FinRK - Ezekiel

Chapter 1

1:1  Kolmantenakymmenentenä vuotena neljännen kuun viidentenä päivänä, minun ollessani pakkosiirtolaisten joukossa Kebarjoen varrella, taivaat aukenivat, ja minä näin Jumalan näkyjä.

1:2  Kuukauden viidentenä päivänä, kuningas Joojakinin pakkosiirtolaisuuden viidentenä vuotena,

1:3  Jumalan sana tuli pappi Hesekielille, Buusin pojalle, Kaldean maassa olevan Kebarjoen varrella. Hänen päälleen tuli siellä Herran käsi.

1:4  Minä näin, kuinka pohjoisesta tuli myrsky, suuri pilvi ja välkehtivä tuli. Pilveä ympäröi kirkkaus, ja tulen keskeltä näkyi jotakin hehkuvan metallin kaltaista.

1:5  Keskellä hehkua näkyivät neljän olennon hahmot, ja ne näyttivät tällaisilta: Niillä oli ihmisen hahmo,

1:6  mutta kullakin niistä oli neljät kasvot ja kullakin neljä siipeä.

1:7  Niiden jalat olivat suorat ja niiden jalkaterät kuin vasikan sorkat, ja ne välkkyivät kuin kiillotettu vaski.

1:8  Niillä oli ihmiskädet siipiensä alla neljällä puolella; kaikilla neljällä oli kasvot ja siivet joka puolella.

1:9  Niiden siivet koskettivat toisiaan. Olennot eivät kääntyneet kulkiessaan, ne kulkivat kukin suoraan eteenpäin.

1:10  Niillä oli kasvot kuin ihmisellä, mutta oikealla puolen kaikilla neljällä oli leijonan kasvot, vasemmalla härän kasvot, ja niillä neljällä oli myös kotkan kasvot.

1:11  Sellaiset olivat niiden kasvot. Niiden siivet olivat levällään ylöspäin. Kullakin oli kaksi siipeä, jotka koskettivat toisen olennon siipeä, ja kaksi, joilla ne peittivät vartalonsa.

1:12  Kukin niistä kulki suoraan eteenpäin. Minne henki tahtoi kulkea, sinne ne kulkivat. Kulkiessaan ne eivät kääntyneet.

1:13  Olennot näyttivät tulisilta, palavilta hiililtä. Olentojen välissä liikkui jotakin tulisoihtujen kaltaista. Tuli loisti kirkkaasti, ja siitä lähti salamoita.

1:14  Olennot kiitivät edestakaisin ja näyttivät salamanleimauksilta.

1:15  Kun katselin olentoja, minä näin, että olentojen vierellä maassa oli yksi pyörä jokaiseen neljään suuntaan.

1:16  Pyörät olivat näöltään ja rakenteeltaan krysoliitin kaltaisia, ja kaikki neljä olivat samanmuotoiset. Ne näyttivät rakenteeltaan sellaisilta kuin pyörän sisällä olisi ollut toinen pyörä.

1:17  Kun ne kulkivat, ne voivat liikkua neljään eri suuntaan, eivätkä ne kääntyneet kulkiessaan.

1:18  Pyörien kehät olivat korkeat ja pelottavat, ja kaikki neljä kehää olivat joka puolelta täynnä silmiä.

1:19  Kun olennot kulkivat, pyörät kulkivat niiden mukana, ja kun olennot kohosivat maasta, kohosivat myös pyörät.

1:20  Minne henki tahtoi kulkea, sinne olennot kulkivat – minne vain henki tahtoi kulkea. Pyörät kohosivat niiden mukana, sillä olentojen henki oli pyörissä.

1:21  Kun olennot kulkivat, kulkivat pyörätkin, ja kun ne seisahtuivat, seisahtuivat pyörätkin. Kun olennot kohosivat ylös maasta, kohosivat pyörät niiden mukana, sillä olentojen henki oli pyörissä.

1:22  Olentojen päiden yllä näytti olevan taivaanavaruus kuin pelottavaa jääkristallia, joka kaartui päiden yläpuolella.

1:23  Taivaanavaruuden alla olentojen siivet olivat suorina, toinen siipi toista kohti. Kullakin oli kaksi siipeä, jotka peittivät sen ruumista yhtäältä, ja kaksi, jotka peittivät sitä toisaalta.

1:24  Kun olennot kulkivat, minä kuulin niiden siipien äänen kuin suurten vetten kohinan, kuin Kaikkivaltiaan jylinän. Meteli oli kuin sotajoukon pauhua. Kun ne seisahtuivat, ne laskivat siipensä alas.

1:25  Avaruudesta niiden päitten yläpuolelta kuului ääni. Seisahtuessaan ne laskivat siipensä alas.

1:26  Avaruudessa niiden päitten yläpuolella oli ikään kuin valtaistuin, näöltään kuin safiiria, ja tällä korkealla olevan valtaistuimen kaltaisella istui ihmisen näköinen hahmo.

1:27  Minä näin ikään kuin hehkuvaa, tulenhohtoista metallia. Istujaa ympäröi kehä ylöspäin siitä, mikä näytti hänen lanteiltaan. Alaspäin siitä, mikä näytti hänen lanteiltaan, minä näin kuin tulta, jonka ympärillä oli kirkas hohde.

1:28  Tuo kirkas hohde oli näöltään kuin kaari, joka on pilvissä sadepäivänä – sellaiselta näytti Herran kirkkaus. Kun minä sen näin, heittäydyin kasvoilleni, ja kuulin äänen puhuvan.

Chapter 2

2:1  Hän sanoi minulle: ”Ihmislapsi, nouse jaloillesi, niin minä puhun sinulle.”

2:2  Kun hän puhui minulle, minuun tuli Henki, joka nosti minut jaloilleni, ja minä kuulin hänen puhuvan minulle.

2:3  Hän sanoi minulle: ”Ihmislapsi, minä lähetän sinut israelilaisten luo, kapinallisen kansan pariin, joka on kapinoinut minua vastaan. He ja heidän isänsä ovat rikkoneet minua vastaan aina tähän päivään asti,

2:4  ja heidän lapsillaan on kovat kasvot ja paatunut sydän. Heidän luokseen minä sinut lähetän, ja sinun on sanottava heille: ’Näin sanoo Herra, Herra.’

2:5  Kuulkoot tai olkoot kuulematta – hehän ovat kapinallinen heimo. He tulevat kuitenkin tietämään, että heidän keskellään on ollut profeetta.

2:6  Mutta sinä, ihmislapsi, älä pelkää heitä, älä pelkää heidän sanojaan. Edessäsi on tosin ohdakkeita ja orjantappuroita, ja sinä asut skorpionien seassa, mutta älä pelkää heidän sanojaan äläkä säiky heitä, vaikka he ovat kapinallinen heimo.

2:7  Puhu heille minun sanani, kuulkoot tai olkoot kuulematta – kapinallisiahan he ovat.

2:8  Mutta sinä, ihmislapsi, kuule, mitä minä puhun sinulle. Älä ole kapinallinen niin kuin tuo kapinallinen heimo. Avaa suusi ja syö, mitä minä sinulle annan.”

2:9  Minä katsoin ja näin käden, joka ojentui minua kohti, ja kädessä oli kirjakäärö.

2:10  Se levitettiin minun eteeni, ja se oli kirjoitettu täyteen sisältä ja päältä. Siihen oli kirjoitettu valitusvirsiä, huokauksia ja voi-huutoja.

Chapter 3

3:1  Hän sanoi minulle: ”Ihmislapsi, syö, mitä tässä on. Syö tämä kirjakäärö ja mene puhumaan Israelin heimolle.”

3:2  Silloin minä avasin suuni, ja hän antoi minulle syötäväksi tuon kirjakäärön.

3:3  Hän sanoi minulle: ”Ihmislapsi, ravitse itsesi. Täytä vatsasi tästä kirjakääröstä, jonka minä sinulle annan.” Niin minä söin, ja se maistui suussani makealta kuin hunaja.

3:4  Vielä hän sanoi minulle: ”Ihmislapsi, mene nyt Israelin heimon luo ja puhu heille minun sanani.

3:5  Sinua ei lähetetä kansan luo, jolla on outo kieli ja vaikea puhetapa, vaan Israelin heimon luo.

3:6  Ei sinua lähetetä monien kansojen luo, joilla on vaikea puhetapa ja outo kieli, jota et ymmärrä. Totisesti, jos lähettäisin sinut niiden luo, ne kuulisivat sinua.

3:7  Mutta Israelin heimo ei tahdo kuulla sinua, koska se ei tahdo kuulla minua. Koko Israelin heimolla on kova otsa ja paatunut sydän.

3:8  Katso, minä teen sinun kasvosi yhtä koviksi kuin heidän kasvonsa ja sinun otsasi yhtä kovaksi kuin heidän otsansa.

3:9  Timantin kaltaiseksi, kiveäkin kovemmaksi, minä teen sinun otsasi. Älä pelkää äläkä säiky heitä, vaikka he ovatkin kapinallinen heimo.”

3:10  Hän sanoi minulle: ”Ihmislapsi, kuuntele tarkoin ja kätke sydämeesi jokainen sanani, jonka minä sinulle puhun.

3:11  Mene pakkosiirtolaisten luo, oman kansasi luo. Sano heille: ’Näin sanoo Herra, Herra’ – kuulkoot tai olkoot kuulematta.”

3:12  Henki nosti minut, ja minä kuulin takaani kovan, jylisevän äänen: ”Siunattu on Herran kirkkaus siinä, missä se on!”

3:13  Olentojen siivistä lähti kova ääni niiden lyödessä toisiinsa, ja olentojen rinnalla jyrisivät pyörät, niin että maa järisi kovasti.

3:14  Henki nosti minut taas ja vei mukanaan. Minä kuljin katkerana ja kiihdyksissäni, ja Herran käsi oli väkevänä päälläni.

3:15  Minä saavuin Tel-Aabibiin Kebarjoen varrella asuvien pakkosiirtolaisten luo ja istuin siellä heidän keskellään tyrmistyneenä seitsemän päivää.

3:16  Seitsemän päivän kuluttua minulle tuli tämä Herran sana:

3:17  ”Ihmislapsi, minä olen asettanut sinut Israelin heimon vartijaksi. Kun kuulet sanan suustani, sinun on varoitettava heitä minun puolestani.

3:18  Jos minä sanon jumalattomalle: ’Sinun on totisesti kuoltava’, mutta sinä et varoita häntä etkä puhu varoittaaksesi jumalatonta hänen pahasta vaelluksestaan pelastaaksesi hänen henkensä, jumalaton kuolee synneissään, mutta sinut minä vaadin tilille hänen verestään.

3:19  Mutta jos sinä varoitat jumalatonta eikä hän silti käänny jumalattomuudestaan eikä pahasta vaelluksestaan, hän kyllä kuolee synneissään, mutta sinä olet pelastanut henkesi.

3:20  Jos vanhurskas kääntyy pois vanhurskaudestaan tekemään vääryyttä ja minä panen hänen eteensä kompastuskiven, hän kuolee synneissään, jos sinä et ole häntä varoittanut. Silloin ei enää muisteta hänen harjoittamaansa vanhurskautta, mutta sinut minä vaadin tilille hänen verestään.

3:21  Mutta jos sinä varoitat vanhurskasta, ettei hän tekisi syntiä, ja hän ei tee syntiä, hän saa elää. Hän otti varoituksesta opikseen, ja sinä olet pelastanut henkesi.”

3:22  Herran käsi tuli siellä minun päälleni, ja hän sanoi minulle: ”Nouse ja lähde laaksoon, niin minä puhun sinulle siellä.”

3:23  Niin minä nousin ja lähdin laaksoon. Siellä minä näin Herran kirkkauden, samanlaisen kirkkauden, jonka olin nähnyt Kebarjoen varrella, ja minä heittäydyin kasvoilleni.

3:24  Silloin minuun tuli Henki, joka nosti minut jaloilleni. Hän puhui minulle ja sanoi: ”Mene ja sulkeudu sisälle taloosi.

3:25  Ihmislapsi! Sinut pannaan köysiin ja sidotaan niillä, niin ettet voi lähteä ulos heidän keskuuteensa.

3:26  Kielesi minä annan juuttua kitalakeesi, niin että sinä tulet mykäksi etkä voi nuhdella heitä. He ovat kapinallinen heimo.

3:27  Mutta kun minä taas puhun sinulle, minä avaan sinun suusi, ja sinun on sanottava heille: ’Näin sanoo Herra, Herra.’ Joka kuulee, se kuulkoon, ja joka ei kuule, se olkoon kuulematta – ovathan he kapinallinen heimo.”

Chapter 4

4:1  ”Ja sinä, ihmislapsi, ota tiilikivi ja aseta se eteesi. Kaiverra siihen Jerusalemin kaupunki

4:2  ja pane se saarroksiin. Rakenna sen ympärille piiritysvarustus, luo sitä vastaan valli ja aseta sen ympärille sotajoukkoja ja muurinmurtajia.

4:3  Ota sitten rautainen leivinlevy ja aseta se rautamuuriksi itsesi ja kaupungin väliin. Suuntaa kasvosi piiritykseen joutunutta kaupunkia kohti ja piiritä sitä. Tämä on merkki Israelin heimolle.

4:4  Makaa vasemmalla kyljelläsi ja aseta sille Israelin heimon syntivelka. Yhtä monta päivää kuin sinä makaat sillä kyljellä, sinä kannat heidän syntivelkaansa.

4:5  Minä olen asettanut Israelin heimon syntivelan sinun kannettavaksesi yhtä moneksi päiväksi kuin on heidän syntivelkansa vuosia: kolmesataa yhdeksänkymmentä.

4:6  Kun nuo päivät ovat kuluneet, sinun on käytävä uudelleen makuulle, nyt oikealle kyljellesi, ja kannettava Juudan heimon syntivelkaa neljäkymmentä päivää. Minä olen määrännyt sinulle päivän vuotta kohti.

4:7  Suuntaa kasvosi ja paljastettu käsivartesi piiritettyä Jerusalemia kohti ja profetoi sitä vastaan.

4:8  Minä sidon sinut köysillä, etkä sinä voi kääntyä toiselle kyljellesi, ennen kuin piirityspäiväsi ovat kuluneet loppuun.”

4:9  ”Hanki itsellesi vehnää, ohraa, papuja, linssejä, hirssiä ja spelttivehnää. Pane ne samaan astiaan ja tee niistä itsellesi leipää. Sinun on syötävä sitä yhtä monta päivää kuin makaat kyljelläsi: kolmesataayhdeksänkymmentä päivää.

4:10  Sinun on syötävä ruokasi painon mukaan: kaksikymmentä sekeliä päivässä. Syö se määräaikana.

4:11  Myös vettä sinun on juotava mitan mukaan: kuudennes hiin-mittaa. Sinun on juotava määräaikana.

4:12  Ohraleipää sinun on syötävä ja paistettava se ihmislannalla heidän nähtensä.”

4:13  Herra sanoi: ”Näin joutuvat israelilaiset syömään leipänsä saastaisena niiden kansojen keskuudessa, joihin minä heidät karkotan.”

4:14  Mutta minä sanoin: ”Voi Herra, Herra! Enhän minä ole koskaan saastuttanut itseäni. En ole syönyt raatoa tai kuoliaaksi raadeltua nuoruudestani tähän asti, eikä mitään saastaista lihaa ole päässyt suuhuni.”

4:15  Hän sanoi minulle: ”Minä annan sinulle karjanlannan ihmislannan sijaan. Paista leipäsi sen päällä.”

4:16  Hän sanoi vielä minulle: ”Ihmislapsi, minä murran leivän tuen Jerusalemista. He syövät leipää painon mukaan huolissaan ja juovat vettä mitan mukaan kauhuissaan.

4:17  Näin he joutuvat leivän ja veden puutteeseen; kaikki he ovat kauhuissaan ja riutuvat syntivelkansa tähden.”

Chapter 5

5:1  ”Sinä ihmislapsi, hanki itsellesi terävä miekka. Käytä sitä partaveitsenä, leikkaa sillä hiuksesi ja partasi, ota sitten vaaka ja jaa ne.

5:2  Polta niistä kolmannes tulessa keskellä kaupunkia, kun piirityspäivät ovat päättyneet. Ota sitten toinen kolmannes ja lyö sitä miekalla kaupungin ympärillä. Hajota loput tuuleen, ja minä ajan niitä takaa paljastetulla miekalla.

5:3  Ota kuitenkin pieni määrä karvoja ja sido ne helmukseesi.

5:4  Ota vielä niistäkin osa, viskaa se tuleen ja polta se. Siitä lähtee tuli koko Israelin heimoon.”

5:5  Näin sanoo Herra, Herra: ”Tämä on Jerusalem. Minä olen asettanut sen kansojen keskelle, ja niiden maat ovat sen ympärillä.

5:6  Kuitenkin se on vastustanut minun säädöksiäni jumalattomammin kuin pakanakansat ja lakejani pahemmin kuin sitä ympäröivät maat. He ovat hylänneet minun säädökseni eivätkä ole vaeltaneet lakieni mukaan.

5:7  Sen tähden, näin sanoo Herra, Herra: Te olette raivonneet minua vastaan pahemmin kuin ympärillänne olevat kansat, ette ole vaeltaneet minun lakieni mukaan ettekä noudattaneet minun säädöksiäni. Ette ole noudattaneet edes ympärillänne asuvien kansojen oikeuksia.

5:8  . Sen tähden, näin sanoo Herra, Herra: Katso, minäkin käyn sinua vastaan, Jerusalem, ja panen tuomiot täytäntöön keskuudessasi kansojen nähden.

5:9  Kaikkien iljettävien tekojesi tähden minä teen sinulle sellaista, mitä en ole ennen tehnyt enkä vastakaan tee.

5:10  Niinpä isät tulevat syömään lapsiaan keskuudessasi, ja lapset syövät isiään. Minä panen tuomiosi täytäntöön ja hajotan jäännöksesi kaikkiin tuuliin.

5:11  Sen tähden, niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra: Totisesti, koska olet saastuttanut pyhäkköni kaikilla iljetyksilläsi ja kaikilla kauhistuksillasi, minä teen sinusta vähälukuisen. Minä en sääli enkä armahda.

5:12  Kolmannes sinusta kuolee ruttoon ja nääntyy nälkään, kolmannes kaatuu ympärilläsi riehuvaan miekkaan, ja kolmanneksen minä hajotan kaikkiin tuuliin ja ajan sitä takaa paljastetulla miekalla.

5:13  Silloin minun vihani täyttyy, minä tyydytän heissä kiivauteni ja minä saan hyvityksen. He tulevat tietämään, että minä, Herra, olen puhunut kiivaudessani, kun minä panen vihani täytäntöön heissä.

5:14  Minä teen sinusta rauniokasan ja pilkan aiheen kansoille, jotka asuvat ympärilläsi. Kaikki ohikulkijat töllistelevät sinua.

5:15  Ympärilläsi asuvat kansat häpäisevät ja herjaavat sinua. Kohtalosi on heille varoitus ja kauhun aihe, kun minä panen toimeen sinun tuomiosi vihassani ja kiivaudessani ankarilla rangaistuksilla. Minä, Herra, olen puhunut.

5:16  Minä lähetän teidän kimppuunne nälän pahat nuolet tekemään tuhojaan. Minä lähetän ne tuhoamaan teitä ja teen nälänhätänne entistä pahemmaksi ja murran teiltä leivän tuen.

5:17  Minä lähetän teidän kimppuunne nälänhädän ja pahoja petoja, jotka riistävät teiltä lapset. Keskuudessanne kulkee rutto ja vuotaa veri, ja minä tuon miekan teidän kimppuunne. Minä, Herra, olen puhunut.”

Chapter 6

6:1  Minulle tuli tämä Herran sana:

6:2  ”Ihmislapsi, suuntaa kasvosi Israelin vuoria kohti, profetoi niille

6:3  ja sano: Israelin vuoret, kuulkaa Herran, Herran, sana. Näin sanoo Herra, Herra, vuorille ja kukkuloille, rotkoille ja laaksoille: Katso, minä tuon miekan teidän kimppuunne ja hävitän uhrikukkulanne.

6:4  Teidän alttarinne autioituvat, teidän auringonpatsaanne murskataan, ja teidän itsenne minä annan kaatua surmattuina jumalankuvienne eteen.

6:5  Minä jätän israelilaisten ruumiit lojumaan heidän jumalankuviensa eteen ja hajotan heidän luunsa heidän alttariensa ympärille.

6:6  Kaikissa asuinpaikoissanne kaupungit raunioituvat ja uhrikukkulat autioituvat. Teidän alttarinne autioituvat raunioiksi, ja teidän jumalankuvanne murskataan ja hävitetään, auringonpatsaanne hakataan maahan ja kaikki tekeleenne hävitetään olemattomiin.

6:7  Keskuudessanne kaatuu kansaa miekan lävistämänä, ja te tulette tietämään, että minä olen Herra.

6:8  Kuitenkin minä jätän teistä jäljelle kansojen keskuuteen miekalta pelastuneita, kun teidät on hajotettu eri maihin.

6:9  Ne teistä, jotka ovat pelastuneet miekalta, muistavat minut niiden kansojen keskuudessa, joihin heidät on viety vangeiksi. He muistavat, kuinka murtunut minä olin heidän haureellisen sydämensä vuoksi, koska se kääntyi pois minun luotani ja koska heidän silmänsä kääntyivät haureellisina heidän jumalankuviensa puoleen. Silloin he inhoavat itseään pahojen tekojensa tähden, joita he ovat tehneet kaikissa iljettävissä menoissaan.

