FinRK - Proverbs

Chapter 1

1:1  Salomon, Daavidin pojan, Israelin kuninkaan, sananlaskut

1:2  viisauden ja kurin oppimiseksi, ymmärryksen sanojen ymmärtämiseksi,

1:3  ymmärrystä tuovan kurin saamiseksi, vanhurskauden, oikeudenmukaisuuden ja kohtuullisuuden oppimiseksi.

1:4  Antakoot ne yksinkertaisille järkevyyttä, nuorisolle tietoa ja harkintakykyä.

1:5  Viisas kuulkoon ja saakoon lisää oppia, ja ymmärtävä hankkikoon opastusta

1:6  ymmärtääkseen sananlaskuja ja vertauksia, viisaiden sanoja ja heidän arvoituksiaan.

1:7  Herran pelko on tiedon alku, typerät pitävät halpana viisauden ja kurin.

1:8  Kuule, poikani, isäsi ojennusta äläkä hylkää äitisi opetusta,

1:9  sillä ne ovat ihana seppele sinun päähäsi ja käädyt sinun kaulaasi.

1:10  Poikani, jos synnintekijät sinua viekoittelevat, älä suostu,

1:11  vaikka he sanovat: ”Lähde mukaamme! Väijykäämme verta, vaanikaamme viatonta syyttömästi.

1:12  Nielaiskaamme heidät elävältä kuin tuonela, kokonaisina niin kuin ne, jotka hautaan vaipuvat.

1:13  Me saamme kaikenlaista kallista tavaraa, täytämme talomme saaliilla.

1:14  Heitä kanssamme arpaa, olkoon meillä kaikilla yhteinen kukkaro.”

1:15  Älä lähde, poikani, samalle tielle kuin he. Pidätä jalkasi heidän polultaan,

1:16  sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, kiiruhtavat vuodattamaan verta.

1:17  Turhaa on virittää verkko kaikkien siivekkäiden silmien eteen.

1:18  Ne väijyvät omaa vertaan, vaanivat omaa henkeään.

1:19  Näin käy jokaiselle väärän voiton tavoittelijalle; se ottaa omistajaltaan hengen.

1:20  Viisaus huutaa kadulla, antaa äänensä kuulua toreilla.

1:21  Meluisten katujen kulmissa se kutsuu, porttien luona kaupungissa se lausuu sanansa:

1:22  ”Kuinka kauan te, yksinkertaiset, rakastatte yksinkertaisuutta? Kuinka kauan pilkkaajilla on halu pilkkaan ja tyhmät vihaavat tietoa?

1:23  Kääntykää minun nuhdeltavikseni. Katso, minä vuodatan teille henkeäni, ilmoitan teille sanani.

1:24  Kun minä kutsuin, te ette siitä piitanneet, kun ojensin kättäni, kukaan ei kuunnellut.

1:25  Te vieroksuitte kaikkia minun neuvojani ettekä suostuneet minun ojennettavikseni.

1:26  Niinpä minäkin nauran teidän hädällenne ja pilkkaan, kun tulee se, mitä te kauhistutte,

1:27  kun tulee myrskynä se, mitä te kauhistutte, kun hätänne saapuu kuin rajuilma, kun päällenne tulee vaiva ja ahdistus.

1:28  Silloin he kutsuvat minua, mutta minä en vastaa, etsivät minua, mutta eivät löydä.

1:29  Koska he vihasivat tietoa, he eivät valinneet Herran pelkoa,

1:30  eivät suostuneet minun neuvooni, vaan pitivät halpana kaiken nuhteluni.

1:31  Niinpä he saavat syödä vaelluksensa hedelmää ja saavat kyllänsä omista hankkeistaan.

1:32  Sillä yksinkertaiset tappaa heidän luopumuksensa, ja tyhmät tuhoaa heidän huolettomuutensa.

1:33  Mutta joka minua kuulee, saa asua turvassa ja olla rauhassa onnettomuutta pelkäämättä.”

Chapter 2

2:1  Poikani, jos sinä otat minun sanani varteen ja kätket käskyni mieleesi,

2:2  niin että herkistät korvasi viisaudelle ja taivutat sydämesi ymmärrykseen,

2:3  jos kutsut avuksi ymmärrystä ja korotat äänesi taidon puolesta,

2:4  jos haet sitä kuin hopeaa ja etsit kuin aarretta,

2:5  silloin pääset ymmärtämään Herran pelon ja löydät Jumalan tuntemisen,

2:6  sillä Herra antaa viisautta, hänen suustaan lähtee tieto ja ymmärrys.

2:7  Oikeamielisille hänellä on tallella menestys ja kilpi nuhteettomasti vaeltaville,

2:8  niin että hän suojelee oikeuden polut ja varjelee hurskaittensa tien.

2:9  Silloin sinä ymmärrät vanhurskauden ja oikeuden, oikeamielisyyden ja kaiken, mikä kuuluu hyvyyden piiriin.

2:10  Kun viisaus tulee sydämeesi, tieto tulee sielullesi mieluisaksi,

2:11  harkinta varjelee sinua ja ymmärrys sinua suojelee.

2:12  Se pelastaa sinut pahuuden tieltä, kavalasti puhuvalta mieheltä,

2:13  niiltä, jotka ovat hylänneet oikeat polut vaeltaakseen pimeyden teitä,

2:14  niiltä, jotka iloitsevat pahanteosta, riemuitsevat häijystä kavaluudesta.

2:15  Heidän polkunsa ovat mutkaiset, ja he joutuvat teillään harhaan.

2:16  Viisaus pelastaa sinut vieraalta naiselta, toisen vaimolta, sanoillaan liehakoivalta,

2:17  joka on hylännyt nuoruutensa ystävän ja unohtanut Jumalansa liiton.

2:18  Hänen huoneensa vaipuu kohti kuolemaa, hänen tiensä kulkee vainajien luo.

2:19  Ei palaa kukaan, joka hänen luokseen menee, eikä pääse takaisin elämän poluille.

2:20  Ota tämä varteen vaeltaaksesi hyvien tietä ja noudattaaksesi vanhurskaitten polkuja,

2:21  sillä oikeamieliset saavat asua maassa, ja nuhteettomat jäävät siihen jäljelle,

2:22  mutta jumalattomat hävitetään maasta, ja uskottomat reväistään siitä pois.

Chapter 3

3:1  Poikani, älä unohda minun opetustani, sydämesi säilyttäköön minun käskyni:

3:2  ne kartuttavat sinulle pitkää ikää, elinvuosia ja rauhaa.

3:3  Laupeus ja uskollisuus älkööt hylätkö sinua. Kiedo ne kaulaasi, kirjoita ne sydämesi tauluun,

3:4  niin saat oikean ymmärryksen ja suosion Jumalan ja ihmisten edessä.

3:5  Turvaa Herraan kaikesta sydämestäsi, älä nojaudu omaan ymmärrykseesi.

3:6  Tunne hänet kaikilla teilläsi, niin hän sinun polkusi tasoittaa.

3:7  Älä ole viisas omissa silmissäsi. Pelkää Herraa ja karta pahaa!

3:8  Se on terveellistä ruumiillesi ja virkistävää luillesi.

3:9  Kunnioita Herraa antamalla varoistasi ja paras osa kaikesta sadostasi,

3:10  niin sinun jyväaittasi täyttyvät runsaudella ja viini pursuaa kuurnistasi.

3:11  Poikani, älä pidä halpana Herran kuritusta äläkä vieroksu hänen ojennustaan,

3:12  sillä jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa niin kuin isä poikaa, joka on hänelle mieluinen.

3:13  Autuas se ihminen, joka on löytänyt viisauden, ihminen, joka on tavoittanut ymmärryksen!

3:14  Parempi on hankkia sitä kuin hopeaa, sen antama hyöty on kultaa arvokkaampi.

3:15  Se on kallisarvoisempi kuin helmet, mitkään kalleutesi eivät vedä sille vertaa.

3:16  Pitkä ikä on sen oikeassa kädessä, vasemmassa rikkaus ja kunnia.

3:17  Sen tiet ovat suloisia teitä ja kaikki sen polut rauhaisia.

3:18  Se on elämän puu niille, jotka siihen tarttuvat; onnellisia ne, jotka pitävät siitä kiinni.

3:19  Herra on perustanut maan viisaudella, vahvistanut taivaat ymmärryksellä.

3:20  Hänen tietonsa avulla syvyydet jakaantuivat, ja pilvet pisaroivat kastetta.

3:21  Poikani, nämä älkööt häipykö näkyvistäsi: säilytä harkinta ja maltti.

3:22  Ne ovat elämä sinun sielullesi ja kaunistus sinun kaulallesi.

3:23  Silloin kuljet tiesi turvallisesti etkä loukkaa jalkaasi.

3:24  Kun menet maata, et pelkää mitään, kun laskeudut levolle, unesi on makea.

3:25  Pääset pelkäämästä äkkikauhistuksia ja tuhoa, joka kohtaa jumalattomat.

3:26  Sinä saat luottaa Herraan; hän varjelee jalkasi tarttumasta ansaan.

3:27  Älä kiellä tarvitsevalta hyvää, jos sen antaminen on sinun vallassasi.

3:28  Älä sano lähimmäisellesi: ”Mene nyt ja tule uudelleen, huomenna minä annan sinulle”, kun sinulla kuitenkin on.

3:29  Älä mieti pahaa lähimmäistäsi vastaan, joka asuu lähelläsi luottavaisena.

3:30  Älä käräjöi syyttä kenenkään kanssa, kun toinen ei ole sinulle pahaa tehnyt.

3:31  Älä kadehdi väkivaltaista miestä äläkä omaksu yhtäkään hänen teistään,

3:32  sillä Herra inhoaa kieroilijaa, mutta hän on oikeamielisten ystävä.

3:33  Jumalattoman huoneessa on Herran kirous, mutta vanhurskaitten asuinsijan hän siunaa.

3:34  Pilkkaajille hänkin on pilkallinen, mutta nöyrille hän antaa armon.

3:35  Viisaat perivät kunnian, mutta tyhmien osa on häpeä.

Chapter 4

4:1  Kuulkaa, lapset, isän ojennusta, kuunnelkaa oppiaksenne ymmärrystä.

4:2  Minä annan teille hyviä neuvoja, älkää hylätkö minun opetustani.

4:3  Olinhan minäkin isäni poika, hento, äitini ainokainen.

4:4  Isäni opetti minua ja sanoi minulle: ”Pitäköön sydämesi kiinni minun sanoistani, noudata käskyjäni, niin saat elää.

4:5  Hanki viisautta, hanki ymmärrystä, älä unohda sanojani äläkä poikkea niistä.

4:6  Älä hylkää viisautta, niin se varjelee sinua, rakasta sitä, niin se suojelee sinua.

4:7  Viisauden alkukohta on: hanki viisautta ja kaikella, mitä omistat, hanki ymmärrystä.

4:8  Arvosta sitä, niin se korottaa sinut. Se tuo sinulle kunniaa, jos suljet sen syliisi.

4:9  Se painaa päähäsi ihanan seppeleen ja lahjoittaa sinulle kauniin kruunun.”

4:10  Kuuntele, poikani, ja ota sanani varteen, niin elämäsi vuosia on oleva paljon.

4:11  Minä neuvon sinut viisauden tielle, ohjaan sinut oikeille poluille.

4:12  Kulkiessasi askeleesi eivät joudu ahtaalle, juostessasi et kompastu.

4:13  Tartu opetukseen äläkä hellitä, säilytä se huolellisesti, se on sinun elämäsi.

4:14  Älä lähde jumalattomien polulle, älä astu pahojen tielle.

4:15  Karta sitä, älä astu sille, poikkea pois ja kulje ohitse.

4:16  Hehän eivät voi nukkua, elleivät tee pahaa, heiltä menee uni, elleivät ole ketään kaataneet.

4:17  He syövät leipänään jumalattomuutta, juovat viininään väkivallan tekoja.

4:18  Mutta vanhurskaitten polku on kuin aamun koitto, joka kirkastuu kirkastumistaan täyteen päivään saakka.

4:19  Jumalattomien tie on kuin pimeys: he eivät tiedä, mihin kompastuvat.

4:20  Poikani, tarkkaa minun puhettani, kallista korvasi sanoilleni.

4:21  Älkööt ne väistykö silmistäsi, varjele niitä sydämesi sisimmässä,

4:22  sillä ne ovat elämä sille, joka ne löytää, ja lääke koko hänen ruumiilleen.

4:23  Yli kaiken varottavan varjele sydämesi, sillä sieltä elämä lähtee.

4:24  Poista itsestäsi suun kavaluus ja karkota luotasi valhe.

4:25  Katsokoot silmäsi suoraan, olkoon katseesi luotu eteenpäin.

4:26  Tasoita polku jaloillesi, olkoot kaikki sinun tiesi vakaat.

4:27  Älä poikkea oikeaan, älä vasempaan, väistäköön jalkasi pahaa.

Chapter 5

5:1  Poikani, kuuntele minun viisauttani, kallista korvasi ymmärrykselleni.

5:2  Säilytä harkintakyky, huulillasi säilyköön tieto.

5:3  Hunajaa valuvat vieraan naisen huulet, hänen suunsa on öljyä liukkaampi.

5:4  Lopulta hän on karvas kuin koiruoho, terävä kuin kaksiteräinen miekka.

