan, joka itse tahtoo tulla julki, tee mitään salassa. Jos näitä tekoja teet, ilmoita itsesi maailmalle."
John FinSTLK2 7:5  Sillä hänen veljensäkään eivät uskoneet häneen.
John FinSTLK2 7:6  Jeesus sanoi heille: "Minun aikani ei ole vielä, mutta teille aika on aina sopiva.
John FinSTLK2 7:7  Teitä maailma ei voi vihata, mutta minua se vihaa, sillä minä todistan siitä, että sen teot ovat pahat.
John FinSTLK2 7:8  Menkää te ylös tähän juhlaan, minä en vielä mene tähän juhlaan, sillä aikani ei ole vielä täyttynyt.
John FinSTLK2 7:10  Mutta kun hänen veljensä olivat menneet juhlaan, silloin hänkin meni sinne, ei julkisesti, vaan ikään kuin salaa.
John FinSTLK2 7:11  Juutalaiset etsivät häntä juhlan aikana ja sanoivat: "Missä hän on?"
John FinSTLK2 7:12  Ja kansa kiisteli hänestä paljon. Muutamat sanoivat: "Hän on hyvä", mutta toiset sanoivat: "Ei ole, vaan hän eksyttää kansaa."
John FinSTLK2 7:13  Kuitenkaan kukaan ei puhunut hänestä julkisesti, koska he pelkäsivät juutalaisia.
John FinSTLK2 7:14  Mutta kun jo puoli juhlaa oli kulunut, Jeesus meni ylös pyhäkköön ja opetti.
John FinSTLK2 7:15  Juutalaiset ihmettelivät ja sanoivat: "Kuinka tämä osaa Kirjoituksia, vaikka ei ole saanut oppia?"
John FinSTLK2 7:16  Jeesus vastasi heille ja sanoi: "Minun oppini ei ole minun, vaan hänen, joka on minut lähettänyt.
John FinSTLK2 7:17  Jos joku tahtoo tehdä hänen tahtonsa, hän tulee tuntemaan, onko tämä oppi Jumalasta vai puhunko minä omiani.
John FinSTLK2 7:18  Se, joka puhuu itsestään, etsii omaa kunniaansa, mutta se, joka etsii lähettäjänsä kunniaa, on totuudellinen, eikä hänessä ole vääryyttä.
John FinSTLK2 7:19  Eikö Mooses ole antanut teille lakia? Eikä kukaan teistä täytä lakia. Miksi tavoittelette minua tappaaksenne?"
John FinSTLK2 7:20  Kansa vastasi: "Sinussa on riivaaja, kuka sinua tavoittelee tappaakseen?"
John FinSTLK2 7:21  Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Yhden teon tein, ja kaikki kummastelette.
John FinSTLK2 7:22  Tätä varten Mooses antoi teille ympärileikkauksen – ei niin, että se olisi Moosekselta, vaan se on isiltä – ja sapattinakin ympärileikkaatte ihmisen.
John FinSTLK2 7:23  Jos ihminen saa ympärileikkauksen sapattina, ettei Mooseksen lakia rikottaisi, miksi olette vihoissanne minulle siitä, että tein koko ihmisen terveeksi sapattina?
John FinSTLK2 7:24  Älkää tuomitko näön mukaan, vaan tuomitkaa oikea tuomio."
John FinSTLK2 7:25  Muutamat jerusalemilaisista sanoivat: "Eikö tämä ole se, jota he tavoittelevat tappaakseen?
John FinSTLK2 7:26  Katso, hän puhuu vapaasti, eivätkä he sano hänelle mitään. Olisivatko hallitusmiehet tosiaan saaneet tietoonsa, että tämä on Kristus?
John FinSTLK2 7:27  Kuitenkin, tiedämme, mistä tämä on, mutta kun Kristus tulee, kukaan ei tiedä, mistä hän on."
John FinSTLK2 7:28  Jeesus huusi pyhäkössä, opetti ja sanoi: "Tunnette minut ja tiedätte, mistä olen, enkä ole tullut itsestäni, vaan hän, joka on minut lähettänyt, on oikea lähettäjä, jota te ette tunne.
John FinSTLK2 7:29  Mutta minä tunnen hänet, sillä hänestä olen, ja hän on minut lähettänyt."
John FinSTLK2 7:30  He aikoivat ottaa hänet kiinni, mutta kukaan ei käynyt häneen käsiksi, sillä hänen hetkensä ei ollut vielä tullut.
John FinSTLK2 7:31  Mutta monet kansasta uskoivat häneen ja sanoivat: "Kun Kristus tulee, mahtaako hän tehdä enemmän tunnustekoja, kuin tämä on tehnyt?"
John FinSTLK2 7:32  Fariseukset kuulivat kansan näin kiistelevän hänestä, ja ylipapit ja fariseukset lähettivät palvelijoita ottamaan hänet kiinni.
John FinSTLK2 7:33  Mutta Jeesus sanoi: "Olen vielä vähän aikaa teidän kanssanne, ja menen pois hänen luokseen, joka on minut lähettänyt.
John FinSTLK2 7:34  Silloin etsitte minua, mutta ette löydä, ja missä Minä olen, sinne te ette voi tulla."
John FinSTLK2 7:35  Niin juutalaiset sanoivat keskenään: "Minne tämä aikoo mennä, koska emme voi löytää häntä? Aikooko hän mennä niiden luo, jotka asuvat hajallaan kreikkalaisten keskellä, ja opettaa kreikkalaisia?
John FinSTLK2 7:36  Mitä tämä sana on, jonka hän sanoi: 'Etsitte minua, mutta ette löydä', ja: 'Missä Minä olen, sinne te ette voi tulla'?"
John FinSTLK2 7:37  Mutta juhlan viimeisenä, suurena päivänä Jeesus seisoi, huusi ja sanoi: "Jos joku janoaa, tulkoon minun tyköni ja juokoon.
John FinSTLK2 7:38  Joka uskoo minuun, kuten Raamattu sanoo, hänen sisimmästään on juokseva elävän veden virrat."
John FinSTLK2 7:39  Mutta sen hän sanoi Hengestä, jonka ne saavat, jotka uskoivat häneen, sillä Henki ei ollut vielä tullut, koska Jeesusta ei ollut vielä kirkastettu.
John FinSTLK2 7:40  Monet kansasta kuultuaan nämä sanat sanoivat: "Tämä on totisesti se Profeetta."
John FinSTLK2 7:41  Toiset sanoivat: "Tämä on Kristus." Mutta toiset sanoivat: "Eihän Kristus tule Galileasta?
John FinSTLK2 7:42  Eikö Raamattu sano, että Kristus on Daavidin siementä ja tulee Beetlehemin kylästä, jossa Daavid oli?"
John FinSTLK2 7:43  Silloin syntyi kansassa erimielisyyttä hänen tähtensä.
John FinSTLK2 7:44  Muutamat heistä tahtoivat ottaa hänet kiinni. Mutta kukaan ei käynyt häneen käsiksi.
John FinSTLK2 7:45  Palvelijat palasivat ylipappien ja fariseusten luo, ja nämä sanoivat heille: "Miksi ette tuoneet häntä?"
John FinSTLK2 7:46  Palvelijat vastasivat: "Ihminen ei ole koskaan puhunut niin, kuin tämä mies puhuu."
John FinSTLK2 7:47  Niin fariseukset vastasivat heille: "Onko teidätkin eksytetty?
John FinSTLK2 7:48  Onko kukaan hallitusmiehistä uskonut häneen tai kukaan fariseuksista?
John FinSTLK2 7:49  Mutta tuo kansa, joka ei tunne lakia, on kirottu."
John FinSTLK2 7:50  Nikodeemus, joka oli aikaisemmin käynyt Jeesuksen luona ja joka oli yksi heistä, sanoi heille:
John FinSTLK2 7:51  "Tuomitseeko lakimme ketään, ennen kuin häntä on kuulusteltu ja tiedetään, mitä hän on tehnyt?"
John FinSTLK2 7:52  He vastasivat ja sanoivat hänelle: "Oletko sinäkin Galileasta? Tutki ja näe, ettei Galileasta nouse profeettaa."
Chapter 8
John FinSTLK2 8:2  Varhain aamulla hän taas saapui pyhäkköön, ja kaikki kansa tuli hänen luokseen, ja hän istuutui ja opetti heitä.
John FinSTLK2 8:3  Mutta kirjanoppineet ja fariseukset toivat hänen luokseen aviorikoksesta kiinniotetun naisen, asettivat hänet keskelle
John FinSTLK2 8:4  ja sanoivat Jeesukselle: "Opettaja, tämä nainen on tavattu itse teosta tekemässä aviorikosta.
John FinSTLK2 8:5  Mooses on laissa antanut meille käskyn, että tuollaiset on kivitettävä. Mitä siis sinä sanot?"
John FinSTLK2 8:6  Mutta sen he sanoivat kiusaten häntä päästäkseen häntä syyttämään. Jeesus kumartui alas ja kirjoitti sormellaan maahan kiinnittämättä heihin huomiota.
John FinSTLK2 8:7  Mutta kun he yhä edelleen kysyivät häneltä, hän ojensi itsensä suoraksi ja sanoi heille: "Joka teistä on synnitön, se heittäköön häntä ensimmäisenä kivellä."
John FinSTLK2 8:9  Kun he tämän kuulivat ja heidän omatuntonsa todisti heidät syyllisiksi, he menivät pois, toinen toisensa perästä, vanhimmista alkaen viimeisiin asti. Siihen jäi ainoastaan Jeesus sekä nainen, joka oli seisonut siinä keskellä.
John FinSTLK2 8:10  Kun Jeesus ojensi itsensä eikä nähnyt ketään muuta kuin naisen, hän sanoi hänelle: "Nainen, missä ne ovat, sinun syyttäjäsi? Eikö kukaan ole sinua tuominnut?"
John FinSTLK2 8:11  Hän vastasi: "Herra, ei kukaan." Jeesus sanoi hänelle: "En minäkään sinua tuomitse, mene, äläkä enää syntiä tee."
John FinSTLK2 8:12  Jeesus puhui taas heille sanoen: "Minä olen maailman valkeus. Se, joka minua seuraa, ei vaella pimeydessä, vaan hänellä on oleva elämän valkeus."
John FinSTLK2 8:13  Fariseukset sanoivat hänelle: "Sinä todistat itsestäsi, sinun todistuksesi ei ole oikea."
John FinSTLK2 8:14  Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Vaikka minä todistankin itsestäni, on todistukseni oikea, sillä tiedän, mistä olen tullut ja mihin menen, mutta te ette tiedä, mistä tulen, ettekä, mihin menen.
John FinSTLK2 8:15  Te tuomitsette lihan mukaan, minä en tuomitse ketään.
John FinSTLK2 8:16  Vaikka minä tuomitsisinkin, niin minun tuomioni olisi pätevä, sillä en ole yksin, vaan minä ja Isä, joka on minut lähettänyt.
John FinSTLK2 8:17  Onhan teidän laissannekin kirjoitettuna, että kahden ihmisen todistus on pätevä.
John FinSTLK2 8:18  Minä olen se, joka todistan itsestäni, ja minusta todistaa myös Isä, joka on minut lähettänyt."
John FinSTLK2 8:19  He sanoivat hänelle: "Missä sinun isäsi on?" Jeesus vastasi: "Te ette tunne minua ettekä Isääni. Jos te tuntisitte minut, niin te tuntisitte myös Isäni."
John FinSTLK2 8:20  Nämä sanat Jeesus puhui uhriarkun lähellä, opettaessaan pyhäkössä. Kukaan ei ottanut häntä kiinni, sillä hänen hetkensä ei ollut vielä tullut.
John FinSTLK2 8:21  Jeesus sanoi taas heille: "Minä menen pois, ja [te] etsitte minua ja kuolette syntiinne. Mihin minä menen, sinne te ette voi tulla."
John FinSTLK2 8:22  Juutalaiset sanoivat: "Ei kai hän aio tappaa itseään, koska sanoo: 'Mihin minä menen, sinne te ette voi tulla'?"
John FinSTLK2 8:23  Hän sanoi heille: "Te olette alhaalta, minä olen ylhäältä. Te olette tästä maailmasta, minä en ole tästä maailmasta.
John FinSTLK2 8:24  Sen tähden sanoin teille, että kuolette synteihinne, sillä ellette usko, että Minä olen, kuolette synteihinne."
John FinSTLK2 8:25  He sanoivat hänelle: "Kuka sinä olet?" Jeesus sanoi heille: "Alusta alkaen se, mitä minä puhunkin teille.
John FinSTLK2 8:26  Paljon on minulla teistä puhuttavaa ja teissä tuomittavaa. Mutta hän, joka on minut lähettänyt, on totuudellinen, ja minkä minä olen kuullut häneltä, sen puhun maailmaa varten."
John FinSTLK2 8:27  Mutta he eivät ymmärtäneet, että hän puhui heille Isästä.
John FinSTLK2 8:28  Jeesus sanoi heille: "Kun olette ylentäneet Ihmisen Pojan, silloin ymmärrätte, että Minä olen ja että en tee itsestäni mitään, vaan puhun tätä sen mukaan, kuin Isäni on minulle opettanut.
John FinSTLK2 8:29  Hän, joka on minut lähettänyt, on kanssani. Hän ei ole jättänyt minua yksin, koska minä teen aina sitä, mikä on hänelle otollista."