6:10  Silloin he tulevat tietämään, että minä olen Herra ja etten minä ole turhaan uhannut tuottaa heille tätä onnettomuutta.

6:11  Näin sanoo Herra, Herra: Lyö käsiäsi yhteen, polje jalkaasi ja sano ’voi’ kaikista israelilaisten pahoista ja iljettävistä teoista! He kaatuvat miekkaan, nälkään ja ruttoon.

6:12  Kaukana asuva kuolee ruttoon, lähellä asuva kaatuu miekkaan, ja se, joka on jäänyt jäljelle ja säilynyt, kuolee nälkään. Minä tyhjennän heihin kaiken vihani.

6:13  Te tulette tietämään, että minä olen Herra, kun surmansa saaneita makaa heidän jumalankuviensa seassa alttarien ympärillä kaikilla korkeilla kukkuloilla, kaikilla vuorten huipuilla, kaikkien vehreiden puiden ja jokaisen tuuhean tammen alla, paikoissa, joissa he ovat tarjonneet miellyttävää tuoksua kaikille jumalankuvilleen.

6:14  Minä ojennan käteni heitä vastaan ja teen maasta aution kaikkialla, missä he asuvat, autiomaasta aina Riblaan asti. Ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra.”

Chapter 7

7:1  Minulle tuli tämä Herran sana:

7:2  ”Sinä ihmislapsi! Näin sanoo Herra, Herra, Israelin maalle: Loppu! Loppu tulee maan neljälle äärelle.

7:3  Nyt sinulle tulee loppu, ja minä päästän vihani valloilleen sinua vastaan. Minä tuomitsen sinut vaelluksesi mukaan ja teen sinulle kaikkien iljetystesi mukaan.

7:4  Sinä et saa sääliä silmissäni, minä en armahda sinua. Minä teen sinulle vaelluksesi mukaan, ja iljettävät tekosi tulevat keskellesi. Te tulette tietämään, että minä olen Herra.

7:5  Näin sanoo Herra, Herra: Katso, tulee onnettomuus, erityinen onnettomuus!

7:6  Loppu on tullut, loppu on tullut! Se on noussut kimppuusi – siinä se on!

7:7  Kehä on kiertynyt umpeen sinun kohdallasi, maan asukas! On tullut aika, lähellä on se päivä – hämminki, ei ilohuutoa vuorilta.

7:8  Aivan pian minä vuodatan vihani päällesi, tyhjennän sinuun suuttumukseni ja tuomitsen sinut vaelluksesi mukaan. Minä annan kaikkien iljettävien tekojesi kohdata sinua.

7:9  Minä en sääli enkä armahda. Minä teen sinulle vaelluksesi mukaan, iljettävät tekosi tulevat keskellesi. Te tulette tietämään, että minä, Herra, olen se, joka lyön.

7:10  Nyt on se päivä, tuomion hetki on tullut. Vitsa kukkii, julkeus versoo.

7:11  Väkivalta on noussut vitsaksi jumalattomalle. Mitään ei jää jäljelle heistä, heidän meluisista joukoistaan, poissa on heidän loistonsa.

7:12  Se aika on tullut, se päivä on joutunut, älköön ostaja iloitko, älköön myyjä murehtiko, sillä viha kohtaa koko sitä joukkoa.

7:13  Myyjä ei enää palaa myymälleen maalle, vaikka olisikin elävien joukossa, sillä näky koskee koko sitä joukkoa, se ei raukea. Ei kukaan, joka pysyy synnissään, voi varjella henkeään.

7:14  Torviin puhalletaan, kaikki varustetaan, mutta yhtään sotaan lähtijää ei ole, sillä minun vihani kohtaa koko sitä joukkoa.

7:15  Ulkona on miekka, sisällä rutto ja nälkä. Joka on kedolla, kuolee miekkaan; joka on kaupungissa, sen syövät nälkä ja rutto.

7:16  Ne heistä, jotka pelastuvat, pakenevat vuorille kuin laaksojen kyyhkyset. Kaikki he valittavat, jokainen syntejään.

7:17  Kaikki kädet herpoavat, ja kaikki polvet ovat kuin vettä.

7:18  He kääriytyvät säkkeihin, kauhu valtaa heidät. Kaikkien kasvoilla on häpeä, kaikki ovat ajaneet päänsä paljaaksi.

7:19  Hopeansa he viskaavat kaduille, heidän kultansa käy saastaiseksi. Heidän kultansa ja hopeansa eivät voi heitä pelastaa Herran vihan päivänä. Eivät he voi tyydyttää niillä nälkäänsä eivätkä täyttää vatsaansa, sillä ne ovat saaneet heidät lankeamaan syntiin.

7:20  Niistä tehtyjen korujen loistolla he ylpeilivät, ja niistä he tekivät inhottavat, iljettävät jumalankuvansa. Sen tähden minä teen ne heille saastaisiksi.

7:21  Minä annan sen kaiken muukalaisten ryöstösaaliiksi, maan jumalattomien saaliiksi, ja he häpäisevät sen.

7:22  Minä käännän kasvoni heistä pois, ja minun aarteeni häväistään: väkivaltaiset tulevat ja häpäisevät sen.

7:23  Valmista kahleketjut, sillä maa on täynnä verivelkaa, ja kaupunki on täyttynyt väkivallasta.

7:24  Minä tuon kansoista pahimmat, ja ne ottavat omikseen teidän talonne. Minä teen lopun mahtavien ylpeilystä, ja heidän pyhät paikkansa häväistään.

7:25  Kun tulee ahdinko, he etsivät pelastusta, mutta sitä ei ole.

7:26  Tuho tulee tuhon jälkeen, huhu huhun jälkeen. Profeetalta pyydetään näkyä; papilta katoaa opetus ja vanhimmilta neuvo.

7:27  Kuningas murehtii, päämiehen valtaa kauhu, ja maan kansan kädet vapisevat pelosta. Minä teen heille heidän vaelluksensa mukaan ja tuomitsen heidät niin kuin he ovat tuominneet. He tulevat tietämään, että minä olen Herra.”

Chapter 8

8:1  Kuudentena vuotena, kuudennessa kuussa, kuukauden viidentenä päivänä minä istuin talossani ja Juudan vanhimmat istuivat edessäni. Silloin Herran, Herran, käsi laskeutui siellä minun päälleni,

8:2  ja minä näin kuin tulisen ihmishahmon. Alaspäin siitä, mikä näytti sen lanteilta, leimusi tuli, ja siitä ylöspäin näkyi kuin hehkuvan metallin hohto.

8:3  Hän ojensi ikään kuin käden, otti kiinni hiuksistani ja nosti minut hengessä maan ja taivaan välille ja vei minut Jumalan näyissä Jerusalemiin. Hän vei minut pohjoiseen päin olevalle sisemmän esipihan portille, sinne, missä on patsas, joka herättää Jumalan kiivauden.

8:4  Siellä minä näin Israelin Jumalan kirkkauden, samanlaisen kuin se, jonka olin nähnyt laaksossa.

8:5  Hän sanoi minulle: ”Ihmislapsi, käännä katseesi pohjoista kohti.” Minä käänsin katseeni pohjoista kohti ja näin alttariportista pohjoiseen päin olevassa sisäänkäynnissä tuon kiivautta herättävän patsaan.

8:6  Hän kysyi minulta: ”Ihmislapsi, näetkö sinä, mitä he tekevät? Israelin heimo tekee täällä hyvin iljettäviä tekoja ajaakseen minut kauas pyhäköstäni. Sinä saat nähdä vielä muitakin hyvin iljettäviä tekoja.”

8:7  Sitten hän vei minut esipihan ovelle, ja minä huomasin, että seinässä oli reikä.

8:8  Hän sanoi minulle: ”Ihmislapsi, kaivaudu läpi seinän.” Minä kaivauduin seinän läpi ja näin, että siinä oli ovi.

8:9  Hän sanoi minulle vielä: ”Mene katsomaan niitä pahoja ja iljettäviä tekoja, joita he täällä tekevät.”

8:10  Minä menin ja näin kaikkialle seinään kaiverrettuja kaikenlaisten iljettävien maassa matavien ja nelijalkaisten eläinten kuvia sekä kaikkia Israelin heimon jumalankuvia.

8:11  Niiden edessä seisoi seitsemänkymmentä miestä Israelin heimon vanhimmista. Miesten keskellä seisoi Jaasanja, Saafanin poika, ja jokaisella oli kädessään suitsutusastia, ja niistä kohosi suitsutuspilven tuoksu.

8:12  Hän sanoi minulle: ”Ihmislapsi, olet kai nähnyt, mitä Israelin heimon vanhimmat tekevät pimeässä, jokainen omassa kuvakammiossaan? Hehän sanovat: ’Ei Herra meitä näe; Herra on hylännyt tämän maan.’”

8:13  Hän sanoi minulle: ”Sinä saat nähdä vielä muitakin hyvin iljettäviä tekoja, joita he tekevät.”

8:14  Ja hän vei minut Herran huoneen pohjoista kohden olevalle portille, ja minä näin siellä naisia istumassa ja itkemässä Tammusta.

8:15  Hän sanoi minulle: ”Näitkö, ihmislapsi? Sinä saat nähdä vieläkin iljettävämpiä tekoja kuin nämä.”

8:16  Hän vei minut Herran huoneen sisemmälle esipihalle. Siellä, Herran temppelin ovella, eteisen ja alttarin välillä, oli noin kaksikymmentäviisi miestä. Heidän selkänsä olivat Herran temppeliin päin ja kasvonsa itään päin, ja he kumartuivat maahan itää kohden ja palvoivat aurinkoa.

8:17  Hän sanoi minulle: ”Näitkö, ihmislapsi? Eikö Juudan heimolle riitä se, että he tekevät näitä iljetyksiä, joita täällä on tehty? Hehän ovat täyttäneet maan väkivallalla ja vihoittaneet minut yhä uudestaan? Katso, nyt he vievät viiniköynnöksen lehvää nenänsä eteen!

8:18  Siksi minäkin annan vihalleni vallan, en sääli enkä armahda. Vaikka he huutaisivat minua suureen ääneen, minä en heitä kuule.”

Chapter 9

9:1  Sitten minä kuulin, kun hän huusi kovalla äänellä: ”Tulkaa, te, jotka on määrätty rankaisemaan kaupunkia, ja kullakin olkoon tuhoase kädessään!”

9:2  Silloin minä näin kuuden miehen tulevan pohjoiseen johtavan Yläportin kautta. Kullakin heistä oli kädessään hävitysase. Yksi mies heidän joukossaan oli pukeutunut pellavavaatteisiin, ja hänellä oli vyöllään kirjurin välineet. He tulivat ja asettuivat seisomaan vaskialttarin ääreen.

9:3  Mutta Israelin Jumalan kirkkaus, joka oli ollut kerubin yllä, oli siirtynyt sieltä huoneen ovelle. Herra kutsui pellavapukuista miestä, jolla oli kirjurin välineet vyöllään,

9:4  ja sanoi hänelle: ”Kulje läpi kaupungin, läpi Jerusalemin, ja tee merkki niiden miesten otsaan, jotka huokaavat ja valittavat kaikkia iljettäviä tekoja, joita tehdään sen muurien sisällä.”

9:5  Niille toisille miehille kuulin hänen sanovan: ”Kulkekaa kaupungin läpi hänen jäljessään ja surmatkaa. Älkää säälikö älkääkä armahtako ketään.

9:6  Tappakaa tyystin vanhukset ja nuorukaiset, neitoset, lapset ja naiset, mutta älkää koskeko kehenkään, jossa on merkki. Aloittakaa minun pyhäköstäni.” Niin he aloittivat miehistä, jotka olivat temppelin edessä, kansan vanhimmista.

9:7  Hän sanoi heille: ”Saastuttakaa temppeli ja täyttäkää esipihat surmatuilla. Lähtekää liikkeelle!” Niin miehet lähtivät ja surmasivat kaupungin kansaa.

9:8  Mutta kun minä heidän surmatessaan olin jäänyt yksin jäljelle, minä heittäydyin kasvoilleni ja huusin: ”Voi Herra, Herra! Hävitätkö sinä Israelin koko jäännöksen, kun vuodatat vihasi Jerusalemin päälle?”

9:9  Niin hän sanoi minulle: ”Israelin ja Juudan heimon syntivelka on suunnattoman suuri. Maa on kokonaan veren tahraama, ja kaupunki on täynnä vääryyttä. Hehän sanovat: ’Herra on hylännyt tämän maan; ei Herra mitään näe.’

9:10  Niinpä minäkään en sääli enkä armahda. Minä teen heille heidän vaelluksensa mukaan.”

9:11  Silloin pellavapukuinen mies, jolla oli vyöllään kirjurin välineet, ilmoitti: ”Minä olen tehnyt aivan niin kuin sinä minua käskit.”

Chapter 10

10:1  Sitten minä näin, että taivaanavaruudessa, kerubien pään päällä, oli valtaistuimen kaltainen, ikään kuin safiirikivi.

10:2  Pellavapukuiselle miehelle sanottiin: ”Mene kerubin alle pyörien väliin, täytä kourasi kerubien välissä olevilla tulisilla hiilillä ja sirottele ne kaupungin päälle.” Ja minä näin miehen lähtevän.

10:3  Kerubit seisoivat temppelin oikealla puolella miehen tullessa niiden luo. Pilvi peitti sisemmän esipihan,

10:4  ja Herran kirkkaus siirtyi kerubien yltä temppelin ovelle. Pilvi täytti temppelin, ja esipiha tuli täyteen Herran kirkkauden loistetta.

10:5  Kerubien siipien ääni kuului ulompaan esipihaan asti. Se oli kuin kaikkivaltiaan Jumalan ääni, kun hän puhuu.

10:6  Herra käski pellavapukuista miestä: ”Ota tulta pyörien välistä, kerubien keskeltä.” Niin tämä meni ja seisahtui pyörän luo.

10:7  Yksi kerubeista ojensi kätensä kerubien välitse niiden keskellä olevaan tuleen, otti tulta ja antoi sen pellavapukuisen käsiin. Tämä otti sen ja lähti pois.

10:8  Silloin näkyi kerubeilla siipiensä alla ikään kuin ihmiskäsi.

10:9  Minä näin, että kerubien vierellä oli neljä pyörää, yksi pyörä kunkin kerubin kohdalla. Pyörät olivat näöltään kuin krysoliittikiveä.

10:10  Kaikki neljä näyttivät samanlaisilta, ikään kuin pyörän sisässä olisi ollut toinen pyörä.

10:11  Kulkiessaan ne liikkuivat kaikkiin neljään suuntaan eivätkä mutkitelleet. Mitä paikkaa kohti ensimmäinen kääntyi, sinne ne kulkivat hänen jäljessään, eivätkä mutkitelleet kulkiessaan.

10:12  Kerubien koko ruumis, selkä ja kädet ja myös siivet ja pyörät olivat kauttaaltaan täynnä silmiä.

10:13  Niiden pyöriä minä kuulin kutsuttavan rattaiksi.

10:14  Kullakin kerubilla oli neljät kasvot. Yhdet kasvot olivat kerubin kasvot, toiset kasvot ihmisen kasvot, kolmannet leijonan kasvot ja neljännet kotkan kasvot.

10:15  Sitten kerubit kohosivat. Ne olivat samat olennot, jotka olin nähnyt Kebarjoen varrella.

10:16  Kun kerubit kulkivat, pyörät kulkivat niiden mukana, ja kun kerubit nostivat siipensä kohotakseen ylös maasta, eivät myöskään pyörät jääneet pois niiden viereltä.

10:17  Kun ne seisahtuivat, seisahtuivat pyörätkin, ja kun ne kohosivat, pyörät kohosivat niiden mukana, sillä pyörissä oli elämän henki.

10:18  Sitten Herran kirkkaus lähti temppelin ovelta ja asettui kerubien ylle.

10:19  Lähtiessään kerubit nostivat siipensä ja kohosivat maasta silmieni edessä. Pyörät kohosivat niiden kanssa, ja ne seisahtuivat Herran temppelin itäisen portin ovelle. Ylhäällä, niiden kohdalla, oli Israelin Jumalan kirkkaus.

10:20  Ne olivat samat olennot, jotka olin nähnyt Israelin Jumalan alapuolella Kebarjoen varrella. Minä tulin tietämään, että ne olivat kerubeja.

10:21  Kullakin neljällä oli neljät kasvot ja neljä siipeä, ja siipien alla oli ikään kuin ihmiskädet.

10:22  Niiden kasvot olivat hahmoltaan samanlaiset kuin ne, jotka olin nähnyt Kebarjoen varrella. Sellaisilta ne näyttivät, ja sellaisia ne olivat. Kukin niistä kulki suoraan eteenpäin.

Chapter 11

11:1  Sitten Henki nosti minut ja vei Herran huoneen itäiselle, itään johtavalle, portille. Portilla näin kaksikymmentäviisi miestä, ja heidän keskellään minä näin kansan ruhtinaat Jaasanjan, Assurin pojan, ja Pelatjan, Benajan pojan.

11:2  Herra sanoi minulle: ”Ihmislapsi, nämä miehet tekevät turmiollisia suunnitelmia ja antavat huonoja neuvoja tässä kaupungissa.

11:3  He sanovat: ’Lähiaikoina ei kannata rakentaa taloja: tämä kaupunki on pata, me olemme liha.’

11:4  Profetoi siis heistä, ihmislapsi, profetoi.”

11:5  Silloin Herran Henki laskeutui päälleni ja käski minun sanoa: ”Näin sanoo Herra: Tällä tavoin te olette puhuneet, Israelin heimo, ja minä tiedän, mitä teidän mielessänne liikkuu.

11:6  Paljon on teidän surmaamianne tässä kaupungissa, te olette täyttäneet sen kadut ruumiilla.

11:7  Sen tähden, näin sanoo Herra, Herra: Ne, jotka te olette heittäneet sen kaduille surmattuina, ovat liha, ja kaupunki on pata, mutta teidät minä vien sieltä pois.

11:8  Miekkaa te pelkäätte, ja miekan minä tuon teidän kimppuunne, sanoo Herra, Herra.

11:9  Minä vien teidät pois tästä kaupungista ja annan teidät muukalaisten käsiin. Minä panen toimeen tuomiot teidän keskuudessanne.

11:10  Miekkaan te kaadutte; Israelin rajalla minä teidät tuomitsen. Ja te tulette tietämään, että minä olen Herra.

11:11  Tämä kaupunki ei tule olemaan teille patana ettekä te siinä lihana. Israelin rajalla minä teidät tuomitsen,

11:12  ja te tulette tietämään, että minä olen Herra. Te ette ole vaeltaneet minun lakieni mukaan ettekä ole noudattaneet minun säädöksiäni vaan olette noudattaneet ympärillänne olevien kansojen säädöksiä.”

11:13  Kun minä profetoin, niin Pelatja, Benajan poika, kuoli. Silloin minä lankesin kasvoilleni ja huusin kovalla äänellä: ”Voi Herra, Herra! Teetkö sinä kokonaan lopun Israelin jäännöksestä?”

11:14  Sitten minulle tuli tämä Herran sana:

11:15  ”Ihmislapsi, sinun veljistäsi, sukulaisistasi ja koko Israelin heimosta Jerusalemin asukkaat sanovat: ’He ovat kaukana Herrasta! Meille tämä maa on annettu perinnöksi!’

11:16  Sano siis: Näin sanoo Herra, Herra: Koska minä olen vienyt heidät kauas kansojen sekaan ja hajottanut heidät muihin maihin, minä olen ollut heille vähän aikaa pyhäkkönä niissä maissa, joihin he ovat joutuneet.

11:17  Sano sen tähden: Näin sanoo Herra, Herra: Minä kokoan teidät kansojen seasta ja kerään teidät maista, joihin teidät on hajotettu, ja annan teille Israelin maan.

11:18  Silloin israelilaiset tulevat sinne ja poistavat maasta kaikki sen iljetykset ja kaikki sen kauhistukset.

11:19  Minä annan heille yhden sydämen, ja uuden hengen minä annan heidän sisimpäänsä. Minä poistan kivisydämen heidän rinnastaan ja annan heille lihasydämen,

11:20  niin että he vaeltavat minun lakieni mukaan, noudattavat minun säädöksiäni ja toimivat niiden mukaan. Silloin heistä tulee minun kansani, ja Minä olen heidän Jumalansa.

11:21  Mutta ne, joiden sydän seuraa heidän iljetyksiään ja kauhistuksiaan, saavat minulta vaelluksensa mukaisen palkan, sanoo Herra, Herra.”

11:22  Sitten kerubit nostivat siipensä, ja pyörät nousivat niiden mukana, ja Israelin Jumalan kirkkaus oli niiden yläpuolella.

11:23  Herran kirkkaus kohosi ylös, pois kaupungin keskeltä, ja asettui vuorelle, joka on kaupungin itäpuolella.

11:24  Mutta minut Henki nosti ja Jumalan Hengen antamassa näyssä vei minut Kaldeaan pakkosiirtolaisten luo. Sitten näky, jota katselin, otettiin minulta pois.

11:25  Minä kerroin pakkosiirtolaisille kaiken, mitä Herra oli minulle näyttänyt.

Chapter 12

12:1  Minulle tuli tämä Herran sana:

12:2  ”Ihmislapsi, sinä asut kapinallisen heimon keskellä. Heillä on silmät nähdä, mutta eivät he näe, heillä on korvat kuulla, mutta eivät he kuule, koska he ovat kapinallinen heimo.

