FinSTLK2017 - Matthew

Chapter 1

1:1  Jeesuksen Kristuksen, Daavidin pojan, Aabrahamin pojan, syntykirja.

1:2  Aabrahamille syntyi Iisak, Iisakille syntyi Jaakob, Jaakobille syntyi Juuda ja tämän veljet;

1:3  Juudalle syntyi Faares ja Sera Taamarista, Faareelle syntyi Esrom, Esromille syntyi Aram;

1:4  Aramille syntyi Aminadab, Aminadabille syntyi Nahasson, Nahassonille syntyi Salmon;

1:5  Salmonille syntyi Booas Raahabista, Booalle syntyi Oobed Ruutista, Oobedille syntyi Iisai;

1:6  Iisaille syntyi Daavid, kuningas. Daavidille syntyi Salomo Uurian vaimosta;

1:7  Salomolle syntyi Rehabeam, Rehabeamille syntyi Abia, Abialle syntyi Aasa;

1:8  Aasalle syntyi Joosafat, Joosafatille syntyi Jooram, Jooramille syntyi Ussia;

1:9  Ussialle syntyi Jootam, Jootamille syntyi Aahas, Aahaalle syntyi Hiskia;

1:10  Hiskialle syntyi Manasse, Manasselle syntyi Aamon, Aamonille syntyi Joosia;

1:11  Joosialle syntyi Jekonja ja tämän veljet Babyloniin siirtämisen aikoihin.

1:12  Babyloniin siirtämisen jälkeen Jekonjalle syntyi Sealtiel, Sealtielille syntyi Serubbaabel;

1:13  Serubbaabelille syntyi Abiud, Abiudille syntyi Eljakim, Eljakimille syntyi Asor;

1:14  Asorille syntyi Saadok, Saadokille syntyi Akim, Akimille syntyi Eliud;

1:15  Eliudille syntyi Eleasar, Eleasarille syntyi Mattan, Mattanille syntyi Jaakob;

1:16  Jaakobille syntyi Joosef, Marian mies, hänen, josta syntyi Jeesus, jota kutsutaan Kristukseksi.

1:17  Näin on sukupolvia Aabrahamista Daavidiin kaikkiaan neljätoista polvea, ja Daavidista Babyloniin siirtämiseen neljätoista polvea, ja Babyloniin siirtämisestä Kristukseen asti neljätoista polvea.

1:18  Jeesuksen Kristuksen syntyminen oli näin. Kun hänen äitinsä Maria oli kihlattu Joosefille, huomattiin hänen ennen heidän menoaan yhteen olevan raskaana Pyhästä Hengestä.

1:19  Mutta kun Joosef, hänen miehensä, oli hurskas, ja koska hän ei tahtonut saattaa häntä häpeään, hän aikoi hylätä hänet salaa.

1:20  Mutta kun hän tätä ajatteli, katso, hänelle ilmestyi unessa Herran enkeli, joka sanoi: "Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa luoksesi Mariaa, vaimoasi, sillä se, mikä hänessä on siinnyt, on Pyhästä Hengestä.

1:21  Hän on synnyttävä pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Jeesus, sillä hän on vapahtava kansansa heidän synneistään."

1:22  Tämä kaikki on tapahtunut, että kävisi toteen, minkä Herra on puhunut profeetan kautta, joka sanoo:

1:23  "Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ja tälle annetaan nimi Immanuel", mikä on käännettynä: Jumala meidän kanssamme.

1:24  Herättyään unesta Joosef teki, kuten Herran enkeli oli käskenyt hänen tehdä, ja otti vaimonsa luokseen

1:25  eikä yhtynyt häneen, ennen kuin Maria oli synnyttänyt pojan, ja hän antoi hänelle nimen Jeesus.

Chapter 2

2:1  Kun Jeesus oli syntynyt Juudean Beetlehemissä kuningas Herodeksen aikana, katso, tietäjiä tuli Idän mailta Jerusalemiin,

2:2  ja he sanoivat: "Missä on äsken syntynyt juutalaisten kuningas? Sillä me näimme hänen tähtensä Idän mailla ja olemme tulleet häntä kumartamaan."

2:3  Kun kuningas Herodes sen kuuli, hän hämmästyi ja koko Jerusalem hänen kanssaan.

2:4  Koottuaan kaikki kansan ylipapit ja kirjanoppineet, hän kyseli heiltä, missä Kristus oli syntyvä.

2:5  He sanoivat hänelle: "Juudean Beetlehemissä, sillä näin on kirjoitettu profeetan kautta:

2:6  'Sinä Beetlehem, sinä Juudan seutu, et suinkaan ole vähäisin Juudan ruhtinasten joukossa, sillä sinusta on lähtevä hallitsija, joka kaitsee kansaani Israelia.'"

2:7  Silloin Herodes kutsui tietäjät luokseen salaa ja tutki heiltä tarkasti, mihin aikaan tähti oli ilmestynyt

2:8  ja lähetti heidät Beetlehemiin sanoen: "Menkää ja tiedustelkaa tarkasti lasta, ja kun löydätte hänet, ilmoittakaa minulle, että minäkin tulisin häntä kumartamaan."

2:9  Kuultuaan kuninkaan sanat he lähtivät matkalle; ja katso, tähti, jonka he olivat nähneet Idän mailla, kulki heidän edellään, kunnes se tuli sen paikan päälle, jossa lapsi oli, ja pysähtyi siihen.

2:10  Nähdessään tähden he iloitsivat hyvin suurella ilolla.

2:11  Mentyään taloon he näkivät lapsen sekä Marian, hänen äitinsä, lankesivat maahan, kumarsivat häntä, avasivat aarteensa ja toivat hänelle lahjoja: kultaa, suitsuketta ja mirhaa.

2:12  Jumala kielsi heitä unessa Herodeksen luo palaamasta, ja he menivät toista tietä takaisin omaan maahansa.

2:13  Mutta heidän mentyään, katso, Herran enkeli ilmestyi Joosefille unessa ja sanoi: "Nouse, ota lapsi ja hänen äitinsä ja pakene Egyptiin, ja ole siellä siihen asti, kuin sinulle sanon; sillä Herodes on etsivä lasta surmatakseen hänet."

2:14  Noustuaan yöllä hän otti lapsen ja hänen äitinsä ja siirtyi Egyptiin.

2:15  Hän oli siellä Herodeksen kuolemaan asti, jotta kävisi toteen, minkä Herra on puhunut profeetan kautta, joka sanoo: "Egyptistä minä kutsuin Poikani."

2:16  Silloin Herodes nähtyään, että tietäjät olivat hänet pettäneet, vihastui suuresti ja lähetti tappamaan kaikki poikalapset Beetlehemistä ja koko sen ympäristöstä, kaksivuotiaat ja nuoremmat, sen mukaan kuin hän oli tiedustellut tarkasti aikaa tietäjiltä.

2:17  Silloin kävi toteen, mikä on puhuttu profeetta Jeremian kautta, joka sanoo:

2:18  "Ääni kuuluu Raamasta, itku ja suuri valitus. Raakel itkee lapsiaan eikä huoli lohdutuksesta, kun heitä ei enää ole."

2:19  Mutta kun Herodes oli kuollut, katso, Herran enkeli ilmestyi unessa Joosefille Egyptissä

2:20  ja sanoi: "Nouse, ota lapsi ja hänen äitinsä ja mene Israelin maahan, sillä ne, jotka etsivät lapsen henkeä, ovat kuolleet."

2:21  Hän nousi, otti lapsen ja hänen äitinsä ja meni Israelin maahan.

2:22  Mutta kuultuaan, että Arkelaus hallitsi Juudeaa isänsä Herodeksen jälkeen, hän pelkäsi mennä sinne. Hän sai unessa Jumalalta käskyn ja lähti Galilean alueelle.

2:23  Sinne tultuaan hän asettui asumaan kaupunkiin, jonka nimi on Nasaret; että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeettojen kautta, että hänet on kutsuttava Nasaretilaiseksi.

Chapter 3

3:1  Niinä päivinä tuli Johannes Kastaja ja saarnasi Juudean erämaassa

3:2  sanoen: "Muuttakaa mielenne, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle."

3:3  Hän on näet se, josta on puhuttu profeetta Jesajan kautta sanoen: "Airuen ääni kuuluu erämaassa: 'Valmistakaa Herralle tie, tehkää polut hänelle suoriksi.'"

3:4  Johanneksella oli puku kamelinkarvoista ja vyötäisillään nahkavyö, ja ruokana hänellä oli heinäsirkat ja kedon hunaja.

3:5  Silloin hänen luokseen vaelsi Jerusalem ja koko Juudea ja kaikki Jordanin ympäristö,

3:6  ja he saivat kasteen häneltä Jordanin virrassa, kun he tunnustivat syntinsä.

3:7  Mutta nähdessään paljon fariseuksia ja saddukeuksia tulevan kasteelle hän sanoi heille: "Te kyykäärmeitten sikiöt, kuka on neuvonut teitä pakenemaan tulevaa vihaa?

3:8  Tehkää sen tähden mielenmuutoksen soveliaita hedelmiä,

3:9  älkääkä luulko voivanne sanoa mielessänne: 'Onhan meillä isänä Aabraham'; sillä minä sanon teille, että Jumala voi näistä kivistä herättää lapsia Aabrahamille.

3:10  Kirves on jo pantu puiden juurelle. Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, hakataan siis pois ja heitetään tuleen.

3:11  Minä kastan teitä vedellä mielenmuutokseen, mutta se, joka minun jälkeeni tulee, on minua voimakkaampi, jonka sandaaleitakaan en ole kelvollinen kantamaan. Hän kastaa teitä Pyhällä Hengellä ja tulella.

3:12  Hänellä on viskimensä kädessään, ja hän puhdistaa puimatanterensa ja kokoaa vehnänjyvänsä aittaan, mutta ruumenet hän polttaa sammumattomassa tulessa."

3:13  Silloin Jeesus tuli Galileasta Jordanille Johanneksen luo hänen kastettavakseen.

3:14  Mutta tämä esteli häntä sanoen: "Minun tarvitsee saada sinulta kaste, ja sinä tulet minun luokseni!"

3:15  Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Salli nyt; sillä näin meidän sopii täyttää kaikki vanhurskaus." Silloin hän salli sen hänelle.

3:16  Kun Jeesus oli kastettu, hän nousi heti vedestä, ja katso, taivaat aukenivat, ja hän näki Jumalan Hengen tulevan alas kyyhkysenä ja laskeutuvan hänen päälleen,

3:17  ja katso, taivaista kuului ääni, joka sanoi: "Tämä on minun rakas Poikani, johon olen mieltynyt."

Chapter 4

4:1  Sitten Henki vei Jeesuksen ylös erämaahan perkeleen kiusattavaksi.

4:2  Kun Jeesus oli paastonnut neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, hänen tuli sen jälkeen nälkä.

4:3  Silloin kiusaaja tuli hänen luokseen ja sanoi hänelle: "Jos olet Jumalan Poika, käske näiden kivien muuttua leiviksi."

4:4  Mutta hän vastasi ja sanoi: "Kirjoitettu on: 'Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee.'"

4:5  Silloin perkele otti hänet kanssaan pyhään kaupunkiin ja asetti hänet pyhäkön harjalle

4:6  ja sanoi hänelle: "Jos olet Jumalan Poika, heittäydy tästä alas; sillä kirjoitettu on: 'Hän antaa enkeleilleen sinusta käskyn', ja: 'He kantavat sinua käsillään, ettet jalkaasi kiveen loukkaisi.'"

4:7  Jeesus sanoi hänelle: "Taas on kirjoitettu: 'Älä kiusaa Herraa, sinun Jumalaasi.'"

4:8  Taas perkele otti hänet kanssaan hyvin korkealle vuorelle ja näytti hänelle kaikki maailman valtakunnat ja niiden loiston

4:9  ja sanoi hänelle: "Tämän kaiken annan sinulle, jos lankeat eteeni ja rukoilet minua."

4:10  Silloin Jeesus sanoi hänelle: "Mene pois, saatana; sillä kirjoitettu on: 'Herraa, sinun Jumalaasi, pitää sinun kumartaen rukoilla ja häntä ainoaa palvella.'"

4:11  Silloin perkele jätti hänet; ja katso, enkeleitä tuli Jeesuksen luo, ja he palvelivat häntä.

4:12  Mutta kun Jeesus kuuli, että Johannes oli pantu vankeuteen, hän poistui Galileaan.

4:13  Hän jätti Nasaretin ja meni asumaan Kapernaumiin, joka on meren rannalla, Sebulonin ja Naftalin alueella,

4:14  että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetta Jesajan kautta, joka sanoo:

4:15  "Sebulonin maa ja Naftalin maa, meren tie, Jordanin tuonpuoleinen maa, pakanain Galilea –

4:16  kansa, joka pimeydessä istui, näki suuren valkeuden, ja jotka istuivat kuoleman maassa ja varjossa, niille koitti valkeus."

4:17  Siitä lähtien Jeesus rupesi saarnaamaan ja sanomaan: "Muuttakaa mielenne, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle."

4:18  Kulkiessaan Galilean järven rantaa hän näki kaksi veljestä, Simonin, jota kutsutaan Pietariksi, ja Andreaan, hänen veljensä, heittämässä verkkoa järveen; sillä he olivat kalastajia.

4:19  Hän sanoi heille: "Seuratkaa minua, niin teen teistä ihmisten kalastajia."

4:20  Heti he jättivät verkot ja seurasivat häntä.

4:21  Kulkiessaan siitä eteenpäin hän näki toiset kaksi veljestä, Jaakobin, Sebedeuksen pojan, ja Johanneksen, hänen veljensä, veneessä isänsä Sebedeuksen kanssa laittamassa verkkojaan kuntoon ja kutsui heidät.

4:22  He jättivät heti veneen ja isänsä ja seurasivat häntä.

4:23  Hän kierteli kautta koko Galilean, opetti heidän synagogissaan, saarnasi valtakunnan evankeliumia ja paransi kaikkia tauteja ja kaikkea sairautta, mitä kansassa oli.

4:24  Maine levisi hänestä koko Syyriaan, ja hänen luokseen tuotiin kaikkia sairaita, monenlaisten tautien ja vaivojen rasittamia, riivattuja, kuunvaihetautisia ja halvaantuneita; ja hän paransi heidät.

4:25  Häntä seurasi suuri kansan paljous Galileasta, Dekapolista, Jerusalemista, Juudeasta ja Jordanin toiselta puolen.

Chapter 5

5:1  Nähdessään kansanjoukot hän nousi vuorelle; ja kun hän oli istuutunut, hänen opetuslapsensa tulivat hänen luokseen,

5:2  ja hän avasi suunsa ja opetti heitä sanoen:

5:3  "Autuaita ovat hengessä köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta.

5:4  Autuaita ovat murheelliset, sillä he saavat lohdutuksen.

5:5  Autuaita ovat hiljaiset, sillä he saavat periä maan.

5:6  Autuaita ovat ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano, sillä heidät ravitaan.

5:7  Autuaita ovat laupiaat, sillä he saavat laupeuden.

5:8  Autuaita ovat puhdassydämiset, sillä he saavat nähdä Jumalan.

5:9  Autuaita ovat rauhantekijät, sillä heitä sanotaan Jumalan lapsiksi.

5:10  Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden tähden vainotaan, sillä heidän on taivasten valtakunta.

5:11  Autuaita olette te, kun ihmiset minun tähteni teitä solvaavat, vainoavat ja valehdellen puhuvat teistä kaikenlaista pahaa.

5:12  Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä teidän palkkanne on suuri taivaissa. Sillä samoin he vainosivat profeettoja, jotka olivat ennen teitä.

5:13  Te olette maan suola, mutta jos suola käy mauttomaksi, millä se saadaan suolaiseksi? Se ei enää kelpaa mihinkään muuhun kuin pois heitettäväksi ja ihmisten tallattavaksi.

5:14  Te olette maailman valo. Ylhäällä vuorella oleva kaupunki ei voi olla piilossa,

5:15  eikä lamppua sytytetä ja panna vakan alle, vaan lampunjalkaan, ja loistamaan kaikille huoneessa oleville.

5:16  Samoin loistakoon teidän valonne ihmisten edessä, että he näkisivät hyvät tekonne ja ylistäisivät Isäänne, joka on taivaissa.

5:17  Älkää luulko, että olen tullut Lakia tai Profeettoja kumoamaan; en ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään.

5:18  Sillä totisesti sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, laista ei katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennen kuin kaikki on tapahtunut.

5:19  Sen tähden joka purkaa yhdenkään näistä pienimmistä käskyistä ja sillä tavalla opettaa ihmisiä, kutsutaan pienimmäksi taivasten valtakunnassa, mutta joka niitä noudattaa ja niin opettaa, kutsutaan suureksi taivasten valtakunnassa.

5:20  Sillä sanon teille: ellei teidän vanhurskautenne ole paljon suurempi kuin kirjanoppineiden ja fariseusten, ette pääse taivasten valtakuntaan.

5:21  Te olette kuulleet sanotuksi vanhoille: 'Älä tapa', ja: 'Joka tappaa, se on ansainnut tuomion.'

5:22  Mutta minä sanon teille: jokainen, joka vihastuu veljeensä, on ansainnut tuomion; ja joka sanoo veljelleen: 'Sinä kelvoton', on ansainnut Suuren neuvoston tuomion; ja joka sanoo: 'Sinä hullu', on ansainnut helvetin tulen.

5:23  Sen tähden, jos tuot lahjaasi alttarille ja siellä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan,

5:24  jätä lahjasi siihen alttarin eteen, ja käy ensin sopimassa veljesi kanssa, ja tule sitten uhraamaan lahjasi.

5:25  Suostu pian sopimaan riitapuolesi kanssa, niin kauan kuin vielä olet hänen kanssaan tiellä, ettei riitapuolesi vetäisi sinua tuomarin eteen ja tuomari antaisi sinua oikeudenpalvelijalle, ja ettei sinua pantaisi vankilaan.

5:26  Totisesti sanon sinulle: sieltä et pääse, ennen kuin maksat viimeisenkin rovon.

5:27  Te olette kuulleet sanotuksi: 'Älä tee huorin.'

5:28  Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista himoiten häntä, on jo sydämessään tehnyt huorin hänen kanssaan.

5:29  Jos sinun oikea silmäsi viettelee sinua, repäise se pois ja heitä luotasi. Sillä sinulle on parempi, että yksi jäsenistäsi joutuu hukkaan, kuin että koko ruumiisi heitetään helvettiin.

5:30  Jos sinun oikea kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä luotasi. Sillä sinulle on parempi, että yksi jäsenistäsi joutuu hukkaan, kuin että koko ruumiisi heitetään helvettiin.

5:31  On sanottu: 'Joka hylkää vaimonsa, antakoon hänelle erokirjan.'

5:32  Mutta minä sanon teille: jokainen, joka hylkää vaimonsa muun kuin huoruuden tähden, saattaa hänet tekemään huorin, ja joka nai hylätyn, tekee huorin.

5:33  Vielä olette kuulleet sanotuksi vanhoille: 'Älä vanno väärin', ja: 'Täytä Herralle valasi.'

5:34  Mutta minä sanon teille: älkää ensinkään vannoko, älkää taivaan kautta, sillä se on Jumalan valtaistuin,

5:35  älkääkä maan kautta, sillä se on hänen jalkojensa astinlauta, älkää myöskään Jerusalemin kautta, sillä se on suuren Kuninkaan kaupunki;

5:36  äläkä vanno pääsi kautta, sillä sinä et voi yhtään hiusta tehdä valkeaksi etkä mustaksi;

5:37  vaan olkoon teidän puheenne: 'On, on', tai: 'ei, ei.' Se, mitä siihen lisätään, on pahasta.

5:38  Olette kuulleet sanotuksi: 'Silmä silmästä ja hammas hampaasta.'

5:39  Mutta minä sanon teille: älkää tehkö pahalle vastarintaa, vaan jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle toinenkin.

5:40  Jos joku tahtoo käydä kanssasi oikeutta ja ottaa paitasi, anna hänen saada viittasikin,

5:41  ja jos joku pakottaa sinua yhden virstan matkalle, kulje hänen kanssaan kaksi.

5:42  Anna sille, joka sinulta anoo, äläkä käännä selkääsi sille, joka pyytää sinulta lainaa.