5:5  Hänen jalkansa kulkevat alas kuolemaan, tuonelaan vetävät hänen askeleensa.

5:6  Ei hän käy tasaista elämän polkua, hänen tiensä horjuvat hänen huomaamattaan.

5:7  Ja nyt, lapset, kuulkaa minua, älkää poiketko sanoistani.

5:8  Pysy kaukana tuollaisesta, älä lähesty hänen talonsa ovea,

5:9  ettet antaisi voimaasi muille, vuosiasi armottomalle,

5:10  ettei sinun voimasi hedelmä ravitsisi vieraita, eikä vaivannäkösi tulos joutuisi toisen taloon

5:11  ja ettet joutuisi lopulta voihkimaan ruumiisi ja lihasi riutuessa

5:12  ja sanomaan: ”Miksi minä vihasin kuritusta ja sydämeni halveksi nuhdetta?

5:13  Miksi en kuullut neuvojieni ääntä, kallistanut korvaani opettajieni puoleen?

5:14  Olin joutua peräti turmioon seurakunnan ja kansan keskellä.”

5:15  Juo vettä omasta kaivostasi, sitä, mikä omasta lähteestäsi juoksee.

5:16  Virtaisivatko lähteesi kadulle, vesipurosi toreille?

5:17  Olkoot ne yksin sinun omasi, älkööt vieraiden sinun kanssasi.

5:18  Olkoon sinun lähteesi siunattu, iloitse nuoruutesi vaimosta.

5:19  Armas peura, suloinen vuorikauris! Hänen rintansa sinua aina juovuttakoot, hurmaannu alati hänen rakkauteensa.

5:20  Miksi, poikani, eksyisit toisen vaimoon ja syleilisit vieraan naisen povea?

5:21  Sillä Herran silmien edessä ovat miehen tiet, hän tarkkaa kaikkia tämän polkuja.

5:22  Jumalattoman vangitsevat hänen rikoksensa, hän takertuu oman syntinsä pauloihin.

5:23  Kurittomuuteensa hän kuolee ja joutuu harhaan suuressa hulluudessaan.

Chapter 6

6:1  Poikani, jos olet mennyt takuuseen lähimmäisesi puolesta ja lyönyt kättä vieraan hyväksi,

6:2  jos olet kietoutunut omiin puheisiisi ja joutunut sanoistasi kiinni,

6:3  niin tee, poikani, näin, että pelastuisit – olethan joutunut lähimmäisesi valtaan: Mene, heittäydy maahan ja vetoa lähimmäiseesi.

6:4  Älä suo silmillesi unta äläkä silmäluomillesi torkahdusta.

6:5  Pelastaudu kuin gaselli saalistajan käsistä, kuin lintu pyydystäjän ansasta.

6:6  Mene, laiska, muurahaisen luo, katso sen tapoja ja viisastu.

6:7  Ei sillä ole johtajaa, ei päällysmiestä eikä hallitsijaa,

6:8  mutta silti se hankkii leipänsä kesällä ja kokoaa ruokansa sadonkorjuun aikana.

6:9  Kuinka kauan sinä, laiska, makaat, milloin nouset unestasi?

6:10  Nuku vielä vähän, torku vähän, makaa vähän aikaa ristissä käsin,

6:11  niin köyhyys käy päällesi kuin kuljeksiva rosvo ja puute kuin aseellinen mies.

6:12  Kelvoton ihminen, perin paha on se, joka kaikkialla kieroilee,

6:13  joka iskee silmää, antaa merkkejä jaloillaan, viittoilee sormillaan.

6:14  Hän miettii pahaa kavaluus mielessä ja kaiken aikaa rakentaa riitoja.

6:15  Sen tähden hänen turmionsa tulee äkisti, hänet muserretaan hetkessä, eikä apua ole.

6:16  Näitä kuutta Herra vihaa, seitsemää hänen sielunsa inhoaa:

6:17  ylpeitä silmiä, petollista kieltä, käsiä, jotka vuodattavat viatonta verta,

6:18  sydäntä, joka miettii häijyjä juonia, jalkoja, jotka juoksevat kiireesti pahaan,

6:19  väärää todistajaa, joka laskettelee valheita, ja riidan rakentajaa veljesten välille.

6:20  Säilytä, poikani, isäsi käsky äläkä hylkää äitisi opetusta.

6:21  Pidä ne aina sydämellesi sidottuina, kiedo ne kaulasi ympärille.

6:22  Silloin ne ohjaavat sinua kulkiessasi, vartioivat sinua levolle käytyäsi, ja puhuttelevat sinua herätessäsi.

6:23  Käsky on lamppu, opetus on valo, ja ojentava nuhde on elämän tie.

6:24  Ne varjelevat sinut pahalta naiselta, vieraan naisen lipevältä kieleltä.

6:25  Älä himoitse sydämessäsi hänen kauneuttaan, älköön hän saako sinua katseillaan vangituksi.

6:26  Porttonaisen tähden menee viimeinenkin leipä, ja naitu nainen pyydystää kallista sielua.

6:27  Voiko kukaan kerätä tulta syliinsä vaatteittensa syttymättä?

6:28  Voiko kukaan kävellä hiilloksella jalkojen kärventymättä?

6:29  Samoin käy sen, joka lähestyy lähimmäisensä vaimoa: ei jää rankaisematta kukaan, joka toisen vaimoon kajoaa.

6:30  Eikö varasta halveksita, vaikka hän olisi varastanut nälissään saadakseen syödä vatsansa täyteen?

6:31  Kiinni jäätyään hänen on korvattava seitsenkertaisesti, annettava kaikki talonsa varat.

6:32  Joka tekee aviorikoksen, on mieletön; itsensä tuhoaa, joka niin tekee.

6:33  Hän saa rangaistuksen ja häpeän, eikä hänen häväistystään pyyhitä pois.

6:34  Sillä mustasukkaisuus nostaa miehen vihan, koston päivänä hän on säälimätön.

6:35  Hän ei huoli mistään lunastusmaksusta, ei suostu sovintoon, vaikka kuinka lahjaasi lisäisit.

Chapter 7

7:1  Poikani, noudata minun sanojani, kätke mieleesi minun käskyni.

7:2  Noudata käskyjäni, niin saat elää, säilytä opetukseni kuin silmäteräsi.

7:3  Sido ne sormiisi, kirjoita ne sydämesi tauluun.

7:4  Sano viisaudelle: ”Sinä olet sisareni”, kutsu ymmärrystä sukulaiseksesi,

7:5  että varjeltuisit toisen vaimolta, vieraalta naiselta, joka liukkaasti liehakoitsee.

7:6  Taloni ikkunasta minä katselin ikkuna-aukon läpi

7:7  ja huomasin yksinkertaisten poikien joukossa nuorukaisen, joka oli vailla ymmärrystä.

7:8  Hän meni kadun yli kulmauksessa, jossa eräs nainen asui, ja suuntasi kulkunsa naisen asuntoa kohti

7:9  päivän jo illaksi hämärryttyä, pimeässä, yön tultua.

7:10  Ja katso, nainen tuli häntä vastaan porton puvussa, kavaluus sydämessään.

7:11  Hän oli rauhaton ja hillitön, hänen jalkansa eivät pysyneet kotona.

7:12  Milloin hän oli kadulla, milloin torilla, hän väijyi jokaisessa kulmauksessa.

7:13  Hän tarttui nuorukaiseen, suuteli häntä ja julkeasti katsoen sanoi hänelle:

7:14  ”Minun oli uhrattava yhteysuhri, tänä päivänä täytin lupaukseni.

7:15  Sen tähden lähdin ulos sinua vastaan, minä etsin sinua ja olen löytänyt sinut.

7:16  Olen levittänyt leposijalleni peitteitä, monivärisiä Egyptin liinavaatteita.

7:17  Vuoteelleni olen pirskottanut mirhaa, aaloeta ja kanelia.

7:18  Tule, juopukaamme lemmestä, nauttikaamme aamuun asti, riemuitkaamme rakkaudesta.

7:19  Mieheni ei ole kotona, hän lähti pitkälle matkalle.

7:20  Rahakukkaron hän otti mukaansa. Hän tulee kotiin vasta täydenkuun päiväksi.”

7:21  Nainen taivutti hänet paljolla houkuttelullaan, vietteli lipevillä huulillaan.

7:22  Äkkiä poika lähti hänen jälkeensä, niin kuin härkä menee teurastettavaksi, niin kuin kahlehdittu hullu kuritettavaksi,

7:23  niin kuin satimeen kiiruhtava lintu. Hän ei tiennyt olevansa henkeään kaupalla, kunnes nuoli lävisti hänen maksansa.

7:24  Sen tähden, poikani, kuulkaa minua, tarkatkaa suuni sanoja.

7:25  Älköön sinun sydämesi poiketko tuon naisen teille, älä eksy hänen poluilleen.

7:26  Sillä paljon on surmattuja, hänen kaatamiaan, lukuisasti niitä, jotka hän on tappanut.

7:27  Hänen talostaan lähtevät tuonelan tiet, ne vievät alas kuoleman kammioihin.

Chapter 8

8:1  Eikö viisaus kutsu, eikö ymmärrys anna äänensä kuulua?

8:2  Kukkuloiden laelle, tien viereen, polkujen risteyksiin hän on asettunut.

8:3  Porttien luona, kaupungin portilla, oviaukoista hän huutaa:

8:4  ”Teitä minä kutsun, miehet, ihmislapset, kuulkaa minun ääneni.

8:5  Oppikaa, yksinkertaiset, järkevyyttä, te tyhmät, oppikaa ymmärrystä.

8:6  Kuulkaa, minä puhun suurista asioista ja avaan huuleni puhumaan sitä, mikä on oikein.

8:7  Minun suuni tuo julki totuuden, jumalattomuus on huulilleni kauhistus.

8:8  Kaikki sanani ovat vanhurskaita, niissä ei ole mitään kieroa eikä väärää.

8:9  Ne kaikki ovat mutkattomia ymmärtävälle, suoria niille, jotka löytävät tiedon.

8:10  Ottakaa vastaan minun ojennukseni, älkää hopeaa, ja tietoa mieluummin kuin hienointa kultaa.

8:11  Onhan viisaus parempi kuin helmet, eivät mitkään kalleudet vedä sille vertaa.

8:12  Minä, viisaus, asun yhdessä järkevyyden kanssa, olen löytänyt tiedon ja harkintakyvyn.

8:13  Herran pelko on pahan vihaamista. Kopeutta ja ylpeyttä, pahuuden tietä ja kavalaa suuta minä vihaan.

8:14  Minun luonani on neuvo ja neuvokkuus. Minä olen ymmärrys, minun on voima.

8:15  Minun avullani kuninkaat hallitsevat ja ruhtinaat säätävät sen, mikä on oikein.

8:16  Minun avullani päämiehet hallitsevat niin myös ylhäiset ja kaikki maan tuomarit.

8:17  Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat, ja ne, jotka minua varhain etsivät, löytävät minut.

8:18  Minun luonani on rikkaus ja kunnia, ikivanha varallisuus ja vanhurskaus.

8:19  Minun hedelmäni on parempi kuin kulta, kuin puhtain kulta, minun antamani sato parempi kuin parhain hopea.

8:20  Minä vaellan vanhurskauden polkua, keskellä oikeuden tietä,

8:21  antaakseni minua rakastaville pysyvän perinnön. Minä täytän heidän aarrekammionsa.

8:22  Herra omisti minut tiensä alussa, muinaisuudessa, ennen kuin hän oli tehnyt mitään.

8:23  Iankaikkisuudesta minä olen ollut, alusta asti, ennen kuin maata olikaan.

8:24  Ennen kuin oli merten syvyyksiä, ennen runsasvetisiä lähteitä synnyin minä.

8:25  Ennen kuin vuoret upotettiin paikoilleen, ennen kukkuloita synnyin minä,

8:26  kun hän ei vielä ollut tehnyt maata eikä mantua, ei maanpiirin tomujen alkuakaan.

8:27  Kun hän valmisti taivaat, minä olin siinä, kun hän veti piirin syvyyden ylle,

8:28  kun hän lujitti pilvet korkeudessa, kun syvyyden lähteet saivat voiman,

8:29  kun hän asetti merelle sen rajat, etteivät vedet nousisi korkeammalle, kuin hän oli säätänyt, kun hän vahvisti maan perustukset,

8:30  silloin minä olin hänen rinnallaan uskottuna, olin hänen ilonsa päivästä päivään ja iloitsin hänen edessään kaikin ajoin.

8:31  Minä leikin hänen maanpiirinsä päällä, ja ihastuksenani olivat ihmislapset.

8:32  Ja nyt, lapset, kuulkaa minua: autuaita ovat ne, jotka noudattavat minun teitäni.

8:33  Ottakaa varteen ojennus, niin viisastutte, älkää lyökö sitä laimin.

8:34  Autuas se ihminen, joka kuulee minua, joka valvoo minun ovillani päivästä päivään, vartioi minun ovieni pieliä!

8:35  Joka minut löytää, löytää elämän ja saa osakseen Herran suosion.

8:36  Mutta joka eksyy minusta, saa vahingon sielulleen. Kaikki, jotka minua vihaavat, rakastavat kuolemaa.”

Chapter 9

9:1  Viisaus on rakentanut talonsa, veistänyt seitsemän pylvästään.

9:2  Hän on teuraansa teurastanut, viininsä sekoittanut ja myös pöytänsä kattanut.