John FinSTLK2 8:31  Jeesus sanoi niille juutalaisille, jotka uskoivat häneen: "Jos te pysytte minun sanassani, te olette totisesti minun opetuslapsiani,
John FinSTLK2 8:32  ja tulette tuntemaan totuuden, ja totuus on tekevä teidät vapaiksi."
John FinSTLK2 8:33  He vastasivat hänelle: "Me olemme Aabrahamin siementä emmekä ole koskaan olleet kenenkään orjia. Kuinka sinä sitten sanot: 'Tulette vapaiksi'?"
John FinSTLK2 8:34  Jeesus vastasi heille: "Totisesti, totisesti sanon teille: jokainen, joka tekee syntiä, on synnin orja.
John FinSTLK2 8:35  Mutta orja ei pysy talossa iäti, Poika pysyy iäti.
John FinSTLK2 8:36  Jos siis Poika tekee teidät vapaiksi, niin olette todellisesti vapaita.
John FinSTLK2 8:37  Tiedän, että olette Aabrahamin siementä, mutta tavoittelette minua tappaaksenne, koska minun sanani ei saa tilaa teissä.
John FinSTLK2 8:38  Minä puhun, mitä olen nähnyt Isäni luona, niin tekin teette, mitä olette nähneet omalta isältänne." .
John FinSTLK2 8:39  He vastasivat ja sanoivat hänelle: "Aabraham on meidän isämme." Jeesus sanoi heille: "Jos olisitte Aabrahamin lapsia, tekisitte Aabrahamin tekoja.
John FinSTLK2 8:40  Mutta nyt tavoittelette minua tappaaksenne, miestä, joka on puhunut teille totuuden, jonka hän on kuullut Jumalalta. Sitä Aabraham ei tehnyt.
John FinSTLK2 8:41  Te teette isänne tekoja." He sanoivat hänelle: "Me emme ole aviorikoksesta syntyneitä, meillä on yksi Isä, Jumala."
John FinSTLK2 8:42  Jeesus sanoi heille: "Jos Jumala olisi teidän Isänne, rakastaisitte minua, sillä minä olen Jumalasta lähtenyt ja tullut. En ole tullut itsestäni, vaan hän on minut lähettänyt.
John FinSTLK2 8:43  Minkä tähden ette ymmärrä minun puhettani? Sen tähden, että ette voi kuulla minun sanaani.
John FinSTLK2 8:44  Te olette isästä perkeleestä ja isänne himoja tahdotte noudattaa. Hän on ollut murhaaja alusta asti, ja totuudessa hän ei pysynyt, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, hän puhuu omaansa, sillä hän on valehtelija ja sen isä.
John FinSTLK2 8:45  Mutta minua ette usko sen tähden, että minä sanon totuuden.
John FinSTLK2 8:46  Kuka teistä voi näyttää minut syylliseksi syntiin? Jos minä totuutta puhun, miksi ette usko minua?
John FinSTLK2 8:47  Joka on Jumalasta, se kuulee Jumalan sanat. Sen tähden te ette kuule, koska ette ole Jumalasta."
John FinSTLK2 8:48  Niin juutalaiset vastasivat ja sanoivat hänelle: "Emmekö sanoneet sinulle oikein, että sinä olet samarialainen ja että sinussa on riivaaja?"
John FinSTLK2 8:49  Jeesus vastasi: "Minussa ei ole riivaajaa, vaan kunnioitan Isääni, ja te häpäisette minua.
John FinSTLK2 8:50  Mutta minä en etsi omaa kunniaani. Yksi on, joka etsii ja tuomitsee.
John FinSTLK2 8:51  Totisesti, totisesti sanon teille: jos joku pitää minun sanani, hän ei ikinä näe kuolemaa."
John FinSTLK2 8:52  Juutalaiset sanoivat hänelle: "Nyt me ymmärrämme, että sinussa on riivaaja. Aabraham on kuollut ja profeetat, ja sinä sanot: 'Jos joku pitää minun sanani, hän ei ikinä maista kuolemaa.'
John FinSTLK2 8:53  Oletko sinä suurempi kuin isämme Aabraham, joka on kuollut? Ja profeetat ovat kuolleet, keneksi sinä teet itsesi?"
John FinSTLK2 8:54  Jeesus vastasi: "Jos minä otan itse itselleni kunnian, kunniani ei ole mitään. Isäni on se, joka minulle antaa kunnian, hän, josta te sanotte: 'Hän on meidän Jumalamme',
John FinSTLK2 8:55  ettekä tunne häntä, mutta minä tunnen hänet. Jos sanoisin, etten tunne häntä, niin olisin teidän kaltaisenne ja valehtelija. Mutta tunnen hänet ja pidän hänen sanansa.
John FinSTLK2 8:56  Aabraham, teidän isänne, riemuitsi siitä, että hän oli näkevä minun päiväni. Hän näki sen ja iloitsi."
John FinSTLK2 8:57  Niin juutalaiset sanoivat hänelle: "Et ole vielä viidenkymmenen vuoden vanha, ja olet nähnyt Aabrahamin!"
John FinSTLK2 8:58  Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti sanon teille: ennen kuin Aabraham syntyi, Minä olen."
John FinSTLK2 8:59  Silloin he poimivat kiviä heittääkseen häntä niillä, mutta Jeesus lähti pyhäköstä kulkien heidän keskeltään ja meni pois.
Chapter 9
John FinSTLK2 9:1  Kulkiessaan ohi hän näki miehen, joka oli syntymästään saakka ollut sokea.
John FinSTLK2 9:2  Hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä sanoen: "Rabbi, kuka teki syntiä, tämä vai hänen vanhempansa, että hän syntyi sokeana?"
John FinSTLK2 9:3  Jeesus vastasi: "Ei tämä tehnyt syntiä eivätkä hänen vanhempansa, vaan Jumalan tekojen piti tulla hänessä julki.
John FinSTLK2 9:4  Niin kauan kuin on päivä, minun tulee tehdä sen tekoja, joka on minut lähettänyt. Tulee yö, jolloin kukaan ei voi työtä tehdä.
John FinSTLK2 9:5  Niin kauan kuin olen maailmassa, olen maailman valkeus."
John FinSTLK2 9:6  Tämän sanottuaan hän sylki maahan, teki syljestä tahnan ja siveli tahnan hänen silmilleen
John FinSTLK2 9:7  ja sanoi hänelle: "Mene ja peseydy Siiloan lammikossa" – se on käännettynä: lähetetty. – Niin hän meni, peseytyi ja palasi näkevänä.
John FinSTLK2 9:8  Niin naapurit ja ne, jotka ennen olivat nähneet, että hän oli sokea, sanoivat: "Eikö tämä istunut tuolla ja kerjännyt?"
John FinSTLK2 9:9  Toiset sanoivat: "Hän se on", toiset sanoivat: "Hän on vain hänen näköisensä." Tämä itse sanoi: "Minä se olen."
John FinSTLK2 9:10  Niin he sanoivat hänelle: "Miten sinun silmäsi ovat auenneet?"
John FinSTLK2 9:11  Tämä vastasi: "Mies, jota kutsutaan Jeesukseksi, teki tahnan, voiteli silmäni ja sanoi minulle: 'Mene ja peseydy Siiloan lammikossa', minä menin, peseydyin ja sain näköni."
John FinSTLK2 9:12  He sanoivat hänelle: "Missä hän on?" Hän vastasi: "En tiedä."
John FinSTLK2 9:13  He veivät hänet, entisen sokean, fariseusten luo.
John FinSTLK2 9:14  Mutta se päivä, jona Jeesus teki tahnan ja avasi hänen silmänsä, oli sapatti.
John FinSTLK2 9:15  Myös fariseukset kysyivät häneltä, miten hän oli saanut näkönsä. Hän sanoi heille: "Hän siveli tahnan silmilleni, ja peseydyin, ja nyt näen."
John FinSTLK2 9:16  Muutamat fariseuksista sanoivat: "Se mies ei ole Jumalasta, koska hän ei pidä sapattia." Toiset sanoivat: "Kuinka syntinen ihminen voi tehdä sellaisia tunnustekoja?" He olivat keskenään eri mieltä.
John FinSTLK2 9:17  He sanoivat taas sokealle: "Mitä sinä sanot hänestä, koska hän avasi silmäsi?" Hän sanoi: "Hän on Profeetta."
John FinSTLK2 9:18  Mutta juutalaiset eivät uskoneet hänestä, että hän oli ollut sokea ja saanut näkönsä, ennen kuin kutsuivat näkönsä saaneen vanhemmat
John FinSTLK2 9:19  ja kysyivät heiltä sanoen: "Onko tämä teidän poikanne, jonka sanotte syntyneen sokeana? Kuinka hän sitten nyt näkee?"
John FinSTLK2 9:20  Hänen vanhempansa vastasivat ja sanoivat: "Tiedämme, että tämä on poikamme ja että hän on syntynyt sokeana,
John FinSTLK2 9:21  mutta sitä, kuinka hän nyt näkee, emme tiedä. Emme myöskään tiedä, kuka on avannut hänen silmänsä. Kysykää häneltä. Hän on tarpeeksi vanha, puhukoon itse puolestaan."
John FinSTLK2 9:22  Hänen vanhempansa sanoivat näin, koska pelkäsivät juutalaisia. Sillä juutalaiset olivat jo sopineet keskenään, että se, joka tunnusti hänet Kristukseksi, oli erotettava synagogasta.
John FinSTLK2 9:23  Sen tähden hänen vanhempansa sanoivat: "Hän on tarpeeksi vanha, kysykää häneltä."
John FinSTLK2 9:24  He kutsuivat toistamiseen miehen, joka oli ollut sokea, ja sanoivat hänelle: "Anna kunnia Jumalalle. Tiedämme, että mies on syntinen."
John FinSTLK2 9:25  Hän vastasi: "Onko hän syntinen, sitä en tiedä. Tiedän vain yhden asian, että minä, joka olin sokea, nyt näen."
John FinSTLK2 9:26  He sanoivat hänelle: "Mitä hän sinulle teki? Miten hän avasi silmäsi?"
John FinSTLK2 9:27  Hän vastasi heille: "Johan minä sen teille sanoin, ettekä kuulleet. Miksi taas tahdotte sen kuulla? Tahdotteko tekin ruveta hänen opetuslapsikseen?"
John FinSTLK2 9:28  He herjasivat häntä ja sanoivat: "Sinä olet hänen opetuslapsensa, mutta me olemme Mooseksen opetuslapsia.
John FinSTLK2 9:29  Tiedämme Jumalan puhuneen Moosekselle, mutta mistä tämä on, sitä emme tiedä."
John FinSTLK2 9:30  Mies vastasi ja sanoi heille: "Sehän tässä on ihmeellistä, että te ette tiedä, mistä hän on, ja kuitenkin hän on avannut minun silmäni.
John FinSTLK2 9:31  Tiedämme, ettei Jumala kuule syntisiä, vaan hän kuulee sitä, joka on jumalaapelkäävä ja tekee hänen tahtonsa.
John FinSTLK2 9:32  Maailman alusta ei ole kuultu kenenkään avanneen sokeana syntyneen silmiä.
John FinSTLK2 9:33  Jos hän ei olisi Jumalasta, hän ei voisi tehdä mitään."
John FinSTLK2 9:34  He vastasivat ja sanoivat hänelle: "Sinä olet kokonaan synneissä syntynyt ja tahdot opettaa meitä!" Ja he ajoivat hänet ulos.
John FinSTLK2 9:35  Jeesus sai kuulla heidän ajaneen hänet ulos. Tavatessaan hänet hän sanoi hänelle: "Uskotko sinä Jumalan Poikaan?"
John FinSTLK2 9:36  Hän vastasi ja sanoi: "Herra, kuka hän on, että uskoisin häneen?"
John FinSTLK2 9:37  Jeesus sanoi hänelle: "Olet hänet nähnyt, ja hän on se, joka puhuu kanssasi."
John FinSTLK2 9:38  Hän sanoi: "Uskon, Herra", ja hän rukoili kumartaen häntä.
John FinSTLK2 9:39  Jeesus sanoi: "Tuomioksi olen tullut tähän maailmaan, että ne, jotka eivät näe, näkisivät, ja ne, jotka näkevät, tulisivat sokeiksi."
John FinSTLK2 9:40  Muutamat fariseukset, jotka olivat siinä häntä lähellä, kuulivat tämän ja sanoivat hänelle: "Olemmeko mekin sokeita?"
John FinSTLK2 9:41  Jeesus sanoi heille: "Jos olisitte sokeita, teillä ei olisi syntiä, mutta nyt sanotte: 'Me näemme', sen tähden teidän syntinne pysyy."
Chapter 10
John FinSTLK2 10:1  "Totisesti, totisesti sanon teille: se, joka ei mene ovesta lammastarhaan, vaan nousee sinne muualta, on varas ja ryöväri.
John FinSTLK2 10:2  Mutta se, joka menee ovesta sisälle, on lammasten paimen.
John FinSTLK2 10:3  Hänelle ovenvartija avaa, ja lampaat kuulevat hänen äänensä. Hän kutsuu omat lampaansa nimeltä ja vie heidät ulos.