12:3  Ihmislapsi, sinun on pakattava tavaroita pakkosiirtolaisuutta varten ja mentävä päiväsaikaan heidän nähtensä pakkosiirtolaisen tavoin omalta paikkakunnaltasi toiselle paikkakunnalle. Ehkäpä he ymmärtävät sen, vaikka ovatkin kapinallinen heimo.

12:4  Vie tavarasi ulos päiväsaikaan heidän nähtensä, niin kuin pakkosiirtolaiset vievät tavaransa, mutta sinun on lähdettävä vasta illalla, ikään kuin lähtisit pakkosiirtolaisuuteen heidän nähtensä.

12:5  Tee seinään aukko heidän nähtensä ja vie tavarasi siitä ulos.

12:6  Nosta ne harteillesi heidän nähtensä ja vie ne ulos pimeässä. Peitä kasvosi, niin ettet näe maata. Minä teen sinusta ennusmerkin Israelin heimolle.”

12:7  Minä tein niin kuin minua oli käsketty: Vein päiväsaikaan tavarani ulos, niin kuin pakkosiirtolaiset vievät tavaransa. Illalla tein käsin seinään aukon, vein pimeässä tavarani ulos ja nostin ne harteilleni heidän nähtensä.

12:8  Aamulla minulle tuli tämä Herran sana:

12:9  ”Ihmislapsi, eivätkö israelilaiset, tuo kapinallinen heimo, ole kysyneet sinulta, mitä sinä teet?

12:10  Sano heille: Näin sanoo Herra, Herra: Tämä ennustus koskee ruhtinasta, joka on Jerusalemissa, ja kaikkea siellä olevaa Israelin heimoa.

12:11  Sano: Minä olen ennusmerkkinä teille. Niin kuin minä tein, niin heillekin tehdään: heidän on mentävä vankeina pakkosiirtolaisuuteen.

12:12  Ruhtinas, joka on heidän keskuudessaan, nostaa tavaransa hartioilleen ja lähtee pimeässä ulos. He tekevät aukon seinään viedäkseen tavaransa siitä ulos. Ruhtinas peittää kasvonsa, ettei hän näkisi silmillään maata.

12:13  Minä levitän verkkoni hänen ylitseen, niin että hän takertuu pyydykseeni. Sitten minä vien hänet Baabeliin, kaldealaisten maahan, mutta hän ei saa nähdä sitä, ja sinne hän kuolee.

12:14  Minä hajotan hänen ympäriltään kaikkiin tuuliin kaikki hänen avustajansa ja koko hänen sotajoukkonsa, ja lähetän miekan heidän jälkeensä.

12:15  He tulevat tietämään, että minä olen Herra, kun minä hajotan heidät kansojen sekaan ja viskelen heidät eri maihin.

12:16  Mutta muutamia heistä minä jätän jäljelle. Heidät minä pelastan miekalta, nälältä ja rutolta, että he kertoisivat kaikista iljetyksistään kansojen seassa, minne ovatkin joutuneet. Ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra.”

12:17  Sitten minulle tuli tämä Herran sana:

12:18  ”Ihmislapsi, syö leipäsi vavisten ja juo juomasi väristen ja huolissasi.

12:19  Sano maan kansalle: Näin sanoo Herra, Herra, Jerusalemin asukkaista Israelin maassa: He tulevat syömään leipänsä huolissaan ja juomaan juomansa kauhuissaan. Maa tulee autioksi kaikesta, mitä siinä on, kaikkien sen asukkaiden väkivaltaisuuksien tähden.

12:20  Asutut kaupungit raunioituvat, ja maasta tulee autio. Silloin te tiedätte, että minä olen Herra.”

12:21  Minulle tuli tämä Herran sana:

12:22  ”Ihmislapsi, mitä tarkoittaa tämä teidän sananlaskunne Israelin maasta: ’Aika venyy pitkälle, ja kaikki näyt raukeavat tyhjiin’?

12:23  Sen tähden sano heille: ’Näin sanoo Herra, Herra: Minä teen lopun tästä sananlaskusta, eikä sitä enää lausuta Israelissa.’ Sano heille päinvastoin: ’Lähellä on se aika ja kaikkien näkyjen täyttymys.’

12:24  Sillä petollisia näkyjä tai lipevää ennustelua ei ole enää oleva Israelin heimon keskuudessa.

12:25  Mutta se, minkä minä, Herra, puhun, sen minä puhun, ja se toteutuu eikä enää viivy. Totisesti, minä puhun ja minä myös toteutan sanani teidän aikananne, te kapinallinen heimo, sanoo Herra, Herra.”

12:26  Vielä minulle tuli tämä Herran sana:

12:27  ”Ihmislapsi, kuule, mitä Israelin heimo sanoo: ’Näyt, joita hän näkee, toteutuvat monien vuosien päästä; hän profetoi kaukaisista ajoista.’

12:28  Niinpä sano heille: Näin sanoo Herra, Herra: Ei viivy enää yhdenkään sanani toteutuminen. Jokainen sana, jonka minä puhun, toteutuu, sanoo Herra, Herra.”

Chapter 13

13:1  Minulle tuli tämä Herran sana:

13:2  ”Ihmislapsi, profetoi Israelin profeettoja vastaan ja sano niille, jotka profetoivat oman sydämensä voimasta: Kuulkaa Herran sana.

13:3  Näin sanoo Herra, Herra: Voi mielettömiä profeettoja, jotka seuraavat omaa henkeään ilman, että ovat nähneet mitään!

13:4  Sinun profeetoistasi, Israel, on tullut kuin raunioiden kettuja.

13:5  Te ette ole nousseet muureille korjaamaan aukkoja Israelin huoneen ympäriltä, että se kestäisi sodassa Herran päivänä.

13:6  Profeetat ovat nähneet petollisia näkyjä. He ennustavat valhetta sanoessaan: ’Näin sanoo Herra’, vaikka Herra ei ole heitä lähettänyt. Kuitenkin he odottavat, että heidän sanansa toteutuisi.

13:7  Ettekö olekin nähneet petollisia näkyjä ja lausuneet valheellisia ennustuksia, kun olette sanoneet: ’Näin sanoo Herra’, vaikka minä en ole puhunut?

13:8  Sen tähden, näin sanoo Herra, Herra: Koska te olette puhuneet petollisesti ja nähneet valhenäkyjä, niin tietäkää, että minä itse käyn teitä vastaan, sanoo Herra, Herra.

13:9  Minun käteni on niitä profeettoja vastaan, jotka näkevät petollisia näkyjä ja ennustavat valhetta. He eivät saa tulla minun kansani neuvonpitoon, eikä heidän nimiään kirjoiteta Israelin heimon kirjaan. He eivät saa tulla Israelin maahan, ja te tulette tietämään, että minä olen Herra, Herra.

13:10  Näin tapahtuu siksi, että he johtavat minun kansani harhaan lupaamalla rauhaa, vaikka rauhaa ei ole. Kansa rakentaa seinän, ja he valkaisevat sen kalkilla.

13:11  Sano noille valkaisijoille, että se kaatuu. Tulee kaatosade, raekivet syöksyvät maahan, myrskytuuli puhkeaa,

13:12  ja seinä kaatuu! Eikö teiltä silloin kysytä: ’Missä nyt on laasti, jonka te olette sivelleet?’

13:13  Sen tähden, näin sanoo Herra, Herra: Kiivaudessani minä saatan myrskytuulen puhkeamaan, vihassani kaatosateen lankeamaan ja vimmassani raekivet syöksymään, niin että tuosta kaikesta tulee loppu.

13:14  Minä hajotan seinän, jonka te valkaisitte kalkilla, ja syöksen sen maahan, niin että sen perustus paljastuu ja se sortuu. Teillekin tulee samalla loppu, ja te tulette tietämään, että minä olen Herra.

13:15  Minä tyydytän kiivauteni tuhoamalla seinän ja ne, jotka sen valkaisivat kalkilla. Minä sanon teille: Ei ole enää seinää eikä sen valkaisijoita,

13:16  Israelin profeettoja, jotka profetoivat Jerusalemille ja näkivät sille rauhan näkyjä, vaikka rauhaa ei ollut tulossa, sanoo Herra, Herra.”

13:17  ”Ja sinä, ihmislapsi, käännä kasvosi kansasi tyttäriä vastaan, jotka profetoivat oman sydämensä voimasta. Profetoi heistä

13:18  ja sano: Näin sanoo Herra, Herra: Voi naisia, jotka punovat taikasiteitä kaikkiin ranteisiin ja tekevät huntuja kaikenkokoisten ihmisten päähän pyydystääkseen sieluja! Tehän pyydystätte minun kansani sieluja, mutta annatte toisten sielujen jäädä eloon omaksi eduksenne.

13:19  Te häpäisette minut kansani edessä muutamista kourallisista ohraa ja leipäpalasista. Te saatatte kuolemaan sieluja, joiden ei tulisi kuolla, ja jätätte eloon sieluja, jotka eivät saisi elää, kun valehtelette minun kansalleni, joka kuuntelee valheita.

13:20  Sen tähden näin sanoo Herra, Herra: Minä käyn käsiksi teidän taikasiteisiinne. Niillä te olette pyydystäneet sieluja kuin lintuja, mutta minä revin ne teidän käsivarsistanne ja päästän vapaiksi ne sielut, jotka te olette pyydystäneet niin kuin lintuja pyydystetään.

13:21  Minä revin teidän huntunne ja vapautan kansani teidän käsistänne, eivätkä he enää joudu teidän saaliiksenne. Silloin te tulette tietämään, että minä olen Herra.

13:22  Te olette valheilla murehduttaneet vanhurskaan sydämen, vaikka minä en ole murehduttanut häntä. Te olette vahvistaneet jumalattoman käsiä, ettei hän kääntyisi pahalta tieltään ja saisi elää.

13:23  Sen tähden te ette enää saa nähdä turhia näkyjänne ettekä esittää ennustelujanne. Minä vapautan kansani teidän käsistänne, ja te tulette tietämään, että minä olen Herra.”

Chapter 14

14:1  Minun luokseni tuli miehiä Israelin vanhinten joukosta, ja he istuivat eteeni.

14:2  Silloin minulle tuli tämä Herran sana:

14:3  ”Ihmislapsi, nämä miehet ovat asettaneet jumalankuvansa sydämeensä ja panneet kasvojensa eteen sen, mikä saa heidät lankeamaan syntiin. Antaisinko minä todella heidän kysyä itseltäni neuvoa?

14:4  Puhuttele siis heitä ja sano: Näin sanoo Herra, Herra: Minä, Herra, annan kyllä vastauksen jokaiselle israelilaiselle, joka asettaa jumalankuvansa sydämeensä ja panee kasvojensa eteen sen, mikä saa hänet lankeamaan syntiin, ja menee sitten profeetan luo. Minä annan vastauksen hänen jumalankuviensa paljouden mukaan.

14:5  Minä tartun Israelin heimoa sydämestä, koska he kaikki ovat kääntyneet minusta pois jumalankuviensa puoleen.

14:6  Sano siis Israelin heimolle: Näin sanoo Herra, Herra: Kääntykää, kääntäkää kasvonne pois jumalankuvistanne ja kaikista iljetyksistänne.

14:7  Sillä kuka ikinä, israelilainen tai Israelissa asuva muukalainen, luopuu minusta, asettaa jumalankuvansa sydämeensä ja panee kasvojensa eteen sen, mikä saa hänet lankeamaan syntiin, ja sitten menee profeetan luo kysymään itselleen neuvoa minulta, niin minä, Herra, itse annan hänelle vastauksen.

14:8  Minä suuntaan kasvoni sitä miestä vastaan, teen hänestä varoittavan esimerkin ja sananlaskun ja poistan hänet kansani keskuudesta. Silloin te tulette tietämään, että minä olen Herra.

14:9  Jos profeetta antaa vietellä itsensä ja sanoo sanankin, minä, Herra, olen sallinut sen profeetan tulla vietellyksi. Minä ojennan käteni häntä vastaan ja hävitän hänet kansani Israelin keskuudesta.

14:10  Heidän on kannettava oma syntinsä, niin kysyjän kuin profeetankin,

14:11  etteivät israelilaiset enää eksyisi minusta eivätkä enää saastuttaisi itseään kaikilla rikkomuksillaan vaan he olisivat minun kansani ja Minä olen heidän Jumalansa, sanoo Herra, Herra.”

14:12  Minulle tuli tämä Herran sana:

14:13  ”Ihmislapsi! Kun maa tekee syntiä minua vastaan olemalla uskoton, minä ojennan sitä vastaan käteni, murran siltä leivän tuen ja lähetän maahan nälän hävittääkseni siitä ihmiset ja eläimet.

14:14  Jos siellä olisivat silloin nämä kolme miestä, Nooa, Daniel ja Job, niin he pelastaisivat vanhurskaudellaan vain oman henkensä, sanoo Herra, Herra.

14:15  Jos minä annan pahojen petojen kulkea maan halki, niin että ne surmaavat lapset ja maa tulee autioksi eikä kukaan voi kulkea siellä petojen tähden,

14:16  eivät nämä kolme miestä sen keskellä voisi, niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra, pelastaa poikiaan eivätkä tyttäriään. Ainoastaan he itse pelastuisivat, mutta maa tulisi autioksi.

14:17  Tai jos minä toisin miekan sen maan kimppuun ja sanoisin: ’Miekka, kulje halki maan!’ ja niin hävittäisin siitä ihmiset ja eläimet,

14:18  ja sen keskellä olisivat silloin nämä kolme miestä, he eivät voisi, niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra, pelastaa poikiaan eivätkä tyttäriään, vaan ainoastaan he itse pelastuisivat.

14:19  Tai jos minä lähettäisin ruton tähän maahan ja vuodattaisin vihani sen päälle surmaten ja hävittäen siitä ihmiset ja eläimet

14:20  ja Nooa, Daniel ja Job olisivat silloin sen keskellä, he eivät voisi, niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra, pelastaa poikiaan eivätkä tyttäriään. Ainoastaan oman henkensä he pelastaisivat vanhurskaudellaan.

14:21  Totisesti, näin sanoo Herra, Herra: Entä sitten, kun minä lähetän Jerusalemiin neljä pahaa tuomiotani: miekan, nälän, pahat pedot ja ruton hävittämään siitä ihmiset ja eläimet?

14:22  Kuitenkin jää jäljelle poikia ja tyttäriä, jotka kuljetetaan pois. He tulevat teidän luoksenne, ja te näette heidän vaelluksensa ja tekonsa ja saatte lohdutuksen siitä onnettomuudesta, jonka minä olen tuottanut Jerusalemille – kaikesta, minkä olen sille tuottanut.

14:23  He ovat teille lohdutukseksi, kun te näette heidän vaelluksensa ja tekonsa. Silloin te tulette tietämään, etten minä syyttä ole tehnyt kaikkea sitä, minkä olen Jerusalemille tehnyt, sanoo Herra, Herra.”

Chapter 15

15:1  Sitten minulle tuli tämä Herran sana:

15:2  ”Ihmislapsi, miten viiniköynnös olisi parempi kuin kaikki muut puut? Sehän on köynnös metsän puiden joukossa.

15:3  Otetaanko siitä puuta, josta tehdään tarve-esine? Otetaanko siitä edes naulaa, johon ripustetaan kaikenlaisia esineitä?

15:4  Katso, se annetaan tulen ruuaksi. Sen molemmat päät on tuli polttanut, ja keskeltä se on kärventynyt. Onko siitä enää mihinkään käyttöön?

15:5  Jos siitä ei voinut tehdä tarve-esineitä, kun se oli ehyt, niin vielä vähemmän sitä voidaan käyttää nyt, kun tuli on polttanut sen ja se on kärventynyt.

15:6  Sen tähden, näin sanoo Herra, Herra: Niin kuin viiniköynnöksen, jonka minä olen antanut tulen ruuaksi metsän puiden mukana, minä annan tulen ruuaksi myös Jerusalemin asukkaat.

15:7  Minä käännän kasvoni heitä vastaan: tulesta he ovat päässeet, mutta tulen ruuaksi he joutuvat. Te tulette tietämään, että minä olen Herra, kun minä suuntaan kasvoni heitä vastaan

15:8  ja teen maan autioksi, koska he ovat olleet uskottomia, sanoo Herra, Herra.”

Chapter 16

16:1  Minulle tuli tämä Herran sana:

16:2  ”Ihmislapsi, tee Jerusalemille tiettäväksi sen asukkaiden iljetykset.

16:3  Sano: Näin sanoo Herra, Herra, Jerusalemille: Sinä olet alkuperältäsi ja syntyisin kanaanilaisten maasta, isäsi oli amorilainen ja äitisi heettiläinen.

16:4  Sinun alkuvaiheesi olivat tällaiset: Kun sinä synnyit, sinulta ei leikattu napanuoraa eikä sinua pesty vedellä puhtaaksi, sinua ei hierottu suolalla eikä sinua kääritty kapaloihin.

16:5  Ei kukaan säälinyt sinua sen vertaa, että olisi armeliaisuudesta tehnyt sinulle mitään näistä. Sen sijaan sinut pantiin heitteille kedolle; niin halpana sinua pidettiin sinä päivänä, jona synnyit.

16:6  Minä kuljin ohitsesi ja näin sinut sätkyttelemässä verissäsi. Silloin sanoin sinulle: ’Sinä saat elää.’ Niin minä sanoin sinulle, kun olit verissäsi: ’Sinä saat elää.’

16:7  Minä tein sinut monilukuiseksi kuin kedon kasvit, ja sinä kasvoit ja tulit suureksi. Sinusta tuli kuin kaunein koru, rintasi paisuivat ja hiuksesi kasvoivat. Kuitenkin sinä olit vielä alaston ja paljas.

16:8  Minä kuljin taas ohitsesi ja näin, että sinä olit iässä, joka on lemmen aikaa. Minä levitin viittani liepeen päällesi ja peitin häpysi. Minä vannoin sinulle valan ja kävin kanssasi liittoon, sanoo Herra, Herra. Niin sinusta tuli minun omani.

16:9  Minä pesin sinut vedellä, huuhtelin sinut verestäsi ja voitelin sinut öljyllä.

16:10  Minä puin sinut kirjailtuihin vaatteisiin, panin jalkoihisi merilehmännahkaiset kengät, kiedoin sinut hienoon pellavaan ja peitin sinut silkkiin.

16:11  Minä kaunistin sinua koruilla, panin ranteisiisi rannerenkaat ja kaulaasi kaulakorun.

16:12  Nenääsi minä panin nenärenkaan, korviisi korvarenkaat ja päähäsi kauniin kruunun.

16:13  Näin yllesi puettiin kulta- ja hopeakorut, ja vaatteesi olivat hienoa pellavaa, silkkiä ja kirjailtua kangasta. Sinä käytit ravinnoksesi hienoja vehnäjauhoja, hunajaa ja öljyä. Sinusta tuli sanomattoman kaunis, ja sinä pääsit kuninkaalliseen arvoon.

16:14  Nimesi tuli tunnetuksi kansojen keskuudessa kauneutesi vuoksi, sillä se oli täydellinen sen loiston vuoksi, jonka minä puin sinun yllesi, sanoo Herra, Herra.”

16:15  Mutta sinä luotit kauneuteesi ja aloit harjoittaa haureutta maineesi turvin. Sinä vuodatit haureuttasi ohikulkijoille, jokainen sai siitä osansa.

16:16  Sinä otit vaatteitasi, teit itsellesi monenkirjavia uhrikukkuloita ja harjoitit haureutta vaatteittesi päällä. Sellaista ei ole ennen tapahtunut eikä tule tapahtumaan.

16:17  Sinä otit ihania korujasi, minun kultaani ja hopeaani, jota minä olin antanut sinulle, teit itsellesi miehenkuvia ja harjoitit haureutta niiden kanssa.

16:18  Sinä otit kirjailtuja vaatteitasi ja verhosit kuvat niillä, sinä panit niiden eteen minun öljyni ja suitsukkeeni.

16:19  Ruuan, jonka minä sinulle annoin ja jolla minä sinua ruokin, hienot vehnäjauhot, öljyn ja hunajan, sinä panit kuvien eteen suloiseksi tuoksuksi. Näin tapahtui, sanoo Herra, Herra.

16:20  Sinä otit poikasi ja tyttäresi, jotka olit minulle synnyttänyt, ja teurastit heidät kuvien ruuaksi. Oliko haureutesi liian vähäistä,

16:21  niin että sinun piti vielä teurastaa minun poikani, panna heidät kulkemaan tulen läpi uhrina niille?

16:22  Harjoittaessasi kaikkia iljetyksiäsi ja haureuttasi sinä unohdit lapsuutesi päivät, jolloin olit alaston ja paljas ja sätkyttelit verissäsi.

16:23  Voi, voi sinua, sanoo Herra, Herra! Kaikkien pahojen tekojesi lisäksi

16:24  sinä rakensit itsellesi korokkeita ja teit itsellesi kumpuja kaikille toreille.

16:25  Sinä rakensit kumpusi jokaiseen kadunkulmaan ja saastutit kauneutesi; sinä levitit reitesi jokaiselle ohikulkijalle ja harjoitit yhä enemmän haureuttasi.

16:26  Sinä harjoitit haureutta naapuriesi, suurijäsenisten egyptiläisten kanssa, ja teit huorin yhä enemmän ja niin vihoitit minut.

16:27  Silloin minä ojensin käteni sinua vastaan, tein määräosasi pieneksi ja annoin sinut alttiiksi vihollistesi, filistealaisten tyttärien mielivallalle, joiden mielestä sinun irstas elämäsi oli häpeällistä.