9:3  Hän on lähettänyt palvelustyttönsä kuuluttamaan kutsua kaupungin korkeimmilta paikoilta:

9:4  ”Joka on yksinkertainen, poiketkoon tänne.” Niille, joilta puuttuu ymmärrystä, hän sanoo:

9:5  ”Tulkaa syömään minun leipääni ja juomaan viiniä, jonka olen itse sekoittanut.

9:6  Hylätkää yksinkertaisuus, niin saatte elää, ja astukaa ymmärryksen tielle.”

9:7  Joka pilkkaajaa ojentaa, saa häväistyksen vastaansa ja solvauksen se, joka jumalatonta nuhtelee.

9:8  Älä nuhtele pilkkaajaa, ettei hän sinua vihaisi. Nuhtele viisasta, niin hän rakastaa sinua.

9:9  Anna viisaalle opetusta, niin hän yhä viisastuu, anna vanhurskaalle tietoa, niin hän oppii lisää.

9:10  Herran pelko on viisauden alku, Pyhimmän tunteminen on ymmärrystä.

9:11  Viisaus lausuu: ”Minun avullani päiväsi enenevät ja elämäsi vuodet jatkuvat.

9:12  Jos olet viisas, olet omaksi hyväksesi viisas. Jos olet pilkkaaja, saat sen yksin kestää.”

9:13  Tyhmä nainen on meluisa, yksinkertainen, ei hän mitään tiedä.

9:14  Hän istuu talonsa ovella istuimella, kaupungin korkeimmalla paikalla,

9:15  kutsumassa tien kulkijoita, jotka kulkevat polullaan suoraan:

9:16  ”Joka on yksinkertainen, poiketkoon tänne.” Sille, jolta puuttuu ymmärrystä, hän sanoo:

9:17  ”Varastettu vesi on makeaa, salassa syöty leipä maistuu hyvältä.”

9:18  Eikä toinen tiedä, että siellä on haamuja hänen kutsuvierainaan tuonelan laaksoissa.

Chapter 10

10:1  Salomon sananlaskut. Viisas poika on isälleen iloksi, tyhmä poika on äidilleen murheeksi.

10:2  Jumalattoman aarteista ei ole hyötyä, mutta vanhurskaus pelastaa kuolemasta.

10:3  Herra ei salli vanhurskaan nähdä nälkää, mutta jumalattomien halun hän torjuu.

10:4  Köyhtyy, joka veltosti käyttää kättään, mutta ahkerien kädet tuottavat rikkautta.

10:5  Viisas poika kokoaa kesällä, kelvoton poika nukkuu korjuuaikana.

10:6  Siunaukset tulevat vanhurskaan pään päälle, mutta jumalattomien suussa piilee väkivalta.

10:7  Vanhurskaan muisto on siunaukseksi, mutta jumalattomien nimi lahoaa.

10:8  Viisassydäminen ottaa käskyt varteen, mutta typerähuulinen tuhoutuu.

10:9  Vilpittömästi vaeltava kulkee turvassa, mutta joka tiellään mutkittelee, tulee ilmi.

10:10  Joka silmää iskee, saa aikaan tuskaa, ja huuliltaan typerä poljetaan maahan.

10:11  Vanhurskaan suu on elämän lähde, mutta jumalattomien suussa piilee väkivalta.

10:12  Viha virittää riitoja, mutta rakkaus peittää kaikki rikkomukset.

10:13  Ymmärtävän huulilta löytyy viisaus, mutta joka on ymmärrystä vailla, sille vitsa selkään!

10:14  Viisaat kätkevät tietonsa, mutta typerän suu tuottaa pikaisen turmion.

10:15  Rikkaan omaisuus on hänen vahva kaupunkinsa, mutta vähävaraisten köyhyys on heidän turmionsa.

10:16  Vanhurskaan työ koituu elämäksi, jumalattoman voitto synniksi.

10:17  Elämän tien kulkija ottaa ojennuksen huomioon, mutta nuhteet hylkäävä eksyy.

10:18  Joka vihansa peittää, sen huulilla on valhe, ja joka parjausta levittää, on tyhmä.

10:19  Missä on paljon sanoja, sieltä ei syntiä puutu, mutta joka huulensa hillitsee, on taitava.

10:20  Vanhurskaan kieli on hienointa hopeaa, jumalattomien äly ei ole paljon arvoinen.

10:21  Vanhurskaan huulet kaitsevat monia, mutta typerät kuolevat mielettömyyteensä.

10:22  Herran siunaus rikkaaksi tekee, oma vaiva ei siihen mitään lisää.

10:23  Tyhmälle on huvia ilkityön teko mutta ymmärtävälle miehelle viisaus.

10:24  Mitä jumalaton pelkää, se häntä kohtaa, mitä vanhurskaat kaipaavat, se heille annetaan.

10:25  Myrskyn mentyä jumalatonta ei enää ole, mutta vanhurskaalla on iankaikkinen perustus.

10:26  Kuin etikka hampaille ja savu silmille on laiska lähettäjilleen.

10:27  Herran pelko elinpäiviä jatkaa, mutta jumalattomien vuodet hupenevat.

10:28  Vanhurskaitten odotus johtaa iloon, mutta jumalattomien toivo hukkuu.

10:29  Herran johdatus on nuhteettoman turva, mutta väärintekijöille se on turmioksi.

10:30  Vanhurskas ei ikinä horju, mutta jumalattomat eivät saa asua maassa.

10:31  Vanhurskaan suu kantaa viisauden hedelmää, mutta kavala kieli leikataan pois.

10:32  Vanhurskaan huulet tietävät, mikä on Herralle mieleen, mutta jumalattomien suu on pelkkää kavaluutta.

Chapter 11

11:1  Väärä vaaka on Herralle iljetys, mutta täysipainoinen punnus on hänelle mieleen.

11:2  Minne röyhkeys tulee, sinne tulee häpeäkin, mutta nöyrien luona on viisaus.

11:3  Oikeamielistä ohjaa hänen nuhteettomuutensa, mutta uskottomat tuhoaa heidän kieroutensa.

11:4  Ei auta omaisuus vihan päivänä, mutta vanhurskaus pelastaa kuolemasta.

11:5  Nuhteettoman vanhurskaus tasoittaa hänen tiensä, mutta jumalaton sortuu jumalattomuuteensa.

11:6  Oikeamieliset pelastaa heidän vanhurskautensa, uskottomat vangitsee heidän himonsa.

11:7  Jumalattoman ihmisen kuollessa hukkuu toivo, ja pahantekijöiden odotus raukeaa tyhjiin.

11:8  Vanhurskas pelastetaan hädästä, ja jumalaton joutuu hänen sijaansa.

11:9  Jumalaton turmelee suullaan lähimmäisensä, mutta ymmärrys on vanhurskaiden pelastus.

11:10  Vanhurskaiden onnesta kaupunki iloitsee, ja jumalattomien tuhoutumisesta syntyy riemu.

11:11  Oikeamielisten siunauksesta kaupunki kohoaa, mutta jumalattomien suu sen hajottaa.

11:12  Vailla ymmärrystä on se, joka halveksii lähimmäistään, mutta ymmärtäväinen mies on vaiti.

11:13  Panettelijana kulkeva ilmaisee salaisuuden, mutta se, jolla on luotettava henki, kätkee asian.

11:14  Missä ohjausta ei ole, kansa sortuu, mutta neuvonantajien runsaus tuo menestyksen.

11:15  Pahoin käy sen, joka menee takuuseen vieraan puolesta, mutta se, joka vihaa kädenlyöntiä, voi olla huoleton.

11:16  Viehättävä nainen saa kunniaa, ja vallanpitäjät saavat rikkautta.

11:17  Armelias mies tekee hyvää itselleen, mutta armoton syöksee itsensä onnettomuuteen.

11:18  Jumalaton hankkii pettävää voittoa, mutta joka vanhurskautta kylvää, saa pysyvän palkan.

11:19  Joka on vakaa vanhurskaudessa, saa elämän, mutta pahaa tavoitteleva saa kuoleman.

11:20  Väärämieliset ovat Herralle iljetys, mutta nuhteettomasti vaeltaviin hän mieltyy.

11:21  Totisesti, paha ei jää rankaisematta, mutta vanhurskaiden siemen pelastuu.

11:22  Kultarengas sian kärsässä on kaunis nainen vailla ymmärrystä.

11:23  Vanhurskaiden kaipuusta koituu vain hyvää, jumalattomien toivo johtaa vihaan.

11:24  Toinen jakaa omastaan ja saa yhä lisää, toinen säästää yli kohtuuden ja on aina vain puutteessa.

11:25  Sielu, joka jakaa siunausta, tulee ravituksi, ja joka muita virvoittaa, se itsekin virvoittuu.

11:26  Joka viljan pitää takanaan, sitä kansa kiroaa, mutta joka viljan antaa kaupaksi, sen pään päälle tulee siunaus.

11:27  Hyvään pyrkivä etsii sitä, mikä on Jumalalle mieleen, mutta joka pahaa suunnittelee, sitä se kohtaa.

11:28  Rikkauteensa luottava kukistuu, mutta vanhurskaat viheriöivät kuin lehvä.

11:29  Talonsa rappiolle laskeva perii tuulta, typerä joutuu viisaan orjaksi.

11:30  Vanhurskaan hedelmä on elämän puu, ja viisas voittaa sieluja.

11:31  Katso, vanhurskas saa palkkansa maan päällä, saati sitten jumalaton ja syntinen.

Chapter 12

12:1  Joka rakastaa tietoa, rakastaa varoitusta, mutta järjetön on se, joka vihaa nuhdetta.

12:2  Hyvä saa osakseen Herran suosion, mutta juonittelijan hän tuomitsee syylliseksi.

12:3  Ihminen ei kestä jumalattomuuden varassa, mutta vanhurskaan juuri on horjumaton.

12:4  Kelpo vaimo on miehensä kruunu, mutta kunnoton on kuin mätä hänen luissaan.

12:5  Vanhurskaitten ajatukset ovat oikeita, jumalattomien suunnitelmat petollisia.

12:6  Jumalattomien puheet väijyvät verta, mutta oikeamieliset pelastaa heidän suunsa.

12:7  Jumalattomat hävitetään, eikä heitä enää ole, mutta vanhurskaitten suku pysyy.

12:8  Ymmärryksensä mukaan miestä kiitetään, mutta nurjasydämistä halveksitaan.

12:9  Parempi halpa-arvoinen, jolla on palvelija, kuin ylvästelijä, joka on vailla leipää.

12:10  Vanhurskas tietää, mitä hänen karjansa kaipaa, mutta jumalattomien sydän on armoton.

12:11  Joka viljelee maataan, saa kylliksi leipää, mutta tyhjän tavoittelija on mieltä vailla.

12:12  Jumalaton himoitsee pahojen saalista, mutta vanhurskaiden juuri on antoisa.

12:13  Huulten rikkomuksessa on paha ansa, mutta vanhurskas pääsee hädästä.

12:14  Suunsa hedelmästä mies saa kyllikseen hyvää, ihmisen eteen kiertyvät hänen kättensä työt.

12:15  Typerän tie on hänen omissa silmissään oikea, mutta neuvoa kuunteleva on viisas.

12:16  Typerän suuttumus tulee heti ilmi, mutta järkevä peittää häpeänsä.

12:17  Toden puhuja lausuu sitä, mikä on oikein, mutta valheellinen todistaja puolustaa petosta.

12:18  Moni viskoo sanoja kuin miekanpistoja, mutta viisaitten kieli on lääke.

12:19  Se, jonka huulet puhuvat totta, pysyy iäti, mutta se, jonka kieli puhuu valhetta, vain hetkisen.

12:20  Jotka pahaa miettivät, niillä on mielessä petos, mutta jotka rauhaan neuvovat, niille tulee ilo.

12:21  Ei kohtaa turmio vanhurskasta, mutta jumalattomat saavat onnettomuutta täysin määrin.

12:22  Valheelliset huulet ovat iljetys Herralle, mutta uskollisesti toimivat ovat hänelle mieleen.

12:23  Järkevä ihminen kätkee tiedon, mutta tyhmien sydän huutaa julki typeryyttä.

12:24  Ahkerien käsi saa hallita, mutta veltto joutuu pakkotyöhön.

12:25  Huoli painaa alas miehen mielen, mutta hyvä sana sen ilahduttaa.

12:26  Vanhurskas opastaa lähimmäistään, mutta jumalattomat eksyttää heidän oma tiensä.

12:27  Veltto ei saa paistetuksi saalistaan, mutta ahkeruus on ihmiselle arvokas omaisuus.

12:28  Vanhurskauden polulla on elämä, sillä tiellä kulkeminen ei ole kuolemaksi.

Chapter 13

13:1  Viisas poika kuuntelee isän ojennusta, mutta pilkkaaja ei ota nuhdetta kuullakseen.

13:2  Suunsa hedelmästä ihminen saa nauttia hyvää, mutta uskottomilla on halu väkivaltaan.

13:3  Joka pitää suunsa kurissa, säilyttää henkensä, mutta avosuinen joutuu turmioon.

13:4  Laiskan sielu kaipaa mutta ei saa mitään, ahkerat tulevat ravituiksi.

13:5  Vanhurskas vihaa valhepuhetta, mutta jumalattoman vaellus on iljettävää ja häpeällistä.