John FinSTLK2 10:4  Laskettuaan kaikki omansa ulos hän kulkee niiden edellä, ja lampaat seuraavat häntä, sillä ne tuntevat hänen äänensä.
John FinSTLK2 10:5  Mutta vierasta ne eivät seuraa, vaan pakenevat häntä, koska eivät tunne vierasten ääntä."
John FinSTLK2 10:6  Tämän kuvauksen Jeesus puhui heille, mutta he eivät ymmärtäneet, mitä hänen puheensa tarkoitti.
John FinSTLK2 10:7  Jeesus sanoi heille vielä: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: Minä olen lammasten ovi.
John FinSTLK2 10:8  Kaikki, jotka ovat tulleet ennen minua, ovat varkaita ja ryöväreitä, mutta lampaat eivät ole kuulleet heitä.
John FinSTLK2 10:9  Minä olen ovi: jos joku minun kauttani menee sisälle, hän pelastuu, ja hän käy sisälle ja käy ulos ja löytää laitumen.
John FinSTLK2 10:10  Varas ei tule muuta kuin varastamaan, tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkyllin.
John FinSTLK2 10:11  Minä olen se hyvä paimen. Hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä.
John FinSTLK2 10:12  Mutta palkkalainen, joka ei ole paimen ja jonka omia lampaat eivät ole, kun hän näkee suden tulevan, [hän] jättää lampaat ja pakenee, ja susi ryöstää ja hajottaa ne.
John FinSTLK2 10:13  Hän pakenee, sillä hänet on palkattu eikä hän pidä huolta lampaista.
John FinSTLK2 10:14  Minä olen se hyvä paimen, ja tunnen omani, ja minun omani tuntevat minut,
John FinSTLK2 10:15  niin kuin Isä tuntee minut ja minä tunnen Isän, ja annan henkeni lampaiden edestä.
John FinSTLK2 10:16  Minulla on myös muita lampaita, jotka eivät ole tästä lammastarhasta. Myös niitä minun tulee johdattaa, ja ne tulevat kuulemaan minun ääneni, ja on oleva yksi lauma ja yksi paimen.
John FinSTLK2 10:17  Sen tähden Isä minua rakastaa, koska minä annan henkeni, että sen jälleen ottaisin.
John FinSTLK2 10:18  Kukaan ei ota sitä minulta, vaan minä annan sen itsestäni. Minulla on valta antaa se, ja minulla on valta ottaa se jälleen. Sen käskyn olen saanut Isältäni."
John FinSTLK2 10:19  Taas syntyi erimielisyyttä juutalaisten kesken näiden sanojen tähden.
John FinSTLK2 10:20  Useat heistä sanoivat: "Hänessä on riivaaja, ja hän on järjiltään, mitä te häntä kuuntelette?"
John FinSTLK2 10:21  Toiset sanoivat: "Nämä eivät ole riivatun sanoja, eihän riivaaja voi avata sokeiden silmiä?"
John FinSTLK2 10:22  Oli temppelin vihkimisen muistojuhla Jerusalemissa, ja oli talvi.
John FinSTLK2 10:23  Jeesus käveli pyhäkössä Salomon pylväskäytävässä.
John FinSTLK2 10:24  Juutalaiset tulivat hänen ympärilleen ja sanoivat hänelle: "Kuinka kauan pidät meidän mieltämme kiihdyksissä? Jos sinä olet Kristus, sano se meille suoraan."
John FinSTLK2 10:25  Jeesus vastasi heille: "Olen sanonut sen teille, ettekä usko. Ne teot, joita minä teen Isäni nimessä, ne todistavat minusta.
John FinSTLK2 10:26  Mutta te ette usko, sillä te ette ole minun lampaitani, kuten olen sanonut.
John FinSTLK2 10:27  Minun lampaani kuulevat minun ääneni, ja minä tunnen heidät, ja he seuraavat minua.
John FinSTLK2 10:28  Minä annan heille iankaikkisen elämän, eivätkä he ikinä huku, eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni.
John FinSTLK2 10:29  Minun Isäni, joka on antanut heidät minulle, on suurempi kaikkia, eikä kukaan voi ryöstää heitä minun Isäni kädestä.
John FinSTLK2 10:31  Juutalaiset ottivat taas kiviä maasta kivittääkseen hänet.
John FinSTLK2 10:32  Jeesus vastasi heille: "Olen näyttänyt teille monta hyvää tekoa, jotka ovat Isästä. Mikä niistä on se, jonka tähden te minut kivitätte?"
John FinSTLK2 10:33  Juutalaiset vastasivat hänelle: "Hyvän teon tähden emme kivitä sinua, vaan jumalanpilkan tähden, ja koska sinä, joka olet ihminen, teet itsesi Jumalaksi."
John FinSTLK2 10:34  Jeesus vastasi heille: "Eikö teidän laissanne ole kirjoitettuna: 'Minä sanoin: te olette jumalia'?
John FinSTLK2 10:35  Jos hän sanoo jumaliksi niitä, joille Jumalan sana tuli – eikä Raamattu voi raueta tyhjiin –
John FinSTLK2 10:36  kuinka te sanotte sille, jonka Isä on pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan: 'Pilkkaat Jumalaa', sen tähden että sanoin: 'Olen Jumalan Poika'?
John FinSTLK2 10:38  Mutta jos niitä teen, niin, vaikka ette uskoisikaan minua, uskokaa minun tekojani, että tulisitte tuntemaan ja ymmärtäisitte Isän olevan minussa ja minun olevan Isässä."
John FinSTLK2 10:39  Taas he tahtoivat ottaa hänet kiinni, mutta hän lähti pois heidän käsistään.
John FinSTLK2 10:40  Hän meni jälleen Jordanin tuolle puolelle siihen paikkaan, missä Johannes ensin kastoi, ja viipyi siellä.
John FinSTLK2 10:41  Monet tulivat hänen luokseen ja sanoivat: "Johannes ei tehnyt yhtään tunnustekoa, mutta kaikki, mitä Johannes sanoi hänestä, on totta."
Chapter 11
John FinSTLK2 11:1  Eräs mies, Lasarus Betaniasta, Marian ja hänen sisarensa Martan kylästä, oli sairaana.
John FinSTLK2 11:2  Tämä Maria oli se, joka voiteli hajuvoiteella Herran ja pyyhki hiuksillaan hänen jalkansa, ja Lasarus, joka sairasti, oli hänen veljensä.
John FinSTLK2 11:3  Sisaret lähettivät Jeesukselle tämän sanan: "Herra, katso, se, joka on sinulle rakas, sairastaa."
John FinSTLK2 11:4  Mutta sen kuultuaan Jeesus sanoi: "Tämä tauti ei ole kuolemaksi, vaan Jumalan kunniaksi, että Jumalan Poika sen kautta kirkastuisi."
John FinSTLK2 11:5  Jeesus rakasti Marttaa, hänen sisartaan ja Lasarusta.
John FinSTLK2 11:6  Kun hän siis kuuli hänen sairastavan, hän viipyi siinä paikassa, missä oli, vielä kaksi päivää,
John FinSTLK2 11:7  mutta niiden kuluttua hän sanoi opetuslapsilleen: "Menkäämme taas Juudeaan."
John FinSTLK2 11:8  Opetuslapset sanoivat hänelle: "Rabbi, äsken juutalaiset yrittivät kivittää sinut, ja taas sinä menet sinne!"
John FinSTLK2 11:9  Jeesus vastasi: "Eikö päivässä ole kaksitoista tuntia? Se, joka vaeltaa päivällä, ei loukkaa itseään, sillä hän näkee tämän maailman valon.
John FinSTLK2 11:10  Mutta se, joka vaeltaa yöllä, loukkaa itsensä, sillä hänessä ei ole valoa."
John FinSTLK2 11:11  Näin hän puhui, ja sitten hän sanoi heille: "Ystävämme Lasarus nukkuu, mutta menen herättämään hänet unesta."
John FinSTLK2 11:12  Opetuslapset sanoivat hänelle: "Herra, jos hän nukkuu, hän tulee terveeksi."
John FinSTLK2 11:13  Mutta Jeesus oli puhunut hänen kuolemastaan, he taas luulivat hänen puhuneen unessa nukkumisesta.
John FinSTLK2 11:14  Silloin Jeesus sanoi heille suoraan: "Lasarus on kuollut,
John FinSTLK2 11:15  ja iloitsen teidän tähtenne siitä, etten ollut siellä, jotta uskoisitte, mutta menkäämme hänen luokseen."
John FinSTLK2 11:16  Tuomas, jota sanottiin Didymokseksi, sanoi toisille opetuslapsille: "Menkäämme mekin sinne kuollaksemme hänen kanssaan."
John FinSTLK2 11:17  Jeesus tuli ja sai tietää, että hän oli ollut jo neljä päivää haudassa.
John FinSTLK2 11:18  Betania oli lähellä Jerusalemia, noin viidentoista stadionin päässä.
John FinSTLK2 11:19  Useita juutalaisia oli tullut Martan ja Marian luo lohduttamaan heitä heidän veljensä kuolemasta.
John FinSTLK2 11:20  Kun Martta kuuli, että Jeesus oli tulossa, hän meni häntä vastaan, mutta Maria istui kotona.
John FinSTLK2 11:21  Martta sanoi Jeesukselle: "Herra, jos sinä olisit ollut täällä, veljeni ei olisi kuollut.
John FinSTLK2 11:22  Mutta nytkin tiedän, että Jumala antaa sinulle kaiken, mitä Jumalalta anot."
John FinSTLK2 11:23  Jeesus sanoi hänelle: "Sinun veljesi on nouseva ylös."
John FinSTLK2 11:24  Martta sanoi hänelle: "Tiedän hänen nousevan ylösnousemuksessa, viimeisenä päivänä."
John FinSTLK2 11:25  Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen ylösnousemus ja elämä. Se, joka uskoo minuun, elää, vaikka olisi kuollut,
John FinSTLK2 11:26  eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?"
John FinSTLK2 11:27  Hän sanoi hänelle: "Uskon, Herra. Minä olen uskonut, että sinä olet Kristus, Jumalan Poika, se, joka oli tuleva maailmaan."
John FinSTLK2 11:28  Tämän sanottuaan hän meni ja kutsui salaa sisarensa Marian sanoen: "Opettaja on täällä ja kutsuu sinua."
John FinSTLK2 11:29  Kun Maria sen kuuli, hän nousi nopeasti ja meni hänen luokseen.
John FinSTLK2 11:30  Mutta Jeesus ei ollut vielä saapunut kylään, vaan oli yhä siinä paikassa, missä Martta oli kohdannut hänet.
John FinSTLK2 11:31  Kun nyt juutalaiset, jotka olivat Marian kanssa talossa häntä lohduttamassa, näkivät hänen nopeasti nousevan ja lähtevän ulos, he seurasivat häntä luullen hänen menevän haudalle itkemään siellä.
John FinSTLK2 11:32  Kun siis Maria saapui sinne, missä Jeesus oli, ja näki hänet, hän lankesi hänen jalkojensa eteen ja sanoi hänelle: "Herra, jos olisit ollut täällä, veljeni ei olisi kuollut."
John FinSTLK2 11:33  Kun Jeesus näki hänen itkevän ja hänen kanssaan tulleiden juutalaisten itkevän, hän joutui hengessään syvän liikutuksen valtaan ja vapisi,
John FinSTLK2 11:34  ja hän sanoi: "Minne panitte hänet?" He sanoivat hänelle: "Herra, tule ja katso."
John FinSTLK2 11:36  Juutalaiset sanoivat: "Katso, kuinka rakas hän oli hänelle!"
John FinSTLK2 11:37  Mutta muutamat heistä sanoivat: "Eikö hän, joka avasi sokean silmät, olisi voinut tehdä sitäkin, ettei tämä olisi kuollut?"
John FinSTLK2 11:38  Jeesus joutui taas liikutuksen valtaan ja meni haudalle. Mutta se oli luola, ja sen suulla oli kivi.
John FinSTLK2 11:39  Jeesus sanoi: "Ottakaa kivi pois." Martta, kuolleen sisar, sanoi hänelle: "Herra, hän haisee jo, sillä hän on ollut haudassa neljättä päivää."
John FinSTLK2 11:40  Jeesus sanoi hänelle: "Enkö sanonut sinulle, että jos uskoisit, niin näkisit Jumalan kirkkauden?"
John FinSTLK2 11:41  He ottivat kiven pois sieltä, missä kuollut makasi. Jeesus loi silmänsä ylös ja sanoi: "Isä, kiitän sinua, että olet kuullut minua.
John FinSTLK2 11:42  Minä kyllä tiesin, että minua aina kuulet, mutta kansan tähden, joka seisoo tässä ympärillä, tämän sanon, että he uskoisivat sinun lähettäneen minut."
John FinSTLK2 11:43  Sen sanottuaan hän huusi suurella äänellä: "Lasarus, tule ulos!"
John FinSTLK2 11:44  Kuollut tuli ulos, jalat ja kädet siteisiin käärittyinä, ja hänen kasvojensa ympärille oli kääritty hikiliina. Jeesus sanoi heille: "Päästäkää hänet ja antakaa hänen mennä."
John FinSTLK2 11:45  Useat juutalaisista, jotka olivat tulleet Marian luo ja nähneet, mitä Jeesus teki, uskoivat häneen.