5:43  Olette kuulleet sanotuksi: 'Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihollistasi.'

5:44  Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihollisianne, siunatkaa niitä, jotka teitä kiroavat, tehkää hyvää niille, jotka teitä vihaavat, ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä parjaavat ja vainoavat,

5:45  että olisitte Isänne lapsia, joka on taivaissa. Sillä hän antaa aurinkonsa koittaa niin pahoille kuin hyvillekin, ja antaa sataa sekä väärille että vanhurskaille.

5:46  Jos te näet rakastatte niitä, jotka teitä rakastavat, mikä palkka teille on siitä tuleva? Eivätkö publikaanitkin tee samoin?

5:47  Jos osoitatte ystävällisyyttä ainoastaan veljillenne, mitä erinomaista siinä teette? Eivätkö pakanatkin tee samoin?

5:48  Olkaa siis te täydelliset, niin kuin teidän Isänne taivaissa on täydellinen."

Chapter 6

6:1  "Varokaa, ettette harjoita almujen antamista ihmisten edessä, että he teitä katselisivat, muuten ette saa palkkaa Isältänne, joka on taivaissa.

6:2  Sen tähden, kun annat almuja, älä soitata torvea edelläsi, kuten tekopyhät tekevät synagogissa ja kaduilla saadakseen ylistystä ihmisiltä. Totisesti minä sanon teille: he ovat saaneet palkkansa.

6:3  Vaan kun sinä annat almun, älköön vasen kätesi tietäkö, mitä oikea kätesi tekee,

6:4  että almusi olisi salassa, ja Isäsi, joka salassa näkee, maksaa sinulle.

6:5  Kun rukoilette, älkää olko kuin tekopyhät; sillä mielellään he seisovat ja rukoilevat synagogissa ja katujen kulmissa, että ihmiset näkisivät heidät. Totisesti sanon teille: he ovat saaneet palkkansa.

6:6  Vaan sinä, kun rukoilet, mene kammioosi ja sulje ovesi ja rukoile Isääsi, joka on salassa, ja Isäsi, joka salassa näkee, maksaa sinulle.

6:7  Kun rukoilette, älkää tyhjiä hokeko kuin pakanat, jotka luulevat, että heitä heidän monisanaisuutensa tähden kuullaan.

6:8  Älkää siis olko heidän kaltaisiaan, sillä teidän Isänne kyllä tietää, mitä tarvitsette, ennen kuin te häneltä anottekaan.

6:9  Rukoilkaa siis te näin: Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi;

6:10  tulkoon sinun valtakuntasi; tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa;

6:11  anna meille tänä päivänä jokapäiväinen leipämme;

6:12  ja anna meille syntimme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet;

6:13  äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta, sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen.

6:14  Sillä jos annatte anteeksi ihmisille heidän rikoksensa, niin taivaallinen Isänne myös antaa teille anteeksi.

6:15  Mutta jos ette anna ihmisille anteeksi, myöskään teidän Isänne ei anna anteeksi teidän rikoksianne.

6:16  Kun paastoatte, älkää olko synkkiä kuten tekopyhät, sillä he tekevät kasvonsa surkeiksi, että ihmiset näkisivät heidän paastoavan. Totisesti sanon teille: he ovat saaneet palkkansa.

6:17  Vaan kun sinä paastoat, voitele pääsi ja pese kasvosi,

6:18  etteivät paastoamistasi näkisi ihmiset, vaan Isäsi, joka on salassa; ja Isäsi, joka salassa näkee, maksaa sinulle julkisesti.

6:19  Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle, missä koi ja ruoste turmelevat ja missä varkaat murtautuvat sisään ja varastavat.

6:20  Vaan kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen, missä ei koi eikä ruoste turmele ja missä varkaat eivät murtaudu sisään eivätkä varasta.

6:21  Sillä siellä, missä aarteesi on, on myös sydämesi.

6:22  Silmä on ruumiin lamppu. Jos siis silmäsi on terve, koko ruumiisi on valaistu.

6:23  Mutta jos silmäsi on sokea, koko ruumiisi on pimeä. Jos siis se valo, joka sinussa on, on pimeyttä, kuinka suuri onkaan pimeys!

6:24  Kukaan ei voi palvella kahta herraa, sillä hän on joko tätä vihaava ja toista rakastava tai tähän liittyvä ja toista halveksiva. Ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa.

6:25  Sen tähden sanon teille: älkää murehtiko hengestänne, mitä söisitte tai mitä joisitte, älkääkä ruumiistanne, mitä päällenne pukisitte. Eikö henki ole enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet?

6:26  Katselkaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä eivätkä leikkaa eivätkä kokoa aittoihin, ja teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ettekö te ole niitä paljoa suurempiarvoiset?

6:27  Kuka teistä voi murehtimisellaan lisätä ikäänsä edes yhden kyynärän verran?

6:28  Mitä te murehditte vaatteista? Katselkaa kedon liljoja, kuinka ne kasvavat: ne eivät tee työtä eivätkä kehrää.

6:29  Kuitenkin sanon teille: Salomo ei ollut kaikessa loistossaan niin vaatetettu kuin yksi niistä.

6:30  Jos siis Jumala näin vaatettaa kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna heitetään uuniin, eikö paljoa ennemmin teitä, te vähäuskoiset?

6:31  Älkää siis murehtiko sanoen: 'Mitä syömme?' tai: 'Mitä juomme?' tai: 'Millä itsemme vaatetamme?'

6:32  Sillä tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Taivaallinen Isänne kyllä tietää teidän kaikkea tätä tarvitsevan.

6:33  Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan, niin kaikki tämä teille lisäksi annetaan.

6:34  Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä, sillä huominen päivä pitää murheen itsestään. Riittää kullekin päivälle oma vaivansa."

Chapter 7

7:1  "Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi.

7:2  Millä tuomiolla te näet tuomitsette, sillä teidät tuomitaan; ja millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan.

7:3  Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa parrua omassa silmässäsi?

7:4  Tai kuinka saatat sanoa veljellesi: 'Anna, minä otan rikan silmästäsi', ja katso, parru on omassa silmässäsi?

7:5  Sinä tekopyhä, ota ensin parru omasta silmästäsi, ja sitten näet ottaa rikan veljesi silmästä.

7:6  Älkää antako pyhää koirille, älkääkä heittäkö helmiänne sikojen eteen, etteivät ne tallaisi niitä jalkoihinsa, kääntyisi ja repisi teitä.

7:7  Anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan.

7:8  Sillä jokainen anova saa, etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan.

7:9  Vai kuka teistä on se ihminen, joka antaa pojalleen kiven, kun tämä pyytää häneltä leipää,

7:10  tai kun hän pyytää kalaa, antaako hän hänelle käärmeen?

7:11  Jos siis te, jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljoa ennemmin teidän Isänne, joka on taivaissa, antaa hyvää niille, jotka sitä häneltä anovat!

7:12  Sen tähden, kaikki, mitä tahdotte ihmisten teille tekevän, tehkää myös te samoin heille, sillä tämä on Laki ja Profeetat.

7:13  Menkää ahtaasta portista sisälle. Sillä se portti on avara ja tie leveä, joka vie kadotukseen, ja monta on, jotka siitä sisälle menevät.

7:14  Mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät.

7:15  Varokaa vääriä profeettoja, jotka tulevat luoksenne lammasten vaatteissa, mutta sisältä ovat raatelevia susia.

7:16  Heidän hedelmistään te tunnette heidät. Kootaanko orjantappuroista viinirypäleitä ja ohdakkeista viikunoita?

7:17  Näin jokainen hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, mutta huono puu tekee pahoja hedelmiä.

7:18  Hyvä puu ei voi tuottaa pahoja hedelmiä eikä huono puu tuottaa hyviä hedelmiä.

7:19  Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, hakataan pois ja heitetään tuleen.

7:20  Niin siis tunnette heidät heidän hedelmistään.

7:21  Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee Isäni tahdon, joka on taivaissa.

7:22  Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö sinun nimesi kautta profetoineet, sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?'

7:23  Silloin lausun heille julki: 'En ole koskaan teitä tuntenut. Menkää pois minun luotani, te laittomuuden tekijät.'

7:24  Sen tähden jokainen, joka kuulee nämä minun sanani ja noudattaa niitä, on verrattavissa viisaaseen mieheen, joka rakensi talonsa kalliolle.

7:25  Satoi, virrat tulvivat, tuulet puhalsivat ja syöksyivät tuota taloa vastaan, mutta se ei sortunut, sillä se oli kalliolle perustettu.

7:26  Mutta jokainen, joka kuulee nämä minun sanani eikä tee niiden mukaan, on verrattavissa tyhmään mieheen, joka rakensi talonsa hiekalle.

7:27  Satoi, virrat tulvivat, tuulet puhalsivat ja syöksyivät taloa vastaan, ja se luhistui, ja sen luhistuminen oli suuri."

7:28  Kun Jeesus lopetti nämä puheet, olivat kansanjoukot hämmästyksissään hänen opetuksestaan,

7:29  sillä hän opetti heitä niin kuin se, jolla on valta, eikä niin kuin heidän kirjanoppineensa.

Chapter 8

8:1  Kun hän astui alas vuorelta, häntä seurasi paljon kansaa.

8:2  Katso, tuli spitaalinen mies ja lankesi maahan hänen eteensä ja sanoi: "Herra, jos tahdot, sinä voit minut puhdistaa."

8:3  Niin hän ojensi kätensä, kosketti häntä ja sanoi: "Minä tahdon; puhdistu." Heti hän puhdistui spitaalistaan.

8:4  Jeesus sanoi hänelle: "Katso, ettet puhu tästä kenellekään, vaan mene ja näytä itsesi papille, ja uhraa lahja, jonka Mooses on säätänyt, todistukseksi heille."

8:5  Kun hän oli saapunut Kapernaumiin, hänen luokseen tuli sadanpäällikkö ja rukoili häntä

8:6  ja sanoi: "Herra, palvelijani makaa kotona halvaantuneena ja on kovissa vaivoissa."

8:7  Hän sanoi hänelle: "Minä tulen ja parannan hänet."

8:8  Mutta sadanpäällikkö vastasi ja sanoi: "Herra, en ole sen arvoinen, että tulisit kattoni alle, vaan sano ainoastaan sana ja palvelijani paranee.

8:9  Sillä minäkin olen vallanalainen mies, ja minulla on sotilaita käskyni alla, ja sanon tälle: 'Mene', ja hän menee, ja toiselle: 'Tule', ja hän tulee, ja orjalleni: 'Tee tämä', ja hän tekee."

8:10  Kuultuaan tämän Jeesus ihmetteli ja sanoi niille, jotka häntä seurasivat: "Totisesti sanon teille: en ole kenelläkään Israelissa tavannut näin suurta uskoa.

8:11  Mutta sanon teille: monet tulevat idästä ja lännestä ja aterioivat Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin kanssa taivasten valtakunnassa,

8:12  mutta valtakunnan lapset heitetään ulkopuolelle pimeyteen. Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys."

8:13  Jeesus sanoi sadanpäällikölle: "Mene. Kuten olet uskonut, tapahtukoon sinulle." Palvelija parani sillä hetkellä.

8:14  Kun Jeesus tuli Pietarin kotiin, hän näki hänen anoppinsa makaavan kuumeessa.

8:15  Hän koski tämän käteen, ja kuume lähti hänestä, ja hän nousi ja palveli heitä.

8:16  Illan tultua hänen luokseen tuotiin monta riivattua. Hän ajoi henget ulos sanalla, ja kaikki sairaat hän paransi,

8:17  jotta kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetta Jesajan kautta, joka sanoo: "Hän otti päälleen sairautemme ja kantoi tautimme."

8:18  Mutta kun Jeesus näki paljon kansaa ympärillään, hän käski lähteä toiselle rannalle.

8:19  Eräs kirjanoppinut tuli ja sanoi hänelle: "Opettaja, minä seuraan sinua, minne menetkin."

8:20  Jeesus sanoi hänelle: "Ketuilla on luolat ja taivaan linnuilla pesät, mutta Ihmisen Pojalla ei ole, mihin hän päänsä kallistaisi."

8:21  Eräs toinen hänen opetuslapsistaan sanoi hänelle: "Herra, salli minun ensin käydä hautaamassa isäni."

8:22  Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Seuraa minua, ja anna kuolleiden haudata kuolleensa."

8:23  Astuttuaan veneeseen hänen opetuslapsensa seurasivat häntä.

8:24  Katso, järvellä tapahtui suuri järistys, niin että vene peittyi aaltoihin, mutta hän nukkui.

8:25  Hänen opetuslapsensa menivät hänen luokseen ja herättivät hänet sanoen: "Herra, pelasta meidät, me hukumme."

8:26  Hän sanoi heille: "Te vähäuskoiset, miksi olette pelkureita?" Silloin hän nousi ja nuhteli tuulia ja järveä, ja tuli täysin tyyntä.

8:27  Ihmiset ihmettelivät ja sanoivat: "Millainen tämä on, kun sekä tuulet että meri häntä tottelevat?"

8:28  Kun hän tuli toiselle rannalle, gadaralaisten alueelle, häntä vastaan tuli kaksi pahojen henkien vaivaamaa, jotka olivat lähteneet haudoista ja olivat kovin raivoisia, niin ettei kukaan voinut kulkea sitä tietä.

8:29  Katso, he huusivat sanoen: "Mitä sinulla on meidän kanssamme tekemistä, sinä Jumalan Poika? Oletko tullut tänne vaivaamaan meitä ennen aikaa?"

8:30  Etäällä heistä oli suuri sikalauma laitumella.

8:31  Niin riivaajat pyysivät häntä sanoen: "Jos ajat meidät pois, lähetä meidät sikalaumaan."

8:32  Hän sanoi niille: "Menkää." Silloin ne lähtivät heistä ja menivät sikoihin. Katso, koko lauma syöksyi jyrkännettä alas järveen ja hukkui veteen.

8:33  Mutta paimentajat pakenivat, menivät kaupunkiin ja ilmoittivat kaiken, myös sen, miten riivattujen oli käynyt.

8:34  Katso, koko kaupunki lähti tapaamaan Jeesusta ja kun he näkivät hänet, he kehottivat häntä poistumaan alueeltaan.

Chapter 9

9:1  Sitten hän astui veneeseen, meni jälleen toiselle rannalle ja tuli omaan kaupunkiinsa.

9:2  Katso, hänen luokseen tuotiin halvaantunut mies, joka makasi vuoteella. Kun Jeesus näki heidän uskonsa, hän sanoi halvaantuneelle: "Poikani, ole turvallisella mielellä; sinun syntisi ovat sinulle anteeksiannetut."

9:3  Katso, muutamat kirjanoppineista sanoivat mielessään: "Tämä pilkkaa."

9:4  Mutta Jeesus ymmärsi heidän ajatuksensa ja sanoi: "Miksi ajattelette pahaa sydämessänne?

9:5  Sillä kumpi on helpompaa sanoa: 'Syntisi ovat sinulle anteeksiannetut', vai sanoa: 'Nouse ja kävele'?

9:6  Mutta tietääksenne, että Ihmisen Pojalla on valta maan päällä antaa synnit anteeksi, niin" – hän sanoi halvaantuneelle – "nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi."

9:7  Hän nousi ja lähti kotiinsa.

9:8  Mutta kun kansanjoukot sen näkivät, he ihmettelivät ja ylistivät Jumalaa, joka oli antanut sellaisen vallan ihmisille.

9:9  Kulkiessaan siitä ohi Jeesus näki miehen, jonka nimi oli Matteus, istumassa tulliasemalla ja sanoi hänelle: "Seuraa minua." Noustuaan tämä seurasi häntä.

9:10  Hänen aterioidessaan tämän kodissa tapahtui, katso, että tuli monta publikaania ja syntistä, ja he aterioivat Jeesuksen ja hänen opetuslastensa kanssa.

9:11  Kun fariseukset näkivät sen, he sanoivat hänen opetuslapsilleen: "Miksi opettajanne syö publikaanien ja syntisten kanssa?"

9:12  Mutta kun Jeesus sen kuuli, hän sanoi: "Terveet eivät tarvitse parantajaa, vaan sairaat.

9:13  Mutta menkää ja oppikaa, mitä tämä on: 'Laupeutta minä tahdon enkä uhria.' Sillä en ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä."

9:14  Silloin Johanneksen opetuslapset tulivat hänen luokseen ja sanoivat: "Miksi me ja fariseukset paastoamme paljon, mutta sinun opetuslapsesi eivät paastoa?"

9:15  Niin Jeesus sanoi heille: "Eiväthän häävieraat voi surra, niin kauan kuin ylkä on heidän kanssaan? Mutta päivät tulevat, jolloin ylkä otetaan heiltä pois, ja silloin he paastoavat.

9:16  Ei kukaan pane vanuttamattomasta kankaasta paikkaa vanhaan viittaan, sillä sellainen täytetilkku repii palan viitasta, ja reikä tulee pahemmaksi.

9:17  Eikä nuorta viiniä lasketa vanhoihin leileihin. Muuten leilit halkeavat, ja viini vuotaa pois, ja leilit turmeltuvat. Nuori viini sitä vastoin lasketaan uusiin leileihin, ja [silloin] molemmat säilyvät."

9:18  Kun hän tätä heille puhui, katso, eräs [synagogan] esimies tuli ja kumartui maahan hänen eteensä ja sanoi: "Tyttäreni kuoli juuri äsken, mutta tule ja pane kätesi hänen päälleen, niin hän virkoaa."

9:19  Jeesus nousi ja seurasi häntä opetuslapsineen.

9:20  Katso, nainen, joka oli sairastanut verenvuotoa kaksitoista vuotta, tuli takaapäin ja kosketti hänen viittansa tupsua.

9:21  Sillä hän sanoi itsekseen: "Jos vain saan koskettaa hänen viittaansa, tulen terveeksi."

9:22  Jeesus kääntyi, näki hänet ja sanoi: "Tyttäreni, ole turvallisin mielin; uskosi on tehnyt sinut terveeksi." Sillä hetkellä nainen tuli terveeksi.

9:23  Kun Jeesus tuli esimiehen taloon ja näki huilunsoittajat ja hälisevän väkijoukon,

9:24  hän sanoi: "Menkää pois, sillä tyttö ei ole kuollut, vaan nukkuu." Mutta he nauroivat hänelle.

9:25  Kun väkijoukko oli ajettu ulos, hän meni sisälle ja tarttui hänen käteensä; ja tyttö nousi.

9:26  Sanoma tästä levisi koko sille seudulle.

9:27  Kun Jeesus kulki sieltä, häntä seurasi kaksi sokeaa huutaen ja sanoen: "Daavidin poika, armahda meitä."

9:28  Hänen mentyään taloon sokeat tulivat hänen luokseen, ja Jeesus sanoi heille: "Uskotteko, että voin sen tehdä?" He sanoivat hänelle: "Uskomme, Herra."

9:29  Silloin hän kosketti heidän silmiään ja sanoi: "Tapahtukoon teille uskonne mukaan."

9:30  Heidän silmänsä aukenivat, ja Jeesus varoitti heitä vakavasti sanoen: "Katsokaa, ettei kukaan saa tästä tietää."

9:31  Mutta he menivät pois ja levittivät hänen mainettaan koko sille seudulle.

9:32  Katso, näiden lähdettyä tuotiin hänen luokseen mykkä mies, jossa oli riivaaja.

9:33  Kun riivaaja oli ajettu ulos, mykkä puhui, ja kansa ihmetteli sanoen: "Tällaista ei ole Israelissa koskaan ilmennyt."

9:34  Mutta fariseukset sanoivat: "Riivaajien päämiehen voimalla hän ajaa ulos riivaajia."

9:35  Jeesus vaelsi kaikki kaupungit ja kylät, opetti heidän synagogissaan, saarnasi valtakunnan evankeliumia ja paransi kaikkia tauteja ja kaikenlaista sairautta.

9:36  Nähdessään kansanjoukot hänen tuli heitä sääli, kun he olivat nääntyneet ja hylätyt kuin lampaat, joilla ei ole paimenta.

9:37  Silloin hän sanoi opetuslapsilleen: "Eloa on paljon, mutta työmiehiä vähän.

9:38  Rukoilkaa siis elon Herraa, että hän lähettäisi työmiehiä elonkorjuuseensa."

Chapter 10

10:1  Hän kutsui ne kaksitoista opetuslastaan ja antoi heille vallan ajaa ulos saastaisia henkiä ja parantaa kaikenlaisia tauteja ja kaikenlaista sairautta.