13:6  Vanhurskaus varjelee nuhteettomasti vaeltavan, mutta jumalattomuus syöksee syntisen maahan.

13:7  Toinen on olevinaan rikas omistamatta mitään, toinen köyhä, vaikka hänellä on paljon omaisuutta.

13:8  Mies joutuu antamaan rikkautensa henkensä lunnaiksi, mutta köyhän ei tarvitse kuunnella uhkailua.

13:9  Vanhurskaitten valo loistaa iloisesti, mutta jumalattomien lamppu sammuu.

13:10  Ylimielisyys tuottaa pelkkää riitaa, mutta viisaus on niillä, jotka noudattavat neuvoja.

13:11  Helposti saatu omaisuus hupenee, mutta joka vähin erin kokoaa, saa sen karttumaan.

13:12  Pitkittynyt odotus tekee sydämen sairaaksi, mutta täyttynyt halu on elämän puu.

13:13  Joka sanaa halveksii, joutuu tuhoon, joka käskyä pelkää, se palkitaan.

13:14  Viisaan opetus on elämän lähde kuoleman ansojen välttämiseksi.

13:15  Hyvä ymmärrys tuo suosiota, mutta petturien tie on kova.

13:16  Jokainen järkevä toimii taitavasti, mutta tyhmä levittää typeryyttä.

13:17  Jumalaton sanansaattaja suistuu turmioon, mutta uskollinen lähettiläs on kuin lääke.

13:18  Kuria vierovalle köyhyys ja häpeä, mutta nuhdetta noudattavalle kunnia.

13:19  Tyydytetty halu on sielulle mieluinen, pahan karttaminen tyhmille kauhistus.

13:20  Vaella viisaiden kanssa, niin viisastut, tyhmien kumppanin käy huonosti.

13:21  Synnintekijöitä vainoaa onnettomuus, mutta vanhurskaat saavat palkakseen onnen.

13:22  Hyvä ihminen jättää perinnön lapsenlapsillekin, mutta syntisen varat talletetaan vanhurskasta varten.

13:23  Köyhien uudismaa tuottaa runsaan ruuan, mutta moni joutuu tuhoon, kun oikeus ei vallitse.

13:24  Joka vitsaa säästää, vihaa lastaan, joka häntä rakastaa, kurittaa häntä ajoissa.

13:25  Vanhurskas saa syödä kyllikseen, mutta jumalattoman vatsa jää vajaaksi.

Chapter 14

14:1  Vaimojen viisaus talot rakentaa, mutta typeryys ne omin käsin purkaa.

14:2  Joka vaeltaa suoraan, se pelkää Herraa, mutta joka mutkittelee tiellään, halveksii häntä.

14:3  Typerän suussa on vitsa hänen ylpeydelleen, mutta viisaita vartioivat heidän huulensa.

14:4  Missä härkiä puuttuu, siellä syöttökaukalo on tyhjä; runsas sato saadaan härän voimalla.

14:5  Uskollinen todistaja ei valehtele, mutta väärä todistaja laskettelee valheita.

14:6  Pilkkaaja etsii turhaan viisautta, mutta ymmärtävälle tiedon saaminen on helppoa.

14:7  Lähde pois tyhmän miehen luota, hänen huuliltaan et tietoa saa.

14:8  Järkevän viisautta on tarkata omaa vaellustaan, mutta tyhmien typeryys on petosta.

14:9  Typeriä pilkkaa heidän syyllisyytensä, mutta oikeamielisten keskellä on Jumalan suosio.

14:10  Sydän tuntee oman surunsa, eikä sen iloon saa vieras sekaantua.

14:11  Jumalattoman talo hävitetään, mutta oikeamielisten maja kukoistaa.

14:12  Miehen mielestä voi tie olla oikea, vaikka se lopulta on kuoleman tie.

14:13  Nauraessakin voi sydän kärsiä ja ilo päättyä murheeseen.

14:14  Se, jolla on luopunut sydän, saa tyydytyksen omista teistään ja hyvä mies omistaan.

14:15  Yksinkertainen uskoo joka sanan, mutta järkevä tarkkaa askeleitaan.

14:16  Viisas pelkää ja karttaa pahaa, mutta tyhmä on ylimielinen ja luottavainen.

14:17  Äkkipikainen tekee typeryyksiä, ja juonittelija tulee vihatuksi.

14:18  Yksinkertaiset saavat typeryyden perinnökseen mutta järkevät tiedon kruunukseen.

14:19  Pahojen täytyy kumartua hyvien edessä ja jumalattomien vanhurskaan porteilla.

14:20  Köyhää vihaa hänen kumppaninsakin, mutta rikasta rakastavat monet.

14:21  Syntiä tekee, joka lähimmäistään halveksii; autuas se, joka kurjia armahtaa.

14:22  Eivätkö eksy ne, jotka miettivät pahaa? Armo ja uskollisuus niille, jotka miettivät hyvää.

14:23  Kaikesta vaivannäöstä on hyötyä mutta huulten höpinästä vain vahinkoa.

14:24  Viisaiden kruunu on heidän rikkautensa, mutta tyhmien typeryys on älyttömyyttä.

14:25  Uskollinen todistaja pelastaa elämän, mutta valheita lasketteleva on täynnä petosta.

14:26  Herran pelossa on vahva varmuus, turva vielä lapsillekin.

14:27  Herran pelko on elämän lähde kuoleman ansojen välttämiseksi.

14:28  Kansan paljous on kuninkaan kunnia, väen vähyys ruhtinaan turmio.

14:29  Pitkämielisellä on paljon ymmärrystä, mutta äkkipikainen tuo julki mielettömyyttä.

14:30  Levollinen sydän on ruumiille elämäksi, mutta kiihko on mätä luissa.

14:31  Joka sortaa vähäosaista, herjaa hänen Luojaansa, mutta Luojaa kunnioittaa se, joka armahtaa köyhää.

14:32  Jumalaton syöstään omaan pahuuteensa, mutta vanhurskas on kuollessaankin turvattu.

14:33  Ymmärtävän sydämeen asettuu viisaus, tyhmien keskellä se tekee itsensä tunnetuksi.

14:34  Vanhurskaus kansan korottaa, mutta synti on kansakuntien häpeä.

14:35  Taitava palvelija saa kuninkaan suosion mutta kunnoton hänen vihansa.

Chapter 15

15:1  Lempeä vastaus taltuttaa kiukun, mutta loukkaava sana nostaa vihan.

15:2  Viisaiden kieli puhuu tietoa taitavasti, mutta tyhmien suu suoltaa typeryyksiä.

15:3  Herran silmät näkevät joka paikkaan, ne pitävät silmällä hyviä ja pahoja.

15:4  Lääkitsevä kieli on elämän puu, mutta kielen vilpillisyys haavoittaa mielen.

15:5  Typerä pitää halpana isänsä ojennuksen, mutta joka nuhdetta noudattaa, on järkevä.

15:6  Vanhurskaan talossa ovat suuret aarteet, mutta jumalattoman saalis joutuu tuhoon.

15:7  Viisaiden huulet levittävät tietoa, mutta tyhmien sydän ei ole vakaa.

15:8  Jumalattomien uhrit ovat Herralle iljetys, mutta oikeamielisten rukoukset ovat hänelle mieluisia.

15:9  Jumalattoman tie on Herralle iljetys, mutta vanhurskauteen pyrkivää hän rakastaa.

15:10  Kova kuritus tulee sille, joka hylkää oikean tien; joka nuhdetta vihaa, on kuoleman oma.

15:11  Herra näkee tuonelan ja kadotuksen, saati sitten ihmislasten sydämet.

15:12  Pilkkaaja ei pidä siitä, että häntä nuhdellaan, viisaiden luo hän ei mene.

15:13  Iloinen sydän kaunistaa kasvot, mutta sydämen tuskassa mieli on murtunut.

15:14  Ymmärtävän sydän etsii tietoa, mutta tyhmien suu suosii typeryyttä.

15:15  Puutteenalaiselle ovat pahoja kaikki päivät, mutta hyvä mieli on kuin alituiset pidot.

15:16  Parempi vähän Herran pelossa kuin runsaat varastot levottomuudessa.

15:17  Parempi vihannesruoka rakkaudessa kuin syöttöhärkä vihassa.

15:18  Kiivas mies aloittaa kiistan, mutta pitkämielinen saa riidan loppumaan.

15:19  Laiskan tie on kuin piikkinen pensasaita, mutta oikeamielisten polku on raivattu.

15:20  Viisas poika on isälleen iloksi, mutta tyhmä ihminen halveksii äitiään.

15:21  Typeryys on ilo sille, joka on vailla ymmärrystä, mutta ymmärtävä mies kulkee suoraan.

15:22  Hankkeet sortuvat siellä, missä neuvonpito puuttuu, mutta toteutuvat siellä, missä on runsaasti neuvonantajia.

15:23  Mies saa ilon suunsa vastauksesta. Kuinka hyvä onkaan oikeaan aikaan sanottu sana!

15:24  Taitava käy elämän tietä ylöspäin välttääkseen tuonelan, joka on alhaalla.

15:25  Ylpeiden huoneen Herra hajottaa, mutta lesken rajan hän vahvistaa.

15:26  Pahan ihmisen hankkeet ovat Herralle iljetys, mutta lempeät sanat ovat puhtaita.

15:27  Väärän voiton tavoittelija saattaa huoneensa turmioon, mutta joka lahjuksia vihaa, saa elää.

15:28  Vanhurskaan sydän miettii mitä vastata, mutta jumalattomien suu suoltaa pahuutta.

15:29  Herra on kaukana jumalattomista, mutta vanhurskaiden rukouksen hän kuulee.

15:30  Valoisa katse ilahduttaa sydämen, hyvän sanoman kuuleminen vahvistaa luita.

15:31  Se, jonka korva kuuntelee terveellistä nuhdetta, saa asua viisaiden keskellä.

15:32  Joka ei välitä ojennuksesta, halveksii omaa elämäänsä, mutta joka kuuntelee nuhdetta, hankkii ymmärrystä.

15:33  Herran pelko on kuri viisauteen, kunnian edellä käy nöyryys.

Chapter 16

16:1  Ihminen suunnittelee mielessään, mutta kielen vastaus tulee Herralta.

16:2  Kaikki miehen tiet ovat hänen omissa silmissään puhtaat, mutta Herra tutkii henget.

16:3  Heitä työsi Herran haltuun, niin sinun hankkeesi menestyvät.

16:4  Kaiken on Herra tehnyt tarkoitustaan varten, myös jumalattoman onnettomuuden päivän varalle.

16:5  Jokainen ylvästelijä on Herralle kauhistus: totisesti, sellainen ei jää rankaisematta.

16:6  Armolla ja uskollisuudella rikos sovitetaan, ja Herran pelko pitää pahan loitolla.

16:7  Jos miehen tiet ovat Herralle mieleen, Herra saattaa vihamiehetkin sovintoon hänen kanssaan.

16:8  Parempi vähän vanhurskaudessa kuin suuret voitot vääryydessä.

16:9  Sydämessään ihminen suunnittelee tiensä, mutta Herra ohjaa hänen askeleensa.

16:10  Kuninkaan huulilla on jumalallinen ratkaisu, hänen suunsa ei petä, kun hän tuomitsee.

16:11  Oikea puntari ja vaaka ovat Herran, hänen tekoaan ovat kaikki painot kukkarossa.

16:12  Jumalattomuuden harjoittaminen on kuninkaille kauhistus, sillä vanhurskaudesta valtaistuin vahvistuu.

16:13  Vanhurskaat huulet ovat kuninkaille mieleen, oikein puhuvaa he rakastavat.

16:14  Kuninkaan viha on kuoleman sanansaattaja, mutta viisas mies sen lepyttää.

16:15  Kuninkaan kasvojen valoisuus on elämäksi, hänen suosionsa on kuin keväinen sadepilvi.

16:16  Kuinka paljon parempi onkaan hankkia viisautta kuin kultaa! Parempi on hankkia ymmärrystä kuin hopeaa.

16:17  Oikeamielisten tie kiertää pahan, henkensä säilyttää, kun pitää huolta vaelluksestaan.

16:18  Kukistumisen edellä käy ylpeys, kompastumisen edellä ylimielisyys.

16:19  Parempi vaatimattomana köyhien parissa kuin jakamassa saalista ylpeiden kanssa.

16:20  Joka painaa mieleensä sanan, se löytää onnen. Autuas se, joka turvaa Herraan!

16:21  Jolla on viisas sydän, sitä sanotaan ymmärtäväksi, ja puheen miellyttävyys antaa opetukselle tehoa.

16:22  Ymmärrys on omistajalleen elämän lähde, mutta typeryys on tyhmälle kuritus.

16:23  Viisaan sydän tekee hänen suunsa taitavaksi ja antaa tehoa hänen huultensa opetukselle.

16:24  Lempeät sanat ovat kuin valuva hunaja: makeita sielulle ja lääkettä luille.

16:25  Miehen mielestä tie voi olla oikea, vaikka se lopulta on kuoleman tie.

16:26  Työmiehen nälkä tekee työtä hänen hyväkseen, sillä oma suu ajaa häntä työhön.

16:27  Kelvoton mies suunnittelee pahaa, hänen huulillaan on kuin polttava tuli.

16:28  Juonitteleva mies saa aikaan riidan, ja panettelija erottaa ystävykset.