John FinSTLK2 11:46  Mutta muutamat heistä menivät fariseusten luo ja sanoivat heille, mitä Jeesus oli tehnyt.
John FinSTLK2 11:47  Niin ylipapit ja fariseukset kokosivat Neuvoston ja sanoivat: "Mitä teemme, sillä tuo mies tekee paljon tunnustekoja?
John FinSTLK2 11:48  Jos sallimme hänen näin tehdä, kaikki uskovat häneen, ja roomalaiset tulevat ja ottavat meiltä sekä maan että kansan."
John FinSTLK2 11:49  Mutta eräs heistä, Kaifas, joka sinä vuonna oli ylipappi, sanoi heille: "Te ette tiedä mitään
John FinSTLK2 11:50  ettekä ajattele, että meille on parempi, että yksi ihminen kuolee kansan edestä, kuin että koko kansa hukkuu."
John FinSTLK2 11:51  Mutta sitä hän ei sanonut itsestään, vaan koska hän oli sinä vuonna ylipappi, hän ennusti, että Jeesus oli kuoleva kansan edestä,
John FinSTLK2 11:52  eikä ainoastaan tämän kansan edestä, vaan myös kootakseen yhdeksi hajalla olevat Jumalan lapset.
John FinSTLK2 11:53  Siitä päivästä lähtien heillä oli siis tehtynä päätös tappaa hänet.
John FinSTLK2 11:54  Sen tähden Jeesus ei enää vaeltanut julkisesti juutalaisten keskellä, vaan lähti sieltä lähellä erämaata olevaan paikkaan, Efraim-nimiseen kaupunkiin, ja siellä hän oleskeli opetuslapsineen.
John FinSTLK2 11:55  Mutta juutalaisten pääsiäinen oli lähellä, ja monet menivät maaseudulta ylös Jerusalemiin ennen pääsiäisjuhlaa puhdistamaan itsensä.
John FinSTLK2 11:56  He etsivät Jeesusta ja sanoivat toisilleen seisoessaan pyhäkössä: "Mitä arvelette? Eikö hän kenties tulekaan juhlille?"
John FinSTLK2 11:57  Mutta ylipapit ja fariseukset olivat antaneet käskyn, että jos joku tietäisi, missä hän oli, hänen oli annettava se ilmi, jotta he ottaisivat hänet kiinni.
Chapter 12
John FinSTLK2 12:1  Kuusi päivää ennen pääsiäistä Jeesus saapui Betaniaan, jossa Lasarus asui, hän, jonka Jeesus oli herättänyt kuolleista.
John FinSTLK2 12:2  Siellä valmistettiin hänelle ateria, ja Martta palveli, mutta Lasarus oli yksi niistä, jotka aterioivat hänen kanssaan.
John FinSTLK2 12:3  Maria otti naulan oikeaa, kallisarvoista nardusvoidetta, voiteli Jeesuksen jalat ja pyyhki ne hiuksillaan, ja huone tuli täyteen voiteen tuoksua.
John FinSTLK2 12:4  Silloin sanoi yksi hänen opetuslapsistaan, Juudas Iskariot, joka oli hänet kavaltava:
John FinSTLK2 12:5  "Miksi tätä voidetta ei myyty kolmella sadalla denaarilla ja annettu niitä köyhille?"
John FinSTLK2 12:6  Mutta tätä hän ei sanonut sen tähden, että olisi pitänyt huolta köyhistä, vaan sen tähden, että hän oli varas ja että hän rahakukkaron hoitajana otti itselleen, mitä siihen oli pantu.
John FinSTLK2 12:7  Jeesus sanoi: "Anna hänen olla, että hän saisi toimittaa tämän hautaamispäivääni varten.
John FinSTLK2 12:8  Sillä köyhät teillä on aina keskuudessanne, mutta minua teillä ei ole aina."
John FinSTLK2 12:9  Silloin suuri joukko juutalaisia sai tietää, että hän oli siellä. He menivät sinne, ei ainoastaan Jeesuksen tähden, vaan myös nähdäkseen Lasaruksen, jonka hän oli herättänyt kuolleista.
John FinSTLK2 12:10  Mutta ylipapit päättivät tappaa Lasaruksenkin,
John FinSTLK2 12:11  koska monet juutalaiset hänen tähtensä menivät sinne ja uskoivat Jeesukseen.
John FinSTLK2 12:12  Seuraavana päivänä, kun suuri kansanjoukko, joka oli saapunut juhlille, kuuli, että Jeesus oli tulossa Jerusalemiin,
John FinSTLK2 12:13  he ottivat palmujen oksia ja menivät häntä vastaan ja huusivat: "Hoosianna, siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen, Israelin kuningas!"
John FinSTLK2 12:14  Saatuaan nuoren aasin Jeesus istui sen selkään, kuten on kirjoitettu:
John FinSTLK2 12:15  "Älä pelkää, tytär Siion. Katso, sinun kuninkaasi tulee istuen aasin varsan selässä."
John FinSTLK2 12:16  Tätä hänen opetuslapsensa eivät aluksi ymmärtäneet, mutta kun Jeesus oli kirkastettu, silloin he muistivat, että tämä oli hänestä kirjoitettu ja että he olivat tämän hänelle tehneet.
John FinSTLK2 12:17  Niin kansa, joka oli ollut hänen kanssaan, kun hän kutsui Lasaruksen haudasta ja herätti hänet kuolleista, todisti hänestä.
John FinSTLK2 12:18  Sen tähden kansa menikin häntä vastaan, koska he kuulivat, että hän oli tehnyt sen tunnusteon.
John FinSTLK2 12:19  Niin fariseukset sanoivat keskenään: "Te näette, ettette saa aikaan mitään. Katso, koko maailma kulkee hänen perässään."
John FinSTLK2 12:20  Oli muutamia kreikkalaisia niiden joukosta, jotka tulivat ylös juhlaan rukoilemaan.
John FinSTLK2 12:21  Nämä menivät Filippoksen luo, joka oli Galilean Beetsaidasta, ja pyysivät häntä sanoen: "Herra, me haluamme nähdä Jeesuksen."
John FinSTLK2 12:22  Filippos meni ja sanoi sen Andreaalle. Andreas ja Filippos menivät ja sanoivat Jeesukselle.
John FinSTLK2 12:23  Mutta Jeesus vastasi heille sanoen: "On tullut hetki, jolloin Ihmisen Poika kirkastetaan.
John FinSTLK2 12:24  Totisesti, totisesti sanon teille: jos ei vehnänjyvä putoa maahan ja kuole, se jää yksin, mutta jos se kuolee, se tuottaa paljon hedelmää.
John FinSTLK2 12:25  Joka elämäänsä rakastaa, kadottaa sen. Mutta joka vihaa elämäänsä tässä maailmassa, säilyttää sen iankaikkiseen elämään.
John FinSTLK2 12:26  Jos joku minua palvelee, seuratkoon minua, ja missä Minä olen, siellä on myös minun palvelijani oleva. Jos joku minua palvelee, Isä on kunnioittava häntä.
John FinSTLK2 12:27  Nyt minun sieluni on järkytetty, ja mitä minun pitäisi sanoa? Isä, pelasta minut tästä hetkestä. Kuitenkin: sitä varten olen tähän hetkeen tullut.
John FinSTLK2 12:28  Isä, kirkasta nimesi!" Niin taivaasta tuli ääni: "olen sen kirkastanut ja olen sen vielä kirkastava."
John FinSTLK2 12:29  Kansa, joka seisoi siinä ja kuuli sen, sanoi ukkosen jyrisseen. Toiset sanoivat: "Häntä puhutteli enkeli."
John FinSTLK2 12:30  Jeesus vastasi ja sanoi: "Tämä ääni ei tullut minun tähteni, vaan teidän tähtenne.
John FinSTLK2 12:31  Nyt tulee tuomio tälle maailmalle. Nyt tämän maailman ruhtinaan pitää tulla heitetyksi ulos.
John FinSTLK2 12:32  Kun minut ylennetään maasta, vedän kaikki tyköni."
John FinSTLK2 12:33  Mutta sen hän sanoi osoittaen, millaisella kuolemalla hän oli kuoleva.
John FinSTLK2 12:34  Kansa vastasi hänelle: "Me olemme laista kuulleet, että Kristus pysyy iäti. Kuinka sinä sanot, että Ihmisen Poika on ylennettävä? Kuka on Ihmisen Poika?"
John FinSTLK2 12:35  Jeesus sanoi heille: "Vielä vähän aikaa valkeus on teidän keskuudessanne. Vaeltakaa, niin kauan kuin teillä on valkeus, ettei pimeys saisi teitä valtaansa. Se, joka pimeässä vaeltaa, ei tiedä, mihin menee.
John FinSTLK2 12:36  Niin kauan kuin teillä on valkeus, uskokaa valkeuteen, että valkeuden lapsiksi tulisitte." Tämän Jeesus puhui, lähti pois ja kätkeytyi heiltä.
John FinSTLK2 12:37  Vaikka hän oli tehnyt niin suuria tunnustekoja heidän nähtensä, he eivät uskoneet häneen,
John FinSTLK2 12:38  että kävisi toteen profeetta Jesajan sana, jonka hän on sanonut: "Herra, kuka uskoo saarnamme, ja kenelle Herran käsivarsi ilmoitetaan?"
John FinSTLK2 12:39  Sen tähden he eivät voineet uskoa, koska Jesaja on vielä sanonut:
John FinSTLK2 12:40  "Hän on sokaissut heidän silmänsä ja paaduttanut heidän sydämensä, että he eivät näkisi silmillään eivätkä ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten heitä parantaisi."
John FinSTLK2 12:41  Tämän Jesaja sanoi, kun näki hänen kirkkautensa ja puhui hänestä.
John FinSTLK2 12:42  Kuitenkin useat hallitusmiehistäkin uskoivat häneen, mutta fariseusten tähden he eivät tunnustaneet sitä, etteivät joutuisi erotetuiksi synagogasta,
John FinSTLK2 12:43  sillä he rakastivat ihmiskunniaa enemmän kuin Jumalan kunniaa.
John FinSTLK2 12:44  Mutta Jeesus huusi ja sanoi: "Joka uskoo minuun, se ei usko minuun, vaan häneen, joka on minut lähettänyt,
John FinSTLK2 12:45  ja se, joka näkee minut, näkee hänet, joka on minut lähettänyt.
John FinSTLK2 12:46  Minä olen tullut valkeudeksi maailmaan, ettei yksikään, joka uskoo minuun, jäisi pimeyteen.
John FinSTLK2 12:47  Jos joku kuulee minun sanani eikä niitä usko, minä en häntä tuomitse. En ole näet tullut maailmaa tuomitsemaan, vaan pelastamaan maailman.
John FinSTLK2 12:48  Joka halveksii minua eikä ota vastaan minun sanojani, hänellä on tuomitsijansa: se sana, jonka olen puhunut, on tuomitseva hänet viimeisenä päivänä.
John FinSTLK2 12:49  Sillä en minä ole puhunut itsestäni, vaan Isä, joka on minut lähettänyt, on itse antanut minulle käskyn, mitä minun pitää sanoa ja mitä puhua.
John FinSTLK2 12:50  Tiedän, että hänen käskynsä on iankaikkinen elämä. Sen tähden, minkä minä puhun, sen puhun niin, kuin Isä on minulle sanonut."
Chapter 13
John FinSTLK2 13:1  Mutta ennen pääsiäisjuhlaa, kun Jeesus tiesi hetkensä tulleen, että hän oli siirtyvä tästä maailmasta Isän luo, niin hän, joka oli rakastanut omiaan, jotka olivat maailmassa, rakasti heitä loppuun asti.
John FinSTLK2 13:2  Oltaessa ilta-aterialla, kun perkele oli jo pannut Juudaksen, Simon Iskariotin pojan, sydämeen, että hän kavaltaisi Jeesuksen,
John FinSTLK2 13:3  Jeesus, tietäen, että Isä oli antanut kaikki hänen käsiinsä ja että hän oli lähtenyt Jumalan luota ja menee Jumalan luo,
John FinSTLK2 13:4  nousi aterialta, riisui viittansa, otti liinavaatteen ja vyötti itsensä sillä.
John FinSTLK2 13:5  Sitten hän kaatoi vettä pesumaljaan ja ryhtyi pesemään opetuslastensa jalkoja ja pyyhkimään niitä liinavaatteella, johon oli vyöttäytynyt,
John FinSTLK2 13:6  ja hän tuli Simon Pietarin luo. Mutta tämä sanoi hänelle: "Herra, sinäkö peset minun jalkani?"
John FinSTLK2 13:7  Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Mitä minä teen, sitä et nyt käsitä, mutta myöhemmin sinä sen ymmärrät."
John FinSTLK2 13:8  Pietari sanoi hänelle: "Sinä et ikinä saa pestä minun jalkojani." Jeesus vastasi hänelle: "Ellen sinua pese, sinulla ei ole osuutta minun kanssani."
John FinSTLK2 13:9  Simon Pietari sanoi hänelle: "Herra, älä pese ainoastaan minun jalkojani, vaan myös kädet ja pää."
John FinSTLK2 13:10  Jeesus sanoi hänelle: "Joka on kylpenyt, ei tarvitse muuta, kuin että jalat pestään, ja niin hän on kokonaan puhdas, ja te olette puhtaita, ette kuitenkaan kaikki."