16:28  Sinä harjoitit haureutta myös assurilaisten kanssa, kun olit niin kyltymätön. Vaikka teit huorin heidän kanssaan, et tyytynyt siihenkään

16:29  vaan harjoitit yhä enemmän haureutta kauppiaitten maassa, Kaldeassa, mutta et saanut siitäkään kylliksesi.

16:30  Kuinka himokas olikaan sydämesi, kun teit tämän kaiken, niin kuin tekee itse pääportto, sanoo Herra, Herra.

16:31  Sinä rakensit korokkeesi kaikkiin kadunkulmiin ja teit kumpusi kaikille toreille. Sinä et kuitenkaan ollut muiden porttojen kaltainen, koska pidit halpana portonpalkkaa.

16:32  Sinä avionrikkojavaimo, joka miehesi sijaan otat vieraita!

16:33  Kaikki portot vaativat maksun, mutta sinä maksoit kaikille rakastajillesi ja lahjoit haureudessasi heitä tulemaan luoksesi joka taholta.

16:34  Tehdessäsi huorin toimit päinvastaisella tavalla kuin muut naiset: sinun perässäsi ei kuljettu haureuteen eikä sinulle maksettu portonpalkkaa, vaan sinä itse maksoit rakastajillesi.

16:35  Kuule siis Herran sana, sinä portto!”

16:36  ”Näin sanoo Herra, Herra: Sinä olet tuhlannut rahasi ja olet haureudessasi paljastanut häpysi kaikille rakastajillesi ja kaikille iljettäville jumalankuvillesi, ja sinä olet antanut niille uhriksi lastesi veren.

16:37  Tiedä siis, että minä kokoan kaikki rakastajasi, jotka olivat sinulle mieleen, kaikki, joita sinä rakastit ja myös kaikki, joita aloit vihata. Heidät minä kokoan sinua vastaan joka taholta ja paljastan heille häpysi, niin että he näkevät koko alastomuutesi.

16:38  Minä tuomitsen sinut niin kuin tuomitaan naiset, jotka ovat tehneet aviorikoksen ja murhan. Minä annan vihassani ja kiivaudessani sinun veresi vuotaa.

16:39  Minä annan sinut heidän käsiinsä. He hajottavat korokkeesi ja repivät hajalle kumpusi, riisuvat vaatteesi, ottavat korusi ja jättävät sinut paljaaksi ja alastomaksi.

16:40  He nostattavat kansanjoukon sinua vastaan ja kivittävät sinut. He hakkaavat sinut kappaleiksi miekoillaan,

16:41  polttavat talosi ja panevat toimeen tuomiosi monien naisten nähden. Minä teen lopun sinun portonelämästäsi, etkä sinä enää maksa palkkaa rakastajillesi.

16:42  Minä tyydytän vihani sinussa, mutta sen jälkeen minun kiivauteni kääntyy sinusta pois. Silloin minä tyynnyn enkä enää ole vihastunut sinuun.

16:43  Minä annan vaelluksesi seurausten kohdata sinua, koska et muistanut nuoruutesi päiviä vaan ärsytit minua kaikella tällä, sanoo Herra, Herra. Etkö muka ole harjoittanut riettautta kaikkien iljettävyyksiesi lisäksi?”

16:44  ”Jokainen, joka käyttää sananlaskuja, sanoo sinusta: ’Millainen äiti, sellainen tytär.’

16:45  Sinä olet äitisi tytär: hän inhosi miestään ja lapsiaan. Sinä olet sisartesi sisar: he inhosivat miehiään ja lapsiaan. Äitinne oli heettiläinen ja isänne amorilainen.

16:46  Isompi sisaresi on Samaria, joka asuu tyttärineen sinusta pohjoiseen, ja pienempi sisaresi on Sodoma, joka asuu tyttärineen sinusta etelään.

16:47  Sinä et ainoastaan vaeltanut heidän teitään ja tehnyt samanlaisia iljettäviä tekoja kuin he; pian olit jo kaikilla teilläsi kelvottomampi kuin he.

16:48  Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra: totisesti, sisaresi Sodoma tyttärineen ei ole tehnyt yhtä pahoin kuin sinä tyttärinesi olet tehnyt.

16:49  Tämä oli sisaresi Sodoman synti: ylpeys ja se, ettei hän tarttunut kurjan ja köyhän käteen, vaikka hänellä ja hänen tyttärillään oli yltäkyllin leipää ja rauhaisat olot.

16:50  He ylpeilivät ja tekivät iljettäviä tekoja minun edessäni. Kun minä sen näin, minä pyyhkäisin heidät pois.

16:51  Samaria ei kuitenkaan ole tehnyt puoleksikaan niin paljon syntiä kuin sinä. Sinä olet tehnyt iljettäviä tekoja paljon enemmän kuin sisaresi ja olet saanut heidät näyttämään vanhurskailta kaikkien iljettävien tekojesi vuoksi.

16:52  Kanna siis sinäkin häpeäsi, koska olet synneilläsi saanut sisaresi näyttämään vanhurskailta. Onhan sinusta tullut iljettävämpi kuin he, ja niin he ovat vanhurskaampia kuin sinä. Häpeä sinäkin ja kanna häpeääsi, olethan saanut sisaresi näyttämään vanhurskailta.

16:53  Minä käännän heidän kohtalonsa, Sodoman ja hänen tyttäriensä kohtalon sekä Samarian ja hänen tyttäriensä kohtalon. Minä käännän myös sinun kohtalosi heidän keskellään,

16:54  että saisit kantaa häpeääsi, hävetä kaiken sen vuoksi, mitä teit, kun sait heidät tuntemaan lohdutusta.

16:55  Sisaresi Sodoma tyttärineen palaa entiselleen, ja Samaria tyttärineen palaa entiselleen. Myös sinä tyttärinesi palaat entisellesi.

16:56  Eikö sisaresi Sodoma ollutkin huhupuheena suussasi sinun ylpeytesi aikana,

16:57  ennen kuin oma pahuutesi paljastui, kun jouduit Aramin tyttärien ja kaikkien heidän ympärillään asuvien filistealaisten tyttärien häväistäväksi? He pilkkaavat sinua joka taholta,

16:58  ja joudut kantamaan riettautesi ja iljettävien tekojesi seuraukset, sanoo Herra.”

16:59  ”Sillä näin sanoo Herra, Herra: Koska sinä halveksit valaa ja rikoit liiton, minä teen sinulle tekojesi mukaan.

16:60  Kuitenkin minä muistan liittoni, jonka tein kanssasi nuoruutesi päivinä, ja minä pidän sen voimassa ikuisena liittona.

16:61  Silloin sinä muistat vaelluksesi ja sinä häpeät, kun otat vastaan vanhemmat sisaresi ja myös nuoremmat. Heidät minä annan sinulle tyttäriksi, mutta en sinun uskollisuutesi vuoksi.

16:62  Minä itse pidän sinun kanssasi tekemäni liiton voimassa, ja sinä tulet tietämään, että minä olen Herra.

16:63  Kun minä annan sinulle anteeksi kaiken mitä olet tehnyt, sinä muistat ja häpeät, etkä voi avata suutasi häpeäsi tähden, sanoo Herra, Herra.”

Chapter 17

17:1  Minulle tuli tämä Herran sana:

17:2  ”Ihmislapsi, esitä arvoitus ja lausu vertaus Israelin heimolle.

17:3  Sano: Näin sanoo Herra, Herra: Suuri kotka, suurisiipinen ja pitkäsulkainen, runsashöyheninen ja kirjava, tuli Libanonille ja otti latvuksen setripuusta.

17:4  Se taittoi siitä latvaverson, vei sen kauppiaiden maahan, asetti sen kauppamiesten kaupunkiin.

17:5  Sitten se otti siitä maasta taimen ja istutti sen peltoon, vei taimen runsaan veden ääreen, ja siellä se kasvoi kuin paju.

17:6  Taimi kasvoi, ja siitä tuli laajalle versova, matalakasvuinen viiniköynnös. Sen oksat kääntyivät kotkaan päin ja juuret sen alle. Se oli viiniköynnös, joka haaroittui ja työnsi oksia.

17:7  Sitten tuli toinen suuri kotka, suurisiipinen ja runsashöyheninen. Viiniköynnös käänsi nyt juurensa sitä kohti ja oksansa kasvamaan siihen päin saadakseen sieltä enemmän vettä kuin siitä palstasta, johon se oli istutettu.

17:8  Hyvään peltoon, runsaan veden ääreen, se oli istutettu, että se tekisi oksia, kantaisi hedelmää ja että siitä tulisi jalo viiniköynnös.

17:9  Sano: Näin sanoo Herra, Herra: Menestyyköhän se? Eikö sen juuria katkota ja sen hedelmiä revitä irti, niin että kaikki sen versomat lehdet kuivuvat? Ei tarvita suurta voimaa eikä paljoa väkeä sen nostamiseksi juuriltaan.

17:10  Istutettu se on, mutta menestyykö se? Eiköhän se kuivu kokonaan, kun itätuuli puhaltaa siihen? Se kuivuu penkereeseen, jossa se versoi.”

17:11  Minulle tuli tämä Herran sana:

17:12  ”Sano kapinalliselle heimolle: ’Ettekö ymmärrä, mitä tämä merkitsee?’ Sano heille: Baabelin kuningas tuli Jerusalemiin, otti sen kuninkaan ja ruhtinaat ja vei heidät luokseen Baabeliin.

17:13  Hän otti kuninkaallisesta suvusta yhden miehen, teki hänen kanssaan liiton ja vannotti hänellä valan, mutta muut maan mahtimiehet hän vei mukanaan,

17:14  että valtakunta jäisi vähäpätöiseksi eikä vahvistuisi ja että se pitäisi liittonsa voimassa.

17:15  Mutta tuo mies kapinoi Baabelin kuningasta vastaan ja lähetti lähettiläänsä Egyptiin saadakseen hevosia ja paljon sotaväkeä. Menestyyköhän se, joka tällaista tekee, pelastuuko hän? Pelastuuko se, joka rikkoo liiton?

17:16  Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra: hänen on totisesti kuoltava Baabelissa, sen kuninkaan luona, joka asetti hänet kuninkaaksi ja jolle vannomaansa valaa hän on halveksinut ja jonka liiton hän on rikkonut.

17:17  Eikä faraosta, hänen suuresta sotajoukostaan ja paljosta väestään, ole hänelle apua sodassa, kun luodaan piiritysvalli ja rakennetaan saartovarusteet suurten joukkojen tuhoamiseksi.

17:18  Tuo mies halveksi valaa ja rikkoi liiton. Hän teki kaiken tämän, vaikka oli lyönyt kättä. Ei hän pelastu.

17:19  Sen tähden, näin sanoo Herra, Herra: Niin totta kuin minä elän, minä annan rangaistuksen kohdata häntä, koska hän halveksi valaani ja rikkoi liittoni.

17:20  Minä levitän verkkoni hänen ylitseen, ja hän takertuu minun pyydykseeni. Minä vien hänet Baabeliin ja käyn siellä oikeutta hänen kanssaan uskottomuuden vuoksi, jota hän on osoittanut minua kohtaan.

17:21  Kaikki hänen sotajoukoistaan paenneet kaatuvat miekkaan, ja jäljelle jääneet hajaantuvat kaikkiin tuuliin. Silloin te tulette tietämään, että minä, Herra, olen puhunut.”

17:22  ”Näin sanoo Herra, Herra: Minä itse otan sen korkean setripuun latvuksesta ylimmän hennon verson ja istutan sen korkealle ja jyrkälle vuorelle.

17:23  Israelin korkeille vuorille minä sen istutan, ja se tekee oksia ja kantaa hedelmää; siitä tulee mahtava setri. Sen alla oleilevat kaikki linnut, kaikki siivekkäät pesivät sen oksien varjossa.

17:24  Kaikki metsän puut tulevat tietämään, että minä olen Herra, joka teen korkean puun matalaksi ja matalan puun korkeaksi, tuoreen puun kuivaksi ja kuivan puun kukoistavaksi. Minä, Herra, olen puhunut, ja toteutan sen.”

Chapter 18

18:1  Minulle tuli tämä Herran sana:

18:2  ”Mitä te oikein tarkoitatte, kun käytätte Israelin maassa tätä sananlaskua: ’Isät söivät raakoja rypäleitä, lasten hampaat tylsyivät’?

18:3  Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra, enää ette saa lausua tätä sananlaskua Israelissa.

18:4  Kaikki sielut kuuluvat minulle, niin isän kuin pojankin sielu ovat minun. Jokaisen, joka tekee syntiä, on kuoltava.

18:5  Vanhurskas mies sen sijaan toimii oikein ja vanhurskaasti.

18:6  Hän ei syö uhrivuorilla, ei katso Israelin heimon jumalankuvien puoleen, ei saastuta lähimmäisensä vaimoa, ei yhdy kuukautistilassa olevaan naiseen,

18:7  ei sorra ketään vaan antaa takaisin velan pantin, ei ryöstä eikä riistä. Hän tarjoaa leivästään nälkäiselle ja antaa vaatetta alastoman verhoksi.

18:8  Hän ei lainaa korkoa vastaan eikä ota voittoa vaan pitää kätensä erossa vääryydestä ja antaa miesten kiistassa oikean tuomion.

18:9  Hän vaeltaa minun lakieni mukaan, noudattaa säädöksiäni ja tekee sitä, mikä on oikein. Hän on vanhurskas, hän saa totisesti elää, sanoo Herra, Herra.

18:10  Mutta hänelle voi syntyä poika, joka on väkivaltainen, vuodattaa verta ja tekee jotakin sellaista,

18:11  mitä isä itse ei ole tehnyt. Jos poika syö uhrivuorilla, saastuttaa lähimmäisensä vaimon,

18:12  sortaa kurjaa ja köyhää, ryöstää ja riistää, ei anna takaisin velan panttia, katsoo jumalankuvien puoleen, tekee iljettäviä tekoja,

18:13  lainaa korkoa vastaan ja ottaa voittoa, saisiko hän elää? Hän ei saa elää: hän on tehnyt kaikkia näitä iljettäviä tekoja. Hänet on surmattava, hänen verensä tulee hänen itsensä päälle.

18:14  Hänelle taas saattaa syntyä poika, joka näkee kaikki isänsä tekemät synnit, hän näkee ne, mutta ei tee niiden mukaan:

18:15  Hän ei syö uhrivuorilla, ei katso Israelin heimon jumalankuvien puoleen, ei saastuta lähimmäisensä vaimoa,

18:16  ei sorra toista, ei ota panttia, ei ryöstä eikä riistä. Hän jakaa leivästään nälkäiselle, antaa vaatetta alastoman verhoksi,

18:17  ei sorra kurjaa, ei ota korkoa eikä voittoa vaan tekee minun säädösteni mukaan ja vaeltaa käskyjeni mukaan. Ei hänen tarvitse kuolla isänsä syyllisyyden vuoksi, hän totisesti saa elää.

18:18  Hänen isänsä kyllä harjoitti väkivaltaa, riisti ja ryösti veljeltään ja teki kansansa keskuudessa sellaista, mikä ei ole hyvää. Sen tähden hänen oli kuoltava syyllisyytensä vuoksi.

18:19  Te kysytte: ’Miksi pojan ei tarvitse kantaa isän syyllisyyttä?’ Kun poika on toiminut oikeuden ja vanhurskauden mukaan, noudattanut kaikkia minun säädöksiäni ja tehnyt niiden mukaan, hän totisesti saa elää.

18:20  Mutta sen, joka tekee syntiä, on kuoltava. Poika ei kanna isän syyllisyyttä eikä isä pojan syyllisyyttä. Vanhurskas saa vanhurskautensa mukaan, jumalaton jumalattomuutensa mukaan.

18:21  Jos jumalaton kääntyy kaikista synneistään, joita hän on tehnyt, ja noudattaa kaikkia minun säädöksiäni ja tekee sitä, mikä on oikein ja vanhurskasta, hän totisesti saa elää eikä hänen tarvitse kuolla.

18:22  Yhtäkään hänen tekemistään synneistä ei enää muisteta. Hän saa elää vanhurskautensa tähden, jota hän on noudattanut.

18:23  Olisiko minulle mieleen jumalattoman kuolema, sanoo Herra, Herra? Eikö ennemmin se, että hän kääntyy teiltään ja saa elää?”

18:24  ”Jos vanhurskas luopuu vanhurskaudestaan ja tekee vääryyttä, samoja iljettäviä tekoja, joita jumalaton tekee, saisiko hän elää, vaikka tekee niin? Yhtäkään hänen vanhurskaista teoistaan, joita hän on tehnyt, ei silloin muisteta, ja hänen on kuoltava uskottomuutensa ja syntinsä tähden, jota hän on harjoittanut.

18:25  Mutta te sanotte: ’Herran tie ei ole oikea.’ Kuulkaahan, te Israelin heimo! Minunko tieni ei olisi oikea? Eikö ole niin, että teidän omat tienne eivät ole oikeat!

18:26  Jos vanhurskas luopuu vanhurskaudestaan ja tekee vääryyttä, hänen on sen tähden kuoltava. Tekemänsä vääryyden tähden hänen on kuoltava.

18:27  Ja jos jumalaton kääntyy harjoittamastaan jumalattomuudesta ja toimii oikein ja vanhurskaasti, hän pelastaa sielunsa.

18:28  Koska hän ymmärsi kääntyä kaikista synneistään, joita oli tehnyt, hän totisesti saa elää eikä hänen tarvitse kuolla.

18:29  Mutta Israelin heimo sanoo: ’Herran tie ei ole oikea.’ Minunko tieni eivät olisi oikeat, te Israelin heimo? Eikö ole niin, että teidän omat tienne eivät ole oikeat!

18:30  Niinpä minä tuomitsen teidät, te Israelin heimo, itse kunkin hänen vaelluksensa mukaan, sanoo Herra, Herra. Tehkää siis parannus ja kääntykää kaikista rikoksistanne, ettei syntinne saisi teitä kompastumaan.

18:31  Heittäkää pois päältänne kaikki rikoksenne, joita olette tehneet ja hankkikaa itsellenne uusi sydän ja uusi henki. Minkä tähden te kuolisitte, Israelin heimo!

18:32  Ei minulle ole mieleen ihmisen kuolema, sanoo Herra, Herra. Kääntykää, niin te saatte elää!”

Chapter 19

19:1  ”Ja sinä, laula Israelin ruhtinaista valitusvirsi

19:2  näillä sanoilla: ’Mikä naarasleijona äitisi olikaan leijonien joukossa! Se makasi nuorten leijonien keskellä, ja kasvatti pentujaan.

19:3  Se sai suureksi yhden pennuistaan: siitä tuli nuori leijona, se oppi raatelemaan saalista, se söi ihmisiä.

19:4  Kansat kuulivat siitä: se pyydystettiin niiden kuoppaan ja vietiin koukuista taluttaen Egyptin maahan.

19:5  Kun emo näki, että aikaa kului ja toivo katosi, se otti toisen pennuistaan ja kasvatti siitä nuoren leijonan.

19:6  Se käyskenteli leijonien keskellä, siitä tuli nuori leijona, se oppi raatelemaan saalista, se söi ihmisiä.

19:7  Se hyökkäsi heidän palatseihinsa ja raunioitti heidän kaupunkinsa. Maa ja kaikki, mitä siinä on, kauhistui sen karjuntaa.

19:8  Kansat hyökkäsivät sen kimppuun kaikkialta maakunnista ja levittivät sen yli verkkonsa. Se jäi kiinni niiden ansaan.

19:9  Se pantiin koukkuihin ja kaularautoihin ja vietiin Baabelin kuninkaan eteen. Se vietiin linnoituksiin, ettei sen ääni enää kuuluisi Israelin vuorille.

19:10  Äitisi oli kuin veden ääreen istutettu köynnös viinitarhassa. Siitä tuli hedelmää kantava ja tuuheaoksainen runsaan veden voimasta.

19:11  Siihen tuli vahvoja oksia hallitsijoiden valtikoiksi. Sen runko kohosi paksujen oksien keskellä korkeana ja tuuhealehväisenä.

19:12  Mutta vihaisesti se temmattiin juuriltaan ja viskattiin maahan, ja itätuuli kuivatti sen hedelmät. Sen vahvat oksat taitettiin pois, ja ne kuivettuivat, tuli poltti ne.

19:13  Nyt se on istutettu autiomaahan, kuivaan ja janoiseen maahan.

19:14  Sen valtaoksasta on lähtenyt tuli, joka on kuluttanut puun hedelmät, eikä siinä enää ole vahvaa oksaa hallitsijan valtikaksi.’” Valitusvirsi tämä oli, ja valitusvirsi siitä on tullut.

Chapter 20

20:1  Seitsemännen vuoden viidennessä kuussa, kuukauden kymmenentenä päivänä, tuli miehiä Juudan vanhinten joukosta kysymään neuvoa Herralta, ja he istuivat minun eteeni.

20:2  Silloin minulle tuli tämä Herran sana:

20:3  ”Ihmislapsi, puhu Israelin vanhimmille ja sano heille: Näin sanoo Herra, Herra: Tuletteko te kysymään minulta neuvoa? Niin totta kuin minä elän, minä en suostu antamaan teille neuvoa, sanoo Herra, Herra.

20:4  Etkö tuomitse heitä, ihmislapsi, etkö tuomitse? Tee heille tiettäviksi heidän isiensä iljettävät teot

20:5  ja sano heille: Näin sanoo Herra, Herra: Kun minä valitsin Israelin, minä vannoin kättä kohottaen valan Jaakobin heimon jälkeläisille. Minä tein itseni heille tunnetuksi Egyptin maassa ja sanoin heille kättä kohottaen: ’Minä olen Herra, teidän Jumalanne.’