16:29  Väkivallan mies houkuttelee lähimmäistään ja johtaa hänet tielle, joka ei ole hyvä.

16:30  Joka silmillään kyräilee, sillä on mielessään kavaluus; joka huulensa yhteen puristaa, sillä on paha mielessä.

16:31  Harmaat hapset ovat kunnian kruunu; se saadaan vanhurskauden tiellä.

16:32  Kärsivällinen on parempi kuin sankari ja mielensä hillitsevä parempi kuin kaupungin valloittaja.

16:33  Helmassa pudistellen arpa heitetään, mutta jokainen ratkaisu tulee Herralta.

Chapter 17

17:1  Parempi kuiva leivänkannikka rauhassa kuin talo täynnä paistilihaa riidassa.

17:2  Taitava palvelija hallitsee kelvotonta poikaa ja saa veljesten rinnalla osan perinnöstä.

17:3  Hopealle sulatin, kullalle uuni, mutta sydämet koettelee Herra.

17:4  Paha kuuntelee ilkeitä puheita, petollinen tarkkaa vahingollista kieltä.

17:5  Joka köyhää pilkkaa, se herjaa hänen Luojaansa, joka onnettomuudesta iloitsee, ei jää rankaisematta.

17:6  Vanhusten kruunu ovat lastenlapset, ja isät ovat lasten kunnia.

17:7  Ei sovi houkalle suuret sanat, saati sitten jalosukuiselle valheen puhuminen.

17:8  Lahjus on käyttäjänsä silmissä ihana kivi: kääntyypä hän minne tahansa, hän menestyy.

17:9  Joka rikkomuksen peittää, se vaalii rakkautta, mutta joka asioita kaivelee, se joutuu eroon ystävästään.

17:10  Nuhde tehoaa ymmärtäväiseen paremmin kuin sata lyöntiä tyhmään.

17:11  Vain kapinaa hankkii paha ihminen, mutta häntä vastaan lähetetään armoton sanansaattaja.

17:12  Kohdatkoon miestä karhu, jolta on riistetty pennut, mutta älköön tyhmä typeryydessään.

17:13  Joka hyvän pahalla palkitsee, sen kodista ei onnettomuus väisty.

17:14  Kiistan aloittaminen on kuin päästäisi vedet valloilleen – luovu siitä, ennen kuin riita puhkeaa.

17:15  Julistaa syyllinen syyttömäksi tai syytön syylliseksi, kumpikin on Herralle iljetys.

17:16  Mitä hyötyä on rahasta tyhmän käsissä? Viisauden hankkimiseen hänellä ei ole ymmärrystä.

17:17  Ystävä rakastaa kaikkina aikoina, ja veli on syntynyt avuksi hädässä.

17:18  Vailla ymmärrystä on mies, joka lyö kättä ja menee takuuseen toisen puolesta.

17:19  Joka riitaa rakastaa, se rakastaa rikkomusta. Joka porttinsa korottaa, se etsii tuhoa.

17:20  Kieroilija ei löydä onnea, kavalakielinen suistuu onnettomuuteen.

17:21  Tyhmä on murheeksi siittäjälleen, houkan isä on iloa vailla.

17:22  Iloinen sydän on terveydeksi, mutta murtunut mieli kuivattaa luut.

17:23  Jumalaton ottaa lahjuksen povestaan vääristääkseen oikeuden tiet.

17:24  Ymmärtäväisen kasvoilla on viisaus, mutta tyhmän silmät harhailevat maailman rantaa.

17:25  Tyhmä poika on isälleen harmiksi ja synnyttäjälleen katkeraksi murheeksi.

17:26  Paha jo sekin, jos syytöntä sakotetaan, kovin kohtuutonta, jos jaloja lyödään.

17:27  Joka säästää sanojaan, on taitava, ja rauhallisella miehellä on ymmärrystä.

17:28  Typeräkin käy viisaasta, jos on vaiti; joka huulensa sulkee, on ymmärtäväinen.

Chapter 18

18:1  Eriseurainen noudattaa omia pyyteitään, kaikin neuvoin hän haastaa riitaa.

18:2  Tyhmä ei pyri ymmärrykseen, vaan oman mielipiteensä julki tuomiseen.

18:3  Minne jumalaton tulee, sinne tulee halveksuntakin ja häpeällisen elämän mukana häväistys.

18:4  Syviä vesiä ovat sanat miehen suusta, ne ovat virtaava puro ja viisauden lähde.

18:5  Ei ole hyvä pitää syyllisen puolta ja vääntää vääräksi syyttömän asiaa oikeudessa.

18:6  Tyhmän huulet tuovat mukanaan riidan, ja hänen suunsa kutsuu lyöntejä.

18:7  Oma suu on tyhmälle turmioksi ja omat huulet ansaksi hänelle itselleen.

18:8  Panettelijan puheet ovat kuin herkkupaloja, ne painuvat syvälle sisimpään asti.

18:9  Joka on veltto toimessaan, on vahingontekijän veli.

18:10  Herran nimi on vahva torni, vanhurskas juoksee sinne ja saa turvan.

18:11  Rikkaan omaisuus on hänen vahva kaupunkinsa, kuin korkea muuri hänen kuvitteluissaan.

18:12  Tuhon edellä miehen sydän ylpistyy, mutta kunnian edellä käy nöyryys.

18:13  Joka vastaa ennen kuin on kuullut, on typerä ja saa siitä häpeän.

18:14  Miehekäs mieli kestää sairauden, mutta kuka voi kestää, jos mieli on murtunut?

18:15  Ymmärtävän sydän hankkii tietoa, sitä etsivät viisaitten korvat.

18:16  Lahja laajentaa ihmisen vaikutuspiirin ja vie hänet mahtimiesten pariin.

18:17  Riita-asiassa ensiksi puhuva on oikeassa, kunnes hänen vastapuolensa tulee ja ottaa hänestä selon.

18:18  Arpa asettaa riidat ja ratkaisee väkevien välit.

18:19  Loukattu veli on vaikeampi voittaa kuin vahva kaupunki, ja riidat ovat kuin linnanportin salvat.

18:20  Suunsa hedelmästä mies saa vatsansa täyteen, huultensa sadosta hän syö kyllikseen.

18:21  Kuolema ja elämä ovat kielen vallassa. Joka sitä rakastaa, joutuu syömään sen hedelmää.

18:22  Joka hyvän vaimon löysi, se onnen löysi, sai osakseen Herran suosion.

18:23  Köyhä puhuu anellen, mutta rikas vastaa tylysti.

18:24  Vahingokseen mies on monien ystävä, mutta on myös ystäviä, veljiäkin uskollisempia.

Chapter 19

19:1  Parempi on köyhä, joka vaeltaa nuhteettomasti, kuin kieropuheinen, joka on vielä tyhmäkin.

19:2  Ilman taitoa ei intokaan ole hyväksi, ja kiirehtivän jalka astuu harhaan.

19:3  Ihmisen oma typeryys turmelee hänen tiensä, mutta Herralle hän sydämessään vihoittelee.

19:4  Omaisuus lisää paljon ystäviä, mutta vähävarainen joutuu ystävästään eroon.

19:5  Väärä todistaja ei jää rankaisematta, ja valheiden puhuja ei pelastu.

19:6  Monet etsivät ylhäisen suosiota, ja kaikki ovat anteliaan ystäviä.

19:7  Köyhä on kaikkien veljiensä vihaama, vielä enemmän karttavat häntä hänen ystävänsä. Hän vetoaa heihin sanoillaan, mutta turhaan.

19:8  Joka viisautta hankkii, se rakastaa sieluaan, joka ymmärrystä vaalii, se löytää onnen.

19:9  Väärä todistaja ei jää rankaisematta, ja joka valheita laskettelee, tuhoutuu.

19:10  Tyhmälle ei sovi yltäkylläisyys, saati sitten orjalle ruhtinaiden hallitseminen.

19:11  Ymmärrys tekee ihmisen pitkämieliseksi, hänen kunniansa on antaa rikkomus anteeksi.

19:12  Kuninkaan viha on kuin nuoren leijonan karjunta, mutta hänen suosionsa on kuin kaste ruohikolle.

19:13  Tyhmä poika on isälleen onnettomuus, riitainen vaimo kuin pahoin vuotava katto.

19:14  Talo ja omaisuus peritään isiltä, mutta viisas vaimo tulee Herralta.

19:15  Laiskuus vaivuttaa sikeään uneen, ja veltto joutuu näkemään nälkää.

19:16  Joka käskyt pitää, säilyttää henkensä; joka ei teistänsä välitä, on kuoleman oma.

19:17  Joka vähäosaista armahtaa, lainaa Herralle, ja Herra maksaa takaisin hänen hyvän tekonsa.

19:18  Kurita poikaasi, kun vielä on toivoa; ethän halua hänen kuolemaansa.

19:19  Rajuluontoinen joutuu sakkoihin, jos häntä autat, joudut tekemään sen toistekin.

19:20  Kuule neuvoa, ota ojennus varteen, että olisit vastedes viisaampi.

19:21  Monet ovat miehen mielessä ajatukset, mutta Herran neuvo pysyy.

19:22  Ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa, ja köyhä on parempi kuin valehtelija.

19:23  Herran pelko on elämäksi: saa levätä yönsä ravittuna, eikä mikään paha kohtaa.

19:24  Laiska pistää kätensä kulhoon mutta ei jaksa viedä sitä suuhun saakka.

19:25  Lyö pilkkaajaa, niin yksinkertainen saa ymmärrystä, nuhtele ymmärtäväistä, niin hän ottaa opikseen.

19:26  Joka kohtelee pahoin isäänsä ja häätää pois äitinsä, on kelvoton ja hävytön poika.

19:27  Poikani, jos lakkaat kuulemasta ojennusta, eksyt pois tiedon sanoista.

19:28  Kelvoton todistaja pitää oikeutta pilkkanaan, ja jumalattomien suu nielee vääryyttä.

19:29  Tuomiot ovat valmiina pilkkaajille, lyönnit tyhmien selkään.

Chapter 20

20:1  Viini on pilkkaaja, väkijuoma metelöitsijä: ei ole viisas kukaan, joka niistä hoipertelee.

20:2  Kuninkaan viha on pelottava kuin nuoren leijonan karjunta. Joka hänet vihastuttaa, tekee syntiä omaa elämäänsä vastaan.

20:3  Miehelle on kunniaksi pysyä erossa riidoista, kaikki typerät haastavat riitaa.

20:4  Syksyllä ei laiska kynnä, korjuuaikana hän etsii satoa, mutta ei löydä.

20:5  Syviä vesiä ovat miehen sydämen aivoitukset, mutta ymmärtäväinen mies ammentaa ne esiin.

20:6  Monet kuuluttavat omaa uskollisuuttaan, mutta kuka voi löytää luotettavan miehen?

20:7  Vanhurskas vaeltaa nuhteettomasti, onnellisia ovat myös lapset hänen jälkeensä.

20:8  Kuningas istuu tuomioistuimella, silmillään hän hajottaa kaiken pahan.

20:9  Kuka voi sanoa: ”Olen puhdistanut sydämeni, olen puhdas synnistäni”?

20:10  Kahtalaiset punnukset ja kahtalaiset eefa-mitat – molemmat ovat Herralle kauhistus.

20:11  Teoistaan tuntee jo poikasenkin, onko hänen elämänsä puhdasta ja oikeaa.

20:12  Kuulevan korvan ja näkevän silmän – molemmat on Herra luonut.

20:13  Älä unta rakasta, ettet köyhtyisi. Pidä silmäsi auki, niin saat kylliksi leipää.

20:14  ”Huonoa, huonoa!” ostaja sanoo, mutta ostettuaan ja mentyään pois hän kehuskelee.

20:15  Olkoon kultaa, olkoon helmiä paljon, kallein aarre on taitavat huulet.

20:16  Ota vaatteet siltä, joka meni takaamaan vierasta, ota häneltä pantti muukalaisten puolesta.

20:17  Makea on miehelle petoksella saatu leipä, mutta jälkeenpäin hän saa suunsa täyteen soraa.

20:18  Neuvotellen suunnitelmat vahvistuvat, sotaa sinun on käytävä neuvokkuudella.

20:19  Joka panettelijana kulkee, ilmaisee salaisuuden. Älä antaudu avosuisen pariin.

20:20  Joka isäänsä ja äitiään kiroaa, sen lamppu sammuu pilkkopimeään.

20:21  Perintö, jota aluksi kiivaasti tavoitellaan, ei lopulta tuo siunausta.

20:22  Älä sano: ”Minä kostan pahan.” Odota Herraa, hän auttaa sinua.

20:23  Kahdenlaiset punnukset ovat Herralle kauhistus, ja väärä vaaka ei ole hyväksi.

20:24  Herralta tulevat miehen askeleet. Mitäpä ihminen itse tiestään ymmärtäisi?

20:25  Ihmiselle on ansaksi luvata nopeasti pyhä lahja ja vasta sitten harkita lupauksiaan.

20:26  Viisas kuningas hajottaa jumalattomat ja antaa puimajyrän käydä heidän ylitseen.

20:27  Ihmisen henki on Herran lamppu, se tutkii ihmisen sisimpiä myöten.

20:28  Laupeus ja uskollisuus suojaavat kuningasta, laupeudella hän vahvistaa valtaistuimensa.

20:29  Voima on nuorukaisen kunnia, ja harmaat hapset ovat vanhusten kaunistus.