John FinSTLK2 13:11  Sillä hän tiesi kavaltajansa. Sen tähden hän sanoi: "Ette kaikki ole puhtaita."
John FinSTLK2 13:12  Kun hän siis oli pessyt heidän jalkansa ja ottanut viittansa ja asettunut taas aterialle, hän sanoi heille: "Ymmärrättekö, mitä olen teille tehnyt?
John FinSTLK2 13:13  Te puhuttelette minua opettajaksi ja Herraksi, ja oikein te sanotte, sillä se olen.
John FinSTLK2 13:14  Jos siis minä, teidän Herranne ja opettajanne, olen pessyt teidän jalkanne, tekin olette velvollisia pesemään toistenne jalat.
John FinSTLK2 13:15  Sillä annoin teille esikuvan, että myös te tekisitte, kuten minä tein teille.
John FinSTLK2 13:16  Totisesti, totisesti sanon teille: palvelija ei ole herraansa suurempi eikä apostoli lähettäjäänsä suurempi.
John FinSTLK2 13:17  Jos tämän tiedätte, olette autuaita, jos sen teette.
John FinSTLK2 13:18  En sano tätä teistä kaikista. Minä tiedän, ketkä olen valinnut. Mutta jotta Raamattu kävisi toteen… 'Se, joka syö minun leipääni, on nostanut kantapäänsä minua vastaan.'
John FinSTLK2 13:19  Jo nyt sanon sen teille, ennen kuin se tapahtuu, että te, kun se tapahtuu, uskoisitte, että Minä olen.
John FinSTLK2 13:20  Totisesti, totisesti sanon teille: Se, joka ottaa vastaan sen, jonka lähetän, ottaa vastaan minut. Mutta se, joka ottaa vastaan minut, ottaa vastaan hänet, joka on lähettänyt minut.
John FinSTLK2 13:21  Tämän sanottuaan Jeesus järkyttyi hengessään, todisti ja sanoi: "Totisesti, totisesti sanon teille: yksi teistä on kavaltava minut."
John FinSTLK2 13:22  Opetuslapset katsoivat toisiinsa epätietoisina, kenestä hän puhui.
John FinSTLK2 13:23  Eräs hänen opetuslapsistaan, se, jota Jeesus rakasti, lepäsi aterioitaessa Jeesuksen rintaa vasten.
John FinSTLK2 13:24  Simon Pietari nyökkäsi hänelle päätään ja sanoi hänelle: "Sano, kuka se on, josta hän puhuu."
John FinSTLK2 13:25  Tämä nojautuen Jeesuksen rintaa vasten sanoi hänelle: "Herra, kuka se on?"
John FinSTLK2 13:26  Jeesus vastasi: "Se on se, jolle minä kastan ja annan tämän palan." Hän otti palan, kastoi sen ja antoi Juudakselle, Simon Iskariotin pojalle.
John FinSTLK2 13:27  Silloin, sen palan jälkeen, häneen meni saatana. Jeesus sanoi hänelle: "Minkä teet, se tee pian."
John FinSTLK2 13:28  Mutta kukaan aterioivista ei ymmärtänyt, mitä varten hän sen hänelle sanoi.
John FinSTLK2 13:29  Sillä muutamat luulivat, koska rahakukkaro oli Juudaksella, Jeesuksen sanoneen hänelle: "Osta, mitä tarvitsemme juhlaa varten", tai että hän antaisi jotakin köyhille.
John FinSTLK2 13:30  Otettuaan palan hän lähti heti ulos, ja oli yö.
John FinSTLK2 13:31  Kun hän oli mennyt ulos, Jeesus sanoi: "Nyt Ihmisen Poika on kirkastettu, ja Jumala on kirkastettu hänessä.
John FinSTLK2 13:32  Jos Jumala on kirkastettu hänessä, Jumala kirkastaa hänet myös itsessään ja kirkastaa hänet pian.
John FinSTLK2 13:33  Lapset, vielä vähän aikaa olen teidän kanssanne. Tulette etsimään minua, ja kuten sanoin juutalaisille: 'Mihin minä menen, sinne te ette voi tulla', niin sanon nyt myös teille.
John FinSTLK2 13:34  Uuden käskyn annan teille, että rakastatte toisianne, niin kuin olen rakastanut teitä – että tekin niin rakastatte toisianne.
John FinSTLK2 13:35  Siitä kaikki tulevat tuntemaan teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskenänne rakkaus."
John FinSTLK2 13:36  Simon Pietari sanoi hänelle: "Herra, mihin menet?" Jeesus vastasi hänelle: "Mihin menen, sinne et voi nyt minua seurata, mutta myöhemmin seuraat minua."
John FinSTLK2 13:37  Pietari sanoi hänelle: "Herra, miksi en voi seurata sinua nyt? Henkeni annan edestäsi."
John FinSTLK2 13:38  Jeesus vastasi: "Sinäkö annat henkesi minun edestäni? Totisesti, totisesti sanon sinulle: kukko ei laula, ennen kuin kiellät minut kolme kertaa."
Chapter 14
John FinSTLK2 14:1  "Älkää olko aralla mielin. Uskokaa Jumalaan, ja uskokaa minuun.
John FinSTLK2 14:2  Minun Isäni kodissa on monta asuntoa. Jos ei niin olisi, sanoisinko teille, että menen valmistamaan teille paikan?
John FinSTLK2 14:3  Vaikka menen valmistamaan teille paikan, tulen takaisin ja otan teidät tyköni, että tekin olisitte siellä, missä Minä olen.
John FinSTLK2 14:4  Tiedätte, minne minä menen – myös tien tiedätte."
John FinSTLK2 14:5  Tuomas sanoi hänelle: "Herra, me emme tiedä, mihin sinä menet, kuinka sitten voisimme tietää tien?"
John FinSTLK2 14:6  Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie, totuus ja elämä. Kukaan ei tule Isän luo muuten kuin minun kauttani.
John FinSTLK2 14:7  Jos olisitte tunteneet minut, tuntisitte myös Isäni. Tästä lähin tunnette hänet ja olette nähneet hänet."
John FinSTLK2 14:8  Filippos sanoi hänelle: "Herra, näytä meille Isä, niin se riittää meille."
John FinSTLK2 14:9  Jeesus sanoi hänelle: "Niin kauan aikaa olen ollut kanssanne, etkä tunne minua, Filippos! Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän, kuinka sinä sanot: 'Näytä meille Isä'?
John FinSTLK2 14:10  Etkö usko, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa? Niitä sanoja, jotka minä teille puhun, en puhu itsestäni, ja Isä, joka minussa asuu, tekee teot, jotka ovat hänen.
John FinSTLK2 14:11  Uskokaa minua, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa, mutta jos ette, niin uskokaa itse tekojen tähden.
John FinSTLK2 14:12  Totisesti, totisesti sanon teille: joka uskoo minuun, myös hän on tekevä niitä tekoja, joita minä teen, ja suurempiakin, kuin ne ovat, hän on tekevä, sillä minä menen Isän luo,
John FinSTLK2 14:13  ja mitä hyvänsä te anotte minun nimessäni, sen teen, että Isä kirkastettaisiin Pojassa.
John FinSTLK2 14:14  Jos anotte minulta jotakin minun nimessäni, minä sen teen.
John FinSTLK2 14:16  Minä olen rukoileva Isää, ja hän antaa teille toisen Puolustajan pysymään kanssanne iankaikkisesti,
John FinSTLK2 14:17  totuuden Hengen, jota maailma ei voi ottaa vastaan, koska se ei näe häntä eikä tunne häntä. Mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy teidän luonanne ja on teissä oleva.
John FinSTLK2 14:18  En jätä teitä orvoiksi, tulen teidän luoksenne.
John FinSTLK2 14:19  Vielä vähän aikaa, niin maailma ei enää minua näe, mutta te näette minut. Koska minä elän, tekin elätte.
John FinSTLK2 14:20  Sinä päivänä te ymmärrätte, että minä olen Isässäni, ja että te olette minussa ja minä teissä.
John FinSTLK2 14:21  Jolla on minun käskyni ja joka pitää ne, se rakastaa minua. Mutta sitä, joka minua rakastaa, minun Isäni rakastaa, ja minä rakastan häntä ja ilmoitan itseni hänelle."
John FinSTLK2 14:22  Juudas, ei Iskariot, sanoi hänelle: "Herra, miksi tapahtuu, että ilmoitat itsesi meille etkä maailmalle?"
John FinSTLK2 14:23  Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Jos joku rakastaa minua, hän pitää minun sanani, ja minun Isäni rakastaa häntä, ja [me] tulemme hänen luokseen ja jäämme hänen luokseen asumaan.
John FinSTLK2 14:24  Joka ei minua rakasta, se ei pidä minun sanojani, ja se sana, jonka kuulette, ei ole minun, vaan Isän, joka on minut lähettänyt.
John FinSTLK2 14:26  Mutta Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä olen teille puhunut.
John FinSTLK2 14:27  Rauhan jätän teille: minun rauhani – sen annan teille. En minä anna teille, niin kuin maailma antaa. Älkää olko aralla mielin älkääkä pelätkö.
John FinSTLK2 14:28  Kuulitte minun sanovan teille: 'Menen pois ja palaan luoksenne.' Jos te minua rakastaisitte, iloitsisitte siitä, että menen Isän luo, sillä Isä on minua suurempi.
John FinSTLK2 14:29  Nyt olen sanonut sen teille, ennen kuin se on tapahtunut, jotta uskoisitte, kun se tapahtuu.
John FinSTLK2 14:30  En puhu enää paljon teidän kanssanne, sillä tämän maailman ruhtinas tulee, ja minussa hänellä ei ole mitään.
John FinSTLK2 14:31  Mutta että maailma ymmärtäisi minun rakastavan Isää ja tekevän niin, kuin Isä on minua käskenyt: nouskaa, lähtekäämme täältä."
Chapter 15
John FinSTLK2 15:1  "Minä olen oikea viinipuu, ja minun Isäni on viinitarhuri.
John FinSTLK2 15:2  Jokaisen oksan minussa, joka ei kanna hedelmää, hän karsii pois. Mutta jokaisen, joka kantaa hedelmää, hän puhdistaa, jotta se kantaisi runsaamman hedelmän.
John FinSTLK2 15:3  Te olette jo puhtaita sen sanan tähden, jonka olen puhunut teille.
John FinSTLK2 15:4  Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Kuten oksa ei voi kantaa hedelmää itsestään, ellei se pysy viinipuussa, ette tekään, ellette pysy minussa.
John FinSTLK2 15:5  Minä olen viinipuu, te olette oksat. Se, joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, kantaa paljon hedelmää, sillä ilman minua ette voi tehdä mitään.
John FinSTLK2 15:6  Jos joku ei pysy minussa, hänet heitetään pois kuin oksa, ja hän kuivuu, ja ne kootaan yhteen ja heitetään tuleen, ja ne palavat.
John FinSTLK2 15:7  Jos te pysytte minussa ja minun sanani pysyvät teissä, anokaa, mitä ikinä tahdotte, ja se tapahtuu teille.
John FinSTLK2 15:8  Siinä minun Isäni kirkastetaan, että te kannatte paljon hedelmää ja tulette minun opetuslapsikseni.
John FinSTLK2 15:9  Niin kuin Isä on rakastanut minua, niin minäkin olen rakastanut teitä. Pysykää minun rakkaudessani.
John FinSTLK2 15:10  Jos pidätte minun käskyni, pysytte minun rakkaudessani, niin kuin minä olen pitänyt Isäni käskyt ja pysyn hänen rakkaudessaan.
John FinSTLK2 15:11  Tämän olen puhunut teille, että minun iloni olisi teissä ja teidän ilonne tulisi täydelliseksi.
John FinSTLK2 15:12  Tämä on minun käskyni, että rakastatte toisianne, niin kuin minä olen teitä rakastanut.
John FinSTLK2 15:13  Sen suurempaa rakkautta ei ole kenelläkään, kuin että hän antaa henkensä ystäviensä edestä.
John FinSTLK2 15:14  Te olette ystäviäni, jos teette sen, minkä minä käsken teidän tehdä.
John FinSTLK2 15:15  En enää sano teitä palvelijoiksi, sillä palvelija ei tiedä, mitä hänen herransa tekee, vaan sanon teitä ystäviksi, sillä olen ilmoittanut teille kaiken, mitä olen kuullut Isältäni.
John FinSTLK2 15:16  Te ette valinneet minua, vaan minä valitsin teidät ja asetin teidät, jotta te menisitte ja kantaisitte hedelmää ja että teidän hedelmänne pysyisi: että mitä ikinä anotte Isältä minun nimessäni, hän sen teille antaisi.
John FinSTLK2 15:18  Jos maailma teitä vihaa, tietäkää, että se on vihannut minua ennen kuin teitä.
John FinSTLK2 15:19  Jos te maailmasta olisitte, maailma omaansa rakastaisi. Mutta koska ette ole maailmasta, vaan minä olen valinnut teidät maailmasta, sen tähden maailma teitä vihaa.
John FinSTLK2 15:20  Muistakaa se sana, jonka minä teille sanoin: 'Ei ole palvelija herraansa suurempi.' Jos he ovat minua vainonneet, he teitäkin vainoavat. Jos he ovat pitäneet minun sanani, he pitävät myös teidän sananne.