20:6  Sinä päivänä minä lupasin heille kättä kohottaen, että vien heidät pois Egyptin maasta siihen maahan, jonka olin heitä varten etsinyt. Se on kaikista maista ihanin ja se vuotaa maitoa ja hunajaa.

20:7  Minä sanoin heille: ’Heittäköön jokainen teistä pois iljetykset kasvojensa edestä, älkää saastuttako itseänne Egyptin jumalankuvilla. Minä olen Herra, teidän Jumalanne.’

20:8  Mutta he kapinoivat minua vastaan eivätkä tahtoneet kuunnella minua. Kukaan heistä ei heittänyt pois iljetyksiään kasvojensa edestä eikä hylännyt Egyptin jumalankuvia. Silloin minä ajattelin vuodattaa kiivauteni heidän päälleen ja tyydyttää vihani heissä Egyptin maassa.

20:9  Mutta sen mitä tein, minä tein oman nimeni tähden, ettei se tulisi häväistyksi kansojen silmissä, joiden keskellä he olivat. Niiden kansojen nähden minä tein itseni heille tunnetuksi viemällä israelilaiset pois Egyptin maasta.”

20:10  ”Kun olin vienyt heidät pois Egyptin maasta ja tuonut heidät autiomaahan,

20:11  minä annoin heille lakini ja ilmoitin heille säädökseni. Ihminen, joka niitä noudattaa, elää niistä.

20:12  Minä annoin heille myös sapattini olemaan merkkinä välillämme, minun ja heidän, ja muistuttamaan heille, että minä olen Herra, joka pyhitän heidät.

20:13  Mutta Israelin heimo kapinoi minua vastaan autiomaassa. He eivät vaeltaneet minun lakieni mukaan vaan hylkäsivät säädökseni, joista ihminen elää, jos hän noudattaa niitä. Myös minun sapattini he häpäisivät pahoin. Silloin minä ajattelin vuodattaa kiivauteni heidän päälleen autiomaassa tehdäkseni heistä lopun.

20:14  Mutta minä tein, mitä tein, nimeni tähden, ettei se tulisi häväistyksi kansojen nähden, joiden silmien edessä olin vienyt heidät pois Egyptistä.

20:15  Kuitenkin minä vannoin heille autiomaassa kättä kohottaen, etten vie heitä siihen maahan, jonka olin antanut heille, maahan, joka vuotaa maitoa ja hunajaa ja joka on ihanin kaikista maista.

20:16  Näin tapahtui siksi, että he hylkäsivät minun säädökseni eivätkä vaeltaneet lakieni mukaan vaan häpäisivät sapattini, sillä heidän sydämensä seurasi heidän jumalankuviaan.

20:17  Silti minä säälin heitä enkä hävittänyt heitä enkä tehnyt heistä loppua autiomaassa.

20:18  Minä sanoin siellä heidän lapsilleen: Älkää vaeltako isienne lakien mukaan älkääkä noudattako heidän säädöksiään. Älkää saastuttako itseänne heidän jumalankuvillaan.

20:19  Minä olen Herra, teidän Jumalanne. Vaeltakaa minun lakieni mukaan ja noudattakaa minun säädöksiäni, ja pitäkää ne.

20:20  Pyhittäkää minun sapattini. Olkoot ne merkkinä liitosta meidän välillämme, jotta tietäisitte, että minä olen Herra, teidän Jumalanne.

20:21  Mutta hekin kapinoivat minua vastaan: he eivät vaeltaneet minun lakieni mukaan eivätkä noudattaneet säädöksiäni, niin että olisivat toimineet niiden mukaan. Ihminen, joka noudattaa niitä, elää niistä. He häpäisivät sapattini. Silloin minä ajattelin vuodattaa kiivauteni heidän päälleen ja tyydyttää vihani heissä autiomaassa.

20:22  Mutta minä vedin käteni takaisin ja tein, mitä tein, nimeni tähden, ettei se tulisi häväistyksi kansojen nähden, joiden silmien edessä olin vienyt heidät pois Egyptistä.

20:23  Kuitenkin minä vannoin heille kättä kohottaen autiomaassa, että minä hajotan heidät kansojen joukkoon ja sirottelen heidät muihin maihin,

20:24  koska he eivät tehneet säädöksieni mukaan vaan hylkäsivät lakini, häpäisivät sapattini ja kiinnittivät katseensa isiensä jumalankuviin.

20:25  Minä annoin heille myös lakeja, jotka eivät olleet hyviä, ja säädöksiä, joista he eivät voineet elää.

20:26  Minä annoin heidän saastua uhrilahjoistaan, kun he panivat kulkemaan tulen läpi jokaisen esikoisensa. Näin tein, jotta saattaisin heidät kauhun valtaan ja he tulisivat tietämään, että minä olen Herra.”

20:27  ”Ihmislapsi, puhu siis Israelin heimolle ja sano: Näin sanoo Herra, Herra: Tälläkin tavoin isänne herjasivat minua ja osoittivat uskottomuutta minua kohtaan:

20:28  Kun minä toin heidät maahan, jonka olin kättä kohottaen luvannut antaa heille, niin missä vain he näkivät korkean kukkulan tai tuuhean puun, siinä he uhrasivat teurasuhrinsa ja antoivat uhrilahjansa, joilla vihastuttivat minut. Siinä he polttivat sulotuoksuiset suitsukkeensa ja vuodattivat juomauhrinsa.

20:29  Minä kysyin heiltä: ’Mikä on se kukkula, jolle te menette?’ Siksi sitä kutsutaan vielä tänäkin päivänä kukkulaksi.

20:30  Sano siis Israelin heimolle: Näin sanoo Herra, Herra: Ettekö te saastuta itsenne isienne tavoin kulkemalla haureellisesti heidän iljetystensä jäljessä!

20:31  Kun tuotte lahjojanne ja panette lapsenne kulkemaan tulen läpi, te saastutatte itsenne kaikilla jumalankuvillanne vielä tänäkin päivänä. Pitäisikö minun suostua antamaan teille neuvo, Israelin heimo? Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra, minä en neuvo teitä.

20:32  Sitä, mikä on tullut teidän mieleenne, ei suinkaan tapahdu. Tehän sanotte: ’Olkaamme kuin muut kansat, kuin muiden maiden heimot, jotka palvelevat puuta ja kiveä.’

20:33  Näin sanoo Herra, Herra: niin totta kuin minä elän, minä totisesti hallitsen teitä väkevällä kädellä ja ojennetulla käsivarrella ja vuodatan kiivauteni päällenne.

20:34  Minä vien teidät pois kansojen keskeltä ja kokoan teidät väkevällä kädellä ja ojennetulla käsivarrella maista, joihin teidät oli hajotettu, ja vuodatan kiivauteni.

20:35  Minä vien teidät kansojen autiomaahan, ja siellä minä käyn oikeutta kasvotusten teidän kanssanne.

20:36  Niin kuin minä kävin oikeutta isienne kanssa Egyptin autiomaassa, niin minä käyn oikeutta teidän kanssanne, sanoo Herra, Herra.

20:37  Minä panen teidät kulkemaan sauvan alitse ja saatan teidät liiton siteeseen.

20:38  Minä perkaan teistä ne, jotka kapinoivat ja rikkovat minua vastaan. Minä vien heidät pois maasta, jossa he asuvat muukalaisina, mutta Israelin maahan he eivät pääse. Silloin te tulette tietämään, että minä olen Herra.”

20:39  ”Mutta te, Israelin heimo! Näin sanoo Herra, Herra: Menkää vain palvelemaan kukin omia jumalankuvianne! Lopulta te kuitenkin olette minulle kuuliaisia ettekä enää häpäise minun pyhää nimeäni lahjoillanne ja jumalankuvillanne.

20:40  Näin sanoo Herra, Herra: Koko Israelin heimo, joka asuu maassaan, palvelee minua Israelin korkeilla vuorilla, minun pyhällä vuorellani. Siellä minä olen heille suosiollinen. Siellä minä tahdon saada teidän lahjojanne ja ensisatonne antimia sekä kaikkia teidän pyhiä lahjojanne.

20:41  Kun olen vienyt teidät pois kansojen keskeltä ja koonnut teidät maista, joihin teidät oli hajotettu, minä miellyn teihin kuin miellyttävään tuoksuun ja osoitan teissä pyhyyteni kansojen nähden.

20:42  Te tulette tietämään, että minä olen Herra, kun minä tuon teidät Israelin maahan, siihen maahan, jonka minä kättä kohottaen lupasin antaa teidän isillenne.

20:43  Siellä te muistatte vaelluksenne ja kaikki tekonne, joilla olette itsenne saastuttaneet. Te inhoatte itseänne kaikkien pahojen tekojenne tähden, joita olette tehneet,

20:44  ja tulette tietämään, että minä, Herra, teen teille sen, minkä teen, oman nimeni tähden. En tee teille pahan vaelluksenne ja kelvottomien tekojenne mukaan, te Israelin heimo, sanoo Herra, Herra.”

Chapter 21

21:1  Minulle tuli tämä Herran sana:

21:2  ”Ihmislapsi, käännä kasvosi etelää kohti, saarnaa etelää vastaan ja profetoi Negevin maan metsää vastaan.

21:3  Sano Negevin metsälle: Kuule Herran sana. Näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä sytytän sinut tuleen, ja se polttaa kaikki tuoreet ja kuivat puusi. Leimuava liekki ei sammu, ja se kärventää kaikkien kasvot etelästä pohjoiseen asti.

21:4  Kaikki liha on näkevä, että minä, Herra, olen sen sytyttänyt, eikä se sammu.”

21:5  Minä sanoin: ”Voi Herra, Herra! He sanovat minusta: ’Hänhän puhuu pelkkiä vertauksia!’”

21:6  Minulle tuli tämä Herran sana:

21:7  ”Ihmislapsi, käännä kasvosi Jerusalemia kohti, saarnaa pyhäkköä vastaan ja profetoi Israelin maata vastaan.

21:8  Sano Israelin maalle: Näin sanoo Herra: Katso, minä käyn sinua vastaan ja vedän miekkani tupestaan hävittääkseni sinusta sekä vanhurskaat että jumalattomat.

21:9  Minun miekkani lähtee tupestaan kaiken lihan kimppuun, etelästä pohjoiseen asti, niin että hävitän sinusta vanhurskaat ja jumalattomat.

21:10  Silloin kaikki liha tulee tietämään, että minä, Herra, olen vetänyt miekkani tupestaan, eikä se enää palaa takaisin.

21:11  Mutta sinä, ihmislapsi, huokaile! Huokaile heidän nähtensä katkerasti, murtunein sydämin.

21:12  Kun he kysyvät sinulta, minkä tähden sinä huokailet, niin sano: ’Sanoman tähden, joka saapuu. Silloin kaikkien sydämet raukeavat, kaikkien kädet herpoavat, kaikki tyrmistyvät ja kaikkien polvet muuttuvat kuin vedeksi. Huomatkaa, se tulee, varmasti se tapahtuu, sanoo Herra, Herra.’”

21:13  Ja minulle tuli tämä Herran sana:

21:14  ”Ihmislapsi, profetoi: Näin sanoo Herra: Miekka, miekka on teroitettu ja myös hiottu kirkkaaksi.

21:15  Se on teroitettu teurastusta varten, se on hiottu salamoivaksi. Voimmeko iloita? Se halveksii poikani valtikkaa, kaikkea, mikä on puuta.

21:16  Se on annettu hiottavaksi, käteen otettavaksi. Se miekka on teroitettu ja myös hiottu kirkkaaksi, annettavaksi tappajan käteen.

21:17  Huuda ja valita, ihmislapsi, sillä tämä kohtaa minun kansaani, se kohtaa kaikkia Israelin ruhtinaita. Heidät on annettu alttiiksi miekalle yhdessä kansani kanssa. Lyö siis valittaen lanteitasi,

21:18  sillä koetus tulee. Entä jos se halveksii valtikkaakin? Sitä ei enää ole, sanoo Herra, Herra.

21:19  Mutta sinä, ihmislapsi, profetoi ja lyö käsiäsi yhteen! Tulkoon miekasta kaksi miekkaa, tulkoon kolme! Se on miekka, joka kaataa ja surmaa, suuri surmamiekka tunkeutuu heihin.

21:20  Menehtyköön sydän pelkoon, olkoon kompastuksia paljon. Kaikille heidän porteilleen olen asettanut miekan välkkymään. Voi, se on tehty salamoivaksi, hiottu teurastusta varten!

21:21  Lyö terävästi oikealle, suuntaa vasemmalle, mihin vain teräsi käännetään.

21:22  Myös minä lyön käsiäni yhteen ja tyydytän kiivauteni. Minä, Herra, olen puhunut.”

21:23  Minulle tuli tämä Herran sana:

21:24  ”Sinä, ihmislapsi! Piirrä kaksi tietä Baabelin kuninkaan miekan tulla. Lähtekööt molemmat samasta maasta. Tee tienviitta, tee se kaupunkiin vievän tien alkupäähän.

21:25  Piirrä tie, jota pitkin miekka tulee ammonilaisten Rabbaa vastaan, sekä Juudaan, linnoitettua Jerusalemia vastaan.

21:26  Baabelin kuningas on seisahtunut tienhaaraan, kahden tien risteykseen tekemään taikojaan. Hän ravistelee nuolia, kysyy kotijumalilta, tarkastelee maksaa.

21:27  Hänen oikeaan käteensä osuu Jerusalemin arpa. Sen mukaan muurinmurtajia pannaan asemiin, suut avataan karjumaan, sotahuuto kohotetaan, porteille pannaan muurinmurtajia, luodaan piiritysvalli, rakennetaan saartovarusteet.

21:28  Jerusalemin asukkaiden mielestä tämä on turhaa taikomista, sillä hehän ovat vannoneet hänelle valan. Mutta hän muistuttaa heitä rikoksesta ottaakseen heidät vangeiksi.

21:29  Sen tähden, näin sanoo Herra, Herra: Te olette saaneet minut muistamaan syntivelkanne, kun rikkomuksenne ovat tulleet julki ja syntinne ovat näkyneet kaikissa teoissanne. Te joudutte vangeiksi, koska te olette saaneet minut muistamaan syntinne.

21:30  Ja sinä, Israelin ruhtinas, sinä saastainen ja jumalaton, jonka päivä on tullut! Syntivelka on silloin täynnä.

21:31  Näin sanoo Herra, Herra: Ota pois turbaani, nosta kruunu päästäsi! Tämä ei jatku entisellään! Alhainen korotetaan, korskea alennetaan.

21:32  Raunioiksi minä teen tämän maan, raunioiksi, raunioiksi. Tämäkään ei tapahdu, ennen kuin tulee hän, jolla on oikeus. Hänen valtaansa minä annan maan.”

21:33  ”Ja sinä, ihmislapsi, profetoi ja sano: Näin sanoo Herra, Herra, ammonilaisia ja heidän herjauksiaan vastaan: Miekka, miekka on paljastettu, hiottu teurastamaan, täyttämään tehtävänsä ja leiskumaan kuin salama!

21:34  Sinulle nähdään petollisia näkyjä ja ennustellaan valhetta siitä, että sinä saat muka tallata kuolettavasti haavoitettujen jumalattomien niskaa, joiden päivä tulee, kun syntivelka on täyttynyt.

21:35  Pane miekka takaisin tuppeensa. Minä tuomitsen sinut paikassa, jossa sinut on luotu, maassa, josta olet lähtöisin.

21:36  Minä vuodatan kiivauteni sinun päällesi, puhallan sinuun palavassa vihassani ja annan sinut raakalaisten käsiin, jotka ovat taitavia tuhotyössä.

21:37  Sinut annetaan tulen ruuaksi, veresi on vuotava maahan. Sinua ei enää muisteta, sillä minä, Herra, olen puhunut.”

Chapter 22

22:1  Minulle tuli tämä Herran sana:

22:2  ”Ihmislapsi, etkö tuomitse, etkö tuomitse verenvuodattajien kaupunkia? Tee sille tiettäviksi kaikki sen iljettävät teot.

22:3  Sano: Näin sanoo Herra, Herra: Voi kaupunkia, jonka muurien sisällä on vuodatettu verta ja jonka määräaika on sen vuoksi tullut. Se on tehnyt itselleen jumalankuvia ja siten tullut saastaiseksi.

22:4  Sinä olet tullut syylliseksi verestä, jota olet vuodattanut. Sinä olet saastunut jumalankuvistasi, jotka olet tehnyt. Sinä olet jouduttanut tuomiosi päivää ja tullut vuosiesi päähän. Niinpä minä olen antanut sinut kansojen häväistäväksi ja kaikkien maitten pilkattavaksi.

22:5  Lähellä ja kaukana asuvat pilkkaavat sinua, jonka nimi on tahraantunut, ja jossa on paljon hämminkiä.

22:6  Israelin ruhtinaat, jotka olivat sinussa, käyttivät kukin valtaansa vuodattaakseen verta.

22:7  Sinussa halveksitaan isää ja äitiä, sorretaan muukalaista, orvolle ja leskelle tehdään sinussa vääryyttä.

22:8  Sinä halveksit sitä, mikä on minulle pyhitettyä, ja häpäiset sapattini.

22:9  Sinussa on panettelijoita, jotka haluavat saada aikaan verenvuodatusta. Uhrivuorilla syödään ja harjoitetaan irstautta.

22:10  Sinussa, Jerusalem, häpäistään isän aviovuode ja tehdään väkivaltaa naiselle, joka on epäpuhdas kuukautistensa tähden.

22:11  Mies tekee iljettäviä tekoja lähimmäisensä vaimon kanssa, toinen häpäisee irstaudessaan miniänsä, joku makaa väkisin sisarensa, isänsä tyttären.

22:12  Sinussa otetaan lahjuksia ja vuodatetaan viatonta verta. Sinä kiskot korkoa, hankit vääryydellä voittoa lähimmäiseltäsi ja unohdat minut, sanoo Herra, Herra.

22:13  Kuule siis, kuinka minä lyön käsiäni yhteen hankkimasi väärän voiton tähden ja muuriesi sisällä vuodatetun veren tähden!

22:14  Kestääköhän rohkeutesi, pysyvätköhän kätesi lujina niinä päivinä, joina minä käsittelen sinua? Minä, Herra, olen puhunut, ja minä toteutan sen.

22:15  Minä hajotan sinut kansojen sekaan ja sirotan sinut muihin maihin. Minä poistan sinusta kaiken saastaisuutesi.

22:16  Sinusta on tullut saastainen kansojen silmissä, ja sinä tulet tietämään, että minä olen Herra.”

22:17  Minulle tuli tämä Herran sana:

22:18  ”Ihmislapsi, Israelin heimosta on minun silmissäni tullut kuonaa: vaskea, tinaa, rautaa ja lyijyä. Kaikista heistä on tullut ahjossa hopean kuonaa.

22:19  Sen tähden, näin sanoo Herra, Herra: Koska teistä kaikista on tullut kuonaa, niin katso, minä kokoan teidät keskelle Jerusalemia.

22:20  Niin kuin hopea, vaski, rauta, lyijy ja tina kootaan ahjon sisälle, jotta niihin lietsottaisiin tulta ja ne sulatettaisiin, niin minä kokoan teidät vihassani ja kiivaudessani, asetan ahjoon ja sulatan.

22:21  Minä kerään teidät ja lietson teihin vihani tulta, ja te sulatte Jerusalemissa.

22:22  Niin kuin hopea sulatetaan ahjossa, niin teidät sulatetaan Jerusalemissa. Silloin te tulette tietämään, että minä, Herra, olen vuodattanut kiivauteni teidän ylitsenne.”

22:23  Minulle tuli tämä Herran sana:

22:24  ”Ihmislapsi, sano Israelille: Sinä olet maa, jota ei ole puhdistettu, joka ei ole saanut sadetta vihan päivänä.

22:25  Profeettojen salaliitto sen keskellä on kuin ärjyvä, saalista raateleva leijona: he tuhoavat ihmisiä, ottavat aarteet ja kalleudet ja tekevät maassa suureksi leskien luvun.

22:26  Sen papit tekevät väkivaltaa minun lailleni ja häpäisevät sen, mikä on minulle pyhitettyä. He eivät tee erotusta pyhän ja epäpyhän välillä eivätkä ilmoita, mikä on saastaista ja mikä puhdasta; he sulkevat silmänsä sapattieni rikkomiselta. Näin minä olen tullut häväistyksi heidän keskuudessaan.

22:27  Israelin ruhtinaat ovat sen keskellä kuin raatelevat sudet, jotka vuodattavat verta. He tappavat ihmisiä saadakseen väärää voittoa.

22:28  Sen profeetat valkaisevat kalkilla kaiken, he näkevät valheellisia näkyjä ja ennustelevat kansalle valheita sanoen: ’Näin sanoo Herra, Herra,’ vaikka Herra ei ole puhunut.

22:29  Maan kansa harjoittaa sortoa, ryöstää ja riistää. He tekevät vääryyttä kurjalle ja köyhälle ja sortavat muukalaista oikeudesta välittämättä.

22:30  Minä olen etsinyt heidän joukostaan miestä, joka korjaisi muurin ja seisoisi muurinaukossa minun edessäni maan puolesta, ettei se tuhoutuisi. Sellaista miestä en ole löytänyt.

22:31  Sen tähden minä vuodatan kiivauteni heidän päälleen, tuhoan heidät vihani tulella ja maksan heille heidän vaelluksensa mukaan, sanoo Herra, Herra.”

Chapter 23

23:1  Minulle tuli tämä Herran sana:

23:2  ”Ihmislapsi, oli kaksi naista, saman äidin tyttäriä.