10:2  Nämä ovat niiden kahdentoista apostolin nimet: ensimmäinen oli Simon, jota kutsuttiin Pietariksi, ja Andreas, hänen veljensä, sitten Jaakob Sebedeuksen poika, ja Johannes, hänen veljensä,

10:3  Filippos ja Bartolomeos, Tuomas ja Matteus, publikaani, Jaakob, Alfeoksen poika, ja Lebbeus, lisänimeltä Taddeus,

10:4  Simon Kananeus ja Juudas Iskariot, sama, joka hänet kavalsi.

10:5  Nämä kaksitoista Jeesus lähetti ja käski heitä sanoen: "Älköön tienne viekö pakanoiden luo, älkääkä menkö samarialaisten kaupunkiin,

10:6  vaan menkää ennemmin Israelin huoneen kadonneiden lammasten luo,

10:7  ja kulkiessanne saarnatkaa ja sanokaa: 'Taivasten valtakunta on tullut lähelle.'

10:8  Parantakaa sairaita, puhdistakaa spitaalisia, herättäkää kuolleita, ajakaa ulos pahoja henkiä. Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa.

10:9  Älkää varustako itsellenne kultaa, älkää hopeaa älkääkä vaskea vyöhönne,

10:10  älkää laukkua matkalle, älkää kahta paitaa, älkää sandaaleja älkääkä sauvaa; sillä työmies on ruokansa arvoinen.

10:11  Ja mihin kaupunkiin tai kylään tulettekin, tutkikaa, kuka siellä on kelvollinen, ja jääkää hänen luokseen, kunnes sieltä lähdette.

10:12  Tullessanne taloon tervehtikää sitä.

10:13  Jos talo on kelvollinen, tulkoon sille rauhanne, mutta jos se ei ole kelvollinen, palatkoon rauhanne teille takaisin.

10:14  Missä teitä ei oteta vastaan eikä teidän sanojanne kuulla, lähtekää pois siitä talosta tai siitä kaupungista ja pudistakaa tomu jaloistanne.

10:15  Totisesti sanon teille: Sodoman ja Gomorran maan on tuomiopäivänä oleva helpompi kuin sen kaupungin.

10:16  Katso, minä lähetän teidät kuin lampaat susien keskelle; olkaa siis älykkäitä kuin käärmeet ja viattomia kuin kyyhkyset.

10:17  Kavahtakaa ihmisiä, sillä he jättävät teidät tuomioistuimiin, ja synagogissaan he teitä ruoskivat,

10:18  ja teitä viedään maaherrojen ja kuningasten eteen minun tähteni todistukseksi heille ja pakanoille.

10:19  Mutta kun he jättävät teidät oikeuteen, älkää murehtiko, miten tai mitä puhuisitte, sillä teille annetaan sillä hetkellä, mitä puhutte.

10:20  Sillä ette te itse puhu, vaan Isänne Henki puhuu teissä.

10:21  Veli antaa veljensä kuolemaan ja isä lapsensa, ja lapset nousevat vanhempiaan vastaan ja tappavat heitä.

10:22  Te olette kaikkien vihaamia minun nimeni tähden, mutta joka kestää loppuun asti, se pelastuu.

10:23  Kun teitä vainotaan yhdessä kaupungissa, paetkaa toiseen, sillä totisesti sanon teille: te ette ehdi saada työtänne päätökseen kaikissa Israelin kaupungeissa, ennen kuin Ihmisen Poika tulee.

10:24  Opetuslapsi ei ole opettajaansa parempi, eikä palvelija parempi isäntäänsä.

10:25  Opetuslapselle riittää, että hänelle käy kuin hänen opettajalleen, ja palvelijalle, että hänelle käy kuin hänen isännälleen. Jos he ovat sanoneet isäntää beelsebubiksi, kuinka paljoa ennemmin hänen perheväkeään!

10:26  Älkää siis pelätkö heitä. Sillä ei ole mitään peitettyä, mikä ei tule paljastetuksi, eikä mitään salattua, mikä ei tule tunnetuksi.

10:27  Minkä sanon teille pimeässä, se puhukaa valossa. Minkä kuulette korvaanne puhuttavan, se julistakaa katoilta.

10:28  Älkääkä pelätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, mutta eivät voi tappaa sielua, vaan ennemmin pelätkää häntä, joka voi sekä sielun että ruumiin hukuttaa helvettiin.

10:29  Eikö kahta varpusta myydä yhteen ropoon? Eikä yksikään niistä putoa maahan ilman Isäänne.

10:30  Ovatpa kaikki päänne hiuksetkin luetut.

10:31  Älkää siis pelätkö; te olette suurempiarvoiset kuin monta varpusta.

10:32  Sen tähden, jokaisen, joka tunnustaa minut ihmisten edessä, minäkin tunnustan Isäni edessä, joka on taivaissa.

10:33  Mutta sen, joka kieltää minut ihmisten edessä, minäkin kiellän Isäni edessä, joka on taivaissa.

10:34  Älkää luulko, että olen tullut tuomaan rauhaa maan päälle; en ole tullut tuomaan rauhaa, vaan miekan.

10:35  Sillä olen tullut 'nostamaan pojan riitaan isäänsä vastaan ja tyttären äitiään vastaan ja miniän anoppiaan vastaan;

10:36  ja ihmisen vihamiehiksi tulevat hänen omat perhekuntalaisensa.'

10:37  Se, joka rakastaa isäänsä tai äitiään enemmän kuin minua, ei ole minulle kelvollinen; ja se, joka rakastaa poikaansa tai tytärtään enemmän kuin minua, ei ole minulle kelvollinen,

10:38  ja se, joka ei ota ristiään ja seuraa minua, ei ole minulle kelvollinen.

10:39  Se, joka löytää elämänsä, kadottaa sen, ja se, joka kadottaa elämänsä minun tähteni, löytää sen.

10:40  Se, joka ottaa luokseen teidät, ottaa luokseen minut; ja se, joka ottaa luokseen minut, ottaa luokseen hänet, joka on minut lähettänyt.

10:41  Se, joka ottaa profeetan luokseen profeetan nimen tähden, saa profeetan palkan, ja se, joka ottaa vanhurskaan luokseen vanhurskaan nimen tähden, saa vanhurskaan palkan.

10:42  Kuka hyvänsä antaa yhdelle näistä pienistä maljallisen kylmää vettä hänen juodakseen opetuslapsen nimen tähden, totisesti sanon teille: hän ei kadota palkkaansa."

Chapter 11

11:1  Sitten kun Jeesus oli antanut kahdelletoista opetuslapselleen kaikki nämä käskyt, hän lähti sieltä opettamaan ja saarnaamaan heidän kaupunkeihinsa.

11:2  Mutta kun Johannes vankilassa ollessaan kuuli Kristuksen teot, hän lähetti kaksi opetuslastaan

11:3  sanomaan hänelle: "Oletko sinä se tuleva, vai odotammeko toista?"

11:4  Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Menkää ja kertokaa Johannekselle, mitä kuulette ja näette:

11:5  sokeat saavat näkönsä, rammat kävelevät, spitaaliset puhdistuvat, kuurot kuulevat, kuolleita herätetään, ja köyhille julistetaan evankeliumia.

11:6  Autuas on se, joka ei loukkaannu minuun."

11:7  Kun he olivat menneet, Jeesus alkoi puhua kansalle Johanneksesta: "Mitä lähditte erämaahan katselemaan? Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?

11:8  Vai mitä lähditte katsomaan? Ihmistäkö, hienoihin vaatteisiin pukeutunutta? Katso, hienopukuiset ovat kuningasten taloissa.

11:9  Vai mitä te lähditte katsomaan? Profeettaako? Totisesti, minä sanon teille: hän on enemmän kuin profeetta.

11:10  Sillä hän on se, josta on kirjoitettu: 'Katso, minä lähetän enkelini edelläsi, ja hän on valmistava tiesi sinun eteesi.'

11:11  Totisesti sanon teille: ei ole vaimoista syntyneiden joukosta noussut suurempaa kuin Johannes Kastaja, mutta vähäisin taivasten valtakunnassa on suurempi kuin hän.

11:12  Mutta Johannes Kastajan päivistä tähän asti hyökätään taivasten valtakuntaa vastaan, ja hyökkääjät tempaavat sen itselleen.

11:13  Sillä kaikki Profeetat ja Laki ovat ennustaneet Johannekseen asti,

11:14  mutta jos tahdotte ottaa vastaan: hän on Elia, joka oli tuleva.

11:15  Jolla on korvat, se kuulkoon.

11:16  Mutta mihin vertaan tämän sukupolven? Se on lasten kaltainen, jotka istuvat toreilla ja huutavat toisilleen

11:17  sanoen: 'Soitimme teille huilua, ettekä karkeloineet, veisasimme itkuvirsiä, ettekä valittaneet.'

11:18  Sillä Johannes tuli, hän ei syö eikä juo, ja he sanovat: 'Hänessä on riivaaja.'

11:19  Ihmisen Poika tuli, hän syö ja juo, ja he sanovat: 'Katso ylensyöjää ja viininjuojaa, publikaanien ja syntisten ystävää!' Mutta Viisauden lapset julistavat hänet vanhurskaaksi."

11:20  Sitten hän rupesi nuhtelemaan niitä kaupunkeja, joissa useimmat hänen voimalliset tekonsa olivat tapahtuneet, siitä, etteivät ne olleet muuttaneet mieltään:

11:21  "Voi sinua, Korasin! Voi sinua, Beetsaida! Sillä jos ne voimalliset teot, jotka ovat tapahtuneet teissä, olisivat tapahtuneet Tyyrossa ja Siidonissa, nämä jo aikaa sitten olisivat säkissä ja tuhkassa muuttaneet mielensä.

11:22  Mutta sanon teille: Tyyron ja Siidonin on tuomiopäivänä oleva helpompi kuin teidän.

11:23  Sinä, Kapernaum, korotetaankohan sinut taivaaseen? Helvettiin sinun on astuttava alas. Sillä jos ne voimalliset teot, jotka ovat tapahtuneet sinussa, olisivat tapahtuneet Sodomassa, se seisoisi vielä tänäkin päivänä.

11:24  Kuitenkin sanon teille: Sodoman maan on tuomiopäivänä oleva helpompi kuin sinun."

11:25  Siihen aikaan Jeesus vielä puhui ja sanoi: "Ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, että olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä ja ilmoittanut ne lapsenmielisille.

11:26  Niin, Isä, sillä näin on ollut otollista sinun edessäsi.

11:27  Kaiken on Isäni antanut minun haltuuni, eikä kukaan muu tunne Poikaa kuin Isä, eikä Isää tunne kukaan muu kuin Poika ja se, kenelle Poika tahtoo hänet ilmoittaa.

11:28  Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekevät ja taakkojen kantajat, niin minä annan teille levon.

11:29  Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä olen lempeä ja nöyrä sydämeltä, niin löydätte levon sieluillenne.

11:30  Sillä minun ikeeni on hyvä, ja minun taakkani on kevyt."

Chapter 12

12:1  Siihen aikaan Jeesus kulki sapattina viljavainioiden halki, ja hänen opetuslapsillaan oli nälkä, ja he rupesivat poimimaan tähkiä ja syömään.

12:2  Mutta kun fariseukset sen näkivät, he sanoivat hänelle: "Katso, opetuslapsesi tekevät, mitä ei ole lupa tehdä sapattina."

12:3  Hän sanoi heille: "Ettekö ole lukeneet, mitä Daavid teki, kun hänellä ja hänen tovereillaan oli nälkä,

12:4  kuinka hän meni Jumalan huoneeseen, ja kuinka he söivät näkyleivät, joita ei hänen eikä hänen toveriensa ollut lupa syödä, vaan ainoastaan pappien?

12:5  Tai ettekö ole lukeneet Laista, että papit sapattina pyhäkössä rikkovat sapatin ja ovat kuitenkin syyttömiä?

12:6  Mutta sanon teille: tässä on se, joka on enemmän kuin pyhäkkö.

12:7  Mutta jos tietäisitte, mitä tämä on: 'Laupeutta minä tahdon enkä uhria', ette tuomitsisi syyttömiä.

12:8  Sillä Ihmisen Poika on sapatinkin herra."

12:9  Sitten hän lähti sieltä ja tuli heidän synagogaansa.

12:10  Katso, siellä oli mies, jonka käsi oli kuivettunut. Niin he kysyivät häneltä sanoen: "Onko luvallista parantaa sapattina?" nostaakseen syytteen häntä vastaan.

12:11  Mutta hän sanoi heille: "Kuka teistä on se mies, joka ei, jos hänen ainoa lampaansa putoaa sapattina kuoppaan, tartu siihen ja nosta sitä ylös?

12:12  Kuinka paljon suurempiarvoinen onkaan ihminen kuin lammas! Sen tähden sapattina on lupa tehdä hyvää."

12:13  Sitten hän sanoi miehelle: "Ojenna kätesi!" Ja hän ojensi, ja se tuli entiselleen, terveeksi kuten toinenkin.

12:14  Niin fariseukset lähtivät ulos ja pitivät neuvoa häntä vastaan surmatakseen hänet.

12:15  Mutta kun Jeesus huomasi sen, hän väistyi sieltä. Monet seurasivat häntä, ja hän paransi heidät kaikki.

12:16  Hän varoitti vakavasti heitä tuomasta häntä julki,

12:17  jotta kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetta Jesajan kautta, joka sanoo:

12:18  "Katso, palvelijani, jonka olen valinnut, rakkaani, johon sieluni on mielistynyt; panen Henkeni hänen päälleen, ja hän on julistava oikeutta pakanoille.

12:19  Ei hän riitele eikä huuda, ei hänen ääntänsä kuule kukaan kaduilla.

12:20  Särjettyä ruokoa hän ei muserra, ja suitsevaa lampunsydäntä hän ei sammuta, kunnes hän saattaa oikeuden voittoon.

12:21  Hänen nimeensä pakanat panevat toivonsa."

12:22  Silloin tuotiin hänen luokseen riivattu mies, sokea ja mykkä, ja hän paransi hänet, niin että sokea ja mykkä sekä puhui että näki.

12:23  Kaikki kansa hämmästyi ja sanoi: "Eiköhän tämä ole Daavidin poika?"

12:24  Mutta kun fariseukset sen kuulivat, he sanoivat: "Tämä ei aja riivaajia ulos kenenkään muun kuin Beelsebulin, riivaajien päämiehen, voimalla."

12:25  Mutta hän tiesi heidän ajatuksensa ja sanoi heille: "Jokainen valtakunta, joka riitautuu itsensä kanssa, joutuu autioksi, eikä mikään kaupunki tai talo, joka riitautuu itsensä kanssa, pysy pystyssä.

12:26  Jos nyt saatana ajaa ulos saatanan, hän on riitautunut itsensä kanssa, kuinka siis hänen valtakuntansa pysyy pystyssä?

12:27  Jos minä Beelsebulilla ajan ulos riivaajia, kenellä teidän lapsenne ajavat niitä ulos? Niinpä he tulevat olemaan teidän tuomarinne.

12:28  Mutta jos minä Jumalan Hengellä ajan ulos riivaajia, silloin Jumalan valtakunta on tullut teidän luoksenne.

12:29  Tai miten kukaan voi mennä väkevän taloon ja ryöstää hänen tavaransa, ellei hän ensin sido väkevää? Vasta sitten hän ryöstää tyhjäksi hänen talonsa.

12:30  Se, joka ei ole minun kanssani, on minua vastaan; ja joka ei kanssani kokoa, se hajottaa.

12:31  Sen tähden sanon teille: jokainen synti ja pilkka annetaan ihmisille anteeksi, mutta Hengen pilkkaa ei anneta anteeksi.

12:32  Jos joku sanoo sanan Ihmisen Poikaa vastaan, hänelle annetaan anteeksi, mutta jos joku sanoo jotakin Pyhää Henkeä vastaan, hänelle ei anneta anteeksi, ei tässä maailmassa eikä tulevassa.

12:33  Joko tehkää puu hyväksi ja sen hedelmä hyväksi, tai tehkää puu huonoksi ja sen hedelmä huonoksi; sillä hedelmästä puu tunnetaan.

12:34  Te kyykäärmeitten sikiöt, kuinka saattaisitte puhua hyvää, kun itse olette pahoja? Sillä sydämen kyllyydestä suu puhuu.

12:35  Hyvä ihminen tuo hyvän runsaudesta esille hyvää, ja paha ihminen tuo pahan runsaudesta esille pahaa.

12:36  Mutta sanon teille: jokaisesta turhasta sanasta, minkä ihmiset puhuvat, heidän pitää tehdä tili tuomiopäivänä.

12:37  Sillä sanoistasi sinut julistetaan vanhurskaaksi, ja sanoistasi sinut tuomitaan syylliseksi."

12:38  Silloin muutamat kirjanoppineista ja fariseuksista vastasivat hänelle sanoen: "Opettaja, tahdomme nähdä sinulta merkin."

12:39  Mutta hän vastasi heille ja sanoi: "Tämä paha ja avion rikkova sukupolvi etsii merkkiä, mutta sille ei anneta muuta merkkiä kuin profeetta Joonan merkki.

12:40  Sillä niin kuin Joona oli merieläimen vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin myös Ihmisen Poika on oleva maan povessa kolme päivää ja kolme yötä.

12:41  Niiniven miehet nousevat tuomiolle yhdessä tämän sukupolven kanssa ja tuomitsevat sen kadotukseen, sillä he muuttivat mielensä Joonan saarnan vaikutuksesta, ja katso, tässä on enemmän kuin Joona.

12:42  Etelän kuningatar on heräävä tuomiolle tämän sukupolven kanssa ja tuomitsee sen kadotukseen; sillä hän tuli maan ääristä kuulemaan Salomon viisautta, ja katso, tässä on enemmän kuin Salomo.

12:43  Kun saastainen henki lähtee ihmisestä, se kuljeskelee vedettömiä seutuja ja etsii lepoa eikä löydä.

12:44  Silloin se sanoo: 'Palaan huoneeseeni, josta lähdin.' Kun se tulee, se löytää huoneen tyhjänä ja lakaistuna ja kaunistettuna.

12:45  Silloin se menee ja ottaa mukaansa seitsemän muuta henkeä, pahempaa kuin se itse, ja ne tulevat sisään ja asuvat siellä. Sen ihmisen viimeiset tulevat pahemmiksi kuin ensimmäiset. Niin käy myös tälle pahalle sukukunnalle."

12:46  Hänen vielä puhuessaan kansanjoukoille, katso, hänen äitinsä ja veljensä seisoivat ulkona tahtoen puhutella häntä.

12:47  Joku sanoi hänelle: "Katso, sinun äitisi ja veljesi seisovat ulkona ja tahtovat puhutella sinua."

12:48  Mutta hän vastasi ja sanoi sille, joka sen hänelle sanoi: "Kuka on äitini, ja keitä ovat veljeni?"

12:49  Hän ojensi kätensä opetuslastensa puoleen ja sanoi: "Katso, äitini ja veljeni!

12:50  Sillä jokainen, joka tekee taivaallisen Isäni tahdon, on veljeni, sisareni ja äitini."

Chapter 13

13:1  Tuona päivänä Jeesus lähti asunnostaan ja istuutui järven rannalle.

13:2  Hänen luokseen kokoontui paljon kansaa. Sen tähden hän astui veneeseen ja istuutui, ja kaikki kansa seisoi rannalla.

13:3  Hän puhui heille paljon vertauksilla ja sanoi: "Katso, kylväjä lähti kylvämään.

13:4  Hänen kylväessään muutamat siemenet putosivat tien viereen, ja linnut tulivat ja söivät ne.

13:5  Toiset putosivat kallioperälle, jossa niillä ei ollut paljon maata, ja ne nousivat heti oraalle, kun niillä ei ollut syvää maata.

13:6  Mutta auringon noustua ne paahtuivat, ja kun niillä ei ollut juurta, ne kuivuivat.

13:7  Toiset taas putosivat orjantappuroihin, ja orjantappurat nousivat ja tukahduttivat ne.

13:8  Toiset putosivat hyvään maahan ja antoivat sadon, mitkä sata, mitkä kuusikymmentä, mitkä kolmekymmentä jyvää.

13:9  Jolla on korvat, se kuulkoon."