John FinSTLK2 15:21  Mutta kaiken tämän he tekevät teille minun nimeni tähden, koska he eivät tunne häntä, joka on minut lähettänyt.
John FinSTLK2 15:22  Jos en olisi tullut ja puhunut heille, heillä ei olisi syntiä, mutta nyt heillä ei ole, millä puolustaisivat syntiään.
John FinSTLK2 15:24  Jos en olisi tehnyt heidän keskuudessaan niitä tekoja, joita kukaan muu ei ole tehnyt, heillä ei olisi syntiä, mutta nyt he ovat nähneet ne ja ovat vihanneet sekä minua että minun Isääni.
John FinSTLK2 15:25  Mutta se sana oli käyvä toteen, joka on kirjoitettuna heidän laissaan: 'He ovat vihanneet minua syyttä.'
John FinSTLK2 15:26  Mutta kun Puolustaja tulee, jonka minä lähetän teille Isän luota, totuuden Henki, joka lähtee Isän luota, hän on todistava minusta.
John FinSTLK2 15:27  Te myös todistatte, sillä te olette olleet kanssani alusta asti."
Chapter 16
John FinSTLK2 16:1  "Tämän olen puhunut teille, ettette loukkaantuisi.
John FinSTLK2 16:2  He erottavat teidät synagogasta, ja tulee aika, jolloin jokainen, joka tappaa teitä, luulee tekevänsä uhripalveluksen Jumalalle.
John FinSTLK2 16:3  Sen he tekevät teille, koska he eivät tunne Isää eivätkä minua.
John FinSTLK2 16:4  Mutta tämän olen puhunut teille, että kun se aika tulee, muistaisitte, mitä olen sanonut teille. Tätä en ole sanonut teille alusta, koska olin teidän kanssanne.
John FinSTLK2 16:5  Mutta nyt menen hänen luokseen, joka on minut lähettänyt, eikä kukaan teistä kysy minulta: 'Minne menet?'
John FinSTLK2 16:6  Mutta koska olen tämän teille puhunut, murhe täyttää sydämenne.
John FinSTLK2 16:7  Kuitenkin minä sanon teille totuuden: teille on hyväksi, että minä menen pois. Sillä ellen mene pois, Puolustaja ei tule teidän luoksenne, mutta jos menen, niin lähetän hänet teille.
John FinSTLK2 16:8  Kun hän tulee, hän nuhtelee maailmaa synnin, vanhurskauden ja tuomion tähden:
John FinSTLK2 16:10  vanhurskauden, koska menen Isän luo, ettekä enää näe minua;
John FinSTLK2 16:11  ja tuomion, koska tämän maailman ruhtinas on tuomittu.
John FinSTLK2 16:12  Minulla on vielä paljon sanottavaa teille, mutta ette voi nyt sitä kantaa.
John FinSTLK2 16:13  Mutta kun hän tulee, totuuden Henki, hän johdattaa teidät kaikkeen totuuteen. Sillä se, mitä hän puhuu, ei ole hänestä itsestään, vaan minkä hän kuulee, sen hän puhuu, ja julistaa teille, mitä on tuleva.
John FinSTLK2 16:14  Hän on minut kirkastava, sillä hän ottaa minun omastani ja julistaa teille.
John FinSTLK2 16:15  Kaikki, mitä Isällä on, on minun. Sen tähden sanoin, että hän ottaa minun omastani ja julistaa teille.
John FinSTLK2 16:16  Vähän aikaa, niin ette enää näe minua, ja taas vähän aikaa, niin näette minut, sillä minä menen Isän luo."
John FinSTLK2 16:17  Silloin muutamat hänen opetuslapsistaan sanoivat toisilleen: "Mitä tarkoittaa, kun hän sanoo meille: 'Vähän aikaa, niin ette minua näe, ja taas vähän aikaa, niin näette minut', ja: 'Minä menen Isän luo'?"
John FinSTLK2 16:18  Niin he sanoivat: "Mitä tarkoittaa, kun hän sanoo: 'Vähän aikaa'? Emme tiedä, mitä hän puhuu."
John FinSTLK2 16:19  Jeesus huomasi, että he tahtoivat kysyä häneltä, ja sanoi heille: "Sitäkö kyselette keskenänne, että sanoin: 'Vähän aikaa, niin ette minua näe, ja taas vähän aikaa, niin näette minut'?
John FinSTLK2 16:20  Totisesti, totisesti sanon teille: te tulette itkemään ja valittamaan, mutta maailma on iloitseva. Te tulette murheellisiksi, mutta teidän murheenne on muuttuva iloksi.
John FinSTLK2 16:21  Kun nainen synnyttää, hänellä on murhe, koska hänen hetkensä on tullut. Mutta kun hän on synnyttänyt lapsen, hän ei enää muista ahdistustaan sen ilon tähden, että ihminen on syntynyt maailmaan.
John FinSTLK2 16:22  Niin teilläkin on nyt murhe. Mutta olen taas näkevä teidät, ja teidän sydämenne on iloitseva, eikä kukaan ota teiltä pois teidän iloanne.
John FinSTLK2 16:23  Sinä päivänä ette kysy minulta mitään. Totisesti, totisesti sanon teille: mitä tahansa anottekin Isältä minun nimessäni, hän antaa sen teille.
John FinSTLK2 16:24  Tähän asti ette ole anoneet mitään minun nimessäni. Anokaa, niin saatte, jotta teidän ilonne olisi täydellinen.
John FinSTLK2 16:25  Tämän olen puhunut teille kuvauksilla, mutta tulee aika, jolloin en puhu teille enää kuvauksilla, vaan julistan teille avoimesti Isästä.
John FinSTLK2 16:26  Sinä päivänä anotte minun nimessäni, enkä sano teille, että olen rukoileva Isää teidän edestänne,
John FinSTLK2 16:27  sillä Isä itse rakastaa teitä, sen tähden että olette minua rakastaneet ja uskoneet minun lähteneen Jumalan luota.
John FinSTLK2 16:28  Olen lähtenyt Isästä ja tullut maailmaan. Nyt jätän maailman ja menen takaisin Isän luo." .
John FinSTLK2 16:29  Hänen opetuslapsensa sanoivat: "Katso, nyt puhut avoimesti etkä käytä mitään kuvausta.
John FinSTLK2 16:30  Nyt me tiedämme, että tiedät kaiken, etkä tarvitse, että kukaan sinulta kysyy. Sen tähden uskomme sinun lähteneen Jumalan luota."
John FinSTLK2 16:32  Katso, tulee hetki ja on jo tullut, jolloin teidät hajotetaan kukin tahollenne ja jätätte minut yksin. En kuitenkaan ole yksin, sillä Isä on minun kanssani.
John FinSTLK2 16:33  Tämän olen puhunut teille, että teillä olisi minussa rauha. Maailmassa teillä on ahdistus, mutta olkaa turvallisin mielin: minä olen voittanut maailman."
Chapter 17
John FinSTLK2 17:1  Tämän Jeesus puhui, nosti silmänsä taivasta kohti ja sanoi: "Isä, hetki on tullut, kirkasta Poikasi, että Poikasi kirkastaisi sinut.
John FinSTLK2 17:2  Koska sinä olet antanut hänen valtaansa kaiken lihan, jotta hän antaisi iankaikkisen elämän kaikille, jotka olet hänelle antanut.
John FinSTLK2 17:3  Mutta tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat sinut, ainoan oikean Jumalan, ja hänet, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.
John FinSTLK2 17:4  Minä olen kirkastanut sinut maan päällä: olen täyttänyt sen työn, jonka annoit tehtäväkseni.
John FinSTLK2 17:5  Nyt, Isä, kirkasta sinä minut luonasi sillä kirkkaudella, joka minulla oli sinun luonasi, ennen kuin maailma olikaan.
John FinSTLK2 17:6  Olen ilmoittanut sinun nimesi ihmisille, jotka annoit minulle maailmasta. He olivat sinun, ja annoit heidät minulle, ja he ovat pitäneet sinun sanasi.
John FinSTLK2 17:7  Nyt he ovat tulleet tietämään, että kaikki, minkä olet minulle antanut, on sinulta.
John FinSTLK2 17:8  Sillä ne sanat, jotka minulle annoit, olen antanut heille. He ovat ottaneet ne vastaan ja ovat totisesti tulleet tietämään minun lähteneen sinun luotasi ja uskovat, että sinä olet minut lähettänyt.
John FinSTLK2 17:9  Minä rukoilen heidän edestään. En rukoile maailman edestä, vaan niiden edestä, jotka sinä olet minulle antanut, koska he ovat sinun –
John FinSTLK2 17:10  ja kaikki minun omani ovat sinun, ja sinun omasi ovat minun – ja olen kirkastettu heissä.
John FinSTLK2 17:11  En ole enää maailmassa, mutta he ovat maailmassa, ja minä tulen sinun luoksesi. Pyhä Isä, varjele heidät nimessäsi, jonka olet minulle antanut, että he olisivat yksi kuten mekin.
John FinSTLK2 17:12  Kun minä olin heidän kanssaan, minä varjelin heidät nimessäsi, jonka olet minulle antanut, ja suojelin heitä, eikä heistä joutunut kadotetuksi yksikään muu kuin se kadotuksen lapsi, jotta Raamattu kävisi toteen.
John FinSTLK2 17:13  Mutta nyt tulen luoksesi ja puhun tätä maailmassa, että heillä olisi minun iloni täydellisenä heissä itsessään.
John FinSTLK2 17:14  Minä olen antanut heille sinun sanasi, ja maailma vihaa heitä, koska he eivät ole maailmasta, niin kuin en minäkään maailmasta ole.
John FinSTLK2 17:15  En rukoile, että ottaisit heidät pois maailmasta, vaan että sinä varjelisit heidät pahasta.
John FinSTLK2 17:16  He eivät ole maailmasta, niin kuin en minäkään maailmasta ole.
John FinSTLK2 17:17  Pyhitä heidät totuudessa, sinun sanasi on totuus.
John FinSTLK2 17:18  Niin kuin olet lähettänyt minut maailmaan, niin olen minäkin lähettänyt heidät maailmaan,
John FinSTLK2 17:19  ja minä pyhitän itseni heidän tähtensä, että hekin olisivat pyhitetyt totuudessa.
John FinSTLK2 17:20  Mutta en rukoile ainoastaan näiden edestä, vaan myös niiden edestä, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun,
John FinSTLK2 17:21  että he kaikki olisivat yksi, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa, että hekin meissä olisivat, että maailma uskoisi, että sinä olet minut lähettänyt.
John FinSTLK2 17:22  Minä olen antanut heille sen kirkkauden, jonka sinä annoit minulle, että he olisivat yksi, niin kuin me olemme yksi –
John FinSTLK2 17:23  minä heissä, ja sinä minussa – että he olisivat täydellisesti yksi, että maailma ymmärtäisi, että sinä olet minut lähettänyt ja rakastanut heitä, niin kuin olet minua rakastanut.
John FinSTLK2 17:24  Isä, minä tahdon, että missä Minä olen, siellä nekin, jotka olet minulle antanut, olisivat kanssani, että he näkisivät kirkkauteni, jonka olet minulle antanut, koska olet rakastanut minua jo ennen maailman perustamista.
John FinSTLK2 17:25  Vanhurskas Isä, maailma ei ole sinua tuntenut, mutta minä tunnen sinut, ja nämä ovat tulleet tuntemaan, että sinä olet minut lähettänyt.
John FinSTLK2 17:26  Olen tehnyt sinun nimesi heille tunnetuksi ja teen vastakin tunnetuksi, että se rakkaus, jolla olet minua rakastanut, olisi heissä ja minä olisin heissä."
Chapter 18
John FinSTLK2 18:1  Tämän puhuttuaan Jeesus lähti pois opetuslastensa kanssa Kidronin puron tuolle puolelle. Siellä oli puutarha, johon hän meni opetuslapsineen.
John FinSTLK2 18:2  Mutta myös Juudas, joka hänet kavalsi, tiesi sen paikan, koska Jeesus ja hänen opetuslapsensa olivat usein kokoontuneet sinne.
John FinSTLK2 18:3  Juudas otti sotilasjoukon sekä ylipappien ja fariseusten palvelijoita ja tuli sinne soihdut, lamput ja aseet mukanaan.
John FinSTLK2 18:4  Silloin Jeesus, joka tiesi kaiken, mikä oli kohtaava häntä, astui esiin ja sanoi heille: "Ketä etsitte?"
John FinSTLK2 18:5  He vastasivat hänelle: "Jeesusta, Nasaretilaista." Jeesus sanoi heille: "Minä olen." Juudas, joka hänet kavalsi, seisoi myös heidän kanssaan.
John FinSTLK2 18:6  Kun hän siis sanoi heille: "Minä olen", he perääntyivät ja kaatuivat maahan.
John FinSTLK2 18:7  Hän kysyi taas heiltä: "Ketä etsitte?" He sanoivat: "Jeesusta, Nasaretilaista."
John FinSTLK2 18:8  Jeesus vastasi: "Minä sanoin jo teille, että Minä olen. Jos siis minua etsitte, sallikaa näiden mennä",
John FinSTLK2 18:9  että toteutuisi se sana, jonka hän oli sanonut: "En ole kadottanut ketään niistä, jotka olet minulle antanut."