23:3  Nuoruudessaan he harjoittivat haureutta Egyptissä. Siellä heidän rintojaan puristeltiin ja heidän neitseellisiä nisiään rutisteltiin.

23:4  Heistä vanhemman nimi oli Ohola ja hänen sisarensa nimi Oholiba. Heistä tuli minun omiani, ja he synnyttivät poikia ja tyttäriä. Nimi Ohola tarkoittaa Samariaa ja Oholiba Jerusalemia.

23:5  Mutta Ohola harjoitti haureutta, vaikka oli minun omani, ja himoitsi rakastajiaan, naapureitaan assurilaisia.

23:6  He pukeutuivat purppuraan, nuo käskynhaltijat ja hallitusmiehet, nuo kaikki komeat nuoret miehet, jotka ajoivat vaunuilla ja hevosilla.

23:7  Ohola harjoitti haureuttaan heidän kanssaan – kaikkien Assurin valiomiesten kanssa. Kaikkien jumalankuvien kanssa, joita hän himoitsi, hän saastutti itsensä.

23:8  Mutta hän ei jättänyt myöskään pois Egyptin aikaista haureuttaan, sillä egyptiläiset olivat maanneet hänen kanssaan hänen nuoruudessaan, puristelleet hänen neitseellisiä nisiään ja vuodattaneet hänen päälleen haureuttaan.

23:9  Sen tähden minä annoin hänet rakastajiensa käsiin, Assurin poikien, joita hän oli himoinnut.

23:10  He paljastivat hänen alastomuutensa, ottivat vangeiksi hänen poikansa ja tyttärensä, tappoivat hänet itsensä miekalla ja panivat hänen tuomionsa täytäntöön. Näin hänestä tuli varoittava esimerkki muille naisille.

23:11  Vaikka hänen sisarensa Oholiba näki tämän, hän oli himossaan vieläkin irstaampi kuin sisarensa ja haureudessaan vieläkin riettaampi.

23:12  Oholiba himoitsi naapureitaan Assurin poikia, käskynhaltijoita ja hallitusmiehiä, jotka upeasti pukeutuneina ratsastivat ja ajoivat vaunuilla, kaikki komeita nuoria miehiä.

23:13  Minä näin, että hän oli saastuttanut itsensä. Molemmat sisarukset kulkivat samaa tietä,

23:14  mutta Oholiba meni vielä pitemmälle haureudessaan. Hän näki seinään helakanpunaisella värillä piirrettyjä kuvia kaldealaisista miehistä,

23:15  joiden kupeilla oli vyö ja päässä muhkea päähine. Kaikki olivat päälliköiden näköisiä, sellaisia kuin ovat Baabelin miehet, joiden synnyinmaa on Kaldea.

23:16  Hän alkoi heidät nähtyään himoita heitä ja lähetti sanansaattajia heidän luokseen Kaldeaan.

23:17  Baabelin miehet tulivat, makasivat ja rakastelivat hänen kanssaan ja saastuttivat hänet haureudellaan. Näin hän saastui heistä mutta kääntyi sitten inhoten pois heidän luotaan.

23:18  Näin hän paljasti haureellisuutensa. Kun hän paljasti häpynsä, minä käännyin inhoten pois hänen luotaan, niin kuin olin kääntynyt inhoten pois hänen sisarensa luota.

23:19  Oholiba harjoitti yhä enemmän haureutta. Hän muisti nuoruutensa päivät, jolloin oli harjoittanut haureutta Egyptin maassa,

23:20  ja hän himoitsi silloisia rakastajiaan, joiden elin oli kuin aasilla ja vuoto kuin oriilla.

23:21  Sinä muistit nuoruutesi irstauden, kun egyptiläiset puristelivat rintojasi ja nisiäsi niiden nuorekkuuden tähden.

23:22  Sen tähden, Oholiba, näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä kiihotan rakastajasi hyökkäämään kimppuusi, nuo, joiden luota sinä käännyit inhoten pois, ja tuon heidät kimppuusi joka taholta:

23:23  Baabelin miehet ja kaikki kaldealaiset, Pekodin, Sooan ja Kooan ja heidän kanssaan kaikki Assurin miehet. He ovat kaikki komeita nuoria miehiä, käskynhaltijoita ja hallitusmiehiä, päälliköitä ja maineikkaita miehiä, jotka ratsastavat ja ajavat vaunuilla.

23:24  He hyökkäävät kimppuusi mukanaan paljon vaunuja, rattaita ja sotureita monesta kansasta varustautuneina suurin ja pienin kilvin. Kypärät päässä he asettuvat rintamaan sinua vastaan joka taholta, ja minä annan heille tuomiovallan. He tuomitsevat sinut säädöstensä mukaan.

23:25  Minä tyydytän sinussa kiivauteni, ja vihoissaan he kohtelevat sinua julmasti: nenän ja korvat he leikkaavat sinulta pois, ja sinun jälkeläisesi kaatuvat miekkaan. He ottavat poikasi ja tyttäresi, ja mitä sinulta jää jäljelle, sen polttaa tuli.

23:26  He riisuvat sinulta vaatteesi ja ottavat korusi.

23:27  Näin minä teen lopun sinun irstaudestasi ja haureudestasi, jota harjoitit jo Egyptissä, etkä sinä enää kaipaa niitä etkä muistele Egyptiä.

23:28  Sillä näin sanoo Herra, Herra: Minä annan sinut niiden käsiin, joita vihaat, niiden käsiin, joiden luota olet kääntynyt inhoten pois.

23:29  He kohtelevat sinua vihamielisesti, ottavat kaiken, mistä olet nähnyt vaivaa, ja jättävät sinut alastomaksi ja paljaaksi. Silloin paljastuu häpeällinen haureellisuutesi ja riettautesi.

23:30  Näin sinulle tehdään sen tähden, että seurasit haureellisesti pakanakansoja ja niin saastuit niiden jumalankuvista.

23:31  Sinä vaelsit sisaresi tietä, ja minä annoin hänen maljansa sinun käteesi.

23:32  Näin sanoo Herra, Herra: Sisaresi maljan sinä juot: syvän ja laajan. Sinä tulet naurun ja pilkan aiheeksi, jota siihen mahtuu paljon.

23:33  Sinä tulet täyteen juopumusta ja murhetta. Sisaresi Samarian malja on kauhun ja hävityksen malja.

23:34  Sen sinä juot, juot pohjasakkoja myöten, sen sirpaleita sinä kaluat ja revit niillä rintasi. Sillä minä olen puhunut, sanoo Herra, Herra.

23:35  Sen tähden, näin sanoo Herra, Herra: Koska sinä olet unohtanut minut ja heittänyt minut selkäsi taakse, niin kanna myös irstautesi ja haureutesi palkka.”

23:36  Herra sanoi minulle: ”Ihmislapsi, etkö tuomitse Oholaa ja Oholibaa? Ilmoita heille heidän iljettävät tekonsa,

23:37  sillä he ovat avionrikkojia ja heidän käsissään on verta. He ovat tehneet aviorikoksen jumalankuviensa kanssa ja myös polttaneet niiden ruuaksi lapsiaan, jotka he olivat synnyttäneet minulle.

23:38  Vielä tämänkin he ovat minulle tehneet: samana päivänä he ovat saastuttaneet pyhäkköni ja häpäisseet sapattini.

23:39  Teurastettuaan lapsiaan jumalankuvilleen he tulivat vielä samana päivänä minun pyhäkkööni ja niin häpäisivät sen. Näin he ovat tehneet minun huoneeni sisäpuolella.

23:40  Vieläpä he lähettivät kutsun miehille, jotka asuivat kaukana. Kun sana oli lähetetty, he tulivat, nuo, joita varten sinä peseydyit, maalasit silmäluomesi ja puit korut yllesi.

23:41  Sitten sinä, Oholiba, istuit komealle vuoteelle, jonka vieressä oli katettu pöytä. Sille sinä olit pannut minun suitsukkeeni ja öljyni.

23:42  Luotasi kuului huolettoman joukon melua, ja monet miehet, myös autiomaasta tuodut juomarit, laittoivat noiden naisten käsiin rannerenkaat ja kauniit kruunut heidän päähänsä.

23:43  Minä sanoin: ’Tuolle kuihtuneelleko kelpaa aviorikos? Hänenkö kanssaan nytkin harjoitetaan haureutta?’ Tuollaisen?

23:44  Hänen luokseen tultiin niin kuin tullaan porttonaisen luo. Niin tultiin noiden irstaiden naisten, Oholan ja Oholiban, luo.

23:45  Vanhurskaat miehet tuomitsevat heidät sen mukaan, mitä on säädetty avionrikkojanaisista, ja sen mukaan, mitä on säädetty verenvuodattajanaisista. He ovat tehneet aviorikoksen, ja heidän käsissään on verta.

23:46  Sillä näin sanoo Herra, Herra: Tuotakoon heitä vastaan kansanjoukko ja saatettakoon heidät kauhun valtaan ja ryöstäjien armoille.

23:47  Kansanjoukko kivittäköön heidät ja tehköön heistä lopun miekoillaan. Heidän poikansa ja tyttärensä tapettakoon ja heidän talonsa poltettakoon.

23:48  Minä lopetan maasta irstauden, ja kaikki naiset ottavat siitä opikseen, etteivät harjoita sellaista irstautta kuin te.

23:49  He maksavat teille irstautenne mukaan, ja te saatte kantaa seuraukset synnistänne ja jumalankuvienne palvelemisesta. Silloin te tulette tietämään, että minä olen Herra, Herra.”

Chapter 24

24:1  Yhdeksännen vuoden kymmenennessä kuussa, kuukauden kymmenentenä päivänä, minulle tuli tämä Herran sana:

24:2  ”Ihmislapsi, kirjoita muistiin tämän päivän nimi, juuri tämän päivän. Baabelin kuningas hyökkää Jerusalemia vastaan juuri tänä päivänä.

24:3  Lausu tälle kapinalliselle heimolle tämä vertaus: Näin sanoo Herra, Herra: ’Pane pata liedelle, pane ja kaada siihen vettä.

24:4  Kokoa siihen lihankappaleita, kaikkia hyviä kappaleita, reittä ja lapaa. Täytä pata parhailla luilla,

24:5  ota ne valiolampaista. Lado halkoja padan alle ja anna sen kiehua kiehumistaan, kunnes luutkin kypsyvät siinä.’

24:6  Näin sanoo Herra, Herra: Voi verenvuodattajien kaupunkia, pataa, joka on ruostunut ja josta sen ruoste ei ole lähtenyt! Tyhjennä se kappale kappaleelta; ei sille ole arpaosa langennut.

24:7  Sen keskellä on verta. Se on jättänyt veren paljaalle kalliolle eikä ole vuodattanut sitä maahan mullan peittoon.

24:8  Minä olen jättänyt sen vuodattaman veren peittämättömänä paljaalle kalliolle, nostattaakseni kiivauden ja toteuttaakseni koston.

24:9  Sen tähden, näin sanoo Herra, Herra: Voi verenvuodattajien kaupunkia! Niinpä minäkin suurennan nuotiota:

24:10  lisätään puita, pannaan tuli palamaan, keitetään liha loppuun, sekoitetaan mausteet, annetaan luiden palaa karrelle.

24:11  Sitten annetaan padan olla tyhjänä hiiliensä päällä, niin että se kuumenee, sen vaski hehkuu ja saasta sulaa siitä ja sen ruosteesta tulee loppu.

24:12  Väsyksiin asti on siitä nähty vaivaa, mutta sen paljo ruoste ei ole siitä lähtenyt. Tuleen sen ruoste!

24:13  Minä tahdoin puhdistaa sinut irstautesi saastaisuudesta, mutta koska sinä et ole puhdistunut saastaisuudestasi, sinä et enää puhdistu, ennen kuin minä olen tyydyttänyt kiivauteni sinussa.

24:14  Minä, Herra, olen puhunut, ja niin tapahtuu. Minä toteutan sen; minä en hellitä, en säästä enkä kadu. Sinut tuomitaan vaelluksesi ja tekojesi mukaan, sanoo Herra, Herra.”

24:15  Minulle tuli tämä Herran sana:

24:16  ”Ihmislapsi, minä otan sinulta pois silmiesi ihastuksen, mutta älä murehdi, älä itke äläkä anna kyyneltesi vuotaa.

24:17  Huokaile hiljaa, mutta älä pane toimeen vainajan valittajaisia. Kiedo käärelakki päähäsi ja pane kengät jalkaasi. Älä peitä partaasi äläkä syö lohduttajien tuomaa ruokaa.”

24:18  Aamulla minä puhuin tämän kansalle. Illalla vaimoni kuoli, ja seuraavana aamuna minä tein niin kuin minua oli käsketty.

24:19  Silloin kansa sanoi minulle: ”Etkö ilmoita meille, mitä nämä asiat, joita teet, merkitsevät meille?”

24:20  Minä vastasin heille, että minulle oli tullut tämä Herran sana:

24:21  ”Sano Israelin heimolle: Näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä häpäisen pyhäkköni, joka on teidän luja turvanne ja ylpeytenne, silmienne ihastus, ja jota sielunne ikävöi. Poikanne ja tyttärenne, jotka teidän oli jätettävä, kaatuvat miekkaan.”

24:22  Silloin te teette niin kuin minä olen tehnyt: ette peitä partaanne ettekä syö lohduttajien tuomaa ruokaa.

24:23  Te pidätte silloin päähineen päässänne ja kengät jalassanne; ette te murehdi ettekä itke. Kuitenkin te riudutte syntivelkanne tähden ja valitatte toinen toisellenne.

24:24  Hesekielistä on tullut teille ennusmerkki: aivan niin kuin hän on tehnyt, niin tekin teette. Kun ennustus toteutuu, te ymmärrätte, että minä olen Herra, Herra.

24:25  Sinä, ihmislapsi! Kun minä otan heiltä pois heidän varustuksensa ja riistän heiltä heidän ihanan ilonsa, heidän silmiensä ihastuksen ja kaipauksensa kohteen, heidän poikansa ja tyttärensä,

24:26  sinä päivänä tulee pakolainen luoksesi kertomaan siitä.

24:27  Sinä päivänä sinun suusi avautuu puhumaan pakolaiselle, ja sinä puhut jälleen etkä enää ole mykkänä. Sinä olet heille ennusmerkkinä, ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra.”

Chapter 25

25:1  Minulle tuli tämä Herran sana:

25:2  ”Ihmislapsi, suuntaa kasvosi ammonilaisia kohti ja profetoi heitä vastaan.

25:3  Sano ammonilaisten maalle: Kuulkaa Herran, Herran sana, näin sanoo Herra Herra: Koska sinä sanoit: ’Kas niin!’, kun minun pyhäkköni häväistiin, kun Israelin maa hävitettiin ja kun Juudan heimo joutui pakkosiirtolaisuuteen,

25:4  minä annan sinut idän miesten perintömaaksi. He pystyttävät sinuun leirinsä ja asettuvat asumaan sinuun. He syövät sinun hedelmäsi ja juovat sinun maitosi.

25:5  Minä teen Rabbasta kamelien laitumen ja ammonilaisten maasta lammaslaumojen lepopaikan. Silloin te tulette tietämään, että minä olen Herra.

25:6  Sillä näin sanoo Herra, Herra: Koska sinä taputit käsiä, poljit jalkaa ja ilakoit ja halveksit koko sielustasi Israelin maata,

25:7  minä ojennan käteni sinua vastaan ja annan sinut kansojen ryöstettäväksi. Minä hävitän sinut kansojen joukosta, pyyhin sinut pois maitten joukosta ja tuhoan sinut. Silloin sinä tulet tietämään, että minä olen Herra.”

25:8  ”Näin sanoo Herra, Herra: Mooab ja Seir ovat sanoneet: ’Katsokaa, Juudan heimo on aivan samanlainen kuin kaikki muutkin kansat!’

25:9  Niinpä minä teen Mooabin harjanteen tyhjäksi kaupungeista, kaikista sen alueen kaupungeista, jotka ovat maan kaunistus – Beet-Jesimot, Baal-Meon ja Kirjataim.

25:10  Minä annan sen ja ammonilaisten maan idän miesten perinnöksi, ettei ammonilaisia enää muistettaisi kansojen keskuudessa.

25:11  Minä panen toimeen Mooabin tuomiot, ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra.”

25:12  ”Näin sanoo Herra, Herra: Kostaessaan Juudan heimolle Edom teki pahoin ja syyllistyi suureen syntiin.

25:13  Sen tähden, näin sanoo Herra, Herra: Minä ojennan käteni Edomia vastaan ja hävitän siitä ihmiset ja eläimet. Minä raunioitan sen, ja Teemanista lähtien Dedaniin asti heitä kaatuu miekkaan.

25:14  Minä annan kansani Israelin kostaa puolestani Edomille. He kohtelevat Edomia minun vihani ja kiivauteni mukaan, ja Edom saa tuntea minun kostoni, sanoo Herra, Herra.”

25:15  ”Näin sanoo Herra, Herra: Filistealaiset ovat toimineet kostonhimoisesti. Halveksunta sielussaan ikimuistoisen vihansa ajamina he ovat kostaneet julmasti tuhotakseen.

25:16  Sen tähden, näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä ojennan käteni filistealaisia vastaan ja hävitän kreetit. Minä tuhoan ne, jotka ovat jäljellä meren rannikolla.

25:17  Minä panen toimeen heidän keskuudessaan ankaran koston ja rankaisen heitä kiivaudessani. Kun minun kostoni kohtaa heitä, he tulevat tietämään, että minä olen Herra.”

Chapter 26

26:1  Yhdennentoista vuoden ensimmäisen kuukauden ensimmäisenä päivänä minulle tuli tämä Herran sana:

26:2  ”Ihmislapsi, Tyyro sanoi Jerusalemista: ’Kas niin! Kansojen ovi on murrettu, se on auki minulle. Jerusalem on raunioina, mutta minä menestyn.’

26:3  Sen tähden, näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä käyn sinua vastaan, Tyyro. Minä nostan monet kansat sinua vastaan niin kuin meri nostaa aaltonsa.

26:4  Ne tuhoavat Tyyron muurit ja hajottavat sen tornit. Minä lakaisen siitä pois sen tomutkin ja teen sen paljaaksi kallioksi.

26:5  Siitä tulee merellä oleva verkkojen kuivauspaikka, sillä minä olen puhunut, sanoo Herra, Herra. Se joutuu kansojen ryöstettäväksi.

26:6  Sen mantereella olevien tytärkaupunkien asukkaat surmataan miekalla, ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra.

26:7  Sillä näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä tuon pohjoisesta Tyyron kimppuun Nebukadnessarin, Baabelin kuninkaan, kuninkaiden kuninkaan, hänen hevosensa ja vaununsa, ratsumiehensä ja koko hänen suuren sotajoukkonsa.

26:8  Mantereella olevien ympäristökaupunkiesi asukkaat hän surmaa miekalla ja rakentaa sinua vastaan piiritysvarusteet, luo sinua vastaan vallin ja nostaa sinua vastaan kilpensä.

26:9  Hän suuntaa muurinmurtajansa iskut muureihisi ja aseillaan hajottaa tornisi.

26:10  Hänen hevostensa paljous peittää sinut pölyyn, ja muurisi vapisevat ratsujen, pyörien ja vaunujen ryskeestä, kun hän tulee porteistasi sisälle niin kuin valloitettuun kaupunkiin tullaan.

26:11  Hänen hevostensa kaviot tallaavat kaikkia katujasi; hän surmaa miekalla kansasi, ja sinun mahtavat patsaasi kaatuvat maahan.

26:12  He saavat saaliikseen rikkautesi ja ryöstävät kauppatavarasi. He repivät muurisi maahan ja hajottavat kauniit talosi. He heittävät sinusta mereen kivet, puut ja mullan.

26:13  Minä lopetan laulujesi pauhun, eikä lyyrojesi soittoa enää kuulla.

26:14  Minä teen sinusta paljaan kallion; sinusta tulee verkkojen kuivauspaikka. Sinua ei enää rakenneta, sillä minä, Herra, olen puhunut, sanoo Herra, Herra.

26:15  Näin sanoo Herra, Herra, Tyyrolle: Eivätkö saaret vapise sinun sortumisesi pauhusta, kun haavoitetut voihkivat ja verilöyly on käynnissä sinun keskelläsi?

26:16  Kaikki meren ruhtinaat astuvat alas valtaistuimiltaan, heittävät pois viittansa ja riisuvat kirjaillut vaatteensa. Kauhun valtaamina he istuvat maahan ja vapisevat joka hetki tyrmistyneinä sinun tähtesi.

26:17  He virittävät vuoksesi valitusvirren ja sanovat sinusta: ’Kuinka oletkaan tuhoutunut, sinä merten valtiatar, sinä ylistetty kaupunki, joka olit mahtava merillä. Asukkaasi levittivät kauhuaan kaikkien rannikoilla asuvien keskuuteen.

26:18  Nyt rannikot vapisevat sinun sortumisesi päivänä, meren saaret säikähtivät lähtöäsi.’

26:19  Sillä näin sanoo Herra, Herra: Minä teen sinusta rauniokaupungin, samanlaisen kuin kaupungit, joissa ei enää asuta, kun minä annan syvyyden vyöryä ylitsesi ja paljot vedet peittävät sinut.

26:20  Minä syöksen sinut hautaan vaipuneiden joukkoon alas muinaisen kansan luo ja panen sinut asumaan maan syvyyksissä kuin ikiaikojen rauniot, eikä sinussa enää koskaan asuta. Mutta elävien maan minä kaunistan.