20:30  Ruhjeet ja haavat puhdistavat pois pahan, lyönnit puhdistavat sisimmätkin kammiot.

Chapter 21

21:1  Kuninkaan sydän on Herran kädessä kuin vesiojat: hän taivuttaa sen, minne ikinä tahtoo.

21:2  Kaikki miehen tiet ovat hänen omissa silmissään oikeita, mutta Herra tutkii sydämet.

21:3  Vanhurskauden ja oikeuden harjoittaminen on Herralle mieluisampaa kuin teurasuhrit.

21:4  Ylpeät silmät ja pöyhkeä sydän – jumalattomien lamppu – ovat syntiä.

21:5  Ahkeran ajatukset ovat vain hyödyksi, mutta kaikki turha kiire vie puutteeseen.

21:6  Ne, jotka hankkivat aarteita petollisin kielin, ovat kuin haihtuva henkäys; he etsivät kuolemaa.

21:7  Jumalattomat tempaa pois heidän oma väkivaltansa, sillä he eivät tahdo tehdä oikeutta.

21:8  Rikollisen tie on mutkainen, mutta puhtaan teot ovat oikeat.

21:9  Parempi asua katon kulmalla kuin riitaisan vaimon huonetoverina.

21:10  Jumalattoman sielu himoitsee pahaa, lähimmäinen ei saa armoa hänen silmiensä edessä.

21:11  Kun pilkkaajaa rangaistaan, yksinkertainen viisastuu; kun viisasta neuvotaan, hän ottaa opikseen.

21:12  Vanhurskas Jumala tarkkaa jumalattoman taloa, hän syöksee jumalattomat onnettomuuteen.

21:13  Joka tukkii korvansa puutteenalaisen huudolta, se joutuu itse huutamaan vastausta saamatta.

21:14  Salainen lahja lepyttää vihan ja poveen kätketty lahjus kiivaan kiukun.

21:15  Vanhurskaalla on ilo siitä, että tehdään oikeutta, mutta väärintekijöille se on kauhistus.

21:16  Ihminen, joka eksyy ymmärryksen tieltä, joutuu lepäämään vainajien joukossa.

21:17  Puutteeseen päätyy riemujen rakastaja; ei rikastu se, joka viiniä ja öljyä rakastaa.

21:18  Jumalaton joutuu lunnaiksi vanhurskaan puolesta ja uskoton oikeamielisten sijasta.

21:19  Parempi asua autiomaassa kuin riitaisan vaimon vaivattavana.

21:20  Kalliita aarteita ja öljyä on viisaan majassa, mutta tyhmä ihminen hävittää ne.

21:21  Joka vanhurskauteen ja laupeuteen pyrkii, se löytää elämän, vanhurskauden ja kunnian.

21:22  Viisas ryntää väkevien kaupunkiin ja kukistaa varustuksen, joka oli sen turva.

21:23  Joka suutaan ja kieltään vartioi, se varjelee sielunsa ahdistuksilta.

21:24  Julkea röyhkeilijä saa pilkkaajan nimen, hänen tekonsa ovat määrätöntä julkeutta.

21:25  Oma halu laiskan tappaa, sillä hänen kätensä kieltäytyvät tekemästä työtä.

21:26  Aina on hartaasti haluavia, ja vanhurskas antaa säästelemättä.

21:27  Jumalattomien uhri on iljetys, saati sitten, jos se tuodaan pahassa mielessä!

21:28  Valheellinen todistaja hukkuu, mutta kuunteleva mies saa aina puheenvuoron.

21:29  Jumalaton tekee kasvonsa julkeiksi, oikeamielinen tiensä vakaiksi.

21:30  Ei auta viisaus, ei ymmärrys, ei mikään neuvo Herraa vastaan.

21:31  Hevonen on varustettu taistelun päiväksi, mutta voitto on Herran hallussa.

Chapter 22

22:1  Hyvä nimi on suurta rikkautta kallisarvoisempi, suosio parempi kuin hopea ja kulta.

22:2  Rikas ja köyhä kohtaavat toisensa, Herra on luonut kumpaisenkin.

22:3  Järkevä näkee vaaran ja piiloutuu, mutta yksinkertaiset käyvät kohti ja joutuvat kärsimään.

22:4  Nöyryyden ja Herran pelon palkka on rikkaus, kunnia ja elämä.

22:5  Okaita ja ansoja on väärämielisen tiellä. Joka niistä pysyy kaukana, varjelee henkensä.

22:6  Totuta poikanen tiensä suuntaan, niin hän ei vanhetessaankaan siltä poikkea.

22:7  Rikas hallitsee köyhiä, ja velallinen joutuu velkojan orjaksi.

22:8  Joka vääryyttä kylvää, se turmiota niittää, ja hänen vihansa vitsasta tulee loppu.

22:9  Hyväsydäminen saa siunauksen, sillä hän antaa leivästään vähäosaiselle.

22:10  Aja pois pilkkaaja, niin kiista poistuu, loppuu riita ja häväistys.

22:11  Kuningas on sen ystävä, joka rakastaa sydämen puhtautta ja jonka puhe on miellyttävää.

22:12  Herran silmät varjelevat ymmärtäväistä, mutta uskottoman sanat hän tekee tyhjiksi.

22:13  Laiska sanoo: ”Ulkona on leijona, minut tapetaan keskellä toria.”

22:14  Vieraan naisen suu on syvä kuoppa, Herran vihaama suistuu siihen.

22:15  Typeryys on kiertynyt kiinni pojan sydämeen, mutta kurituksen vitsa karkottaa sen hänestä.

22:16  Vähäosaiselle on voitoksi, jos häntä sorretaan, rikkaalle tappioksi, jos hänelle annetaan.

22:17  Kallista korvasi kuuntelemaan viisaiden sanoja ja tarkkaa minunkin opetustani.

22:18  On ihanaa, jos kätket ne sisimpääsi, olkoot ne kaikki valmiina huulillasi.

22:19  Jotta Herra olisi sinun turvanasi, minä olen nyt neuvonut juuri sinua.

22:20  Olenhan kirjoittanut sinulle jo kauan sitten, antanut neuvoja ja tietoa

22:21  opettaakseni sinulle totuutta, luotettavia sanoja, että luotettavin sanoin voisit vastata lähettäjillesi.

22:22  Älä riistä heikolta, koska hän on voimaton, äläkä polje kurjan oikeutta portissa,

22:23  sillä Herra ajaa hänen asiansa ja riistää hänen riistäjiltään hengen.

22:24  Älä ryhdy äkkipikaisen ystäväksi äläkä liittoudu helposti kiivastuvan kanssa,

22:25  ettet tottuisi hänen teihinsä ja saattaisi sieluasi ansaan.

22:26  Älä ole niitä, jotka kättä lyövät, jotka menevät takuuseen veloista.

22:27  Ellei sinulla ole, millä maksaa, viedään pian vuodekin altasi!

22:28  Älä siirrä ikivanhaa rajaa, jonka esi-isäsi ovat asettaneet paikalleen.

22:29  Näet miehen, taitavan toimissaan: Kuninkaita hän palvelee, ei hän palvele alhaisia.

Chapter 23

23:1  Kun istut aterialle mahtimiehen seurassa, pidä tarkoin mielessä, kuka on edessäsi,

23:2  ja pane veitsi kurkullesi, jos olet kovin nälkäinen.

23:3  Älä himoitse hänen herkkujaan, ne ovat petollisia ruokia.

23:4  Älä näe vaivaa rikastuaksesi, lakkaa käyttämästä ymmärrystäsi siihen.

23:5  Kun suuntaat silmäsi rikkauteen, se onkin yhtäkkiä poissa; totisesti se saa siivet, kuin kotka se lentää taivaalle.

23:6  Älä syö pahantahtoisen leipää äläkä himoitse hänen herkkujaan.

23:7  Hän näet tekee niin kuin on mielessään miettinyt: hän sanoo sinulle: ”Syö ja juo”, mutta se ei tule hänen sydämestään.

23:8  Syömäsi palan sinä oksennat, ja suloiset sanasi tuhlasit turhaan.

23:9  Älä puhu tyhmän kuullen, sillä hän halveksii järkeviä sanojasi.

23:10  Älä siirrä ikivanhaa rajaa äläkä mene orpojen pelloille,

23:11  sillä heidän lunastajansa on väkevä, ja hän ajaa heidän asiansa sinua vastaan.

23:12  Tuo sydämesi ojennettavaksi ja korvasi ymmärryksen sanojen ääreen.

23:13  Älä kiellä pojalta kuritusta, sillä jos lyöt häntä vitsalla, hän säästyy kuolemasta.

23:14  Vitsalla sinä häntä lyöt, tuonelasta hänen sielunsa pelastat.

23:15  Poikani, jos sinun sydämesi viisastuu, niin minun sydämeni iloitsee.

23:16  Sisimpäni riemuitsee, jos sinun huulesi puhuvat sitä, mikä on oikein.

23:17  Älköön sydämesi kadehtiko synnintekijöitä, vaan kiivaile aina Herran pelon puolesta.

23:18  Silloin sinulla totisesti on tulevaisuus eikä toivosi raukea tyhjiin.

23:19  Kuule, poikani, viisastu ja ohjaa sydämesi oikealle tielle!

23:20  Älä vietä aikaasi viininjuojien parissa äläkä lihan ahmijoiden,

23:21  sillä juomari ja ahmatti köyhtyvät, ja uneliaisuus puettaa ryysyihin.

23:22  Kuuntele isääsi, jolta olet saanut elämän, äläkä halveksi äitiäsi, kun hän on vanha.

23:23  Osta totuutta, älä myy, osta viisautta, kuria ja ymmärrystä.

23:24  Todellakin, vanhurskaan isä saa riemuita. Se, joka on siittänyt viisaan, saa iloita hänestä.

23:25  Iloitkoot sinun isäsi ja äitisi, riemuitkoon synnyttäjäsi.

23:26  Anna, poikani, sydämesi minulle, olkoot minun tieni silmissäsi mieluisat.

23:27  Portto on syvä kuoppa, ja vieras nainen on ahdas kaivo.

23:28  Hän väijyy aivan kuin rosvo ja lisää uskottomien lukua ihmisten seassa.

23:29  Kenellä on voivotus, kenellä vaikerrus? Kenellä riidat, kenellä valitus? Kenellä haavat ilman syytä? Kenellä sameat silmät?

23:30  Niillä, jotka viipyvät viinin ääressä, jotka tulevat mausteviiniä maistelemaan.

23:31  Älä katsele viiniä, kuinka se punoittaa, kuinka se maljassa hohtaa. Helposti se valahtaa kurkusta alas.

23:32  Lopulta se puree kuin käärme ja vuodattaa myrkkyä kuin kyy.

23:33  Silmäsi näkevät outoja, ja sydämesi puhelee sekavia.

23:34  Sinusta tuntuu kuin makaisit keskellä merta, kuin makaisit maston huipussa.

23:35  ”Löivät minua, mutta en tuntenut kipua, pieksivät minua, mutta en tiennyt siitä mitään. Milloinkahan herään? Tahdonpa taas hakea tätä samaa.”

Chapter 24

24:1  Älä kadehdi pahoja ihmisiä äläkä pyri heidän seuraansa,

24:2  sillä heidän sydämensä miettii tuhotöitä ja heidän huulensa puhuvat turmion puheita.

24:3  Viisaudella talo rakennetaan ja ymmärryksellä vahvistetaan.

24:4  Ymmärryksen avulla kammiot täyttyvät kaikesta kallisarvoisesta ja ihanasta.

24:5  Viisas mies on väkevä, tietorikas on täynnä voimaa.

24:6  Neuvokkuudella sinun on käytävä sotaa, neuvonantajien runsaus tuo menestyksen.

24:7  Kovin on korkea typerälle viisaus, ei hän avaa suutaan portissa.

24:8  Jolla on pahanteko mielessä, sitä sanotaan juonittelijaksi.

24:9  Mielettömän suunnitelmat ovat syntiä; pilkkaajaa ihmiset kammoksuvat.

24:10  Jos olet voimaton ahdingon aikana, voimasi ei ole suuri.

24:11  Pelasta ne, joita viedään kuolemaan, pysäytä ne, jotka hoippuvat surmattaviksi.

24:12  Jos sanot: ”Emme me siitä tienneet”, niin ymmärtäähän asian sydänten tutkija. Hän, joka valvoo sieluasi, tietää kaiken ja maksaa ihmiselle hänen tekojensa mukaan.

24:13  Syö hunajaa, poikani, sillä se on hyvää, ja mesi on makeaa suussasi.

24:14  Tiedä, että viisaus on samanlaista sielullesi: Jos sen löydät, sinulla on tulevaisuus eikä toivosi mene hukkaan.

24:15  Älä väijy, jumalaton, vanhurskaan majaa, älä hävitä hänen leposijaansa.

24:16  Vaikka vanhurskas kaatuisi seitsemän kertaa, hän nousee jälleen, mutta jumalattomat suistuvat onnettomuuteen.

24:17  Älä iloitse vihamiehesi kaatuessa, älköön sydämesi riemuitko hänen kompastuessaan,

24:18  ettei Herra, kun hän sen näkee, pitäisi sitä pahana ja kääntäisi vihaansa pois hänestä.

24:19  Älä vihastu pahantekijöiden tähden, älä kadehdi jumalattomia,

24:20  sillä ei pahalla ole tulevaisuutta ja jumalattomien lamppu sammuu.