John FinSTLK2 18:10  Simon Pietari, jolla oli miekka, veti sen esiin ja iski ylipapin palvelijaa ja sivalsi häneltä pois oikean korvan. Palvelijan nimi oli Malkus.
John FinSTLK2 18:11  Jeesus sanoi Pietarille: "Pistä miekkasi tuppeen. Enkö joisi sitä maljaa, jonka Isä on antanut minulle?"
John FinSTLK2 18:12  Sotilasjoukko, tuhannenpäällikkö ja juutalaisten palvelijat ottivat Jeesuksen kiinni ja sitoivat hänet
John FinSTLK2 18:13  ja veivät hänet ensiksi Hannaan luo, sillä hän oli Kaifaksen appi, ja Kaifas oli sinä vuonna ylipappina.
John FinSTLK2 18:14  Mutta Kaifas oli antanut juutalaisille sen neuvon, että on hyödyllistä, että yksi ihminen kuolee kansan edestä.
John FinSTLK2 18:15  Jeesusta seurasi Simon Pietari ja eräs toinen opetuslapsi. Tämä opetuslapsi oli ylipapin tuttava ja meni Jeesuksen kanssa sisään ylipapin pihaan.
John FinSTLK2 18:16  Mutta Pietari seisoi portilla ulkona. Se toinen opetuslapsi, joka oli ylipapin tuttava, meni ulos ja puhutteli portinvartijaa ja toi Pietarin sisäpuolelle.
John FinSTLK2 18:17  Palvelustyttö, joka vartioi porttia, sanoi Pietarille: "Etkö sinäkin ole tuon miehen opetuslapsia?" Hän sanoi: "En ole."
John FinSTLK2 18:18  Palvelijat ja käskyläiset olivat tehneet hiilivalkean, koska oli kylmä, ja seisoivat ja lämmittelivät. Myös Pietari seisoi heidän kanssaan lämmittelemässä.
John FinSTLK2 18:19  Ylipappi kyseli Jeesukselta hänen opetuslapsistaan ja opistaan.
John FinSTLK2 18:20  Jeesus vastasi hänelle: "Minä olen julkisesti puhunut maailmalle. Minä olen aina opettanut synagogassa ja pyhäkössä, joihin kaikki juutalaiset kokoontuvat, enkä ole puhunut mitään salassa.
John FinSTLK2 18:21  Miksi minulta kysyt? Kysy niiltä, jotka ovat kuulleet, mitä olen heille puhunut. Katso, he tietävät, mitä olen sanonut."
John FinSTLK2 18:22  Mutta kun hän oli tämän sanonut, löi eräs palvelija, joka seisoi vieressä, häntä kasvoihin sanoen: "Niinkö sinä vastaat ylipapille?"
John FinSTLK2 18:23  Jeesus vastasi hänelle: "Jos puhuin pahasti, näytä toteen, että se on pahaa, mutta jos oikein, miksi minua lyöt?"
John FinSTLK2 18:24  Hannas lähetti hänet sidottuna ylipappi Kaifaan luo.
John FinSTLK2 18:25  Mutta Simon Pietari seisoi lämmittelemässä. He sanoivat hänelle: "Etkö sinäkin ole hänen opetuslapsiaan?" Hän kielsi ja sanoi: "En ole."
John FinSTLK2 18:26  Eräs ylipapin palvelijoista, sen sukulainen, jolta Pietari oli sivaltanut pois korvan, sanoi: "Enkö minä nähnyt sinua puutarhassa hänen kanssaan?"
John FinSTLK2 18:27  Niin Pietari taas kielsi, ja siinä samassa lauloi kukko.
John FinSTLK2 18:28  He veivät Jeesuksen Kaifaan luota päämajaan, ja oli varhainen aamu. Mutta itse he eivät menneet sisälle päämajaan, etteivät saastuisi, vaan voisivat syödä pääsiäislammasta.
John FinSTLK2 18:29  Pilatus meni ulos heidän luokseen ja sanoi: "Mikä syytös teillä on tätä miestä vastaan?"
John FinSTLK2 18:30  He vastasivat ja sanoivat hänelle: "Jos tämä ei olisi pahantekijä, emme olisi luovuttaneet häntä sinulle."
John FinSTLK2 18:31  Pilatus sanoi heille: "Ottakaa te hänet ja tuomitkaa hänet lakinne mukaan." Juutalaiset sanoivat hänelle: "Meidän ei ole lupa tappaa ketään",
John FinSTLK2 18:32  että se Jeesuksen sana kävisi toteen, jonka hän oli sanonut antaessaan tietää, millaisella kuolemalla hän oli kuoleva.
John FinSTLK2 18:33  Pilatus meni taas sisälle päämajaan ja kutsui Jeesuksen ja sanoi hänelle: "Oletko sinä juutalaisten kuningas?"
John FinSTLK2 18:34  Jeesus vastasi hänelle: "Itsestäsikö sen sanot, vai ovatko muut sanoneet sen sinulle minusta?"
John FinSTLK2 18:35  Pilatus vastasi: "Olenko minä juutalainen? Oma kansasi ja ylipapit ovat antaneet sinut minulle. Mitä olet tehnyt?"
John FinSTLK2 18:36  Jeesus vastasi: "Minun kuninkuuteni ei ole tästä maailmasta. Jos minun kuninkuuteni olisi tästä maailmasta, palvelijani olisivat taistelleet, ettei minua olisi annettu juutalaisten käsiin, mutta nyt minun kuninkuuteni ei ole täältä."
John FinSTLK2 18:37  Pilatus sanoi hänelle: "Sinä siis olet kuningas?" Jeesus vastasi: "Sinä sen sanot, että minä olen kuningas. Sitä varten minä olen syntynyt ja sitä varten tullut maailmaan, että todistaisin totuuden puolesta. Jokainen, joka on totuudesta, kuulee minun ääneni."
John FinSTLK2 18:38  Pilatus sanoi hänelle: "Mikä on totuus?" Sen sanottuaan hän taas meni ulos juutalaisten luo ja sanoi heille: "Minä en löydä hänestä mitään syytä.
John FinSTLK2 18:39  Mutta teillä on tapana, että vapautan teille yhden pääsiäisenä. Tahdotteko siis, että vapautan teille juutalaisten kuninkaan?"
John FinSTLK2 18:40  He huusivat taas sanoen: "Älä häntä, vaan Barabbas!" Mutta Barabbas oli ryöväri.
Chapter 19
John FinSTLK2 19:1  Silloin Pilatus otti Jeesuksen ja ruoskitti hänet.
John FinSTLK2 19:2  Sotamiehet väänsivät kruunun orjantappuroista, panivat sen hänen päähänsä ja kietoivat hänet purppuraviittaan,
John FinSTLK2 19:3  ja sanoivat: "Terve, juutalaisten kuningas", ja löivät häntä kasvoihin.
John FinSTLK2 19:4  Pilatus meni taas ulos ja sanoi heille: "Katso, tuon hänet ulos teille tietääksenne, etten löydä hänestä mitään syytä."
John FinSTLK2 19:5  Niin Jeesus tuli ulos, orjantappurakruunu päässä ja purppuraviitta yllä. Pilatus sanoi heille: "Katso ihmistä!"
John FinSTLK2 19:6  Kun siis ylipapit ja palvelijat näkivät hänet, he huusivat sanoen: "Ristiinnaulitse, ristiinnaulitse!" Pilatus sanoi heille: "Ottakaa te hänet ja ristiinnaulitkaa, sillä minä en löydä hänestä mitään syytä."
John FinSTLK2 19:7  Juutalaiset vastasivat hänelle: "Meillä on laki, ja lain mukaan hänen pitää kuolla, koska hän on tehnyt itsensä Jumalan Pojaksi."
John FinSTLK2 19:8  Kun nyt Pilatus kuuli tämän sanan, hän pelkäsi vielä enemmän
John FinSTLK2 19:9  ja meni taas sisälle päämajaan ja sanoi Jeesukselle: "Mistä sinä olet?" Mutta Jeesus ei vastannut hänelle.
John FinSTLK2 19:10  Pilatus sanoi hänelle: "Etkö puhu minulle? Etkö tiedä, että minulla on valta ristiinnaulita sinut ja minulla on valta päästää sinut vapaaksi?"
John FinSTLK2 19:11  Jeesus vastasi: "Sinulla ei olisi mitään valtaa minuun, ellei sitä olisi annettu sinulle ylhäältä. Sen tähden sen synti on suurempi, joka luovutti minut sinulle."
John FinSTLK2 19:12  Tämän tähden Pilatus koetti vapauttaa hänet. Mutta juutalaiset huusivat sanoen: "Jos päästät hänet, et ole keisarin ystävä. Jokainen, joka tekee itsensä kuninkaaksi, asettuu keisaria vastaan."
John FinSTLK2 19:13  Kun Pilatus kuuli nämä sanat, hän antoi viedä Jeesuksen ulos ja istuutui tuomarinistuimelle, paikalle, jonka nimi on Lito-stroton, hepreaksi Gabbata.
John FinSTLK2 19:14  Oli pääsiäisen valmistuspäivä, noin kuudes tunti. Hän sanoi juutalaisille: "Katso, teidän kuninkaanne!"
John FinSTLK2 19:15  He huusivat: "Vie pois, vie pois, ristiinnaulitse hänet!" Pilatus sanoi heille: "Onko minun ristiinnaulittava teidän kuninkaanne?" Ylipapit vastasivat: "Meillä ei ole kuningasta, vaan keisari."
John FinSTLK2 19:16  Silloin hän luovutti hänet heille ja antoi ristiinnaulittavaksi, ja he ottivat Jeesuksen.
John FinSTLK2 19:17  Kantaen itse omaa ristiään hän meni ulos niin sanotulle Pääkallonpaikalle, jota sanotaan hepreaksi Golgataksi.
John FinSTLK2 19:18  Siellä he ristiinnaulitsivat hänet ja hänen kanssaan kaksi muuta, yhden kummallekin puolelle, ja Jeesuksen keskelle.
John FinSTLK2 19:19  Pilatus kirjoitti myös päällekirjoituksen ja kiinnitti sen ristiin. Siihen oli näin kirjoitettu: "Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas."
John FinSTLK2 19:20  Tämän päällekirjoituksen lukivat monet juutalaiset, sillä paikka, jossa Jeesus ristiinnaulittiin, oli lähellä kaupunkia. Se oli kirjoitettu hepreaksi, latinaksi ja kreikaksi.
John FinSTLK2 19:21  Juutalaisten ylipapit sanoivat Pilatukselle: "Älä kirjoita: 'Juutalaisten kuningas', vaan että hän on sanonut: 'Olen juutalaisten kuningas.'"
John FinSTLK2 19:22  Pilatus vastasi: "Minkä kirjoitin, sen kirjoitin."
John FinSTLK2 19:23  Kun sotamiehet olivat ristiinnaulinneet Jeesuksen, he ottivat hänen vaatteensa ja jakoivat ne neljään osaan, kullekin sotamiehelle osansa, sekä paidan. Mutta paita oli saumaton, kauttaaltaan ylhäältä asti kudottu.
John FinSTLK2 19:24  Sen tähden he sanoivat toisilleen: "Älkäämme leikatko sitä rikki, vaan heittäkäämme siitä arpaa, kenen se on oleva", että Raamattu kävisi toteen: "He jakoivat keskenään vaatteeni ja heittivät puvustani arpaa." Sotamiehet tekivät niin.
John FinSTLK2 19:25  Mutta Jeesuksen ristin ääressä seisoivat hänen äitinsä ja hänen äitinsä sisar Maria, Kloopaan vaimo, ja Maria Magdaleena.
John FinSTLK2 19:26  Kun Jeesus näki äitinsä ja sen opetuslapsen, jota hän rakasti, seisovan siinä vieressä, hän sanoi äidilleen: "Nainen, katso, poikasi!"
John FinSTLK2 19:27  Sitten hän sanoi opetuslapselle: "Katso, äitisi!" Siitä hetkestä opetuslapsi otti hänet luokseen.
John FinSTLK2 19:28  Sen jälkeen, kun Jeesus tiesi, että kaikki oli jo täytetty, hän sanoi, että Raamattu kävisi toteen: "Minun on jano."
John FinSTLK2 19:29  Siinä oli astia täynnä hapanviiniä. Niin he täyttivät hapanviinillä sienen ja panivat sen iisoppikorren päähän ja ojensivat sen hänen suunsa eteen.
John FinSTLK2 19:30  Kun nyt Jeesus oli ottanut hapanviinin, hän sanoi: "Se on täytetty", ja kallisti päänsä ja antoi henkensä.
John FinSTLK2 19:31  Koska silloin oli valmistuspäivä, niin – etteivät ruumiit jäisi ristille sapatiksi, sillä se sapatinpäivä oli suuri – juutalaiset pyysivät Pilatukselta, että ristiinnaulittujen sääriluut rikottaisiin ja ruumiit otettaisiin alas.
John FinSTLK2 19:32  Niin sotamiehet tulivat ja rikkoivat sääriluut ensin toiselta ja sitten toiselta hänen kanssaan ristiinnaulitulta.
John FinSTLK2 19:33  Mutta kun he tulivat Jeesuksen luo ja näkivät, että hän oli jo kuollut, he eivät rikkoneet hänen luitaan,
John FinSTLK2 19:34  vaan yksi sotamiehistä puhkaisi keihäällä hänen kylkensä, ja siitä vuoti heti verta ja vettä.