26:21  Minä teen sinusta kauhun aiheen, eikä sinua sitten enää ole. Jos sinua etsitään, sinua ei enää koskaan löydy, sanoo Herra, Herra.”

Chapter 27

27:1  Minulle tuli tämä Herran sana:

27:2  ”Ihmislapsi, viritä valitusvirsi Tyyrosta!

27:3  Sano Tyyrolle, joka asuu meren porteilla ja käy kauppaa monilla saarilla asuvien kansojen kanssa: Näin sanoo Herra, Herra: Tyyro, sinä sanot: ’Minä olen kauneuden täydellisyys!’

27:4  Keskellä merta on sinun alueesi, rakentajasi tekivät sinusta täydellisen kauniin.

27:5  He tekivät kaikki lautasi Senirin sypressistä, he ottivat setrin Libanonilta tehdäkseen sinulle maston.

27:6  Baasanin tammista he tekivät airosi, norsunluulla he koristivat kittiläisten saarten hopeakuusesta tehdyn kantesi.

27:7  Kirjailtua Egyptin pellavaa oli purjeesi, ne olivat sinulla lippuina. Elisasaarten sinipunaista ja helakanpunaista kangasta oli katoksesi.

27:8  Sinulla oli soutajina Siidonin ja Arvadin asukkaita, laivureinasi olivat omat viisaasi, Tyyro.

27:9  Gebalin vanhimmat ja viisaat olivat vuotokohtiesi korjaajina, kaikki merellä olevat laivat merimiehineen tekivät kauppaa tavaroillasi.

27:10  Persia, Luud ja Puut olivat sotureina sotajoukossasi. He ripustivat sinuun kypäriä ja kilpiä, jotka koristivat sinua.

27:11  Muureillasi olivat arvadilaiset ja muu sotajoukkosi ja torneissasi gammadilaiset. He ripustivat kilpensä kaikkialle muureillesi; ne tekivät kauneudestasi täydellisen.

27:12  Tarsis osti kauppatavaroitasi, koska sillä oli kaikkea rikkautta: hopealla, raudalla, tinalla ja lyijyllä he ostivat sinun tavarasi.

27:13  Jaavan, Tuubal ja Mesek kävivät kauppaa sinun kanssasi. He maksoivat kauppatavarasi orjilla ja vaskiesineillä.

27:14  Toogarman heimo antoi tavaroittesi vastineeksi hevosia, sotaratsuja ja muuleja.

27:15  Myös dedanilaiset kävivät kanssasi kauppaa, ja monien saarten kauppiaat olivat alaisiasi ja toivat maksuna tavaroistasi norsunluuta ja eebenpuuta.

27:16  Tuotteittesi runsauden vuoksi myös Aram kävi kauppaa kanssasi. Se maksoi tavarasi turkooseilla, punapurppuralla, kirjaillulla kankaalla, pellavakankaalla, koralleilla ja rubiineilla.

27:17  Kanssasi kävivät kauppaa myös Juuda ja Israelin maa. He antoivat tavaroistasi vaihdossa Minnitin vehnää, leivoksia, hunajaa, öljyä ja balsamia.

27:18  Damasko kävi kauppaa kanssasi Helbonin viinillä ja Saharin villoilla monien tuotteittesi ja suurten rikkauksiesi vuoksi.

27:19  Daanilaiset ja Ussalin jaavanilaiset antoivat sinulle kauppatavaroittesi vastineeksi taottua rautaa, kassiaa ja kalmoruokoa.

27:20  Dedan kävi kauppaa kanssasi satulaloimilla.

27:21  Arabia ja kaikki Keedarin ruhtinaat olivat läheisiä kauppakumppaneitasi. He kävivät kauppaa kanssasi lampailla, pässeillä ja vuohipukeilla.

27:22  Saban ja Raman kauppiaat kävivät hekin kauppaa kanssasi. He maksoivat kauppatavarasi kaikkein parhaimmilla mausteilla sekä kaikenlaisilla jalokivillä ja kullalla.

27:23  Haaran, Kanne ja Eden ja myös Saban kauppiaat ja Assur ja Kilmad kävivät kauppaa kanssasi.

27:24  He toivat markkinoillesi kaupaksi kauniita vaatteita, sinipunaisia ja kirjailtuja viittoja, koristeltuja arkkuja ja lujia, punottuja köysiä.

27:25  Tarsiin laivat kuljettivat tavaroitasi, ja sinä tulit täyteen, hyvin painavaksi, keskellä merta.

27:26  Soutajat veivät sinut suurille vesille, itätuuli rikkoi sinut merten aavoilla.

27:27  Rikkautesi, kauppatavarasi, merimiehesi ja laivurisi, vuotokohtiesi korjaajat, tavaranvälittäjäsi, kaikki sotilaasi ja koko väenpaljous, joka sinussa on, vajoavat meren syvyyksiin sinä päivänä, jona sinä kukistut.

27:28  Laivuriesi huudon voimasta vapisevat rannikot.

27:29  Kaikki, jotka käyttävät airoja, laskeutuvat laivoistaan; kaikki merimiehet ja merten laivurit astuvat maihin.

27:30  He huutavat sinun tähtesi kovalla äänellä ja parkuvat katkerasti, heittävät tomua päänsä päälle ja kieriskelevät tuhkassa.

27:31  He ajelevat sinun tähtesi päänsä kaljuksi ja kääriytyvät säkkeihin. He itkevät sinua katkeralla mielellä, haikeasti valittaen.

27:32  He virittävät sinusta itkuvirren, valittaen he laulavat sinusta: ’Kuka oli Tyyron vertainen, joka nyt on tuhottuna keskellä merta?’

27:33  Kun tavarasi saapuivat meriltä, sinä tyydytit monien kansojen toiveet. Rikkauksiesi ja kauppatavaroittesi runsaudella sinä teit rikkaiksi maan kuninkaat.

27:34  Nyt olet meren aaltojen hajottamana vetten syvyyksissä. Mukanasi sinne vajosivat kauppatavarasi ja koko väkesi.’

27:35  Kaikki saarten asukkaat tyrmistyvät sinun vuoksesi. Heidän kuninkaansa ovat kauhuissaan, vavistus on heidän kasvoillaan.

27:36  Kauppiaat kansojen joukossa viheltävät sinulle. Sinusta on tullut kauhun aihe, sinua ei enää ole hamaan ikiaikoihin asti.”

Chapter 28

28:1  Minulle tuli tämä Herran sana:

28:2  ”Ihmislapsi, sano Tyyron ruhtinaalle: Näin sanoo Herra, Herra: Sinun sydämesi on ylpistynyt ja sinä sanot: ’Minä olen jumala, minä istun jumalien istuimella merten keskellä.’ Sinä olet kuitenkin vain ihminen, et jumala, vaikka pidätkin viisauttasi Jumalan viisauden vertaisena.

28:3  Viisaampi sinä oletkin kuin Daniel, eikä mikään salaisuus ole sinulle liian vaikea.

28:4  Viisautesi ja ymmärryksesi avulla olet saanut itsellesi omaisuutta, olet hankkinut kultaa ja hopeaa aarreaittoihisi.

28:5  Suuressa viisaudessasi olet kaupankäynnilläsi kartuttanut omaisuuttasi, ja sydämesi on ylpistynyt rikkautesi vuoksi.

28:6  Sen tähden, näin sanoo Herra, Herra: Koska sinä pidät itseäsi Jumalan vertaisena,

28:7  minä tuon sinun kimppuusi muukalaiset, kansoista hirmuisimmat. He vetävät miekkansa tupestaan sinun loistavaa viisauttasi vastaan ja häpäisevät ihanuutesi.

28:8  He syöksevät sinut kuoppaan, ja sinä kuolet niin kuin kuolivat ne, jotka makaavat surmattuina merten syvyyksissä.

28:9  Vieläkö sanot surmaajasi edessä, tappajiesi käsissä: ’Minä olen Jumala’? Ihminen sinä vain olet, et Jumala.

28:10  Sinun on kuoltava muukalaisten käsissä niin kuin kuka tahansa ympärileikkaamaton, sillä minä olen puhunut, sanoo Herra, Herra.”

28:11  Minulle tuli tämä Herran sana:

28:12  ”Ihmislapsi, viritä valitusvirsi Tyyron kuninkaasta. Sano hänelle: Näin sanoo Herra, Herra: Sinä olet sopusuhtaisuuden sinetti, täynnä viisautta, täydellisen kaunis.

28:13  Sinä olit Eedenissä, Jumalan puutarhassa. Kaikenlaiset jalokivet olivat koristeinasi. Karneolia, topaasia, kalsedonia, krysoliittia, onyksia, berylliä, safiiria, rubiinia ja smaragdia sekä kultaa olivat upotus- ja kaiverrustyöt sinussa. Ne valmistettiin sinä päivänä, jona sinut luotiin.

28:14  Sinä olit voideltu, suojeleva kerubi, ja minä asetin sinut Jumalan pyhälle vuorelle; sinä käyskentelit tulisten kivien keskellä.

28:15  Vaelluksessasi sinä olit nuhteeton luomisesi päivästä siihen asti, kunnes sinussa havaittiin vääryys.

28:16  Paljosta kaupankäynnistäsi sisimpäsi tuli täyteen vääryyttä, ja sinä teit syntiä. Niin minä heitin sinut häväistynä alas Jumalan vuorelta ja karkotin sinut, suojeleva kerubi, pois tulisten kivien keskeltä.

28:17  Sinun sydämesi ylpistyi kauneutesi vuoksi, ja viisautesi turmeltui loistosi tähden. Minä viskasin sinut maahan kuninkaiden eteen, jätin sinut heidän katseltavakseen.

28:18  Paljoilla synneilläsi, tekemällä vääryyttä kaupoissasi, sinä olet häväissyt pyhäkkösi. Niinpä minä annoin tulen syttyä sinun keskelläsi, ja se poltti sinut. Minä tein sinut tuhkaksi maahan kaikkien nähden, jotka sinua katselivat.

28:19  Kaikki tuttavasi kansojen keskuudessa ovat tyrmistyneet sinun tähtesi. Sinusta on tullut kauhun aihe, eikä sinua enää ole hamaan ikiaikoihin asti.”

28:20  Minulle tuli tämä Herran sana:

28:21  ”Ihmislapsi, suuntaa kasvosi Siidonia kohti, profetoi sitä vastaan

28:22  ja sano: Näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä käyn sinua vastaan, Siidon! Minä näytän kunniani keskuudessasi, ja kansasi tulee tietämään, että minä olen Herra, kun minä panen sen keskellä toimeen tuomiot ja näytän pyhyyteni.

28:23  Minä lähetän ruton ja verta Siidonin kaduille. Kaatuneita on lojuva sen keskellä, kun miekka käy sen kimppuun joka taholta. Kaikki tulevat tietämään, että minä olen Herra.

28:24  Silloin ei yksikään Israelin naapureista, jotka ovat heitä halveksineet, enää ole heille pistävä orjantappura eikä repivä piikkipensas. He tulevat tietämään, että minä olen Herra, Herra.

28:25  Näin sanoo Herra, Herra: Kun minä kokoan Israelin heimon kansoista, joiden sekaan se on hajotettu, minä näytän pyhyyteni heissä kansojen nähden. Silloin he saavat asua maassaan, jonka minä annoin palvelijalleni Jaakobille.

28:26  He saavat asua siinä turvallisesti ja rakentaa taloja sekä istuttaa viinitarhoja. Turvallisesti he asuvat, kun minä olen pannut toimeen tuomiot kaikkien heitä halveksineiden naapureiden keskuudessa, ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra, heidän Jumalansa.”

Chapter 29

29:1  Kymmenentenä vuotena, kymmenennen kuukauden kahdentenatoista päivänä minulle tuli tämä Herran sana:

29:2  ”Ihmislapsi, suuntaa kasvosi kohti faraota, Egyptin kuningasta, ja profetoi häntä ja koko Egyptiä vastaan.

29:3  Sano: Näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä käyn sinua vastaan, farao, Egyptin kuningas, sinä suuri krokotiili, joka makaat Niilissä ja sanot: ’Niilinvirta on minun, minä olen sen itselleni tehnyt.’

29:4  Minä panen koukut sinun leukoihisi, tartutan virtojesi kalat sinun suomuihisi ja nostan sinut ylös virtojesi keskeltä kaikkine kaloinesi, jotka ovat tarttuneet suomuihisi.

29:5  Minä viskaan sinut ja kaikki sinun virtojesi kalat autiomaahan, ja sinä jäät maahan lojumaan; sinua ei oteta talteen eikä korjata pois. Metsän pedoille ja taivaan linnuille minä annan sinut ruuaksi.

29:6  Kaikki Egyptin asukkaat tulevat tietämään, että minä olen Herra. Sinä olet ollut Israelille kuin ruokosauva:

29:7  kun he kädellään tarttuvat sinuun, sinä katkeat ja revit rikki kaikkien heidän olkapäänsä; kun he nojaavat sinuun, sinä murrut ja saat kaikkien heidän lanteensa horjumaan.

29:8  Sen tähden, näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä tuon miekan sinun kimppuusi ja hävitän sinusta ihmiset ja eläimet.

29:9  Egyptiläiset tulevat tietämään, että minä olen Herra, kun Egyptin maasta tulee autio ja raunioitunut. Koska farao on sanonut: ’Niilinvirta on minun, ja minä olen sen tehnyt’,

29:10  minä käyn sinun ja virtojesi kimppuun. Minä teen Egyptin maan raunioiksi, kuivaksi ja autioksi maaksi, Migdolista aina Seveneen ja Kuusin rajalle saakka.

29:11  Ihmiset eivät enää kulje sen kautta, eivät myöskään eläimet siellä kulje, eikä siellä asuta neljäänkymmeneen vuoteen.

29:12  Minä teen Egyptin autioksi autioiden maiden joukkoon; sen kaupungit ovat neljäkymmentä vuotta autioita rauniokaupunkien joukossa. Minä hajotan egyptiläiset kansojen sekaan ja sirottelen heidät muihin maihin.

29:13  Mutta näin sanoo Herra, Herra: Neljänkymmenen vuoden kuluttua minä kokoan egyptiläiset kansoista, joiden sekaan heidät oli hajotettu.

29:14  Minä käännän Egyptin kohtalon ja tuon heidät takaisin Patroksen maahan, heidän synnyinmaahansa. Siellä he tulevat olemaan vähäisenä valtakuntana.

29:15  Heidän valtakuntansa on oleva valtakunnista vähäisin, eikä se enää korota itseään kansakuntien yläpuolelle. Minä teen heistä niin vähälukuisen kansan, etteivät he enää herroina hallitse kansoja.

29:16  Egypti ei kelpaa enää turvaksi Israelin heimolle, vaan se muistuttaa Israelia synnistä, jonka se teki kääntyessään Egyptin puoleen. Silloin he tulevat tietämään, että minä olen Herra, Herra.”

29:17  Kahdennenkymmenennenseitsemännen vuoden ensimmäisen kuun ensimmäisenä päivänä minulle tuli tämä Herran sana:

29:18  ”Ihmislapsi, Baabelin kuningas Nebukadnessar on teettänyt joukoillaan suuren työn Tyyron vuoksi. Kaikkien päät ovat kaljuuntuneet ja olkapäät hiertyneet, mutta hän ja hänen joukkonsa eivät ole saaneet palkkaa työstä, jota he ovat tehneet Tyyroa vastaan.

29:19  Sen tähden, näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä annan Baabelin kuninkaalle Nebukadnessarille Egyptin maan. Hän vie mukanaan sen rikkaudet, ottaa saaliikseen, mitä sieltä voi saada, ja ryöstää, mitä sieltä voi ryöstää. Siinä on hänen sotajoukkojensa saama palkka.

29:20  Minä annan hänelle Egyptin maan palkaksi, jonka toivossa hän on tehnyt työtä. Minun puolestani hän on sitä tehnyt, sanoo Herra, Herra.

29:21  Sinä päivänä minä annan kasvaa Israelin heimolle sarven, ja sinulle minä annan voiman avata suusi heidän keskellään. Ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra.”

Chapter 30

30:1  Minulle tuli tämä Herran sana:

30:2  ”Ihmislapsi, profetoi ja sano: Näin sanoo Herra, Herra: Valittakaa: ’Voi sitä päivää,

30:3  sillä se on lähellä, Herran päivä on lähellä! Se on oleva pilvinen päivä, pakanakansojen tuomion aika.

30:4  Miekka saapuu Egyptiin, Kuusilla on tuska, kun surmattuja kaatuu Egyptissä. Sieltä viedään pois sen rikkaudet, ja sen perustukset tuhotaan.

30:5  Kuus, Puut ja Luud sekä kaikki sekakansa, Kuub ja liittolaismaan miehet kaatuvat miekkaan heidän kanssaan.

30:6  Näin sanoo Herra: Egyptin tukijat kaatuvat, ja sen korskea mahti painuu maahan. Migdolista aina Seveneen asti he siellä kaatuvat miekkaan, sanoo Herra, Herra.

30:7  Egyptistä tulee autio autioituneiden maiden joukkoon, ja sen kaupungeista tulee raunioita raunioituneiden kaupunkien joukkoon.

30:8  Ihmiset tulevat tietämään, että minä olen Herra, kun minä sytytän Egyptin tuleen ja kaikki sen auttajat murtuvat.

30:9  Sinä päivänä lähtee minun tahdostani laivoilla lähettiläitä, jotka saattavat huolettoman Kuusin kauhun valtaan. Kuusilaiset joutuvat tuskan valtaan Egyptin tuhon päivänä. Se päivä tulee pian.”

30:10  ”Näin sanoo Herra, Herra: Minä teen lopun Egyptin meluavista joukoista Baabelin kuninkaan Nebukadnessarin avulla.

30:11  Hän ja hänen väkensä, kansoista hirmuisimmat, tuodaan hävittämään maata. He vetävät miekkansa tupesta Egyptiä vastaan ja täyttävät maan surmatuilla.

30:12  Minä kuivatan virrat ja luovutan maan pahojen käsiin. Minä teen koko maan autioksi muukalaisten avulla. Minä, Herra, olen puhunut.

30:13  Näin sanoo Herra, Herra: Minä tuhoan jumalankuvat ja hävitän epäjumalat Noofista ja ruhtinaat Egyptistä, eikä niitä sitten enää ole. Minä saatan Egyptin maan pelon valtaan.

30:14  Minä teen Patroksen autioksi, sytytän Sooanin tuleen ja panen toimeen tuomiot Noossa.

30:15  Minä vuodatan kiivauteni Siiniin, Egyptin linnoitukseen, hävitän Noon meluavat joukot

30:16  ja sytytän Egyptin tuleen. Siin kierii tuskissaan, Noon muurit murretaan, ja Noofin kimpussa on ahdistajia päivästä päivään.

30:17  Aavenin ja Piivesetin nuorukaiset kaatuvat miekkaan, ja naiset menevät vankeuteen.

30:18  Tehafnehesissa pimenee päivä, kun minä särjen siellä Egyptin ikeen, ja siellä tulee loppu sen korskeasta mahdista. Sen peittää pilvi, ja sen tyttäret viedään vankeuteen.

30:19  Näin minä panen tuomiot täytäntöön Egyptissä, ja egyptiläiset tulevat tietämään, että minä olen Herra.”

30:20  Yhdentenätoista vuotena, ensimmäisen kuun seitsemäntenä päivänä minulle tuli tämä Herran sana:

30:21  ”Ihmislapsi, minä olen murskannut faraon, Egyptin kuninkaan, käsivarren. Katso, sitä ei ole sidottu, että se tervehtyisi, eikä sitä ole lastoitettu, että se sidottuna vahvistuisi ja voisi tarttua miekkaan.

30:22  Sen tähden, näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä käyn faraota, Egyptin kuningasta vastaan. Minä murskaan häneltä käsivarret, sekä terveen että jo murskatun, ja pudotan miekan hänen kädestään.

30:23  Minä hajotan egyptiläiset kansojen sekaan ja sirottelen heidät muihin maihin.

30:24  Minä vahvistan Baabelin kuninkaan käsivarret ja annan miekkani hänen käteensä. Faraon käsivarret minä sen sijaan murskaan, ja hän voihkii Baabelin kuninkaan edessä haavoittuneena.

30:25  Baabelin kuninkaan kädet minä vahvistan, mutta faraon kädet vaipuvat alas. Ihmiset tulevat tietämään, että minä olen Herra, kun minä annan miekkani Baabelin kuninkaan käteen ja hän ojentaa sen Egyptin maata vastaan.

30:26  Minä hajotan egyptiläiset kansojen sekaan ja sirottelen heidät muihin maihin. He tulevat tietämään, että minä olen Herra.”

Chapter 31

31:1  Yhdentenätoista vuotena, kolmannen kuun ensimmäisenä päivänä, minulle tuli tämä Herran sana:

31:2  ”Ihmislapsi, sano Egyptin kuninkaalle, faraolle, ja hänen suurille joukoilleen: Kenen kaltainen sinä olet suuruudessasi?

31:3  Katso, Assur oli kuin setri Libanonilla: kaunisoksainen ja laajalti varjoa antava, korkea kasvultaan. Sen latva ulottui pilvien keskelle.

31:4  Vedet olivat kasvattaneet sen suureksi, syvät vedet tehneet sen korkeaksi. Virtoinensa ne kiersivät sen kasvupaikkaa ja sen ojat saavuttivat kaikki metsän puut.

31:5  Sen tähden siitä tuli korkein kaikista metsän puista. Siihen tuli paljon haaroja, sen oksat kasvoivat pitkiksi ja kurottuivat suuria vesiä kohti.