24:21  Poikani, pelkää Herraa ja kuningasta! Älä liity kapinallisten seuraan,

24:22  sillä yhtäkkiä, kenenkään aavistamatta, tulee onnettomuus niin kapinallisille kuin heihin liittyneillekin.

24:23  Nämäkin ovat viisaitten sanoja: Ei ole hyvä tuomitessa katsoa henkilöön.

24:24  Joka sanoo syylliselle: ”Sinä olet syytön”, sitä kansat kiroavat, kansakunnat sadattelevat.

24:25  Mutta niiden, jotka nuhtelevat pahantekijää, käy hyvin, ja heidän osakseen tulee siunaus ja onni.

24:26  Huulille suutelee se, joka oikean vastauksen antaa.

24:27  Suorita tehtäväsi ulkona, pane peltosi kuntoon. Sitten perusta itsellesi perhe.

24:28  Älä ole syyttä todistajana lähimmäistäsi vastaan, vai haluatko pettää huulillasi?

24:29  Älä sano: ”Niin kuin hän teki minulle, niin minäkin teen hänelle. Minä maksan miehelle hänen tekojensa mukaan.”

24:30  Minä kuljin laiskurin pellon ohitse, mielettömän miehen viinitarhan vieritse.

24:31  Ja katso: se kasvoi kauttaaltaan ohdakkeita, maan pinta oli nokkosten peitossa, ja kiviaita oli luhistunut.

24:32  Minä katselin ja painoin mieleeni, näin ja otin opikseni:

24:33  nuku vielä vähän, torku vähän, makaa vähän aikaa ristissä käsin,

24:34  niin köyhyys käy päällesi kuin kuljeksiva rosvo ja puute kuin aseellinen mies.

Chapter 25

25:1  Nämäkin ovat Salomon sananlaskuja, Hiskian, Juudan kuninkaan, miesten kokoamia.

25:2  Jumalan kunnia on salata asia, kuninkaiden kunnia on tutkia asia.

25:3  Taivaan korkeus, maan syvyys ja kuninkaiden sydämet ovat tutkimattomia.

25:4  Kun hopeasta poistetaan kuona, syntyy hopeasepältä astia.

25:5  Kun jumalaton poistetaan kuninkaan luota, valtaistuin vahvistuu vanhurskaudessa.

25:6  Älä ylvästele kuninkaan edessä äläkä asetu mahtavien paikoille.

25:7  Parempi on, jos sinulle sanotaan: ”Tule tänne ylös”, kuin että sinut alennetaan ylhäisen edessä, jonka silmäsi ovat nähneet.

25:8  Älä lähde kärkkäästi käräjöimään! Lopulta et tiedä mitä tehdä, kun vastapuolesi saattaa sinut häpeään.

25:9  Riitele oma riitasi vastapuolesi kanssa, mutta älä ilmaise toisen salaisuutta.

25:10  Muutoin kuka siitä kuuleekin, häpäisee sinua, eivätkä pahat puheet sinusta lakkaa.

25:11  Kultaomenia hopeamaljoissa ovat oikeaan aikaan lausutut sanat.

25:12  Kuin kultainen korvarengas ja hienosta kullasta tehty koru on viisas neuvoja kuulevalle korvalle.

25:13  Kuin lumen viileys korjuuaikana on luotettava lähetti lähettäjilleen: hän virvoittaa isäntiensä sielun.

25:14  Kuin pilvet ja tuuli, ilman sadetta, on mies, joka kerskuu valheellisilla lahjoilla.

25:15  Kärsivällisyydellä taivutetaan mahtimies, ja lempeä kieli murskaa luun.

25:16  Jos hunajaa löydät, syö kohtuullisesti, ettet kyllääntyisi siihen ja oksentaisi sitä.

25:17  Astu harvoin jalallasi lähimmäisesi kotiin, ettei hän sinuun kyllästy ja ala vihata sinua.

25:18  Kuin sotanuija, miekka ja terävä nuoli on mies, joka todistaa väärin lähimmäistään vastaan.

25:19  Kuin mureneva hammas ja horjuva jalka on uskottoman antama turva ahdingon päivänä.

25:20  Joka laulaa lauluja murheelliselle sydämelle, on kuin se, joka riisuu vaatteet pakkaspäivänä tai kaataa etikkaa lipeän sekaan.

25:21  Jos vihamiehelläsi on nälkä, anna hänelle leipää syötäväksi, jos hänellä on jano, anna hänelle vettä juotavaksi.

25:22  Näin sinä kokoat tulisia hiiliä hänen päänsä päälle, ja Herra palkitsee sen sinulle.

25:23  Pohjoistuuli saa aikaan sateen ja salassa kuiskiva kieli vihaiset kasvot.

25:24  Parempi on asua katon kulmalla kuin riitaisan vaimon huonetoverina.

25:25  Kuin raikas vesi nääntyvälle on hyvä sanoma kaukaisesta maasta.

25:26  Sotkettu lähde ja turmeltu kaivo on vanhurskas, joka horjuu jumalattoman edessä.

25:27  Liika hunajan syönti ei ole hyväksi, eikä kunnian tavoittelu kunniakasta.

25:28  Kuin kaupunki, jonka muurit ovat hajalla, on mies, joka ei mieltään hillitse.

Chapter 26

26:1  Niin kuin lumi sopii kesään ja sade korjuuaikaan, yhtä vähän sopii tyhmälle kunnia.

26:2  Kuin pakeneva lintu, kuin lentävä pääsky on aiheeton kirous: ei se käy toteen.

26:3  Hevoselle ruoska, aasille suitset, tyhmille keppiä selkään!

26:4  Älä vastaa tyhmälle hänen typeryytensä mukaan, ettet olisi hänen kaltaisensa sinäkin.

26:5  Vastaa tyhmälle hänen typeryytensä mukaan, ettei hän pitäisi itseään viisaana.

26:6  Jalat altaan katkaisee ja vääryyttä saa kärsiä se, joka lähettää sanan tyhmän mukana.

26:7  Velttoina riippuvat halvaantuneen sääret, samoin sananlasku tyhmien suussa.

26:8  Kunnian osoittaminen tyhmälle on kuin sitoisi kiven linkoon kiinni.

26:9  Kuin ohdake, joka on osunut juopuneen käteen, on sananlasku tyhmien suussa.

26:10  Kuin jousimies, joka kaikkia haavoittaa, on se, joka palkkaa tyhmän tai pestaa ohikulkijoita.

26:11  Kuin koira, joka palaa oksennukselleen, on tyhmä, joka toistaa typeryyksiään.

26:12  Näet miehen, viisaan omissa silmissään – enemmän on toivoa tyhmästä kuin hänestä.

26:13  Laiska sanoo: ”Tiellä on leijona, jalopeura torien vaiheilla.”

26:14  Ovi saranoillaan kääntyilee, laiska vuoteellaan.

26:15  Laiska pistää kätensä kulhoon mutta ei jaksa viedä sitä suuhun saakka.

26:16  Laiska on omissa silmissään viisaampi kuin seitsemän, jotka vastaavat älykkäästi.

26:17  Kulkukoiraa korvista tarttuu se, joka kiihtyy toisten riidasta.

26:18  Kuin mieletön, joka ampuu tulisia nuolia ja kylvää kuolemaa,

26:19  on mies, joka pettää lähimmäisensä ja sanoo: ”Leikillänihän minä sen tein.”

26:20  Puiden loppuessa sammuu tuli, ja panettelijan poistuessa laantuu riita.

26:21  Hiilistä hehku, puista tuli, toraisa mies riidan lietsoo.

26:22  Panettelijan puheet ovat kuin herkkupaloja, ne painuvat syvälle sisimpään.

26:23  Kuin saviastia ja hopeasilaus sen pinnassa ovat ystävyyttä hehkuvat huulet ja paha sydän.

26:24  Vihamies tekeytyy huulillaan ystäväksi mutta hautoo petosta sisimmässään.

26:25  Vaikka hän muuttaisi äänensä suloiseksi, älä usko häntä, sillä seitsemän iljettävyyttä on hänellä sydämessään.

26:26  Vihamielisyys kätkeytyy kavalasti, mutta seurakunnan kokouksessa sen pahuus paljastuu.

26:27  Joka kuopan kaivaa, se itse siihen suistuu; joka kiveä vierittää, sen päälle se takaisin pyörähtää.

26:28  Valheellinen kieli vihaa niitä, joita se ruhjoo, lipevä suu tuottaa turmion.

Chapter 27

27:1  Älä kerskaile huomisesta päivästä, ethän tiedä, mitä kukin päivä tuo tullessaan.

27:2  Kehukoon sinua toinen, ei oma suusi, vieras, eivät omat huulesi.

27:3  Raskas on kivi ja painavaa hiekka, mutta molempia raskaampi typerän suuttumus.

27:4  Kiukku on julma, viha on kuin tulva, mutta kuka voi kestää mustasukkaisuuden edessä?

27:5  Parempi julkinen nuhde kuin salattu rakkaus.

27:6  Ystävän lyönnitkin ilmaisevat uskollisuutta, mutta vihamiehen suudelmat ovat petollisia.

27:7  Kylläinen polkee hunajaakin, nälkäiselle kaikki karvaskin on makeaa.

27:8  Kuin pesästään paennut lintu on mies, joka on paossa kotiseudultaan.

27:9  Öljy ja suitsuke ilahduttavat sydämen, samoin ystävän lempeys ja hänen alttiit neuvonsa.

27:10  Ystävääsi ja isäsi ystävää älä hylkää. Älä mene veljesi taloon onnettomuutesi päivänä, sillä parempi on läheinen naapuri kuin kaukainen veli.

27:11  Ole viisas, poikani, niin ilahdutat sydäntäni, ja minä voin antaa herjaajalleni vastauksen.

27:12  Viisas näkee vaaran ja piiloutuu, yksinkertaiset käyvät kohti ja joutuvat kärsimään.

27:13  Ota vaatteet siltä, joka meni toista takaamaan; ota häneltä pantti vieraan naisen tähden.

27:14  Joka varhain aamulla äänekkäästi siunaa ystäväänsä, sille se luetaan kiroukseksi.

27:15  Pahoin vuotava katto rankkasateen päivänä ja riitaisa vaimo ovat yhdenveroiset.

27:16  Joka hänet tahtoo pitää salassa, se pitää salassa tuulta ja tavoittaa öljyä oikeaan käteensä.

27:17  Rauta rautaa hioo, ja ihminen toistaan hioo.

27:18  Joka hoitaa viikunapuuta, saa syödä sen hedelmää. Joka palvelee hyvin isäntäänsä, sitä kunnioitetaan.

27:19  Niin kuin kasvot kuvastuvat vedessä, niin kuvastuu ihmisen sydän toisessa ihmisessä.

27:20  Tuonela ja kadotus eivät saa kyllikseen, eivät myöskään saa kyllikseen ihmisen silmät.

27:21  Hopealle sulatin, kullalle uuni, miestä arvioidaan hänen maineensa mukaan.

27:22  Jos survot hullua huhmaressa, survimella soran seassa, ei lähde hänestä hänen typeryytensä.

27:23  Tiedä tarkoin, miltä pikkukarjasi näyttää, pidä huoli laumoista.

27:24  Eiväthän aarteet säily iäti, pysyykö kruunukaan polvesta polveen?

27:25  Kun heinä on korjattu ja tuore odelma tulee näkyviin ja vuorten ruoho on koottu talteen,

27:26  sinulla on karitsoita vaatteiden ostoa varten, vuohipukkeja pellon ostohinnaksi

27:27  ja kylliksi vuohenmaitoa itsesi ja perheesi ravinnoksi sekä palvelustyttöjesi elatukseksi.

Chapter 28

28:1  Jumalattomat pakenevat, vaikka kukaan ei aja takaa, mutta vanhurskaat ovat rohkeita kuin nuori leijona.

28:2  Rikkomustensa tähden maa saa paljon ruhtinaita, mutta yhden järkevän ja viisaan miehen ansiosta järjestys pysyy kauan.

28:3  Köyhä mies, joka sortaa vähäosaisia, on kuin sade, joka huuhtoo mullan pois, niin ettei tule leipää.

28:4  Laista piittaamattomat kehuvat jumalattomia, mutta lain noudattajat vastustavat heitä.

28:5  Pahat ihmiset eivät ymmärrä, mikä on oikein, mutta ne, jotka Herraa etsivät, ymmärtävät kaiken.

28:6  Parempi on köyhä, joka vaeltaa nuhteettomasti, kuin kahdella tiellä mutkitteleva rikas.

28:7  Joka noudattaa lakia, on ymmärtäväinen poika, mutta kemuja rakastavien kumppani tuottaa isälleen häpeää.

28:8  Joka kartuttaa omaisuuttaan korolla ja voitolla, kokoaa sille, joka armahtaa vähäosaisia.

28:9  Joka kääntää korvansa kuulemasta opetusta, sen rukouskin on kauhistus.

28:10  Joka eksyttää oikeamielisiä pahalle tielle, suistuu omaan kuoppaansa, mutta nuhteettomat perivät onnen.

28:11  Rikas mies on omissa silmissään viisas, mutta köyhä, jolla on ymmärrystä, ottaa hänestä selvän.

28:12  Kun vanhurskaat riemuitsevat, ihanuus on suuri, mutta kun jumalattomat nousevat, ihmisiä saa etsiä.