John FinSTLK2 19:35  Joka sen näki, on sen todistanut, ja hänen todistuksensa on tosi, ja hän tietää totta puhuvansa, että te uskoisitte.
John FinSTLK2 19:36  Sillä tämä tapahtui, että Raamattu kävisi toteen: "Älköön häneltä luuta rikottako."
John FinSTLK2 19:37  Vielä Raamattu sanoo toisessa kohdassa: "He luovat katseensa häneen, jonka ovat lävistäneet."
John FinSTLK2 19:38  Mutta sen jälkeen Joosef, joka oli Arimatiasta ja oli Jeesuksen opetuslapsi, vaikka salaa, juutalaisten pelosta, pyysi Pilatukselta saada ottaa Jeesuksen ruumiin, ja Pilatus salli sen. Hän tuli ja otti Jeesuksen ruumiin.
John FinSTLK2 19:39  Tuli myös Nikodeemus, joka ensi kerran oli tullut yöllä Jeesuksen luo, ja toi mirhan ja aloen seosta noin sata naulaa.
John FinSTLK2 19:40  He ottivat Jeesuksen ruumiin ja käärivät sen hyvänhajuisten yrttien kanssa käärinliinoihin, niin kuin juutalaisilla on tapana haudata.
John FinSTLK2 19:41  Sillä paikalla, missä hänet ristiinnaulittiin, oli puutarha, ja puutarhassa uusi hauta, johon ei vielä ollut pantu ketään.
John FinSTLK2 19:42  Siihen he nyt panivat Jeesuksen, koska oli juutalaisten valmistuspäivä ja hauta oli lähellä.
Chapter 20
John FinSTLK2 20:1  Mutta viikon ensimmäisenä päivänä Maria Magdaleena meni varhain, kun vielä oli pimeä, haudalle ja näki, että kivi oli otettu pois haudan suulta.
John FinSTLK2 20:2  Hän riensi pois ja tuli Simon Pietarin luo ja sen toisen opetuslapsen luo, joka oli Jeesukselle rakas, ja sanoi heille: "Ovat ottaneet Herran pois haudasta, emmekä tiedä, mihin ovat panneet hänet."
John FinSTLK2 20:3  Pietari ja se toinen opetuslapsi lähtivät ja menivät haudalle.
John FinSTLK2 20:4  He juoksivat molemmat yhdessä, mutta se toinen opetuslapsi juoksi edellä Pietaria nopeammin ja saapui ensin haudalle.
John FinSTLK2 20:5  Kun hän kurkisti sisälle, hän näki käärinliinat. Kuitenkaan hän ei mennyt sisälle.
John FinSTLK2 20:6  Simon Pietarikin tuli hänen perässään ja meni sisälle hautaan ja näki käärinliinat siellä.
John FinSTLK2 20:7  Hikiliina, joka oli ollut hänen päässään, ei ollut käärinliinojen joukossa, vaan erillään toisessa paikassa kokoon käärittynä.
John FinSTLK2 20:8  Silloin toinenkin opetuslapsi, joka oli tullut ensiksi haudalle, meni sisään, näki ja uskoi.
John FinSTLK2 20:9  Sillä he eivät vielä ymmärtäneet Raamattua, että hänen piti nousta kuolleista.
John FinSTLK2 20:11  Mutta Maria seisoi haudan edessä ja itki ulkopuolella. Kun hän näin itki, hän kurkisti hautaan
John FinSTLK2 20:12  ja näki kaksi enkeliä valkoisissa vaatteissa istumassa, toisen pääpuolessa ja toisen jalkapuolessa, siinä, missä Jeesuksen ruumis oli maannut.
John FinSTLK2 20:13  Nämä sanoivat hänelle: "Nainen, mitä itket?" Hän sanoi heille: "Ovat ottaneet pois Herrani, enkä tiedä, mihin ovat panneet hänet."
John FinSTLK2 20:14  Tämän sanottuaan hän kääntyi taaksepäin ja näki Jeesuksen seisovan siinä, eikä tiennyt, että se oli Jeesus.
John FinSTLK2 20:15  Jeesus sanoi hänelle: "Nainen, mitä itket? Ketä etsit?" Tämä luuli häntä puutarhuriksi ja sanoi hänelle: "Herra, jos sinä olet kantanut hänet pois, sano minulle, mihin olet hänet pannut, niin minä otan hänet."
John FinSTLK2 20:16  Jeesus sanoi hänelle: "Maria!" Tämä kääntyi ja sanoi hänelle hepreaksi: "Rabbuuni!" se on: opettaja.
John FinSTLK2 20:17  Jeesus sanoi hänelle: "Älä koske minuun, sillä en ole vielä mennyt ylös Isäni luo, mutta mene veljieni luo ja sano heille, että menen ylös, minun Isäni luo ja teidän Isänne luo, minun Jumalani luo ja teidän Jumalanne luo."
John FinSTLK2 20:18  Maria Magdaleena meni ja ilmoitti opetuslapsille, että hän oli nähnyt Herran ja että Herra oli hänelle näin sanonut.
John FinSTLK2 20:19  Samana päivänä, viikon ensimmäisenä, myöhään illalla, kun opetuslapset olivat koolla lukittujen ovien takana juutalaisten pelosta, Jeesus tuli ja seisoi heidän keskellään ja sanoi heille: "Rauha teille!"
John FinSTLK2 20:20  Sen sanottuaan hän näytti heille kätensä ja kylkensä. Opetuslapset iloitsivat nähdessään Herran.
John FinSTLK2 20:21  Niin Jeesus sanoi heille jälleen: "Rauha teille! Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minäkin teidät."
John FinSTLK2 20:22  Tämän sanottuaan hän puhalsi heidän päälleen ja sanoi heille: "Ottakaa Pyhä Henki.
John FinSTLK2 20:23  Joiden synnit annatte anteeksi, niille ne ovat anteeksi annetut. Joiden synnit pidätätte, niille ne ovat pidätetyt."
John FinSTLK2 20:24  Mutta Tuomas, jota sanottiin Didymokseksi, yksi niistä kahdestatoista, ei ollut heidän kanssaan, kun Jeesus tuli.
John FinSTLK2 20:25  Muut opetuslapset sanoivat hänelle: "Näimme Herran." Mutta hän sanoi heille: "Ellen näe hänen käsissään naulojen jälkiä ja pistä sormeani naulojen sijoihin ja pistä kättäni hänen kylkeensä, en usko."
John FinSTLK2 20:26  Kahdeksan päivän kuluttua hänen opetuslapsensa olivat taas sisällä, ja Tuomas oli heidän kanssaan. Jeesus tuli ovien ollessa lukittuina ja seisoi heidän keskellään ja sanoi: "Rauha teille!"
John FinSTLK2 20:27  Sitten hän sanoi Tuomaalle: "Ojenna sormesi tänne ja katso minun käsiäni, ja ojenna kätesi ja pistä se kylkeeni, äläkä ole epäuskoinen, vaan uskova."
John FinSTLK2 20:28  Tuomas vastasi ja sanoi hänelle: "Minun Herrani ja minun Jumalani!"
John FinSTLK2 20:29  Jeesus sanoi hänelle: "Sen tähden, että minut näit, sinä uskot. Autuaat ne, jotka eivät näe ja uskovat!"
John FinSTLK2 20:30  Paljon muitakin tunnustekoja, joita ei ole kirjoitettu tähän kirjaan, Jeesus teki opetuslastensa nähden,
John FinSTLK2 20:31  mutta nämä ovat kirjoitetut, että uskoisitte, että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä uskoessanne olisi elämä hänen nimessään.
Chapter 21
John FinSTLK2 21:1  Sen jälkeen Jeesus taas ilmestyi opetuslapsilleen Tiberiaan järven rannalla. Hän ilmestyi näin:
John FinSTLK2 21:2  Simon Pietari, Tuomas, jota sanottiin Didymokseksi, Natanael, joka oli Galilean Kaanasta, Sebedeuksen pojat sekä kaksi muuta hänen opetuslastaan olivat yhdessä.
John FinSTLK2 21:3  Simon Pietari sanoi heille: "Lähden kalaan." He sanoivat hänelle: "Mekin lähdemme kanssasi." Niin he lähtivät ja astuivat heti veneeseen, mutta eivät saaneet sinä yönä mitään.
John FinSTLK2 21:4  Kun oli jo aamu, Jeesus seisoi rannalla. Opetuslapset eivät kuitenkaan tienneet, että se oli Jeesus.
John FinSTLK2 21:5  Jeesus sanoi heille: "Lapset, onko teillä mitään syötävää?" He vastasivat hänelle: "Ei."
John FinSTLK2 21:6  Hän sanoi heille: "Heittäkää verkko oikealle puolelle venettä, niin saatte." He heittivät verkon, mutta eivät jaksaneet vetää sitä kalojen paljouden tähden.
John FinSTLK2 21:7  Silloin se opetuslapsi, jota Jeesus rakasti, sanoi Pietarille: "Se on Herra." Kun Simon Pietari kuuli, että se oli Herra, hän vyötti ympärilleen viittansa, sillä hän oli ilman vaatteita, ja heittäytyi järveen.
John FinSTLK2 21:8  Mutta muut opetuslapset tulivat veneellä ja vetivät perässään verkkoa kaloineen, sillä he eivät olleet maasta kauempana kuin noin kahdensadan kyynärän päässä.
John FinSTLK2 21:9  Kun he astuivat maihin, he näkivät siellä hiilloksen ja kalan sen päällä sekä leipää.
John FinSTLK2 21:10  Jeesus sanoi heille: "Tuokaa tänne kaloja, joita nyt saitte."
John FinSTLK2 21:11  Niin Simon Pietari astui veneeseen ja veti maalle verkon täynnä suuria kaloja, sata viisikymmentä kolme. Vaikka niitä oli niin paljon, verkko ei revennyt.
John FinSTLK2 21:12  Jeesus sanoi heille: "Tulkaa aamiaiselle." Mutta kukaan opetuslapsista ei rohjennut kysyä häneltä: "Kuka sinä olet?", koska he tiesivät, että se oli Herra.
John FinSTLK2 21:13  Jeesus meni, otti leivän ja antoi heille, ja samoin kalan.
John FinSTLK2 21:14  Tämä oli jo kolmas kerta, jolloin Jeesus noustuaan kuolleista ilmestyi opetuslapsilleen.
John FinSTLK2 21:15  Kun he olivat syöneet, Jeesus sanoi Simon Pietarille: "Simon, Joonan poika, rakastatko minua enemmän kuin nämä?" Hän vastasi hänelle: "Rakastan, Herra, sinä tiedät, että olet minulle rakas." Hän sanoi hänelle: "Ruoki minun karitsoitani."
John FinSTLK2 21:16  Hän sanoi hänelle taas toistamiseen: "Simon, Joonan poika, rakastatko minua?" Hän vastasi hänelle: "Rakastan, Herra, sinä tiedät, että olet minulle rakas." Hän sanoi hänelle: "Kaitse minun lampaitani."
John FinSTLK2 21:17  Hän sanoi hänelle kolmannen kerran: "Simon, Joonan poika, olenko minä sinulle rakas?" Pietari tuli murheelliseksi siitä, että hän kolmannen kerran sanoi hänelle: "Rakastatko minua?" ja vastasi hänelle: "Herra, sinä tiedät kaikki. Sinä tiedät, että rakastan sinua." Jeesus sanoi hänelle: "Ruoki minun lampaitani.
John FinSTLK2 21:18  Totisesti, totisesti sanon sinulle: kun olit nuori, vyötit itsesi ja kuljit, minne tahdoit. Mutta kun vanhenet, ojennat kätesi, ja sinut vyöttää toinen ja vie sinut, minne et tahdo."
John FinSTLK2 21:19  Mutta sen hän sanoi osoittaen, millaisella kuolemalla Pietari oli kirkastava Jumalaa. Tämän sanottuaan hän lausui hänelle: "Seuraa minua."
John FinSTLK2 21:20  Pietari kääntyi ja näki sen opetuslapsen seuraavan, jota Jeesus rakasti ja joka myös oli aterioitaessa nojannut hänen rintaansa vasten ja sanonut: "Herra, kuka kavaltajasi on?"
John FinSTLK2 21:21  Kun Pietari näki hänet, hän sanoi Jeesukselle: "Herra, kuinka hänen käy?"
John FinSTLK2 21:22  Jeesus sanoi hänelle: "Jos tahtoisin, että hän jää tänne siihen asti, kunnes tulen, mitä se sinua koskee? Seuraa sinä minua."
John FinSTLK2 21:23  Niin sellainen puhe levisi veljien keskuuteen, ettei se opetuslapsi kuole. Mutta Jeesus ei sanonut hänelle, ettei hän kuole, vaan: "Jos tahtoisin, että hän jää tänne siihen asti, kunnes tulen, mitä se sinua koskee?"
John FinSTLK2 21:24  Tämä on se opetuslapsi, joka todistaa näistä ja on nämä kirjoittanut, ja tiedämme, että hänen todistuksensa on tosi.
John FinSTLK2 21:25  On paljon muutakin, mitä Jeesus teki, ja jos se kohta kohdalta kirjoitettaisiin, luulen, etteivät koko maailmaan mahtuisi ne kirjat, jotka pitäisi kirjoittaa.