13:10  Hänen opetuslapsensa tulivat ja sanoivat hänelle: "Minkä tähden sinä puhut heille vertauksilla?"

13:11  Hän vastasi ja sanoi: "Sen tähden, että teidän on annettu tuntea taivasten valtakunnan salaisuudet, mutta heidän ei ole annettu.

13:12  Sillä sille, jolla on, annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin, mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, mikä hänellä on.

13:13  Sen tähden puhun heille vertauksilla, jotta näkevät eivät näe ja kuulevat eivät kuule eivätkä ymmärrä.

13:14  Heille toteutuu Jesajan ennustus, joka sanoo: 'Kuulemalla kuulkaa, älkääkä ymmärtäkö, ja näkemällä nähkää, älkääkä käsittäkö.

13:15  Sillä paatunut on tämän kansan sydän, ja korvillaan he haluttomasti kuulevat, ja silmänsä he ovat ummistaneet, etteivät näkisi silmillään, eivät kuulisi korvillaan, eivät ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten heitä parantaisi.'

13:16  Mutta autuaat ovat teidän silmänne, koska ne näkevät, ja korvanne, koska ne kuulevat.

13:17  Sillä totisesti sanon teille: monet profeetat ja vanhurskaat ovat halunneet nähdä, mitä näette, eivätkä ole nähneet, ja kuulla, mitä kuulette, eivätkä ole kuulleet.

13:18  Kuulkaa te siis vertaus kylväjästä:

13:19  Kun joku kuulee valtakunnan sanan eikä ymmärrä, niin paholainen tulee ja tempaa sen pois, mikä hänen sydämeensä kylvettiin. Tämä on se, mikä kylvettiin tien viereen.

13:20  Mikä kallioperälle kylvettiin, on se, joka kuulee sanan ja heti ottaa sen ilolla vastaan;

13:21  mutta hänellä ei ole juurta itsessään, vaan hän kestää vain jonkin aikaa, ja kun tulee ahdistus tai vaino sanan tähden, hän heti lankeaa pois.

13:22  Mikä taas orjantappuroihin kylvettiin, on se, joka kuulee sanan, mutta tämän maailman huoli ja rikkauden petollisuus tukahduttavat sanan, ja hän tulee hedelmättömäksi.

13:23  Mutta mikä hyvään maahan kylvettiin, on se, joka kuulee sanan, ymmärtää sen ja myös kantaa hedelmää ja tekee, mikä sata jyvää, mikä kuusikymmentä, mikä kolmekymmentä."

13:24  Toisen vertauksen hän esitti heille sanoen: "Taivasten valtakunta on miehen kaltainen, joka kylvi hyvän siemenen peltoonsa.

13:25  Mutta ihmisten nukkuessa hänen vihamiehensä tuli ja kylvi juolavehnää vehnän joukkoon ja meni pois.

13:26  Kun laiho kasvoi ja teki hedelmää, silloin juolavehnäkin tuli näkyviin.

13:27  Perheenisännän palvelijat tulivat ja sanoivat hänelle: 'Herra, etkö kylvänyt peltoosi hyvää siementä? Mistä siihen on tullut juolavehnää?'

13:28  Hän sanoi heille: 'Sen on vihamies tehnyt.' Niin palvelijat sanoivat hänelle: 'Tahdotko, että menemme ja kokoamme sen?'

13:29  Mutta hän sanoi: 'En, ettette juolavehnää kootessanne repisi sen mukana vehnääkin.

13:30  Antakaa molempien kasvaa yhdessä elonleikkuuseen asti; ja elonaikana sanon leikkaajille: Kootkaa ensin juolavehnä ja sitokaa se kimppuihin poltettavaksi, mutta vehnä korjatkaa minun aittaani.'"

13:31  Vielä toisen vertauksen hän esitti heille sanoen: "Taivasten valtakunta on sinapinsiemenen kaltainen, jonka mies otti ja kylvi peltoonsa.

13:32  Se on kaikista kylvösiemenistä pienin, mutta kun se on kasvanut, se on suurin puutarhakasveista ja tulee puuksi, niin että taivaan linnut tulevat ja tekevät pesänsä sen oksille."

13:33  Hän puhui heille vertauksen: "Taivasten valtakunta on hapatteen kaltainen, jonka nainen otti ja sekoitti kolmeen vakalliseen jauhoja, kunnes kaikki happani."

13:34  Tämän kaiken Jeesus puhui kansalle vertauksilla, ja ilman vertausta hän ei heille puhunut,

13:35  jotta kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetan kautta, joka sanoo: "Minä avaan suuni vertauksiin, julistan sen, mikä on ollut salassa maailman perustamisesta asti."

13:36  Sitten hän laski kansan luotaan ja meni asuntoonsa, ja hänen opetuslapsensa tulivat hänen luokseen ja sanoivat: "Selitä meille vertaus pellon juolavehnästä."

13:37  Niin hän vastasi ja sanoi: "Hyvän siemenen kylväjä on Ihmisen Poika.

13:38  Pelto on maailma; mutta hyvä siemen on valtakunnan lapsia, juolavehnät taas ovat paholaisen lapsia.

13:39  Vihamies, joka ne kylvi, on perkele, elonkorjuu on maailman loppu, ja leikkaajat ovat enkeleitä.

13:40  Kuten juolavehnät kootaan ja tulessa poltetaan, niin tapahtuu maailman lopussa.

13:41  Ihmisen Poika lähettää enkelinsä, ja he kokoavat hänen valtakunnastaan kaikki, jotka ovat pahennukseksi ja tekevät laittomuutta,

13:42  ja heittävät heidät tuliseen uuniin; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.

13:43  Silloin vanhurskaat loistavat Isänsä valtakunnassa kuin aurinko. Jolla on korvat, kuulkoon.

13:44  Taivasten valtakunta on peltoon kätketyn aarteen kaltainen, jonka mies löysi ja kätki. Siitä iloissaan hän meni ja myi kaikki, mitä hänellä oli, ja osti pellon.

13:45  Vielä taivasten valtakunta on kuin kauppias, joka etsi kalliita helmiä,

13:46  ja löydettyään yhden kallisarvoisen helmen hän meni ja myi kaikki, mitä hänellä oli, ja osti sen.

13:47  Vielä taivasten valtakunta on nuotan kaltainen, joka heitettiin mereen, ja se kokosi kaikkia kaloja.

13:48  Kun se tuli täyteen, he vetivät sen rannalle, istuutuivat ja kokosivat hyvät astioihin, mutta kelvottomat he heittivät pois.

13:49  Näin on maailman lopussa: enkelit lähtevät ja erottavat pahat vanhurskaista

13:50  ja heittävät heidät tuliseen uuniin. Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.

13:51  Oletteko ymmärtäneet tämän kaiken?" He vastasivat hänelle: "Olemme."

13:52  Hän sanoi heille: "Niin jokainen kirjanoppinut, josta on tullut taivasten valtakunnan opetuslapsi, on perheenisännän kaltainen, joka tuo aarrekammiostaan esille uutta ja vanhaa."

13:53  Tapahtui, että lopetettuaan nämä vertaukset Jeesus lähti sieltä.

13:54  Hän tuli kotikaupunkiinsa ja opetti heitä heidän synagogassaan, niin että he hämmästyivät ja sanoivat: "Mistä hänellä on tämä viisaus ja nämä voimateot?

13:55  Eikö tämä ole se rakentajan poika? Eikö hänen äitinsä ole nimeltään Maria ja hänen veljensä Jaakob, Joosef, Simon ja Juudas?

13:56  Eivätkö hänen sisarensa ole kaikki meidän luonamme? Mistä sitten hänellä on tämä kaikki?"

13:57  He loukkaantuivat häneen. Mutta Jeesus sanoi heille: "Profeetta ei ole halveksittu muualla kuin kotikaupungissaan ja kodissaan."

13:58  Mutta hän ei tehnyt siellä monta voimatekoa heidän epäuskonsa tähden.

Chapter 14

14:1  Siihen aikaan neljännesruhtinas Herodes kuuli puhuttavan Jeesuksesta.

14:2  Hän sanoi palvelijoilleen: "Se on Johannes Kastaja. Hän on noussut kuolleista, ja sen tähden nämä voimat vaikuttavat hänessä."

14:3  Sillä Herodes oli ottanut Johanneksen kiinni, kahlehtinut hänet ja pannut vankilaan veljensä Filippoksen vaimon, Herodiaan, tähden.

14:4  Sillä Johannes oli sanonut hänelle: "Sinun ei ole lupa pitää häntä."

14:5  Herodes olisi tahtonut tappaa Johanneksen, mutta pelkäsi kansaa, sillä he pitivät häntä profeettana.

14:6  Mutta kun Herodeksen syntymäpäivä tuli, tanssi Herodiaan tytär heidän edessään, ja se miellytti Herodesta.

14:7  Sen tähden hän valalla vannoen lupasi antaa hänelle, mitä ikinä hän anoisi.

14:8  Äitinsä yllyttämänä hän sanoi: "Anna tuoda minulle tänne lautasella Johannes Kastajan pää."

14:9  Silloin kuningas tuli murheelliseksi, mutta valansa ja pöytävieraiden tähden hän käski antaa sen.

14:10  Hän lähetti lyömään Johannekselta pään poikki vankilassa.

14:11  Hänen päänsä tuotiin lautasella ja annettiin tytölle, ja tämä vei sen äidilleen.

14:12  Hänen opetuslapsensa tulivat ja ottivat hänen ruumiinsa ja hautasivat hänet. He menivät ja ilmoittivat asian Jeesukselle.

14:13  Kun Jeesus sen kuuli, hän lähti sieltä veneellä autioon paikkaan, yksinäisyyteen. Kun kansa sai siitä kuulla, se meni jalkaisin kaupungeista hänen jälkeensä.

14:14  Poistuessaan Jeesus näki paljon kansaa, ja hänen tuli heitä sääli, ja hän paransi heidän sairaansa.

14:15  Mutta kun ilta tuli, hänen opetuslapsensa menivät hänen luokseen ja sanoivat: "Tämä paikka on autio, ja on jo myöhä. Laske siis kansa luotasi, että he menisivät kyliin ostamaan itselleen ruokaa."

14:16  Mutta Jeesus sanoi heille: "Heidän ei tarvitse mennä pois, antakaa te heille syödä."

14:17  He sanoivat hänelle: "Meillä ei ole täällä muuta kuin viisi leipää ja kaksi kalaa."

14:18  Mutta hän sanoi: "Tuokaa ne tänne minulle."

14:19  Hän käski kansan asettua ruohikolle, otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi ylös taivaaseen, siunasi, mursi ja antoi leivät opetuslapsilleen, ja opetuslapset antoivat kansalle.

14:20  Kaikki söivät ja tulivat ravituiksi. Sitten he keräsivät jääneet palaset, kaksitoista täyttä korillista.

14:21  Niitä, jotka aterioivat, oli noin viisituhatta miestä, lisäksi naisia ja lapsia.

14:22  Heti hän vaati opetuslapsiaan astumaan veneeseen ja kulkemaan edeltä toiselle rannalle, sillä aikaa kun hän laski kansan luotaan.

14:23  Laskettuaan kansan hän nousi vuorelle yksinäisyyteen rukoilemaan. Kun ilta tuli, hän oli siellä yksinään.

14:24  Mutta vene oli jo keskellä merta aaltojen ahdistamana, sillä tuuli oli vastainen.

14:25  Mutta neljännellä yövartiolla Jeesus tuli heidän luokseen kävellen järven päällä.

14:26  Kun opetuslapset näkivät hänen kävelevän järven päällä, he pelästyivät ja sanoivat: "Se on aave", ja huusivat pelosta.

14:27  Mutta Jeesus puhutteli heitä heti ja sanoi: "Olkaa turvallisella mielellä, Minä olen; älkää pelätkö."

14:28  Pietari vastasi hänelle ja sanoi: "Jos se olet sinä, Herra, niin käske minun tulla luoksesi veden päällä."

14:29  Hän sanoi: "Tule." Pietari astui veneestä ja käveli veden päällä mennäkseen Jeesuksen luo.

14:30  Mutta huomatessaan voimakkaan tuulen hän pelästyi, alkoi vajota ja huusi sanoen: "Herra, pelasta minut."

14:31  Niin Jeesus ojensi heti kätensä, tarttui häneen ja sanoi hänelle: "Vähäuskoinen, miksi epäilit?"

14:32  Kun he olivat astuneet veneeseen, tuuli asettui.

14:33  Niin veneessä olijat tulivat kumartamaan häntä ja sanoivat: "Totisesti sinä olet Jumalan Poika."

14:34  Mentyään yli he tulivat maihin Genetsaretiin.

14:35  Kun paikkakunnan miehet tunsivat hänet, he lähettivät sanan koko ympäristöön, ja hänen luokseen tuotiin kaikki sairaat.

14:36  He pyysivät häneltä, että vain saisivat koskea hänen viittansa tupsuun, ja kaikki, jotka koskivat, paranivat.

Chapter 15

15:1  Silloin fariseuksia ja kirjanoppineita tuli Jerusalemista Jeesuksen luo, ja he sanoivat:

15:2  "Miksi opetuslapsesi rikkovat vanhinten perinnäissääntöä? Sillä he eivät pese käsiään, kun syövät leipää."

15:3  Mutta hän vastasi ja sanoi heille: "Miksi te itse rikotte Jumalan käskyn perinnäissääntönne tähden?

15:4  Sillä Jumala on antanut käskyn sanoen: 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi', ja: 'Joka kiroaa isäänsä tai äitiään, sen pitää kuolemalla kuoleman.'

15:5  Mutta te sanotte: Joka sanoo isälleen tai äidilleen: 'Se, minkä sinä olisit ollut minulta saava, on annettu uhrilahjaksi', sen ei tarvitse kunnioittaa isäänsä eikä äitiään.

15:6  Niin olette tehneet Jumalan sanan tyhjäksi perinnäissääntönne tähden.

15:7  Te tekopyhät, oikein Jesaja on teistä ennustanut sanoen:

15:8  'Tämä kansa lähestyy minua suullaan ja kunnioittaa minua huulillaan, mutta heidän sydämensä on kaukana minusta,

15:9  mutta turhaan he palvelevat minua opettaen oppeja, jotka ovat ihmiskäskyjä.'"

15:10  Hän kutsui kansan luokseen ja sanoi heille: "Kuulkaa ja ymmärtäkää.

15:11  Ihmistä ei saastuta se, mikä menee suusta sisään, vaan se, mikä suusta tulee ulos, saastuttaa ihmisen."

15:12  Silloin opetuslapset tulivat ja sanoivat hänelle: "Tiedätkö, että fariseukset loukkaantuivat kuullessaan tuon puheen?"

15:13  Mutta hän vastasi ja sanoi: "Jokainen istutus, jota minun taivaallinen Isäni ei ole istuttanut, on juurineen revittävä pois.

15:14  Älkää heistä välittäkö: he ovat sokeita sokeiden taluttajia. Mutta jos sokea sokeaa taluttaa, he lankeavat molemmat kuoppaan."

15:15  Niin Pietari vastasi ja sanoi hänelle: "Selitä meille tämä vertaus."

15:16  Mutta Jeesus sanoi: "Vieläkö tekin olette ymmärtämättömiä?

15:17  Ettekö käsitä, että kaikki, mikä käy suusta sisään, menee vatsaan ja ulostetaan käymälään?

15:18  Mutta mikä käy suusta ulos, se tulee sydämestä, ja sellainen saastuttaa ihmisen.

15:19  Sillä sydämestä lähtevät pahat ajatukset, murhat, aviorikokset, haureudet, varkaudet, väärät todistukset, jumalanpilkat.

15:20  Nämä ihmisen saastuttavat, mutta pesemättömin käsin syöminen ei saastuta ihmistä."

15:21  Sitten Jeesus lähti sieltä ja vetäytyi Tyyron ja Siidonin tienoille.

15:22  Katso, kanaanilainen nainen tuli niiltä seuduilta ja huusi sanoen: "Herra, Daavidin poika, armahda minua. Riivaaja vaivaa kauheasti tytärtäni."

15:23  Mutta hän ei vastannut hänelle sanaakaan. Hänen opetuslapsensa tulivat ja rukoilivat häntä sanoen: "Päästä hänet menemään, sillä hän huutaa peräämme."

15:24  Hän vastasi ja sanoi: "Minua ei ole lähetetty muiden kuin Israelin huoneen kadonneiden lampaiden luo."

15:25  Mutta nainen tuli ja lankesi hänen eteensä ja sanoi: "Herra, auta minua."

15:26  Mutta hän vastasi ja sanoi: "Ei ole oikein ottaa lasten leipä ja heittää se koiran penikoille."

15:27  Mutta vaimo sanoi: "Niin, Herra, mutta syöväthän penikatkin niitä muruja, jotka heidän isäntiensä pöydältä putoavat."

15:28  Silloin Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Nainen, suuri on uskosi, tapahtukoon sinulle, kuten tahdot." Hänen tyttärensä oli siitä hetkestä terve.

15:29  Sitten Jeesus lähti sieltä ja tuli Galilean järven rannalle, nousi vuorelle ja istuutui sinne.

15:30  Hänen luokseen tuli paljon kansaa, ja he toivat mukanaan rampoja, raajarikkoja, sokeita, mykkiä ja paljon muita, ja laskivat heidät hänen jalkojensa juureen; ja hän paransi heidät,

15:31  niin että kansa ihmetteli nähdessään mykkien puhuvan, raajarikkojen olevan terveitä, rampojen kävelevän ja sokeiden näkevän; ja he ylistivät Israelin Jumalaa.

15:32  Jeesus kutsui opetuslapsensa luokseen ja sanoi: "Minun käy sääliksi kansaa, sillä he ovat jo kolme päivää olleet luonani, eikä heillä ole mitä syödä, enkä tahdo laskea heitä menemään syömättä, etteivät nääntyisi matkalla."

15:33  Opetuslapset sanoivat hänelle: "Mistä saamme erämaassa niin paljon leipiä, että voimme ravita noin suuren joukon?"

15:34  Jeesus sanoi heille: "Montako leipää teillä on?" He sanoivat: "Seitsemän, ja joitakin pieniä kaloja."

15:35  Hän käski kansan asettua maahan.

15:36  Hän otti ne seitsemän leipää ja kalat, kiitti, mursi ja antoi opetuslapsilleen, ja opetuslapset antoivat kansalle.

15:37  Kaikki söivät ja tulivat ravituiksi. Sitten he keräsivät jääneet palaset, seitsemän täyttä korillista.

15:38  Niitä, jotka aterioivat, oli neljätuhatta miestä, lisäksi naisia ja lapsia.

15:39  Laskettuaan kansan luotaan hän astui veneeseen ja meni Magdalan alueelle.

Chapter 16

16:1  Fariseukset ja saddukeukset tulivat hänen luokseen ja kiusasivat häntä pyytäen häntä näyttämään heille merkin taivaasta.

16:2  Mutta hän vastasi ja sanoi heille: "Kun ilta tulee, sanotte: 'Tulee selkeä ilma, sillä taivas ruskottaa',

16:3  ja aamulla: 'Tänään tulee rajuilma, sillä taivas ruskottaa ja on synkkä.' Taivaan muodon osaatte arvioida, mutta aikojen merkkejä ette osaa.

16:4  Tämä paha ja avion rikkova sukukunta tavoittelee merkkiä, mutta sille ei anneta muuta merkkiä kuin Joonan merkki." Hän jätti heidät ja meni pois.

16:5  Kun opetuslapset saapuivat toiselle rannalle, he olivat unohtaneet ottaa leipiä mukaansa.

16:6  Jeesus sanoi heille: "Varokaa ja kavahtakaa fariseusten ja saddukeusten hapatusta."

16:7  He puhuivat keskenään sanoen: "Emme ottaneet leipiä mukaamme."

16:8  Mutta sen tietäen Jeesus sanoi: "Te vähäuskoiset, miksi puhutte keskenänne siitä, ettei teillä ole leipiä mukananne?

16:9  Ettekö vieläkään käsitä? Ettekö muista niitä viittä leipää viidelletuhannelle ja kuinka monta korillista otitte talteen,

16:10  ettekä niitä seitsemää leipää neljälletuhannelle ja kuinka monta korillista otitte talteen?

16:11  Miksi ette käsitä, etten puhunut teille leivästä? Vaan siitä, että kavahtakaa fariseusten ja saddukeusten hapatusta."