28:13  Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty, mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, saa armon.

28:14  Onnellinen se ihminen, joka aina pelkää Herraa, mutta joka sydämensä kovettaa, se suistuu onnettomuuteen.

28:15  Kuin muriseva leijona ja kohti ryntäävä karhu on köyhän kansan jumalaton hallitsija.

28:16  Ruhtinas, jolta puuttuu ymmärrystä, tekee paljon vääryyttä, mutta väärän voiton vihaaja saa elää kauan.

28:17  Ihmisen, jota verivelka painaa, on pakoiltava aina hautaan saakka. Älköön häntä autettako.

28:18  Nuhteettomasti vaeltava pelastuu, mutta kahdella tiellä mutkittelija kaatuu äkisti.

28:19  Joka peltonsa viljelee, saa kyllikseen leipää, mutta tyhjän tavoittelija saa kyllikseen köyhyyttä.

28:20  Luotettava mies saa runsaan siunauksen, mutta se, jolla on kiihko rikastua, ei jää rankaisematta.

28:21  Ei ole hyvä katsoa henkilöön, mutta rikkomus tehdään jopa leipäpalan tähden.

28:22  Pahansuopainen haluaa kiihkeästi varallisuutta eikä ymmärrä joutuvansa puutteeseen.

28:23  Joka toista nuhtelee, saa lopulta enemmän suosiota kuin se, joka kielellään liehakoi.

28:24  Joka ryöstää isältään ja äidiltään ja sanoo: ”Ei tämä ole rikos”, se on tuhontekijän kumppani.

28:25  Ahne nostaa riidan, mutta Herraan luottava tulee ravituksi.

28:26  Omaan ymmärrykseensä luottava on tyhmä, mutta viisaudessa vaeltava pelastuu.

28:27  Joka köyhälle antaa, ei joudu puutteeseen, mutta sitä, joka sulkee häneltä silmänsä, kovin kirotaan.

28:28  Kun jumalattomat nousevat, ihmiset piiloutuvat, kun he tuhoutuvat, lisääntyy vanhurskaitten luku.

Chapter 29

29:1  Paljon kuritusta saanut mies, joka pysyy niskoittelijana, muserretaan äkisti, eikä paranemista tapahdu.

29:2  Vanhurskaiden enentyessä kansa iloitsee, mutta jumalattomien hallitessa kansa huokailee.

29:3  Se, joka rakastaa viisautta, on isälleen iloksi, mutta porttojen kumppani hävittää omaisuuden.

29:4  Oikeudenmukaisuudella kuningas pitää maan kunnossa, mutta verojen kiskoja tuhoaa sen.

29:5  Mies, joka liehakoi lähimmäistään, virittää verkon hänen askeleilleen.

29:6  Pahalle miehelle on oma rikos ansaksi, mutta vanhurskas saa riemuita ja iloita.

29:7  Vanhurskas tuntee vähäosaisten asian, mutta jumalaton ei siitä mitään ymmärrä.

29:8  Pilkkaajat villitsevät kaupungin, mutta viisaat tyynnyttävät vihan.

29:9  Kun viisas mies käy oikeutta typerän miehen kanssa, tämä räyhää tai nauraa eikä rauhoitu.

29:10  Verenhimoiset vihaavat nuhteetonta, oikeamielisten henkeä he väijyvät.

29:11  Tyhmä purkaa kaiken sisunsa, mutta viisas sen viimein tyynnyttää.

29:12  Hallitsija, joka kuuntelee valhepuheita, saa palvelijoikseen vain jumalattomia.

29:13  Köyhä ja hänen sortajansa kohtaavat toisensa; kummankin silmille Herra antaa valon.

29:14  Jos kuningas tuomitsee vähäosaisia oikein, hänen valtaistuimensa on iäti vahva.

29:15  Vitsa ja nuhde antavat viisautta, mutta kuritta kasvanut poika on äitinsä häpeä.

29:16  Kun jumalattomia tulee lisää, rikoksetkin lisääntyvät, mutta vanhurskaat saavat nähdä heidän kukistumisensa.

29:17  Ojenna poikaasi, niin hän virvoittaa sinua ja tarjoaa sielullesi herkkuruokaa.

29:18  Kun ei ole näkyä, kansa villiintyy. Autuas se, joka ottaa opetuksen varteen!

29:19  Sanoista ei palvelija ota ojentuakseen: hän kyllä ymmärtää, mutta ei tottele.

29:20  Näet miehen, joka puhuu hätiköiden – enemmän on toivoa tyhmästä kuin hänestä.

29:21  Jos palvelijaansa hemmottelee nuoresta pitäen, hänestä tulee lopulta röyhkeä.

29:22  Äkkipikainen mies nostaa riidan, ja helposti kiivastuva joutuu moniin rikkomuksiin.

29:23  Ihmisen alentaa hänen oma ylpeytensä, mutta nöyrähenkinen saa kunniaa.

29:24  Joka osallistuu varkaan saaliiseen, vihaa itseään; hän kuulee vannotuksen, mutta ei ilmaise mitään.

29:25  Ihmispelko asettaa ansan, mutta Herraan luottava on turvassa.

29:26  Hallitsijan suosiota etsivät monet, mutta Herralta tulee miehelle oikeus.

29:27  Vääryyden mies on vanhurskaille iljetys, ja oikean tien kulkija on iljetys jumalattomalle.

Chapter 30

30:1  Aagurin, Jaaken pojan, sanat ja lauselmat. Näin puhuu tämä mies: Minä olen väsyttänyt itseni, Jumala. Olen väsyttänyt itseni, Jumala, minä näännyn.

30:2  Olenhan järjetön mieheksi, ei minulla ole ihmisen ymmärrystä,

30:3  enkä ole oppinut viisautta, niin että olisin tullut tuntemaan Pyhimmän.

30:4  Kuka on noussut taivaaseen ja astunut sieltä alas? Kuka on koonnut kouriinsa tuulen? Kuka on käärinyt vedet viitan sisään? Kuka on asettanut kohdalleen kaikki maan ääret? Mikä on hänen nimensä ja mikä hänen poikansa nimi, sinähän sen tiedät?

30:5  Jokainen Jumalan sana on puhdasta kultaa; hän on niiden kilpi, jotka häneen turvaavat.

30:6  Älä lisää mitään hänen sanoihinsa, ettei hän vaatisi sinua tilille ja ettet osoittautuisi valehtelijaksi.

30:7  Kahta minä sinulta pyydän, älä niitä minulta koskaan kiellä kuolemaani saakka:

30:8  Vilppi ja valhepuhe pidä minusta kaukana. Älä köyhyyttä minulle anna, älä rikkautta, anna minulle ravinnoksi määräosani leipää,

30:9  ettei minusta kylläisenä tulisi kieltäjää ja etten sanoisi: ”Kuka on Herra?” tai etten köyhtyneenä varastaisi ja tulisi käyttäneeksi väärin Jumalani nimeä.

30:10  Älä kieli palvelijasta hänen herralleen, ettei hän kiroaisi sinua ja ettet tulisi syylliseksi.

30:11  Voi sukupolvea, joka kiroaa isäänsä eikä siunaa äitiään,

30:12  sukupolvea, joka on omissa silmissään puhdas, vaikka ei ole pesty saastastaan.

30:13  Voi sitä sukupolvea – kuinka ylpeät ovatkaan sen silmät ja kuinka kopeasti se katsookaan –

30:14  sukupolvea, joka tekee hampaansa miekoiksi ja leukaluunsa veitsiksi syödäkseen kurjat pois maasta ja köyhät ihmisten joukosta!

30:15  Verenimijällä on kaksi tytärtä: ”Anna vielä! Anna vielä!” Kolme on, jotka eivät saa kyllikseen, neljä, jotka eivät sano: ”Jo riittää”:

30:16  tuonela ja hedelmätön kohtu, maa, joka ei saa kylliksi vettä, ja tuli, joka ei sano: ”Jo riittää.”

30:17  Joka isäänsä pilkkaa ja pitää halpana totella äitiään, siltä korpit hakkaavat puron luona silmät puhki ja kotkan poikaset syövät ne.

30:18  Kolme on minusta kovin ihmeellistä, ja neljä on, joita en käsitä:

30:19  kotkan tie taivaalla, käärmeen tie kalliolla, laivan tie keskellä merta ja miehen tie nuoren naisen luo.

30:20  Niin myös avionrikkojanaisen tie: hän syö, pyyhkii suunsa ja sanoo: ”En ole pahaa tehnyt.”

30:21  Kolmen alla järkkyy maa, neljän alla se ei voi kestää:

30:22  orjan alla, kun hän pääsee kuninkaaksi, houkan, kun hän saa kyllikseen leipää,

30:23  hyljityn naisen alla, kun hän saa miehen, ja palvelijattaren, kun hän syrjäyttää emäntänsä.

30:24  Neljä on maan vähäistä mutta silti erinomaisen viisasta.

30:25  Muurahaiset ovat voimaton kansa, mutta leipänsä ne kokoavat kesällä.

30:26  Tamaanit ovat heikko kansa, mutta asuntonsa ne tekevät kallioihin.

30:27  Heinäsirkoilla ei ole kuningasta, mutta koko lauma lähtee liikkeelle osastoittain.

30:28  Sisiliskoon voi tarttua käsin, vaikka se asuu kuninkaiden linnoissa.

30:29  Kolmella on ylväs astunta, neljä kulkee komeasti:

30:30  leijona, sankari eläinten joukossa, joka ei väisty minkään tieltä,

30:31  ylvästelevä kukko ja kauris sekä kuningas joukkonsa johdossa.

30:32  Jos kerskuit houkkamaisuudessasi tai harkiten, niin laske käsi suullesi.

30:33  Sillä maitoa vatkaamalla saa voita, nenää vääntämällä saa esiin verta ja kiukkua ärsyttämällä saa aikaan riidan.

Chapter 31

31:1  Lemuelin, Massan kuninkaan, sanat, joilla hänen äitinsä oli häntä kasvattanut.

31:2  Mitä, poikani, mitä, kohtuni poika, mitä, lupausteni poika?

31:3  Älä anna voimaasi naisille, vaellustasi niille, jotka tuhoavat kuninkaat.

31:4  Ei sovi kuninkaiden, Lemuel, ei sovi kuninkaiden viiniä juoda eikä ruhtinaiden kaipailla väkijuomaa.

31:5  Juopotellessaan he unohtavat, mitä on säädetty, ja vääntävät vääräksi kaikkien kurjuuden lasten oikeuden.

31:6  Antakaa väkijuomaa menehtyvälle ja viiniä murhemielisille.

31:7  Sellainen juokoon ja unohtakoon köyhyytensä älköönkä enää vaivaansa muistelko.

31:8  Avaa suusi mykän puolesta, oikeuden hankkimiseksi kaikille sortuville.

31:9  Avaa suusi, tuomitse oikein, hanki kurjalle ja köyhälle oikeus.

31:10  Kelpo vaimon kuka löytää? Sellaisen arvo on helmiä paljon kalliimpi.

31:11  Hänen miehensä sydän luottaa häneen, eikä siltä mieheltä saalista puutu.

31:12  Hän toimii miehensä parhaaksi, ei vahingoksi, kaikkina elinpäivinään.

31:13  Hän hankkii villat ja pellavat ja tekee työtä ahkerin käsin.

31:14  Hän on kauppiaan laivojen kaltainen: leipänsä hän noutaa kaukaa.

31:15  Hän nousee, kun vielä on yö, ja antaa ravinnon talonsa väelle, palvelustytöillekin heidän osansa.

31:16  Hän haluaa peltoa ja hankkii sen, istuttaa viinitarhan kättensä työn hedelmällä.

31:17  Hän vyöttää kupeensa voimalla ja vahvistaa käsivartensa.

31:18  Hankkeensa hän huomaa käyvän hyvin, ei sammu hänen lamppunsa yöllä.

31:19  Hän ojentaa kätensä kehräpuuhun, hänen kouransa tarttuvat värttinään.

31:20  Hän avaa kätensä kurjalle, ojentaa köyhälle molemmat kätensä.

31:21  Hän ei pelkää talonväkensä puolesta lunta, sillä koko hänen väkensä on puettu purppuravillaan.

31:22  Hän valmistaa itselleen peitteitä, ja hienoa pellavaa ja purppuravillaa on hänen pukunsa.

31:23  Hänen miehensä on tunnettu porteissa, istuessaan maan vanhinten joukossa.

31:24  Hän tekee pellavapaitoja ja myy niitä, vöitä hän toimittaa kauppiaalle.

31:25  Voima ja kunnia on hänen pukunaan, hän nauraa tulevalle päivälle.

31:26  Hän avaa suunsa puhumaan viisautta, hänen kielellään on lempeä opetus.

31:27  Hän tarkkaa, mitä hänen talossaan tehdään, hän ei syö laiskan leipää.

31:28  Hänen poikansa nousevat ja ylistävät häntä onnelliseksi, hänen miehensä ylistää häntä:

31:29  ”Paljon on naisia, töissään erinomaisia, mutta yli niiden kaikkien kohoat sinä.”

31:30  Pettävää on sulous, kauneus katoavaa, ylistettävä on se vaimo, joka pelkää Herraa.

31:31  Suokaa hänen nauttia kättensä työn hedelmistä, hänen tekonsa häntä porteissa ylistäkööt.