16:12  Silloin he ymmärsivät, ettei hän käskenyt kavahtamaan leivän hapatusta, vaan fariseusten ja saddukeusten oppia.

16:13  Kun Jeesus tuli Filippoksen Kesarean alueelle, hän kysyi opetuslapsiltaan sanoen: "Kenen ihmiset sanovat Ihmisen Pojan olevan?"

16:14  He sanoivat: "Muutamat Johannes Kastajan, toiset Elian, toiset taas Jeremian tai jonkun muun profeetoista."

16:15  Hän sanoi heille: "Kenenkä te sanotte minun olevan?"

16:16  Simon Pietari vastasi ja sanoi: "Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika."

16:17  Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Autuas olet sinä, Simon, Joonaan poika, sillä liha ja veri ei ole sitä sinulle ilmoittanut, vaan minun Isäni, joka on taivaissa,

16:18  ja minä sanon sinulle: sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, eivätkä helvetin portit voita sitä.

16:19  Olen antava sinulle taivasten valtakunnan avaimet, ja minkä sidot maan päällä, se on oleva sidottu taivaissa, ja minkä päästät maan päällä, se on oleva päästetty taivaissa."

16:20  Silloin hän varoitti vakavasti opetuslapsiaan sanomasta kenellekään, että hän on Jeesus Kristus.

16:21  Siitä lähtien Jeesus alkoi ilmoittaa opetuslapsilleen, että hänen pitää mennä Jerusalemiin ja kärsiä paljon vanhimmilta, ylipapeilta ja kirjanoppineilta ja tulla tapetuksi ja kolmantena päivänä nousta ylös.

16:22  Silloin Pietari otti hänet erilleen ja rupesi nuhtelemaan häntä sanoen: "Olkoon Jumala armollinen, Herra, älköön se sinulle tapahtuko."

16:23  Mutta hän kääntyi ja sanoi Pietarille: "Mene pois minun luotani, saatana; olet minulle pahennukseksi, sillä et ajattele sitä, mikä on Jumalan, vaan sitä, mikä on ihmisten."

16:24  Silloin Jeesus sanoi opetuslapsilleen: "Jos joku tahtoo kulkea minun perässäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.

16:25  Sillä se, joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen, mutta se, joka kadottaa elämänsä minun tähteni, löytää sen.

16:26  Sillä mitä ihminen siitä hyötyy, vaikka hän voittaisi omakseen koko maailman, mutta saisi sielulleen vahingon? Tai mitä ihminen voi antaa sielunsa lunnaiksi?

16:27  Sillä Ihmisen Poika on tuleva Isänsä kirkkaudessa enkeliensä kanssa, ja silloin hän maksaa kullekin hänen tekojensa mukaan.

16:28  Totisesti sanon teille: tässä seisovien joukossa on muutamia, jotka eivät maista kuolemaa, ennen kuin näkevät Ihmisen Pojan tulevan valtakunnassaan."

Chapter 17

17:1  Sitten kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin sekä Jaakobin ja hänen veljensä Johanneksen ja vei heidät korkealle vuorelle yksinäisyyteen.

17:2  Hänen muotonsa muuttui heidän edessään, ja hänen kasvonsa loistivat kuin aurinko, ja hänen vaatteensa tulivat valkoisiksi kuin valo.

17:3  Katso, heille ilmestyivät Mooses ja Elia, jotka puhuivat hänen kanssaan.

17:4  Niin Pietari ryhtyi puhumaan ja sanoi Jeesukselle: "Herra, meidän on tässä hyvä olla; jos tahdot, teemme tähän kolme majaa, sinulle yhden, Moosekselle yhden ja Elialle yhden."

17:5  Hänen vielä puhuessaan, katso, heidät varjosi valoisa pilvi; ja katso, pilvestä kuului ääni, joka sanoi: "Tämä on rakas Poikani, johon olen mieltynyt, kuulkaa häntä."

17:6  Kun opetuslapset sen kuulivat, he lankesivat kasvoilleen ja pelästyivät kovin.

17:7  Jeesus tuli heidän luokseen, kosketti heitä ja sanoi: "Nouskaa, älkääkä pelätkö."

17:8  Kun he nostivat silmänsä, he eivät nähneet ketään muuta kuin Jeesuksen yksinään.

17:9  Heidän kulkiessaan alas vuorelta Jeesus kielsi heitä sanoen: "Älkää kertoko kenellekään tätä näkyä, ennen kuin Ihmisen Poika on noussut kuolleista."

17:10  Hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä sanoen: "Miksi sitten kirjanoppineet sanovat, että Elian pitää tulla ensin?"

17:11  Jeesus vastasi ja sanoi: "Elia tosin tulee ja asettaa kaiken ennalleen.

17:12  Mutta sanon teille, että Elia on jo tullut. Mutta he eivät tunteneet häntä, vaan tekivät hänelle, mitä tahtoivat. Samoin myös Ihmisen Poika tulee kärsimään heiltä."

17:13  Silloin opetuslapset ymmärsivät hänen puhuneen heille Johannes Kastajasta.

17:14  Kun he saapuivat kansan luo, hänen luokseen tuli eräs mies, polvistui hänen eteensä

17:15  ja sanoi: "Herra, armahda poikaani, sillä hän on kuunvaihetautinen ja kärsii kovin. Hän kaatuu usein tuleen ja usein veteen.

17:16  Toin hänet opetuslastesi luo, mutta he eivät voineet häntä parantaa."

17:17  Jeesus vastasi ja sanoi: "Voi sinä epäuskoinen ja nurja sukukunta, kuinka kauan minun täytyy olla kanssanne? Kuinka kauan kärsiä teitä? Tuokaa hänet tänne minulle."

17:18  Jeesus nuhteli riivaajaa, ja se lähti pojasta, ja poika oli siitä hetkestä terve.

17:19  Silloin opetuslapset menivät Jeesuksen luo erikseen ja sanoivat: "Miksi me emme voineet ajaa sitä ulos?"

17:20  Hän sanoi heille: "Teidän epäuskonne tähden; sillä totisesti sanon teille: jos teillä olisi uskoa sinapinsiemenenkään verran, sanoisitte tälle vuorelle: 'Siirry täältä tuonne', ja se siirtyisi, eikä mikään olisi teille mahdotonta."

17:21  Mutta tätä lajia ei saa lähtemään ulos muulla kuin rukouksella ja paastolla.

17:22  Kun he vaelsivat Galileassa, Jeesus sanoi heille: "Ihmisen Poika annetaan ihmisten käsiin,

17:23  ja he tappavat hänet, ja kolmantena päivänä hän nousee ylös." He tulivat hyvin murheellisiksi.

17:24  Kun he saapuivat Kapernaumiin, tulivat temppeliveron kantajat Pietarin luo ja sanoivat: "Eikö teidän opettajanne maksa temppeliveroa?"

17:25  Hän sanoi: "Maksaa." Kun hän tuli huoneeseen, Jeesus kysyi häneltä heti kohta: "Mitä arvelet, Simon? Keiltä maan kuninkaat ottavat tullia tai veroa? Lapsiltaan vai vierailta?"

17:26  Kun hän vastasi: "Vierailta", Jeesus sanoi hänelle: "Lapset ovat siis vapaat.

17:27  Mutta ettemme heitä loukkaisi, mene ja heitä onki järveen. Ota sitten ensiksi saamasi kala, ja kun avaat sen suun, löydät hopearahan. Ota se ja anna heille minun puolestani ja omasta puolestasi."

Chapter 18

18:1  Sillä hetkellä opetuslapset tulivat Jeesuksen luo ja sanoivat: "Kuka sitten on suurin taivasten valtakunnassa?"

18:2  Hän kutsui luokseen lapsen, asetti sen heidän keskelleen

18:3  ja sanoi: "Totisesti sanon teille: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, ette tule taivasten valtakuntaan.

18:4  Sen tähden, se, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, on suurin taivasten valtakunnassa.

18:5  Se, joka ottaa luokseen yhden tällaisen lapsen minun nimeeni, ottaa luokseen minut.

18:6  Mutta joka viettelee yhden näistä pienistä, jotka uskovat minuun, sen olisi parempi, että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen.

18:7  Voi maailmaa viettelysten tähden! Viettelysten täytyy kyllä tulla, mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta viettelys tulee!

18:8  Mutta jos kätesi tai jalkasi viettelee sinua, hakkaa se pois ja heitä luotasi. Parempi on sinulle, että käsipuolena tai jalkapuolena tulet elämään sisälle, kuin että sinut, molemmat kädet tai molemmat jalat tallella, heitetään iankaikkiseen tuleen.

18:9  Jos silmäsi viettelee sinua, repäise se pois ja heitä luotasi; parempi on sinun silmäpuolena mennä elämään sisälle, kuin että sinut, molemmat silmät tallella, heitetään helvetin tuleen.

18:10  Katsokaa, ettette halveksi yhtään näistä pienistä; sillä sanon teille, että heidän enkelinsä taivaissa näkevät aina Isäni kasvot, joka on taivaissa.

18:11  Sillä Ihmisen Poika on tullut pelastamaan sitä, mikä on kadonnut.

18:12  Mitä arvelette? Jos jollakin ihmisellä on sata lammasta ja yksi niistä eksyy, eikö hän jätä niitä yhdeksääkymmentä yhdeksää vuorille ja mene etsimään eksynyttä?

18:13  Ja jos hän sen löytää, totisesti sanon teille: hän iloitsee enemmän siitä kuin niistä yhdeksästäkymmenestä yhdeksästä, jotka eivät olleet eksyneet.

18:14  Niin ei myöskään teidän taivaallisen Isänne tahto ole, että yksikään näistä pienistä joutuisi kadotukseen.

18:15  Mutta jos veljesi rikkoo sinua vastaan, mene ja nuhtele häntä kahden kesken; jos hän sinua kuulee, olet voittanut veljesi.

18:16  Mutta jos hän ei kuule sinua, ota vielä yksi tai kaksi kanssasi, 'että jokainen asia vahvistettaisiin kahden tai kolmen todistajan sanalla.'

18:17  Mutta jos hän ei kuule heitä, ilmoita seurakunnalle. Mutta jos hän ei seurakuntaakaan kuule, olkoon hän sinulle, kuin olisi pakana ja publikaani.

18:18  Totisesti sanon teille: kaikki, minkä te sidotte maan päällä, on oleva sidottu taivaassa, ja kaikki, minkä päästätte maan päällä, on oleva päästetty taivaassa.

18:19  Vielä sanon teille: jos kaksi teistä maan päällä keskenään sopii mistä asiasta tahansa, että he sitä anovat, he saavat sen Isältäni, joka on taivaissa.

18:20  Sillä missä kaksi tai kolme on kokoontunut minun nimeeni, siinä olen heidän keskellään."

18:21  Silloin Pietari meni hänen luokseen ja sanoi hänelle: "Herra, kuinka monta kertaa minun on annettava anteeksi veljelleni, joka rikkoo minua vastaan? Aivanko seitsemän kertaa?"

18:22  Jeesus vastasi hänelle: "En sano sinulle seitsemän kertaa, vaan seitsemänkymmentä kertaa seitsemän.

18:23  Sen tähden taivasten valtakunta on verrattavissa kuninkaaseen, joka vaati palvelijoiltaan tilin.

18:24  Kun hän rupesi tilintekoon, hänen eteensä tuotiin eräs, joka oli hänelle velkaa kymmenentuhatta talenttia.

18:25  Mutta kun tällä ei ollut, millä maksaa, hänen isäntänsä määräsi myytäväksi hänet, hänen vaimonsa, lapsensa ja kaikki, mitä hänellä oli, ja velan maksettavaksi.

18:26  Niin palvelija lankesi maahan ja rukoili häntä sanoen: 'Ole pitkämielinen minua kohtaan, niin maksan sinulle kaiken.'

18:27  Isännän kävi sääliksi tuota palvelijaa, ja hän päästi hänet ja antoi hänelle velan anteeksi.

18:28  Mutta mentyään ulos palvelija tapasi erään palvelustoverinsa, joka oli hänelle velkaa sata denaaria; ja tarttui häneen, kuristi häntä kurkusta ja sanoi: 'Maksa, minkä olet velkaa.'

18:29  Niin hänen palvelustoverinsa lankesi maahan ja pyysi häntä sanoen: 'Ole pitkämielinen minua kohtaan, niin maksan sinulle kaiken.'

18:30  Mutta hän ei tahtonut, vaan meni ja heitti hänet vankilaan, kunnes hän maksaisi velkansa.

18:31  Kun nyt hänen palvelustoverinsa näkivät, mitä tapahtui, he tulivat kovin murheellisiksi ja menivät ja ilmoittivat isännälleen kaiken, mitä oli tapahtunut.

18:32  Silloin hänen isäntänsä kutsui hänet eteensä ja sanoi hänelle: 'Sinä paha palvelija! Annoin sinulle anteeksi kaiken sen velan, koska sitä minulta pyysit,

18:33  eikö sinunkin olisi pitänyt armahtaa palvelustoveriasi, niin kuin minäkin armahdin sinua?'

18:34  Hänen isäntänsä vihastui ja antoi hänet vanginvartijoille, kunnes hän maksaisi kaiken, minkä oli hänelle velkaa.

18:35  Näin myös taivaallinen Isäni tekee teille, ellette kukin anna veljellenne sydämestänne anteeksi heidän rikkomisiaan."

Chapter 19

19:1  Tapahtui, että kun Jeesus oli lopettanut nämä puheet, hän poistui Galileasta ja tuli Juudean rajalle Jordanin tuolle puolen.

19:2  Paljon kansaa seurasi häntä, ja hän paransi heitä siellä.

19:3  Myös fariseuksia tuli hänen luokseen, ja he kiusasivat häntä sanoen: "Onko miehen lupa hylätä vaimonsa mistä syystä tahansa?"

19:4  Hän vastasi ja sanoi: "Ettekö ole lukeneet, että Luoja jo alussa 'loi heidät mieheksi ja naiseksi'

19:5  ja sanoi: 'Sen tähden mies luopukoon isästään ja äidistään ja liittyköön vaimoonsa, ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi'?

19:6  Niin siis he eivät ole enää kaksi, vaan yksi liha. Minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako."

19:7  He sanoivat hänelle: "Miksi sitten Mooses käski antaa erokirjan ja hylätä hänet?"

19:8  Hän sanoi heille: "Teidän sydämenne kovuuden tähden Mooses salli teidän hylätä vaimonne, mutta alusta niin ei ollut.

19:9  Mutta sanon teille: se, joka hylkää vaimonsa muun kuin huoruuden tähden ja nai toisen, tekee huorin; ja se, joka nai hylätyn, tekee huorin."

19:10  Opetuslapset sanoivat hänelle: "Jos miehen on näin laita vaimoonsa nähden, ei ole hyvä avioitua."

19:11  Mutta hän sanoi heille: "Ei tämä sana kaikkiin sovellu, vaan ainoastaan niihin, joille se on suotu.

19:12  Sillä on niitä, jotka syntymästään, äitinsä kohdusta asti, ovat syntyneet avioon kelpaamattomina, ja on niitä, jotka ihmiset ovat tehneet avioon kelpaamattomiksi, ja niitä, jotka taivasten valtakunnan tähden ovat tehneet itsensä avioon kelpaamattomiksi. Joka voi sen soveltaa itseensä, soveltakoon."

19:13  Silloin hänen luokseen tuotiin lapsia, että hän panisi kätensä heidän päälleen ja rukoilisi, mutta opetuslapset nuhtelivat tuojia.

19:14  Jeesus sanoi: "Antakaa lasten olla, älkääkä estäkö heitä tulemasta tyköni, sillä sellaisten on taivasten valtakunta."

19:15  Laskettuaan kätensä heidän päälleen hän poistui sieltä.

19:16  Katso, eräs mies tuli ja sanoi hänelle: "Hyvä opettaja, mitä hyvää minä tekisin, että omistaisin iankaikkisen elämän?"

19:17  Niin hän sanoi hänelle: "Miksi sanot minua hyväksi? On ainoastaan yksi, joka on hyvä, Jumala. Mutta jos tahdot tulla elämään sisälle, pidä käskyt."

19:18  Hän sanoi hänelle: "Mitkä?" Jeesus sanoi: "Nämä: 'Älä tapa', 'Älä tee huorin', 'Älä varasta', 'Älä sano väärää todistusta',

19:19  'Kunnioita isääsi ja äitiäsi', ja: 'Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.'"

19:20  Nuorukainen sanoi hänelle: "Kaikkia niitä olen noudattanut, mitä vielä puuttuu?"

19:21  Jeesus sanoi hänelle: "Jos tahdot olla täydellinen, mene, myy, mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaissa, ja tule ja seuraa minua."

19:22  Mutta kun nuorukainen kuuli tämän sanan, hän lähti pois murheellisena, sillä hänellä oli paljon omaisuutta.

19:23  Mutta Jeesus sanoi opetuslapsilleen: "Totisesti sanon teille: rikkaan on vaikea käydä sisälle taivasten valtakuntaan.

19:24  Vielä sanon teille: helpompi on kamelin mennä neulansilmän läpi kuin rikkaan käydä sisälle Jumalan valtakuntaan."

19:25  Kun opetuslapset sen kuulivat, he hämmästyivät kovin ja sanoivat: "Kuka sitten voi pelastua?"

19:26  Jeesus katsoi heihin ja sanoi heille: "Ihmisille se on mahdotonta, mutta Jumalalle on kaikki mahdollista."

19:27  Silloin Pietari vastasi ja sanoi hänelle: "Katso, me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua; mitä siitä saamme?"

19:28  Jeesus sanoi heille: "Totisesti sanon teille: siinä uudestisyntymisessä, jolloin Ihmisen Poika istuu kirkkautensa valtaistuimella, tekin, jotka olette minua seuranneet, saatte istua kahdellatoista valtaistuimella ja tuomita Israelin kahtatoista sukukuntaa.

19:29  Jokainen, joka on luopunut taloista tai veljistä tai sisarista tai isästä tai äidistä tai lapsista tai pelloista nimeni tähden, on saava satakertaisesti takaisin ja perivä iankaikkisen elämän.

19:30  Mutta monet ensimmäiset tulevat viimeisiksi, ja monet viimeiset ensimmäisiksi."

Chapter 20

20:1  "Sillä taivasten valtakunta on perheenisännän kaltainen, joka varhain aamulla lähti ulos palkkaamaan työmiehiä viinitarhaansa.

20:2  Sovittuaan työmiesten kanssa denaarista päivältä hän lähetti heidät viinitarhaansa.

20:3  Hän lähti ulos kolmannen tunnin vaiheilla, näki toisia seisomassa torilla joutilaina

20:4  ja sanoi heille: 'Menkää tekin viinitarhaan, ja mikä oikein on, sen annan teille.'

20:5  He menivät. Taas hän lähti ulos kuudennen ja yhdeksännen tunnin vaiheilla ja teki samoin.

20:6  Kun hän lähti ulos yhdennentoista tunnin vaiheilla, hän tapasi vielä toisia siellä seisomassa. Hän sanoi heille: 'Miksi olette seisoneet täällä joutilaina koko päivän?'

20:7  He sanoivat hänelle: 'Kun kukaan ei ole meitä palkannut.' Hän sanoi heille: 'Menkää tekin viinitarhaan.'

20:8  Mutta kun ilta tuli, viinitarhan isäntä sanoi tilanhoitajalleen: 'Kutsu työmiehet ja maksa heille palkka, viimeisistä alkaen ensimmäisiin asti.'

20:9  Kun nyt tulivat ne, jotka olivat saapuneet yhdennentoista tunnin vaiheilla, he saivat kukin denaarin.

20:10  Kun ensimmäiset tulivat, he luulivat saavansa enemmän, mutta hekin saivat kukin denaarin.

20:11  Kun he sen saivat, he napisivat perheenisäntää vastaan

20:12  ja sanoivat: 'Nämä viimeiset ovat tehneet työtä vain yhden tunnin, ja sinä teit heidät meidän vertaisiksemme, jotka olemme kantaneet päivän kuorman ja helteen.'

20:13  Hän vastasi eräälle heistä ja sanoi: 'Ystäväni, en tee sinulle vääryyttä; etkö sopinut kanssani denaarista?

20:14  Ota omasi ja mene. Mutta minä tahdon tälle viimeiselle antaa kuten sinullekin.

20:15  Enkö saa tehdä omallani, mitä tahdon? Vai onko silmäsi paha sen tähden, että minä olen hyvä?'

20:16  Näin viimeiset tulevat ensimmäisiksi ja ensimmäiset viimeisiksi. Monet näet ovat kutsuttuja, mutta harvat valittuja."

20:17  Kun Jeesus lähti kulkemaan ylös Jerusalemiin, hän otti ne kaksitoista erilleen ja sanoi heille matkalla:

20:18  "Katso, me menemme ylös Jerusalemiin, ja Ihmisen Poika annetaan ylipapeille ja kirjanoppineille ja he tuomitsevat hänet kuolemaan

20:19  ja antavat hänet pakanoille pilkattavaksi, ruoskittavaksi ja ristiinnaulittavaksi, mutta kolmantena päivänä hän on nouseva ylös."

20:20  Silloin Sebedeuksen poikien äiti tuli poikineen hänen luokseen, polvistui hänen eteensä ja anoi häneltä jotakin.

20:21  Hän sanoi naiselle: "Mitä tahdot?" Tämä sanoi hänelle: "Sano, että nämä kaksi poikaani saavat istua, toinen oikealla ja toinen vasemmalla puolellasi valtakunnassasi."

20:22  Mutta Jeesus vastasi ja sanoi: "Ette tiedä, mitä anotte. Voitteko juoda sen maljan, jonka minä olen juova?" He sanoivat hänelle: "Voimme."

20:23  Hän sanoi heille: "Minun maljani te tosin juotte, ja kasteella, jolla minut kastetaan, kastetaan teidätkin, mutta oikealla ja vasemmalla puolellani istuminen ei ole minun annettavissani, vaan se annetaan niille, joille minun Isäni on sen valmistanut."

20:24  Kun ne kymmenen sen kuulivat, he närkästyivät näihin kahteen veljekseen.

20:25  Mutta Jeesus kutsui heidät luokseen ja sanoi: "Te tiedätte, että kansojen ruhtinaat herroina hallitsevat heitä, ja että suuret käyttävät valtaansa heitä kohtaan.

20:26  Näin älköön olko teillä keskenänne, vaan se, joka keskuudessanne tahtoo tulla suureksi, olkoon palvelijanne,

20:27  ja se, joka teidän keskuudessanne tahtoo olla ensimmäinen, olkoon orjanne.

20:28  Ihmisen Poikakaan ei tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monen edestä."

20:29  Heidän lähtiessään Jerikosta seurasi häntä paljon kansaa.

20:30  Katso, kaksi sokeaa istui tien vieressä, ja kun he kuulivat, että Jeesus kulki ohi, he huusivat sanoen: "Herra, Daavidin poika, armahda meitä."

20:31  Kansa nuhteli heitä saadakseen heidät vaikenemaan, mutta he huusivat sitä enemmän sanoen: "Herra, Daavidin poika, armahda meitä."

20:32  Silloin Jeesus pysähtyi, kutsui heidät luokseen ja sanoi: "Mitä tahdotte minun teille tekevän?"

20:33  He sanoivat hänelle: "Herra, että silmämme aukenisivat."

20:34  Niin Jeesuksen tuli heitä sääli, ja hän kosketti heidän silmiään, ja heti he saivat näkönsä ja seurasivat häntä.

Chapter 21

21:1  Kun he lähestyivät Jerusalemia ja saapuivat Beetfageen, Öljymäelle, silloin Jeesus lähetti kaksi opetuslasta

21:2  ja sanoi heille: "Menkää kylään, joka on edessänne, niin te heti löydätte aasintamman sidottuna ja varsan sen kanssa. Päästäkää ne ja tuokaa minulle.

21:3  Jos joku teille jotakin sanoo, vastatkaa: 'Herra tarvitsee niitä', ja heti hän lähettää ne."

21:4  Tämä kaikki tapahtui, että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetan kautta, joka sanoo:

21:5  "Sanokaa tytär Siionille: 'Katso, sinun kuninkaasi tulee sinulle sävyisänä ja ratsastaen aasilla, ikeenalaisen aasin varsalla.'"

21:6  Niin opetuslapset menivät ja tekivät, kuten Jeesus oli heitä käskenyt,

21:7  toivat aasintamman varsoineen ja panivat niiden selkään vaatteitaan, ja hän istuutui niiden päälle.

21:8  Suurin osa kansasta levitti vaatteitaan tielle, ja toiset karsivat oksia puista ja hajottivat tielle.

21:9  Kansanjoukot, jotka kulkivat hänen edellään ja jotka seurasivat, huusivat sanoen: "Hoosianna Daavidin pojalle! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen. Hoosianna korkeuksissa!"

21:10  Kun hän tuli Jerusalemiin, koko kaupunki lähti liikkeelle ja sanoi: "Kuka tämä on?"

21:11  Niin kansa sanoi: "Tämä on Jeesus, Profeetta Galilean Nasaretista."

21:12  Jeesus meni Jumalan pyhäkköön ja ajoi ulos kaikki, jotka myivät ja ostivat pyhäkössä, ja kaatoi kumoon rahanvaihtajien pöydät ja kyyhkysten myyjien istuimet.

21:13  Hän sanoi heille: "Kirjoitettu on: 'Minun huoneeni on kutsuttava rukoushuoneeksi', mutta te olette tehneet siitä ryövärien luolan."

21:14  Hänen luokseen tuli pyhäkössä sokeita ja rampoja, ja hän paransi heidät.

21:15  Mutta kun ylipapit ja kirjanoppineet näkivät ne ihmeet, joita hän teki, ja lapset, jotka huusivat pyhäkössä ja sanoivat: "Hoosianna Daavidin pojalle", he närkästyivät

21:16  ja sanoivat hänelle: "Kuuletko, mitä nämä sanovat?" Jeesus sanoi heille: "Kuulen; ettekö ole koskaan lukeneet: 'Lasten ja imeväisten suusta olet valmistanut itsellesi kiitoksen'?"

21:17  Hän jätti heidät ja meni ulos kaupungista Betaniaan ja yöpyi siellä.

21:18  Kun hän palasi varhain aamulla kaupunkiin, hänen tuli nälkä.

21:19  Nähdessään tien vieressä viikunapuun hän meni sen luo, mutta ei löytänyt siitä muuta kuin pelkkiä lehtiä. Hän sanoi sille: "Älköön sinusta ikinä enää hedelmää kasvako." Heti viikunapuu kuivui.

21:20  Kun opetuslapset tämän näkivät, ihmettelivät he ja sanoivat: "Kuinka viikunapuu kuivui niin pian?"

21:21  Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Totisesti sanon teille: jos teillä olisi uskoa ettekä epäilisi, ette voisi ainoastaan tehdä sitä, mikä viikunapuussa tapahtui, vaan vieläpä, jos sanoisitte tälle vuorelle: 'Kohoa ja heittäydy mereen', se tapahtuisi.

21:22  Kaiken, mitä te anotte rukouksessa uskoen, te saatte."

21:23  Kun hän oli mennyt pyhäkköön, hänen opettaessaan ylipapit ja kansan vanhimmat tulivat hänen luokseen ja sanoivat: "Millä vallalla näitä teet? Kuka sinulle on antanut tämän vallan?"

21:24  Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Minä myös teen teille yhden kysymyksen. Jos minulle siihen vastaatte, minäkin sanon teille, millä vallalla minä näitä teen.

21:25  Mistä Johanneksen kaste oli? Taivaasta vai ihmisistä?" He neuvottelivat keskenään sanoen: "Jos sanomme: 'Taivaasta', niin hän sanoo meille: 'Miksi ette siis uskoneet häntä?'

21:26  Mutta jos sanomme: 'Ihmisistä', meidän täytyy pelätä kansaa, sillä kaikki pitävät Johannesta profeettana."

21:27  He vastasivat Jeesukselle ja sanoivat: "Emme tiedä." Hänkin sanoi heille: "Niinpä en minäkään sano teille, millä vallalla näitä teen.

21:28  Mutta miten teistä on? Miehellä oli kaksi poikaa, ja hän meni ensimmäisen luo ja sanoi: 'Poikani, mene tänään tekemään työtä viinitarhaani.'

21:29  Tämä vastasi ja sanoi: 'En tahdo', mutta myöhemmin hän katui ja meni.

21:30  Hän meni toisen luo ja sanoi samoin. Tämä taas vastasi ja sanoi: 'Minä menen, herra', mutta ei mennytkään.

21:31  Kumpi näistä kahdesta teki isänsä tahdon?" He sanoivat: "Ensimmäinen." Jeesus sanoi heille: "Totisesti sanon teille: publikaanit ja portot menevät ennen teitä Jumalan valtakuntaan.

21:32  Sillä Johannes tuli teidän luoksenne vanhurskauden tietä, ettekä uskoneet häntä. Mutta publikaanit ja portot uskoivat häntä. Vaikka sen näitte, ette katuneet myöhemminkään, niin että olisitte uskoneet häntä.

21:33  Kuulkaa toinen vertaus: Oli perheenisäntä, joka istutti viinitarhan, teki aidan sen ympärille, kaivoi siihen viinikuurnan ja rakensi tornin. Sitten hän vuokrasi sen viinitarhureille ja matkusti ulkomaille.

21:34  Kun hedelmien aika lähestyi, hän lähetti palvelijoitaan viinitarhurien luo perimään hänelle tulevat hedelmät.

21:35  Mutta viinitarhurit ottivat kiinni hänen palvelijansa: minkä he pieksivät, minkä tappoivat, minkä kivittivät.

21:36  Vielä hän lähetti toisia palvelijoita, useampia kuin ensimmäiset; ja näille he tekivät samoin.

21:37  Mutta viimein hän lähetti heidän luokseen poikansa sanoen: 'Minun poikaani he kavahtavat.'

21:38  Mutta kun viinitarhurit näkivät pojan, he sanoivat keskenään: 'Tämä on perillinen; tulkaa, tappakaamme hänet, niin saamme hänen perintönsä.'

21:39  He ottivat hänet kiinni, heittivät ulos viinitarhasta ja tappoivat.

21:40  Kun viinitarhan herra tulee, mitä hän tekee noille viinitarhureille?"

21:41  He sanoivat hänelle: "Nuo pahat hän pahoin tuhoaa ja vuokraa viinitarhan toisille viinitarhureille, jotka antavat hänelle hedelmät ajallaan."

21:42  Jeesus sanoi heille: "Ettekö ole koskaan lukeneet Kirjoituksista: 'Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut kulmakiveksi. Herralta tämä on tullut ja on ihmeellinen silmissämme'?

21:43  Sen tähden sanon teille: Jumalan valtakunta otetaan teiltä pois ja annetaan pakanoille, jotka tekevät sen hedelmiä.

21:44  Se, joka tähän kiveen kaatuu, ruhjoutuu, mutta jonka päälle se kaatuu, sen se murskaa."

21:45  Kun ylipapit ja fariseukset kuulivat nämä hänen vertauksensa, he ymmärsivät, että hän puhui heistä.

21:46  He olisivat tahtoneet ottaa hänet kiinni, mutta he pelkäsivät kansaa, koska se piti häntä profeettana.

Chapter 22

22:1  Jeesus rupesi taas puhumaan heille vertauksilla ja sanoi:

22:2  "Taivasten valtakunta on verrattava kuninkaaseen, joka laittoi häät pojalleen

22:3  ja lähetti palvelijansa kutsumaan häihin kutsuvieraita, mutta nämä eivät tahtoneet tulla.

22:4  Vielä hän lähetti toisia palvelijoita lausuen: 'Sanokaa kutsutuille: Katso, olen valmistanut ateriani, härkäni ja syöttilääni ovat teurastetut, ja kaikki on valmista. Tulkaa häihin!'

22:5  Mutta he eivät siitä välittäneet, vaan menivät pois, mikä pellolleen, mikä liiketoimilleen.

22:6  Toiset ottivat kiinni hänen palvelijansa, pitelivät pahoin ja tappoivat.

22:7  Mutta kuningas vihastui, lähetti sotajoukkonsa, tuhosi nuo murhamiehet ja poltti heidän kaupunkinsa.

22:8  Silloin hän sanoi palvelijoilleen: 'Häät ovat valmistetut, mutta kutsutut eivät olleet kelvollisia.

22:9  Menkää siis teiden risteyksiin ja kutsukaa häihin, keitä tapaatte.'

22:10  Palvelijat menivät ulos teille ja kokosivat kaikki, keitä vain tapasivat, sekä pahat että hyvät, ja häähuone tuli täyteen pöytävieraita.

22:11  Mutta kun kuningas meni katsomaan pöytävieraita, hän näki siellä miehen, joka ei ollut pukeutunut häävaatteisiin.

22:12  Hän sanoi hänelle: 'Ystävä, kuinka olet tullut tänne sisälle, vaikka sinulla ei ole häävaatteita?' Mutta hän jäi sanattomaksi.

22:13  Silloin kuningas sanoi palvelijoille: 'Sitokaa hänen jalkansa ja kätensä ja heittäkää hänet ulos pimeyteen.' Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.

22:14  Sillä monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut."

22:15  Silloin fariseukset menivät ja neuvottelivat, kuinka saisivat hänet sanoissa kiedotuksi.

22:16  He lähettivät hänen luokseen opetuslapsensa herodeslaisten kanssa sanomaan: "Opettaja, tiedämme, että olet totuudellinen ja opetat Jumalan tietä totuudessa kenestäkään välittämättä, sillä et katso henkilöön.

22:17  Sano siis meille: miten arvelet? Onko luvallista antaa keisarille veroa vai ei?"

22:18  Mutta Jeesus ymmärsi heidän pahuutensa ja sanoi: "Miksi kiusaatte minua, te tekopyhät?

22:19  Näyttäkää minulle veroraha." Niin he toivat hänelle denaarin.

22:20  Hän sanoi heille: "Kenen kuva ja päällekirjoitus tämä on?"

22:21  He vastasivat: "Keisarin." Silloin hän sanoi heille: "Antakaa siis keisarille, mikä keisarin on, ja Jumalalle, mikä Jumalan on."

22:22  Kun he sen kuulivat, he ihmettelivät ja jättivät hänet ja menivät pois.

22:23  Sinä päivänä hänen luokseen tuli saddukeuksia, jotka sanovat, ettei ylösnousemusta ole, ja he kysyivät häneltä

22:24  sanoen: "Opettaja, Mooses on sanonut: 'Jos joku kuolee saamatta lapsia, hänen veljensä naikoon hänen vaimonsa ja herättäköön siemenen veljelleen.'

22:25  Keskuudessamme oli seitsemän veljestä. Ensimmäinen otti vaimon ja kuoli. Koska hänellä ei ollut jälkeläistä, hän jätti vaimonsa veljelleen.

22:26  Samoin toinen ja kolmas, ja seitsemänteen asti.

22:27  Viimeiseksi kaikista kuoli vaimo.

22:28  Kenen vaimo noista seitsemästä hän siis on oleva ylösnousemuksessa? Sillä kaikkien vaimona hän on ollut."

22:29  Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Eksytte, koska ette tunne Kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa.

22:30  Sillä ylösnousemuksessa ei oteta vaimoa eikä anneta vaimoksi, vaan he ovat kuin Jumalan enkelit taivaassa.

22:31  Mutta mitä kuolleiden ylösnousemukseen tulee, ettekö ole lukeneet, mitä Jumala on puhunut teille sanoen:

22:32  'Minä olen Aabrahamin Jumala ja Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala'? Hän ei ole kuolleiden Jumala, vaan elävien."

22:33  Sen kuultuaan kansa hämmästyi hänen oppiaan.

22:34  Mutta kun fariseukset kuulivat, että hän oli vaientanut saddukeukset, he kokoontuivat yhteen,

22:35  ja eräs heistä, lainoppinut, kysyi häneltä kiusaten:

22:36  "Opettaja, mikä on suurin käsky laissa?"

22:37  Jeesus sanoi hänelle: "'Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi.'

22:38  Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky.

22:39  Toinen, tämän vertainen, on: 'Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.'

22:40  Näissä kahdessa käskyssä riippuu kaikki Laki ja Profeetat."

22:41  Fariseusten ollessa koolla Jeesus kysyi heiltä

22:42  sanoen: "Mitä arvelette Kristuksesta? Kenen poika hän on?" He sanoivat hänelle: "Daavidin."

22:43  Hän sanoi heille: "Kuinka sitten Daavid Hengessä kutsuu häntä Herraksi, sanoen:

22:44  'Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni, kunnes panen vihollisesi jalkojesi astinlaudaksi.'

22:45  Jos siis Daavid kutsuu häntä Herraksi, kuinka hän on hänen poikansa?"

22:46  Kukaan ei voinut vastata hänelle sanaakaan, eikä siitä päivästä lähtien yksikään uskaltanut kysyä häneltä enää mitään.

Chapter 23

23:1  Silloin Jeesus puhui kansanjoukoille ja opetuslapsilleen

23:2  sanoen: "Mooseksen istuimella istuvat kirjanoppineet ja fariseukset.

23:3  Sen tähden, kaikki, mitä he sanovat teille, se tehkää ja pitäkää, mutta heidän tekojensa mukaan älkää tehkö, sillä he sanovat, mutta eivät tee.

23:4  He sitovat kokoon raskaita ja vaikeasti kannettavia taakkoja ja panevat ne ihmisten hartioille, mutta itse he eivät tahdo niitä liikuttaa sormellaankaan.

23:5  He tekevät kaikki tekonsa sitä varten, että ihmiset heitä katselisivat. He tekevät raamatunlausekotelonsa leveiksi ja viittansa tupsut suuriksi

23:6  ja rakastavat ensimmäistä sijaa pidoissa ja etumaisia istuimia synagogissa,

23:7  ja tahtovat mielellään, että heitä tervehditään toreilla, ja että ihmiset sanovat heille: 'rabbi, rabbi.'

23:8  Mutta te älkää antako kutsua itseänne rabbiksi, sillä yksi on teidän opettajanne, ja te olette kaikki veljiä.

23:9  Isäksenne älkää kutsuko ketään maan päällä, sillä yksi on teidän Isänne, hän, joka on taivaissa.

23:10  Älkääkä antako kutsua itseänne rabbiksi, sillä yksi on teidän opettajanne, Kristus.

23:11  Vaan se, joka teistä on suurin, olkoon teidän palvelijanne.

23:12  Se, joka itsensä ylentää, alennetaan; ja se, joka itsensä alentaa, ylennetään.

23:13  Mutta voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te tekopyhät, kun suljette taivasten valtakunnan ihmisiltä! Sillä itse te ette mene sisälle, ettekä salli sinne menevienkään mennä sisään.

23:14  Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te tekopyhät, kun syötte leskien talot, jopa pitäen näön vuoksi pitkiä rukouksia! Sen tähden saatte sitä kovemman tuomion.

23:15  Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te tekopyhät, kun kierrätte meret ja mantereet tehdäksenne yhden käännynnäisen. Kun joku on siksi tullut, teette hänestä helvetin lapsen, kaksi kertaa itseänne pahemman!

23:16  Voi teitä, te sokeat taluttajat, jotka sanotte: 'Jos joku vannoo temppelin kautta, se ei ole mitään, mutta jos joku vannoo temppelin kullan kautta, hän on valaansa sidottu'!

23:17  Te tyhmät ja sokeat! Kumpi on suurempi, kulta vai temppeli, joka kullan pyhittää?

23:18  Ja: 'Jos joku vannoo alttarin kautta, se ei ole mitään, mutta jos joku vannoo sen päällä olevan uhrilahjan kautta, hän on valaansa sidottu.'

23:19  Te sokeat! Kumpi on suurempi, uhrilahja vai alttari, joka uhrilahjan pyhittää?

23:20  Sen tähden, joka vannoo alttarin kautta, vannoo sen kautta ja kaiken kautta, mitä sen päällä on.

23:21  Joka vannoo temppelin kautta, vannoo sen kautta ja hänen kauttaan, joka siinä asuu.

23:22  Joka vannoo taivaan kautta, vannoo Jumalan valtaistuimen kautta ja hänen kauttaan, joka sillä istuu.

23:23  Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te tekopyhät, kun annatte kymmenykset mintuista, tilleistä ja kuminoista, mutta jätätte sikseen sen, mikä laissa on tärkeintä: oikeuden ja laupeuden ja uskon! Näitä tulisi noudattaa, eikä noitakaan jättää sikseen.

23:24  Te sokeat taluttajat, jotka siivilöitte hyttysen, mutta nielette kamelin!

23:25  Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te tekopyhät, kun te puhdistatte maljan ja vadin ulkopuolen, mutta sisältä ne ovat täynnä ryöstöä ja hillittömyyttä!

23:26  Sinä, sokea fariseus, puhdista ensin maljan ja vadin sisäpuoli, että sen ulkopuolikin tulisi puhtaaksi!

23:27  Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te tekopyhät, kun olette valkoisiksi kalkittujen hautojen kaltaisia. Ulkoa ne kyllä näyttävät kauniilta, mutta ovat sisältä täynnä kuolleiden luita ja kaikkea saastaista!

23:28  Samoin tekin ulkoa kyllä näytätte ihmisten silmissä vanhurskailta, mutta sisältä olette täynnä teeskentelyä ja laittomuutta.

23:29  Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te tekopyhät, kun rakennatte profeettojen hautoja ja kaunistatte vanhurskasten hautakammioita,

23:30  ja sanotte: 'Jos olisimme eläneet isiemme päivinä, emme olisi olleet osallisia heidän kanssaan profeettojen vereen'!

23:31  Te siis todistatte itsestänne, että olette niiden lapsia, jotka tappoivat profeetat.

23:32  Täyttäkää siis isienne mitta.

23:33  Te käärmeet, te kyykäärmeitten sikiöt, miten pakenette helvetin tuomiota?

23:34  Sen tähden, katso, minä lähetän luoksenne profeettoja ja viisaita ja kirjanoppineita. Heitä tapatte ja ristiinnaulitsette, ja toisia heistä ruoskitte synagogissanne ja vainoatte kaupungista kaupunkiin,

23:35  jotta päällenne tulisi kaikki se vanhurskas veri, joka maan päällä on vuodatettu vanhurskaan Aabelin verestä Sakariaan, Barakiaan pojan, vereen asti, jonka tapoitte temppelin ja alttarin välillä.

23:36  Totisesti sanon teille: tämä kaikki on tuleva tämän sukukunnan päälle.

23:37  Jerusalem, Jerusalem, sinä, joka tapat profeetat ja kivität ne, jotka ovat luoksesi lähetetyt, kuinka usein olenkaan tahtonut koota lapsesi, niin kuin kana kokoaa poikasensa siipiensä alle! Mutta ette ole tahtoneet.

23:38  Katso, 'teidän huoneenne on tuleva autioksi.'

23:39  Sillä sanon teille: tästedes ette näe minua, ennen kuin sanotte: 'Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen.'"

Chapter 24

24:1  Jeesus lähti ulos pyhäköstä ja meni pois; ja hänen opetuslapsensa tulivat hänen luokseen näyttämään hänelle pyhäkön rakennuksia.

24:2  Hän vastasi ja sanoi heille: "Ettekö näe näitä kaikkia? Totisesti minä sanon teille: tähän ei ole jäävä kiveä kiven päälle maahan hajottamatta."

24:3  Hänen istuessaan Öljymäellä opetuslapset tulivat erikseen hänen luokseen ja sanoivat: "Sano meille: milloin se tapahtuu, ja mikä on tulemuksesi ja maailman lopun merkki?"

24:4  Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä.

24:5  Sillä monta tulee nimessäni sanoen: 'Minä olen Kristus', ja he eksyttävät monta.

24:6  Tulette kuulemaan taisteluiden ääniä ja sanomia sodista; katsokaa, ettette pelästy. Sillä näin täytyy tapahtua, mutta tämä ei ole vielä loppu.

24:7  Sillä kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, ja nälänhätää ja maanjäristyksiä tulee paikoin.

24:8  Mutta kaikki tämä on synnytystuskien alkua.

24:9  Silloin teitä annetaan vaivaan, ja teitä tapetaan, ja joudutte kaikkien kansojen vihattaviksi minun nimeni tähden.

24:10  Silloin monet lankeavat pois, ja antavat toisensa ilmi ja vihaavat toinen toistaan.

24:11  Monta väärää profeettaa nousee, ja he eksyttävät monta.

24:12  Sen tähden, että laittomuus lisääntyy, kylmenee useimpien rakkaus.

24:13  Mutta se, joka vahvana pysyy loppuun asti, pelastuu.

24:14  Tämä valtakunnan evankeliumi saarnataan kaikessa maailmassa todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu.

24:15  Kun siis näette hävityksen kauhistuksen, josta on puhuttu profeetta Danielin kautta, seisovan pyhässä paikassa – joka tämän lukee, se ymmärtäköön –

24:16  silloin ne, jotka Juudeassa ovat, paetkoot vuorille;

24:17  joka on katolla, älköön astuko alas noutamaan, mitä hänen huoneessaan on,

24:18  ja joka on pellolla, älköön palatko takaisin noutamaan viittaansa.

24:19  Voi raskaana olevia ja imettäviä niinä päivinä!

24:20  Mutta rukoilkaa, ettei teidän pakonne tapahtuisi talvella eikä sapattina.

24:21  Sillä silloin on oleva suuri ahdistus, jonka kaltaista ei ole ollut maailman alusta hamaan tähän asti eikä milloinkaan tule.

24:22  Ellei niitä päiviä olisi lyhennetty, ei mikään liha pelastuisi, mutta valittujen tähden ne päivät lyhennetään.

24:23  Jos silloin joku sanoo teille: 'Katso, täällä on Kristus', tai: 'Tuolla', älkää uskoko.

24:24  Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos se olisi mahdollista, valitutkin.

24:25  Katso, olen sen teille edeltä sanonut.

24:26  Sen tähden, jos teille sanotaan: 'Katso, hän on erämaassa', älkää menkö sinne, tai: 'Katso, hän on sisällä huoneessa', älkää uskoko.

24:27  Sillä niin kuin salama leimahtaa idästä ja näkyy länteen asti, niin on Ihmisen Pojan tulemus oleva.

24:28  Missä raato on, sinne korppikotkat kokoontuvat.

24:29  Mutta heti niiden päivien ahdistuksen jälkeen aurinko pimenee, eikä kuu anna valoaan, ja tähdet putoavat taivaalta, ja taivaitten voimat järkkyvät.

24:30  Silloin Ihmisen Pojan merkki näkyy taivaalla, ja silloin kaikki maan sukukunnat vaikeroivat. He näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien päällä suurella voimalla ja kirkkaudella.

24:31  Hän lähettää enkelinsä torven kovasti raikuessa, ja he kokoavat hänen valittunsa neljältä ilmansuunnalta taivasten ääristä toisiin ääriin.

24:32  Mutta oppikaa viikunapuusta vertaus: kun sen oksa on jo tuore ja lehdet puhkeavat, tiedätte, että kesä on lähellä.

24:33  Samoin myös, kun näette tämän kaiken, tietäkää, että se on lähellä, aivan ovella.

24:34  Totisesti sanon teille: tämä sukukunta ei katoa, ennen kuin kaikki nämä tapahtuvat.

24:35  Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät katoa koskaan.

24:36  Mutta siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kukaan, eivät taivasten enkelit, vaan Isä yksin.

24:37  Sillä niin kuin oli Nooan päivinä, niin on Ihmisen Pojan tulemus oleva.

24:38  Sillä niin kuin ihmiset olivat niinä päivinä ennen vedenpaisumusta: söivät ja joivat, menivät naimisiin ja antoivat tyttäriään vaimoiksi, aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin,

24:39  eivätkä tienneet, ennen kuin vedenpaisumus tuli ja vei heidät kaikki. Niin on myös Ihmisen Pojan tulemus oleva.

24:40  Silloin on kaksi miestä pellolla. Toinen korjataan talteen, ja toinen jätetään.

24:41  Kaksi naista on jauhamassa käsikivillä; toinen korjataan talteen, ja toinen jätetään.

24:42  Valvokaa siis, sillä ette tiedä, minä päivänä Herranne tulee.

24:43  Mutta se tietäkää: jos perheenisäntä tietäisi, millä yövartiolla varas tulee, toki hän valvoisi eikä sallisi taloonsa murtauduttavan.

24:44  Sen tähden olkaa tekin valmiit, sillä sinä hetkenä, jona ette luule, Ihmisen Poika tulee.

24:45  Kuka siis on se uskollinen ja ymmärtäväinen palvelija, jonka hänen isäntänsä on asettanut pitämään huolta palvelusväestään ja antamaan heille ruuan ajallaan?

24:46  Autuas se palvelija, jonka hänen isäntänsä tullessaan havaitsee näin tekevän!

24:47  Totisesti sanon teille: hän asettaa hänet kaiken omaisuutensa hoitajaksi.

24:48  Mutta jos paha palvelija sanoo sydämessään: 'Herrani viipyy',

24:49  ja alkaa lyödä palvelustovereitaan sekä syö ja juo juopuneiden kanssa,

24:50  niin sen palvelijan isäntä tulee päivänä, jona hän ei odota, ja hetkenä, jota hän ei arvaa,

24:51  ja hakkaa hänet kappaleiksi ja määrää hänelle saman osan kuin tekopyhille. Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys."

Chapter 25

25:1  "Silloin on taivasten valtakunta oleva kymmenen neitsyen kaltainen, jotka ottivat lamppunsa ja lähtivät ottamaan ylkää vastaan.

25:2  Mutta viisi heistä oli ymmärtäväistä ja viisi tyhmää.

25:3  Tyhmät ottivat lamppunsa, mutta eivät ottaneet öljyä mukaansa.

25:4  Mutta ymmärtäväiset ottivat öljyä astioihinsa sekä lamppunsa.

25:5  Yljän viipyessä heille kaikille tuli uni, ja he nukkuivat.

25:6  Mutta keskellä yötä kuului huuto: 'Katso, ylkä tulee! Tulkaa ottamaan häntä vastaan.'

25:7  Silloin kaikki nämä neitsyet nousivat ja laittoivat lamppunsa kuntoon.

25:8  Tyhmät sanoivat ymmärtäväisille: 'Antakaa meille öljyänne, sillä lamppumme sammuvat.'

25:9  Mutta ymmärtäväiset vastasivat ja sanoivat: 'Emme voi, se ei riitä meille ja teille. Menkää ennemmin myyjien luo ostamaan itsellenne.'

25:10  Mutta heidän lähdettyään ostamaan ylkä tuli, ja ne, jotka olivat valmiit, menivät hänen kanssaan häihin, ja ovi suljettiin.

25:11  Myöhemmin toisetkin neitsyet tulivat ja sanoivat: 'Herra, Herra, avaa meille!'

25:12  Mutta hän vastasi ja sanoi: 'Totisesti sanon teille: en tunne teitä.'

25:13  Valvokaa siis, sillä ette tiedä päivää ettekä hetkeä.

25:14  Sillä kun eräs mies oli lähtemässä ulkomaille, hän kutsui palvelijansa ja uskoi heille omaisuutensa;

25:15  yhdelle hän antoi viisi talenttia, toiselle kaksi ja kolmannelle yhden, kullekin hänen kykynsä mukaan, ja lähti heti muille maille.

25:16  Se, joka oli saanut viisi talenttia, meni ja asioi niillä ja voitti toiset viisi talenttia.

25:17  Samoin kaksi talenttia saanut voitti toiset kaksi.

25:18  Mutta yhden talentin saanut meni pois ja kaivoi kuopan maahan ja kätki siihen isäntänsä hopean.

25:19  Pitkän ajan kuluttua näiden palvelijoiden isäntä palasi ja ryhtyi tilintekoon heidän kanssaan.

25:20  Se, joka oli saanut viisi talenttia, tuli ja toi toiset viisi talenttia ja sanoi: 'Herra, viisi talenttia sinä uskoit minulle, katso, toiset viisi talenttia olen niillä voittanut.'

25:21  Hänen isäntänsä sanoi hänelle: 'Hyvä on, sinä hyvä ja uskollinen palvelija. Vähässä olet ollut uskollinen, panen sinut paljon haltijaksi. Tule herrasi iloon.'

25:22  Myös se, joka oli saanut kaksi talenttia, tuli ja sanoi: 'Herra, kaksi talenttia sinä minulle uskoit, katso, toiset kaksi talenttia minä olen niillä voittanut.'

25:23  Hänen isäntänsä sanoi hänelle: 'Hyvä on, sinä hyvä ja uskollinen palvelija. Vähässä olet ollut uskollinen, panen sinut paljon haltijaksi. Tule herrasi iloon.'

25:24  Myös se, joka oli saanut yhden talentin, tuli ja sanoi: 'Herra, minä tiesin sinut kovaksi mieheksi. Leikkaat sieltä, mihin et ole kylvänyt, ja kokoat sieltä, missä et ole viskannut.

25:25  Peloissani menin ja kätkin talenttini maahan; katso, tässä on omasi.'

25:26  Mutta hänen isäntänsä vastasi ja sanoi hänelle: 'Sinä paha ja laiska palvelija! Tiesit minun leikkaavan sieltä, mihin en ole kylvänyt, ja kokoavan sieltä, missä en ole viskannut.

25:27  Sinun olisi siis pitänyt jättää rahani rahanvaihtajille, niin minä tultuani olisin saanut omani takaisin korkoineen.

25:28  Ottakaa sen tähden häneltä talentti pois ja antakaa sille, jolla on kymmenen talenttia.

25:29  Sillä jokaiselle, jolla on, annetaan, ja hänellä on oleva yllin kyllin. Mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mikä hänellä on.

25:30  Heittäkää tuo kelvoton palvelija ulos pimeyteen; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.'

25:31  Mutta kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan ja kaikki enkelit hänen kanssaan, silloin hän istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle.

25:32  Hänen eteensä kootaan kaikki kansat, ja hän erottaa toiset toisista, niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista.

25:33  Hän asettaa lampaat oikealle puolelleen, mutta vuohet vasemmalle.

25:34  Silloin Kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: 'Tulkaa, Isäni siunatut, ja perikää se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti.

25:35  Sillä minun oli nälkä, ja annoitte minulle syödä, minun oli jano, ja annoitte minulle juoda, olin vieras, ja otitte minut huoneeseenne.

25:36  Olin alaston, ja vaatetitte minut, sairastin, ja kävitte minua katsomassa, olin vankilassa, ja tulitte luokseni.'

25:37  Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle sanoen: 'Herra, milloin näimme sinut nälkäisenä ja ruokimme sinua, tai janoisena ja annoimme sinulle juoda?

25:38  Milloin näimme sinut vieraana ja otimme sinut huoneeseemme, tai alastomana ja vaatetimme sinut?

25:39  Milloin näimme sinun sairastavan tai olevan vankilassa ja tulimme luoksesi?'

25:40  Kuningas vastaa ja sanoo heille: 'Totisesti sanon teille: kaiken, minkä olette tehneet yhdelle näistä vähimmistä veljistäni, sen olette tehneet minulle.'

25:41  Silloin hän sanoo myös vasemmalla puolellaan oleville: 'Menkää pois luotani, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleilleen.

25:42  Sillä minun oli nälkä, ettekä antaneet minulle syödä; minun oli jano, ettekä antaneet minulle juoda;

25:43  olin vieras, ettekä ottaneet minua huoneeseenne; olin alaston, ettekä vaatettaneet minua; sairaana ja vankilassa, ettekä te käyneet minua katsomassa.'

25:44  Silloin hekin vastaavat sanoen: 'Herra, milloin näimme sinut nälkäisenä, janoisena, vieraana, alastomana, sairaana tai vankilassa, emmekä sinua palvelleet?'

25:45  Silloin hän vastaa heille ja sanoo: 'Totisesti sanon teille: kaiken, minkä olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähimmistä, sen olette jättäneet tekemättä minulle.'

25:46  Nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään."

Chapter 26

26:1  Tapahtui, kun Jeesus oli lopettanut kaikki nämä puheet, että hän sanoi opetuslapsilleen:

26:2  "Te tiedätte, että kahden päivän perästä on pääsiäinen; silloin Ihmisen Poika annetaan ristiinnaulittavaksi." .

26:3  Silloin ylipapit ja kansan vanhimmat kokoontuivat Kaifas-nimisen ylipapin palatsiin

26:4  ja neuvottelivat, kuinka ottaisivat Jeesuksen kiinni kavaluudella ja tappaisivat hänet.

26:5  Mutta he sanoivat: "Ei juhlan aikana, ettei syntyisi meteliä kansassa."

26:6  Kun Jeesus oli Betaniassa spitaalisen Simonin asunnossa,

26:7  tuli hänen luokseen nainen, mukanaan alabasteripullo, jossa oli kallisarvoista voidetta, ja vuodatti sen Jeesuksen päähän hänen ollessaan aterialla.

26:8  Mutta sen nähdessään hänen opetuslapsensa närkästyivät ja sanoivat: "Mitä varten tämä haaskaus?

26:9  Olisihan sen voinut myydä kalliilla hinnalla ja antaa köyhille."

26:10  Kun Jeesus sen huomasi, hän sanoi heille: "Miksi pahoitatte naisen mielen? Sillä hän teki hyvän työn minulle.

26:11  Köyhiä teillä on aina keskuudessanne, mutta minua teillä ei ole aina.

26:12  Sillä kun hän valoi tämän voiteen ruumiilleni, hän teki sen hautaamistani varten.

26:13  Totisesti sanon teille: missä ikinä kaikessa maailmassa saarnataan tämä evankeliumi, siellä sekin, minkä hän teki, on mainittava hänen muistokseen."

26:14  Silloin yksi niistä kahdestatoista, nimeltä Juudas Iskariot, meni ylipappien luo

26:15  ja sanoi: "Mitä tahdotte antaa minulle, niin saatan hänet teidän käsiinne?" He sopivat hänen kanssaan kolmestakymmenestä hopearahasta.

26:16  Siitä alkaen hän etsi sopivaa aikaa kavaltaakseen hänet.

26:17  Mutta ensimmäisenä happamattoman leivän päivänä opetuslapset tulivat Jeesuksen luo ja sanoivat: "Mihin tahdot, että valmistamme pääsiäislampaan syödäksesi?"

26:18  Hän sanoi: "Menkää kaupunkiin sen ja sen luo ja sanokaa hänelle: 'Opettaja sanoo: Aikani on lähellä; sinun luonasi syön pääsiäisaterian opetuslasteni kanssa.'"

26:19  Opetuslapset tekivät, kuten Jeesus oli heitä käskenyt, ja valmistivat pääsiäislampaan.

26:20  Mutta kun ilta tuli, hän asettui aterialle kahdentoista opetuslapsensa kanssa.

26:21  Heidän syödessään hän sanoi: "Totisesti sanon teille: yksi teistä kavaltaa minut."

26:22  Silloin he tulivat hyvin murheellisiksi ja rupesivat toinen toisensa perästä sanomaan hänelle: "Herra, enhän minä se ole?"

26:23  Hän vastasi ja sanoi: "Se, joka pisti kanssani kätensä vatiin, kavaltaa minut.

26:24  Ihmisen Poika tosin menee pois, kuten hänestä on kirjoitettu, mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta Ihmisen Poika kavalletaan! Parempi olisi sille ihmiselle, ettei hän olisi syntynyt."

26:25  Juudas, joka hänet kavalsi, vastasi ja sanoi: "Rabbi, enhän minä se ole?" Hän sanoi hänelle: "Sinä sen sanoit."

26:26  Heidän syödessään Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi opetuslapsilleen ja sanoi: "Ottakaa ja syökää; tämä on minun ruumiini."

26:27  Hän otti maljan, kiitti, antoi heille ja sanoi: "Juokaa tästä, te kaikki;

26:28  sillä tämä on minun vereni, liiton veri, joka monen edestä vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi.

26:29  Mutta sanon teille: tästedes en juo tätä viinipuun antia ennen kuin sinä päivänä, jona juon sitä uutena kanssanne Isäni valtakunnassa."

26:30  Veisattuaan kiitosvirren he lähtivät Öljymäelle.

26:31  Silloin Jeesus sanoi heille: "Tänä yönä te kaikki loukkaannutte minuun, sillä kirjoitettu on: 'Minä lyön paimenta, ja lauman lampaat hajotetaan.'

26:32  Mutta ylösnoustuani minä menen teidän edellänne Galileaan."

26:33  Pietari vastasi ja sanoi hänelle: "Vaikka kaikki loukkaantuisivat sinuun, minä en koskaan loukkaannu."

26:34  Jeesus sanoi hänelle: "Totisesti sanon sinulle: tänä yönä, ennen kuin kukko laulaa, kolmesti minut kiellät."

26:35  Pietari sanoi hänelle: "Vaikka minun pitäisi kuolla kanssasi, en sittenkään sinua kiellä." Samoin sanoivat myös kaikki muut opetuslapset.

26:36  Sitten Jeesus tuli heidän kanssaan Getsemane-nimiselle maatilalle; ja hän sanoi opetuslapsilleen: "Istukaa tässä, sillä aikaa kun menen ja rukoilen tuolla."

26:37  Hän otti mukaansa Pietarin ja ne kaksi Sebedeuksen poikaa. Murhe alkoi vaivata häntä, ja hän alkoi tulla tuskaan.

26:38  Silloin hän sanoi heille: "Sieluni on syvästi murheellinen, kuolemaan asti; olkaa tässä ja valvokaa kanssani."

26:39  Hän meni vähän edemmäksi, lankesi kasvoilleen ja rukoili sanoen: "Isäni, jos mahdollista on, menköön minulta pois tämä malja; ei kuitenkaan niin kuin minä tahdon, vaan niin kuin sinä."

26:40  Hän tuli opetuslasten luo ja tapasi heidät nukkumasta ja sanoi Pietarille: "Ette siis jaksaneet yhtä hetkeä valvoa kanssani!

26:41  Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen. Henki tosin on altis, mutta liha on heikko."

26:42  Taas hän meni pois toisen kerran ja rukoili sanoen: "Isäni, jos tämä malja ei voi mennä ohitseni minun sitä juomattani, tapahtukoon sinun tahtosi."

26:43  Tullessaan hän tapasi heidät taas nukkumasta, sillä uni painoi raskaasti heidän silmiään.

26:44  Hän jätti heidät, meni taas ja rukoili kolmannen kerran ja sanoi samat sanat uudestaan.

26:45  Sitten hän tuli opetuslasten luo ja sanoi heille: "Te nukutte vielä ja lepäätte! Katso, hetki on lähellä, ja Ihmisen Poika annetaan syntisten käsiin.

26:46  Nouskaa, lähtekäämme; katso, se, joka minut kavaltaa, on lähellä."

26:47  Katso, hänen vielä puhuessaan tuli Juudas, yksi niistä kahdestatoista, ja hänen kanssaan suuri joukko miehiä ylipappien ja kansan vanhinten luota miekat ja seipäät käsissä.

26:48  Se, joka hänet kavalsi, oli antanut heille merkin sanoen: "Se, jota tervehdin suudelmalla, hän se on. Ottakaa hänet kiinni."

26:49  Heti hän meni Jeesuksen luo ja sanoi: "Terve, rabbi!" ja tervehti häntä suudelmalla.

26:50  Jeesus sanoi hänelle: "Ystäväni, mitä varten tulit tänne?" Silloin he tulivat Jeesuksen luo, kävivät häneen käsiksi ja ottivat hänet kiinni.

26:51  Katso, eräs niistä, jotka olivat Jeesuksen kanssa, ojensi kätensä, veti miekkansa ja iski ylipapin palvelijaa ja sivalsi häneltä korvan pois.

26:52  Silloin Jeesus sanoi hänelle: "Pistä miekkasi tuppeen, sillä kaikki, jotka miekkaan tarttuvat, miekkaan hukkuvat.

26:53  Vai luuletko, etten voisi rukoilla Isääni, että hän lähettäisi heti minulle enemmän kuin kaksitoista legioonaa enkeleitä?

26:54  Mutta kuinka silloin toteutuisivat Kirjoitukset, jotka sanovat, että näin pitää tapahtua?"

26:55  Sillä hetkellä Jeesus sanoi joukolle: "Niin kuin ryöväriä vastaan te olette lähteneet minua miekoin ja seipäin vangitsemaan. Joka päivä olen istunut pyhäkössä opettamassa, ettekä ole ottaneet minua kiinni.

26:56  Mutta kaikki tämä on tapahtunut, että profeettojen Kirjoitukset kävisivät toteen." Silloin kaikki opetuslapset jättivät hänet ja pakenivat.

26:57  Mutta Jeesuksen kiinniottajat veivät hänet ylipapin, Kaifaksen, luo, minne kirjanoppineet ja vanhimmat olivat kokoontuneet.

26:58  Mutta Pietari seurasi häntä taaempana ylipapin esipihaan asti, meni sinne ja istuutui palvelijoiden joukkoon nähdäkseen lopun.

26:59  Mutta ylipapit ja koko Neuvosto etsivät väärää todistusta Jeesusta vastaan tappaakseen hänet,

26:60  mutta eivät löytäneet, vaikka esille oli tullut monta väärää todistajaa. Mutta vihdoin tuli kaksi väärää todistajaa,

26:61  ja he sanoivat: "Tämä on sanonut: 'Minä voin hajottaa maahan Jumalan temppelin ja kolmessa päivässä sen rakentaa.'"

26:62  Silloin ylipappi nousi ja sanoi hänelle: "Etkö vastaa mitään siihen, mitä nämä todistavat sinua vastaan?"

26:63  Mutta Jeesus oli vaiti. Ylipappi vastasi ja sanoi hänelle: "Minä vannotan sinua elävän Jumalan kautta, että sanot meille, oletko sinä Kristus, Jumalan Poika."

26:64  Jeesus sanoi hänelle: "Sinä sen sanoit. Mutta sanon teille: tästedes te saatte nähdä Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla puolella ja tulevan taivaan pilvien päällä."

26:65  Silloin ylipappi repäisi vaatteensa ja sanoi: "Hän on pilkannut Jumalaa. Mitä me enää todistajia tarvitsemme? Katso, nyt kuulitte hänen pilkkaamisensa.

26:66  Miten teistä on?" He vastasivat sanoen: "Hän on syyllinen kuolemaan."

26:67  Silloin he sylkivät häntä silmille ja löivät häntä nyrkillä kasvoihin, ja toiset sivalsivat häntä piiskalla

26:68  ja sanoivat: "Profetoi meille, Kristus, kuka se on, joka sinua löi."

26:69  Mutta Pietari istui ulkopuolella esipihassa. Hänen luokseen tuli muuan palvelustyttö ja sanoi: "Sinäkin olit Jeesuksen, galilealaisen, seurassa."

26:70  Mutta hän kielsi kaikkien edessä ja sanoi: "En ymmärrä, mitä sanot."

26:71  Kun hän oli mennyt ulos portille, näki hänet toinen nainen ja sanoi siellä oleville: "Tämäkin oli Jeesuksen, Nasaretilaisen, seurassa."

26:72  Taas hän kielsi valalla vannoen: "En tunne sitä miestä."

26:73  Vähän sen jälkeen tulivat ne, jotka siinä seisoivat, ja sanoivat Pietarille: "Totisesti, sinä myös olet yksi heistä, sillä murteesikin ilmaisee sinut."

26:74  Silloin hän rupesi kiroilemaan ja vannomaan: "En tunne sitä miestä." Samassa lauloi kukko.

26:75  Niin Pietari muisti Jeesuksen sanat, jotka hän oli sanonut: "Ennen kuin kukko laulaa, sinä kiellät minut kolmesti." Hän meni ulos ja itki katkerasti.

Chapter 27

27:1  Mutta aamun koittaessa kaikki ylipapit ja kansan vanhimmat pitivät neuvottelun Jeesusta vastaan tappaakseen hänet.

27:2  He sitoivat hänet, veivät pois ja antoivat hänet maaherran, Pilatuksen, käsiin.

27:3  Kun Juudas, hänen kavaltajansa, näki, että hänet oli tuomittu, silloin hän katui ja toi takaisin ne kolmekymmentä hopearahaa ylipapeille ja vanhimmille

27:4  ja sanoi: "Minä tein synnin, kun kavalsin viattoman veren." Mutta he sanoivat: "Mitä se meihin koskee? Katso itse eteesi."

27:5  Hän viskasi hopearahat temppeliin, lähti sieltä, meni pois ja hirttäytyi.

27:6  Ylipapit ottivat hopearahat ja sanoivat: "Ei ole luvallista panna näitä temppelirahastoon, koska ne ovat veren hinta."

27:7  Pidettyään neuvottelun he ostivat niillä savenvalajan pellon muukalaisten hautausmaaksi.

27:8  Sen tähden sitä peltoa kutsutaan vielä tänäkin päivänä Veripelloksi.

27:9  Silloin kävi toteen, mikä on puhuttu profeetta Jeremian kautta, joka sanoo: "He ottivat ne kolmekymmentä hopearahaa, hinnan siitä arvioidusta miehestä, jonka he olivat israelilaisten puolesta arvioineet,

27:10  ja antoivat ne savenvalajan pellosta, niin kuin Herra oli minun kauttani käskenyt."

27:11  Jeesus seisoi maaherran edessä. Maaherra kysyi häneltä sanoen: "Oletko sinä juutalaisten kuningas?" Jeesus sanoi: "Sinä sen sanot."

27:12  Kun ylipapit ja vanhimmat häntä syyttivät, hän ei vastannut mitään.

27:13  Silloin Pilatus sanoi hänelle: "Etkö kuule, kuinka paljon he todistavat sinua vastaan?"

27:14  Mutta hän ei vastannut yhteenkään hänen kysymykseensä, niin että maaherra suuresti ihmetteli.

27:15  Oli tapana, että maaherra juhlan aikana vapautti kansalle yhden vangin, kenet he tahtoivat.

27:16  Heillä oli silloin kuuluisa vanki, jota sanottiin Barabbaaksi.

27:17  Kun he nyt olivat koolla, Pilatus sanoi heille: "Kummanko tahdotte, että vapautan teille, Barabbaan vai Jeesuksen, jota sanotaan Kristukseksi?"

27:18  Sillä hän tiesi, että he kateudesta olivat antaneet hänet hänen käsiinsä.

27:19  Mutta kun hän istui tuomarinistuimella, lähetti hänen vaimonsa hänelle sanan: "Älköön sinulla olko mitään tekemistä tuon vanhurskaan [miehen] kanssa, sillä olen tänä yönä unessa paljon kärsinyt hänen tähtensä."

27:20  Mutta ylipapit ja vanhimmat yllyttivät kansaa anomaan Barabbasta, mutta surmauttamaan Jeesuksen.

27:21  Maaherra puhui heille ja sanoi: "Kummanko näistä kahdesta tahdotte, että teille vapautan?" He sanoivat: "Barabbaan."

27:22  Pilatus sanoi heille: "Mitä minun sitten on tehtävä Jeesukselle, jota sanotaan Kristukseksi?" He sanoivat kaikki: "Ristiinnaulittakoon!"

27:23  Maaherra sanoi: "Mitä pahaa hän sitten on tehnyt?" Mutta he huusivat vielä kovemmin sanoen: "Ristiinnaulittakoon!"

27:24  Kun Pilatus näki, ettei mikään auttanut, vaan että meteli yhä yltyi, hän otti vettä, pesi kätensä kansan nähden ja sanoi: "Viaton olen tämän vanhurskaan miehen vereen. Katsokaa itse eteenne."

27:25  Kaikki kansa vastasi ja sanoi: "Tulkoon hänen verensä meidän päällemme ja lastemme päälle."

27:26  Silloin hän päästi heille Barabbaan, mutta Jeesuksen hän ruoskitti ja luovutti ristiinnaulittavaksi.

27:27  Silloin maaherran sotamiehet veivät Jeesuksen palatsiin ja keräsivät hänen ympärilleen koko kohortin.

27:28  He riisuivat hänet ja panivat hänen päälleen tulipunaisen viitan

27:29  ja väänsivät orjantappuroista kruunun, panivat sen hänen päähänsä ja ruokokepin hänen oikeaan käteensä, polvistuivat hänen eteensä ja pilkkasivat häntä ja sanoivat: "Terve, juutalaisten kuningas!"

27:30  He sylkivät häntä, ottivat ruokokepin ja löivät häntä päähän.

27:31  Kun he olivat häntä pilkanneet, he riisuivat häneltä viitan, pukivat hänet hänen omiin vaatteisiinsa ja veivät hänet pois ristiinnaulittavaksi.

27:32  Mutta matkalla he tapasivat kyreneläisen miehen, jonka nimi oli Simon. Hänet he pakottivat kantamaan hänen ristiään.

27:33  Tultuaan paikalle, jota sanotaan Golgataksi – se on: pääkallonpaikaksi –

27:34  he tarjosivat hänelle juotavaksi sapella sekoitettua hapanviiniä, mutta maistettuaan hän ei tahtonut sitä juoda.

27:35  Kun he olivat hänet ristiinnaulinneet, he jakoivat keskenään hänen vaatteensa heittäen niistä arpaa, jotta täyttyisi profeetan sana, joka sanoo: "He jakoivat keskenään vaatteeni ja heittivät puvustani arpaa."

27:36  He istuutuivat ja vartioivat häntä siellä.

27:37  He olivat panneet hänen päänsä yläpuolelle hänen [rangaistuksensa] syyn julki näin kirjoitettuna: "Tämä on Jeesus, juutalaisten kuningas."

27:38  Silloin ristiinnaulittiin hänen kanssaan kaksi ryöväriä, toinen oikealle ja toinen vasemmalle puolelle.

27:39  Mutta ohikulkijat herjasivat häntä, nyökyttivät päätään

27:40  ja sanoivat: "Sinä, joka hajotat maahan temppelin ja kolmessa päivässä sen rakennat, auta itseäsi, jos olet Jumalan Poika, ja astu alas ristiltä."

27:41  Samoin ylipapit, kirjanoppineet ja vanhimmat pilkkasivat häntä ja sanoivat:

27:42  "Muita hän on auttanut, itseään hän ei voi auttaa. Onhan hän Israelin kuningas; astukoon nyt alas ristiltä, niin uskomme häneen.

27:43  Hän on luottanut Jumalaan; vapahtakoon nyt Jumala hänet, jos on häneen mieltynyt, sillä hän on sanonut: 'Olen Jumalan Poika.'"

27:44  Samoin herjasivat häntä ryöväritkin, jotka olivat ristiinnaulitut hänen kanssaan.

27:45  Kuudennesta tunnista alkaen tuli pimeys yli koko maan, ja sitä kesti yhdeksänteen tuntiin.

27:46  Sitten yhdeksännen tunnin vaiheilla Jeesus huusi suurella äänellä sanoen: "Eeli, Eeli, lama sabaktani?" Se on: Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?

27:47  Sen kuullessaan muutamat siinä seisovista sanoivat: "Hän huutaa Eliaa."

27:48  Heti muuan heistä juoksi ja otti sienen, täytti sen hapanviinillä, pani sen ruokokepin päähän ja antoi hänelle juoda.

27:49  Mutta muut sanoivat: "Annas, katsokaamme, tuleeko Elia pelastamaan häntä."

27:50  Jeesus huusi taas suurella äänellä ja antoi henkensä.

27:51  Katso, temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas asti, maa järisi, ja kalliot halkesivat,

27:52  haudat aukenivat, ja monta nukkuneiden pyhien ruumista nousi ylös.

27:53  He lähtivät haudoistaan ja tulivat hänen ylösnousemisensa jälkeen pyhään kaupunkiin ja ilmestyivät monille.

27:54  Mutta kun sadanpäällikkö ja ne, jotka hänen kanssaan vartioivat Jeesusta, näkivät maanjäristyksen ja mitä muuta tapahtui, he pelästyivät suuresti ja sanoivat: "Totisesti tämä oli Jumalan Poika."

27:55  Siellä oli monta naista, jotka olivat Galileasta seuranneet Jeesusta ja palvelleet häntä. He seisoivat taaempana katselemassa.

27:56  Heidän joukossaan oli Maria Magdaleena ja Maria, Jaakobin ja Jooseen äiti, ja Sebedeuksen poikien äiti.

27:57  Illan tultua saapui rikas mies, Arimatiasta kotoisin, nimeltä Joosef, josta myös oli tullut Jeesuksen opetuslapsi.

27:58  Hän meni Pilatuksen luo ja pyysi Jeesuksen ruumista. Silloin Pilatus käski antaa sen hänelle.

27:59  Joosef otti ruumiin, kääri sen puhtaaseen liinavaatteeseen

27:60  ja pani sen uuteen hautakammioonsa, jonka oli hakkauttanut kallioon. Sitten hän vieritti suuren kiven hautakammion ovelle ja lähti pois.

27:61  Siellä olivat Maria Magdaleena ja se toinen Maria, jotka istuivat vastapäätä hautaa.

27:62  Seuraavana päivänä, joka oli valmistuspäivän jälkeinen, ylipapit ja fariseukset kokoontuivat Pilatuksen luo

27:63  ja sanoivat: "Herra, me muistamme sen villitsijän vielä eläessään sanoneen: 'Kolmen päivän kuluttua nousen ylös.'

27:64  Käske siis vartioida hautaa tarkasti kolmanteen päivään asti, etteivät hänen opetuslapsensa tulisi ja varastaisi häntä ja sanoisi kansalle: 'Hän nousi kuolleista', ja niin viimeinen villitys olisi pahempi kuin ensimmäinen."

27:65  Pilatus sanoi heille: "[Tuossa] teillä on vartio, menkää, vartioikaa niin hyvin kuin taidatte."

27:66  He menivät ja turvasivat haudan lukitsemalla kiven sinetillä ja asettamalla vartion.

Chapter 28

28:1  Mutta kun sapatti oli päättynyt ja viikon ensimmäisen päivän aamu oli valkenemassa, tulivat Maria Magdaleena ja se toinen Maria katsomaan hautaa.

28:2  Katso, tapahtui suuri maanjäristys, sillä Herran enkeli astui alas taivaasta, tuli ja vieritti kiven pois ovelta ja istui sille.

28:3  Hän oli näöltään kuin salama, ja hänen vaatteensa olivat valkoiset kuin lumi.

28:4  Häntä pelästyen vartijat vapisivat ja kävivät ikään kuin kuolleiksi.

28:5  Mutta enkeli puhutteli naisia ja sanoi heille: "Älkää te pelätkö; sillä minä tiedän teidän etsivän Jeesusta, joka oli ristiinnaulittu.

28:6  Hän ei ole täällä, sillä hän on noussut ylös, niin kuin hän sanoi. Tulkaa, katsokaa paikkaa, jossa Herra on maannut.

28:7  Menkää kiireesti ja sanokaa hänen opetuslapsilleen, että hän on noussut kuolleista. Katso, hän menee edellänne Galileaan. Siellä te saatte hänet nähdä. Katso, olen sen teille sanonut."

28:8  He menivät kiireesti haudalta peloissaan ja suuresti iloiten ja juoksivat viemään sanaa hänen opetuslapsilleen.

28:9  Mutta katso, Jeesus tuli heitä vastaan ja sanoi: "Terve teille!" He menivät hänen luokseen, syleilivät hänen jalkojaan ja kumartaen rukoilivat häntä.

28:10  Silloin Jeesus sanoi heille: "Älkää pelätkö; menkää ja viekää sana veljilleni, että he menisivät Galileaan: siellä he saavat minut nähdä."

28:11  Mutta heidän mennessään, katso, muutamat vartiostosta tulivat kaupunkiin ja ilmoittivat ylipapeille kaiken, mitä oli tapahtunut.

28:12  Nämä kokoontuivat vanhinten kanssa, pitivät neuvottelun, antoivat sotilaille runsaat rahat

28:13  ja sanoivat: "Sanokaa, että hänen opetuslapsensa tulivat yöllä ja veivät hänet varkain nukkuessamme.

28:14  Jos tämä tulee maaherran korviin, lepytämme hänet ja järjestämme asian niin, että saatte olla huoleti."

28:15  He ottivat rahat ja tekivät, niin kuin heitä oli opetettu. Tätä puhetta on levitetty juutalaisten kesken, ja sitä kerrotaan vielä tänäkin päivänä.

28:16  Mutta ne yksitoista opetuslasta vaelsivat Galileaan sille vuorelle, jonne Jeesus oli käskenyt heidän mennä.

28:17  Kun he näkivät hänet, he kumartaen rukoilivat häntä, mutta muutamat epäilivät.

28:18  Jeesus tuli heidän luokseen, puhui heille ja sanoi: "Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.

28:19  Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen

28:20  ja opettamalla heidät pitämään kaiken, minkä olen käskenyt teidän pitää. Katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti. Aamen."