31:6  Sen oksilla pesivät kaikki taivaan linnut, sen haarojen alla synnyttivät kaikki metsän eläimet, ja sen varjossa asuivat kaikki suuret kansat.

31:7  Se oli kaunis suuruudessaan pitkine oksineen, ulottuivathan sen juuret runsaisiin vesiin asti.

31:8  Setrit eivät voineet peittää sitä Jumalan puutarhassa, sypressien oksat eivät olleet sen oksien veroiset eivätkä plataanien haarat niin kuin sen haarat. Yksikään puu Jumalan puutarhassa ei ollut kauneudessa sen veroinen.

31:9  Minä tein sen kauniiksi ja runsasoksaiseksi; sitä kadehtivat kaikki Eedenin puut, jotka olivat Jumalan puutarhassa.

31:10  Sen tähden, näin sanoo Herra, Herra: Koska se kasvoi korkeaksi, työnsi latvansa pilvien keskelle ja ylpistyi korkeudestaan,

31:11  minä annoin sen kansoista mahtavimman käsiin, joka tekee sille sen jumalattomuuden mukaan. Minä olen sysännyt sen pois.

31:12  Muukalaiset, kansoista julmimmat, hakkasivat sen poikki ja jättivät paikkaansa. Sen oksat kaatuivat vuorille ja kaikkiin laaksoihin, ja sen haarat katkeilivat kaikkiin maan virtoihin. Kaikki maan kansat lähtivät pois sen varjosta ja hylkäsivät sen.

31:13  Sen kaatuneella rungolla majailevat kaikki taivaan linnut, ja sen haarojen luona oleskelevat kaikki metsän eläimet.

31:14  Näin tapahtui, jotta yksikään puu ei kasvaisi vetten äärellä niin korkeaksi eikä työntäisi latvaansa pilvien keskelle. Eivät mahtavimmatkaan niistä, ei yksikään vettä juova puu, pysy korkeudessaan, sillä ne kaikki on määrätty kuoleman valtaan, vaipumaan maan syvyyksiin, hautaan vaipuneitten ihmisten pariin.

31:15  Näin sanoo Herra, Herra: Sinä päivänä, jona tuo puu astui alas tuonelaan, minä sain aikaan murhetta. Minä peitin puun vuoksi syvyyden, estin virrat juoksemasta, ja suuret vedet pysähtyivät. Minä puin Libanonin mustiin sen sortumisen vuoksi; sen puun vuoksi kaikki metsän puut nääntyivät.

31:16  Minä panin kansat vapisemaan sen kaatumisen ryskeestä, kun syöksin sen alas tuonelaan, hautaan vaipuneitten pariin. Silloin saivat lohdutuksen maan syvyyksissä kaikki Eedenin puut, Libanonin valiot ja parhaat puut, kaikki, jotka juovat vettä.

31:17  Nekin olivat vaipuneet sen puun kanssa tuonelaan, miekalla surmattujen pariin, samoin sen liittolaiset, jotka olivat asuneet sen varjossa kansojen keskellä.

31:18  Mikä Eedenin puista olisi sinun vertaisesi kunniassa ja suuruudessa? Kuitenkin sinut on syösty Eedenin puiden kanssa alas maan syvyyksiin. Sinä makaat ympärileikkaamattomien keskellä, miekalla surmattujen parissa. Näin käy myös faraolle ja koko hänen meluavalle joukolleen, sanoo Herra, Herra.”

Chapter 32

32:1  Kahdentenatoista vuotena, kahdennentoista kuun ensimmäisenä päivänä, minulle tuli tämä Herran sana:

32:2  ”Ihmislapsi, viritä valitusvirsi faraosta, Egyptin kuninkaasta. Sano hänelle: Sinä olet kuin nuori leijona kansojen joukossa, olet kuin merten lohikäärme: sinä kuohutit virtojasi, sekoitit ne jaloillasi ja samensit ne.

32:3  Näin sanoo Herra, Herra: Minä levitän verkkoni sinun ylitsesi. Monien kansojen joukko tekee sen, ja ne vetävät sinut sillä ylös.

32:4  Minä viskaan sinut maalle ja heitän sinut kedolle. Minä tuon kaikki taivaan linnut pesimään sinun päällesi ja annan kaikkien maan eläinten syödä lihaasi kyllikseen.

32:5  Minä jätän lihasi vuorille ja täytän laaksot sillä, mitä sinusta on jäljellä.

32:6  Minä kastelen sinusta valuvalla verellä maan vuorille asti, ja jokiuomat täyttyvät siitä.

32:7  Kun sammutan valosi, minä peitän taivaan ja puen mustiin sen tähdet. Minä peitän auringon pilvillä, eikä kuu anna valoaan.

32:8  Kaikki taivaan loistavat valot minä puen vuoksesi mustiin ja peitän maasi pimeyteen, sanoo Herra, Herra.

32:9  Monet kansat minä murehdutan, kun teen sortumisesi tunnetuksi kansojen keskuudessa, maissa, joita sinä et ole tuntenut.

32:10  Minä tyrmistytän sinun vuoksesi monet kansat, ja heidän kuninkaansa vapisevat pelosta sinun tähtesi, kun minä heilutan miekkaani heidän kasvojensa edessä. Sinun sortumisesi päivänä he vapisevat ja pelkäävät joka hetki, kukin henkensä puolesta.

32:11  Sillä näin sanoo Herra, Herra: Baabelin kuninkaan miekka tulee sinua kohti,

32:12  sankarien miekoilla minä kaadan sinun monilukuiset joukkosi. Nuo kaikki, kansoista kauheimmat, hävittävät Egyptin loiston, ja koko sen meluisa joukko tuhotaan.

32:13  Minä hävitän kaiken sen karjan suurten vetten ääriltä. Vesiä eivät enää sotke ihmisten jalat eivätkä karjan sorkat.

32:14  Minä annan Egyptin vesien muuttua selkeiksi ja panen sen virrat juoksemaan kuin öljy, sanoo Herra, Herra.

32:15  Kun minä teen Egyptin maan autioksi ja maa tulee autioksi kaikesta ja kun minä surmaan kaikki sen asukkaat, ihmiset tulevat tietämään, että minä olen Herra.

32:16  Tämä on valitusvirsi, ja valitusvirtenä sitä lauletaan. Kansojen tyttäret virittävät sen Egyptistä ja koko sen meluisasta joukosta, sanoo Herra, Herra.”

32:17  Kahdentenatoista vuotena, ensimmäisen kuun viidentenätoista päivänä, minulle tuli tämä Herran sana:

32:18  ”Ihmislapsi, valita Egyptin suurta kansaa ja hautaa se mahtavien kansojen tytärten joukkoon maan syvyyksiin, hautaan vaipuneiden pariin.

32:19  Luuletko olevasi muita ihanampi? Astu alas ja tee vuoteesi ympärileikkaamattomien pariin!

32:20  He ovat kaatuneet miekalla surmattujen joukkoon. Egypti on annettu alttiiksi miekalle, se on temmattu pois kaikkine joukkoineen.

32:21  Sankareista mahtavimmat puhuvat tuonelassa faraolle ja hänen auttajilleen: ’Alas vaipuneina makaavat ympärileikkaamattomat täällä miekalla surmattuina.’

32:22  Siellä on Assur kaikkine joukkoineen, joiden haudat ovat sen ympärillä. Kaikki ovat surmattuja, miekan kaatamia.

32:23  Assurin kuninkaan hauta on syvyyden perimmäisillä äärillä, ja hänen väkensä lepää sen haudan ympärillä. Heidät kaikki on surmattu, miekkaan he ovat kaatuneet, nuo, jotka herättivät kauhua elävien maassa.

32:24  Siellä on Eelam, ja koko hänen meluisa joukkonsa lepää hänen hautansa ympärillä. Heidät kaikki on surmattu, miekkaan he ovat kaatuneet, nuo, jotka ympärileikkaamattomina astuivat alas maan syvyyksiin. He herättivät kauhua elävien maassa, mutta nyt he saavat kantaa häpeänsä hautaan vaipuneitten parissa.

32:25  Surmattujen keskeltä on annettu makuusija Eelamille ja koko hänen meluisalle joukolleen. Hänen väkensä haudat ovat hänen ympärillään. Kaikki he ovat ympärileikkaamattomia, miekan surmaamia. He herättivät kauhua elävien maassa, mutta nyt he saavat kantaa häpeänsä hautaan vaipuneitten parissa, surmattujen keskellä.

32:26  Siellä ovat Mesek ja Tuubal kaikkine meluisine joukkoineen. Heidän väkensä haudat ovat heidän ympärillään. He ovat kaikki ympärileikkaamattomina, miekalla surmattuja, sillä he herättivät kauhua elävien maassa.

32:27  He eivät makaa niiden sankarien joukossa, jotka kaatuivat ympärileikkaamattomina ja jotka ovat astuneet alas tuonelaan sota-aseet mukanaan ja joiden miekat on pantu heidän päänsä alle. Heidän syntivelkansa on heidän luittensa päällä, sillä he olivat kauhuna elävien maassa.

32:28  Ympärileikkaamattomien joukossa sinutkin murskataan, ja sinä joudut makaamaan miekalla surmattujen joukossa.

32:29  Siellä on Edom, sen kuninkaat ja kaikki sen ruhtinaat, jotka sankaruudestaan huolimatta joutuivat miekalla surmattujen pariin. He makaavat ympärileikkaamattomien ja hautaan vaipuneitten parissa.

32:30  Siellä ovat kaikki pohjoisen maan valtiaat ja kaikki siidonilaiset, jotka pelottavuudestaan huolimatta ovat joutuneet alas surmattujen joukkoon. Sankaruudestaan huolimatta he ovat joutuneet häpeään. He makaavat ympärileikkaamattomina miekalla surmattujen seassa ja saavat kantaa häpeäänsä hautaan vaipuneitten kanssa.

32:31  Farao joukkoineen saa nähdä heidät ja saa lohdutuksen kaikkien miekkaan kaatuneiden joukkojensa tuhosta, sanoo Herra, Herra.

32:32  Minä annoin hänen herättää kauhua elävien maassa, mutta nyt farao on saanut koko meluisan joukkonsa kanssa makuusijan ympärileikkaamattomien seassa, miekalla surmattujen joukossa, sanoo Herra, Herra.”

Chapter 33

33:1  Minulle tuli tämä Herran sana:

33:2  ”Ihmislapsi, puhu maanmiehillesi näin: Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun, siellä maan kansan keskuudestaan valitsema vartiomies

33:3  nähdessään sen puhaltaa soofar-torveen ja varoittaa kansaa.

33:4  Jos joku kuulee pasuunan äänen mutta ei välitä varoituksesta ja miekka tulee ja surmaa hänet, hänen verensä tulee hänen oman päänsä päälle.

33:5  Hän kuuli kyllä pasuunan äänen mutta ei välittänyt varoituksesta; hänen verensä tulee hänen itsensä päälle. Jos hän olisi välittänyt varoituksesta, hän olisi pelastanut sielunsa.

33:6  Mutta jos vartiomies näkee miekan tulevan eikä puhalla pasuunaan, kansa ei saa varoitusta. Jos miekka silloin surmaa jonkun heistä ja tämä kuolee synneissään, minä vaadin vartiomiehen tilille hänen verestään.

33:7  Sinut, ihmislapsi, minä olen asettanut vartiomieheksi Israelin heimolle. Kun kuulet sanan minun suustani, sinun on varoitettava heitä minun puolestani.

33:8  Jos minä sanon jumalattomalle: ’Jumalaton, sinun on kuoltava’, mutta sinä et puhu hänelle ja varoita häntä hänen tiestään, tuo jumalaton kuolee synnissään, mutta minä vaadin sinut vastuuseen hänen verestään.

33:9  Mutta jos sinä varoitat jumalatonta hänen tiestään ja kehotat häntä kääntymään siltä pois mutta hän ei käänny, hän kuolee synnissään, mutta sinä olet pelastanut sielusi.”

33:10  ”Ihmislapsi, sinun on sanottava Israelin heimolle: Te sanotte näin: ’Rikoksemme ja syntimme ovat päällämme, ja me riudumme niiden tähden. Kuinka voimme pysyä elossa?’

33:11  Sano heille: Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra, minä en tahdo jumalattoman kuolemaa vaan sitä, että jumalaton kääntyy tieltään ja saa elää. Kääntykää, palatkaa pois pahoilta teiltänne! Minkä tähden teidän pitäisi kuolla, te Israelin heimo?

33:12  Ihmislapsi, sinun on sanottava kansallesi: Vanhurskasta ei pelasta hänen vanhurskautensa, jos hän tekee syntiä, ja jumalatonta ei suista turmioon hänen jumalattomuutensa sinä päivänä, jona hän kääntyy pois jumalattomuudestaan. Vanhurskas ei voi elää vanhurskautensa turvin, jos hän tekee syntiä.

33:13  Jos minä sanon vanhurskaalle, että hän totisesti saa elää, mutta hän tekeekin vääryyttä luottaen vanhurskauteensa, hänen vanhurskauttaan ei lainkaan muisteta. Hänen on kuoltava tekemänsä vääryyden vuoksi.

33:14  Ja jos sanon jumalattomalle, että hänen on totisesti kuoltava, mutta hän kääntyykin synnistään ja tekee sitä, mikä on oikein ja vanhurskasta –

33:15  jos tuo jumalaton antaa ottamansa pantin takaisin, korvaa, mitä on ryöstänyt ja vaeltaa elämän käskyjen mukaan eikä tee vääryyttä, hän saa totisesti elää, eikä hänen tarvitse kuolla.

33:16  Yhtäkään hänen tekemistään synneistä ei enää muisteta. Hän on tehnyt sitä, mikä on oikein ja vanhurskasta, hän saa totisesti elää.

33:17  Maanmiehesi kuitenkin sanovat: ’Ei Herran tie ole hyvä.’ Heidän omat tiensä eivät ole hyvät.

33:18  Jos vanhurskas kääntyy pois vanhurskaudestaan ja tekee vääryyttä, hänen on kuoltava.

33:19  Jos taas jumalaton kääntyy pois jumalattomuudestaan ja tekee sitä, mikä on oikein ja vanhurskasta, hän saa elää.

33:20  Kuitenkin te sanotte: ’Herran tie ei ole hyvä.’ Mutta minä tuomitsen teidät, te Israelin heimo, jokaisen teittensä mukaan.”

33:21  Pakkosiirtolaisuutemme kahdentenatoista vuotena, kymmenennen kuun viidentenä päivänä luokseni tuli pakolainen Jerusalemista ja sanoi: ”Kaupunki on valloitettu.”

33:22  Herran käsi oli tullut päälleni jo illalla, ja hän avasi suuni, ennen kuin pakolainen aamulla tuli luokseni. Minun suuni avattiin, enkä enää ollut mykkänä.

33:23  Silloin minulle tuli tämä Herran sana:

33:24  ”Ihmislapsi, nuo, jotka asuvat raunioiden keskellä Israelin maassa, sanovat näin: ’Abraham peri maan, vaikka hän oli yksin. Meitä on paljon, meille maa on annettu perinnöksi.’

33:25  Sano sen tähden heille: Näin sanoo Herra, Herra: Te syötte lihaa verineen, nostatte katseenne jumalankuvienne puoleen ja vuodatatte viatonta verta. Tekö saisitte periä maan?

33:26  Te turvaatte miekkaanne, teette iljettäviä tekoja ja harjoitatte haureutta toistenne vaimojen kanssa. Tekö saisitte periä maan?

33:27  Sinun on sanottava heille: Näin sanoo Herra, Herra: Niin totta kuin minä elän, ne, jotka asuvat kaupunkien raunioissa, kaatuvat miekkaan, ja ne, jotka asuvat maalla, minä annan petoeläinten ruuaksi, ja ne, jotka ovat vuorilinnoissa ja luolissa, kuolevat ruttoon.

33:28  Minä teen maasta aution ja hävitetyn, ja sen ylpeästä uhmasta tulee loppu. Israelin vuorista tulee niin autioita, ettei niillä kulje kukaan.

33:29  Kaikki tulevat tietämään, että minä olen Herra, kun minä teen maasta aution ja hävitetyn kaikkien heidän harjoittamiensa iljettävien tekojen tähden.

33:30  Maanmiehesi puhuvat seinänvierustoilla ja talojen ovilla keskenään sinusta, ihmislapsi, ja sanovat toisilleen näin: ’Tulkaahan kuulemaan, millainen sana on tullut Herralta.’

33:31  He tulevat sinun luoksesi niin kuin kansan on tapana ja istuvat edessäsi minun kansanani. He kuuntelevat sanojasi mutta eivät tee niiden mukaan, sillä he osoittavat rakkautta suullaan, mutta heidän sydämensä ahnehtii väärää voittoa.

33:32  Sinä olet heille kuin rakkauslaulu, kauniisti laulettu ja hyvin soitettu. He kyllä kuuntelevat sanojasi mutta eivät tee niiden mukaan.

33:33  Mutta kun sanasi toteutuu – ja varmasti se toteutuu – he tulevat tietämään, että heidän keskuudessaan on ollut profeetta.”

Chapter 34

34:1  Minulle tuli tämä Herran sana:

34:2  ”Ihmislapsi, profetoi Israelin paimenia vastaan! Profetoi paimenille, sano heille: Näin sanoo Herra, Herra: Voi Israelin paimenia, koska he ovat pitäneet huolta vain itsestään! Eikö paimenten olisi pidettävä huolta lampaista?

34:3  Te olette syöneet rasvat, pukeneet päällenne villat, lihavat lampaat te olette teurastaneet. Mutta laumasta te ette ole pitäneet huolta.

34:4  Te ette ole vahvistaneet heikkoja, ette hoitaneet sairaita ettekä sitoneet loukkaantuneita, te ette ole hakeneet takaisin eksyneitä ettekä etsineet kadonneita. Te olette kohdelleet lampaita tylysti ja väkivaltaisesti.

34:5  Niin ne ovat joutuneet hajalle paimenta vailla ja päätyneet kaikkien villipetojen ruuaksi. Hajallaan ne ovat.

34:6  Minun lampaani harhailevat kaikilla vuorilla ja kaikilla korkeilla kukkuloilla. Minun lampaani ovat hajaantuneet kaikkialle maahan, eikä kukaan niitä kysele, kukaan ei niitä etsi.

34:7  Sen tähden, paimenet, kuulkaa Herran sana!

34:8  Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra, eivätkö minun lampaani ole ryöstettävinä ja kaikkien villipetojen syötävinä sen vuoksi, ettei niillä ole paimenta? Paimeneni eivät välitä minun lampaistani vaan pitävät huolta vain itsestään eivätkä kaitse minun lampaitani?

34:9  Kuulkaa siis Herran sana, paimenet!

34:10  Näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä käyn näiden paimenten kimppuun ja vaadin lampaani pois heidän käsistään. Minä teen lopun heidän kaitsemisestaan, eivätkä nuo paimenet enää kaitse niitä. Minä pelastan lampaani heidän suustaan, eivätkä ne enää ole heidän syötävinään.”

34:11  ”Näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä itse etsin lampaani ja pidän niistä huolta.

34:12  Niin kuin paimen pitää huolta laumastaan, kun lampaat ovat hajaantuneet hänen luotaan, niin minäkin pidän huolen lampaistani ja pelastan ne kaikkialta, minne ne ovat hajaantuneet pilvisenä ja pimeänä päivänä.

34:13  Minä haen ne kansojen seasta, kokoan ne muista maista ja tuon ne omaan maahansa. Minä paimennan niitä Israelin vuorilla ja purolaaksoissa ja kaikissa maan asutuissa paikoissa.

34:14  Hyvillä laitumilla minä niitä kaitsen. Israelin korkeilla vuorilla niillä on laitumensa. Siellä ne saavat levätä hyvällä laitumella, ja niillä on oleva rehevä laidunmaa Israelin vuorilla.

34:15  Minä itse kaitsen lampaitani ja vien ne lepäämään, sanoo Herra, Herra.

34:16  Kadonneet minä etsin, eksyneet minä tuon takaisin, loukkaantuneet minä sidon ja heikkoja vahvistan, mutta lihavat ja vahvat minä hävitän. Minä paimennan laumaani oikeuden mukaan.

34:17  Ja te, lampaani, näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä tuomitsen lampaan ja lampaan välillä ja myös pässien ja pukkien välillä.

34:18  Onko teistä niin pieni asia olla hyvällä laitumella, että te vielä tallaatte jaloillanne loput laitumestanne? Tehän saatte juoda kirkasta vettä, miksi vielä likaatte jaloillanne loput siitä?

34:19  Onko minun lampaitteni syötävä laitumella, jota teidän jalkanne ovat tallanneet, ja juotava vettä, jonka teidän jalkanne ovat sotkeneet?”

34:20  ”Sen tähden Herra, Herra sanoo laumalle näin: Minä itse tuomitsen lihavien ja laihojen lampaiden välillä.

34:21  Koska te olette sysineet kyljillänne ja hartioillanne kaikkia heikkoja ja puskeneet niitä sarvillanne, kunnes olette saaneet ne ajetuiksi hajalleen, ulos aitauksesta,

34:22  minä pelastan lampaani eivätkä ne enää jää ryöstettäviksi. Minä tuomitsen lampaan ja lampaan välillä.

34:23  Minä herätän heille yhden paimenen, ja hän, palvelijani Daavid, kaitsee heitä. Hänestä tulee heidän paimenensa.

34:24  Silloin Minä olen Herra, heidän Jumalansa, ja palvelijani Daavid on ruhtinas heidän keskellään. Minä, Herra, olen puhunut.

34:25  Silloin minä teen heidän kanssaan rauhan liiton ja hävitän maasta petoeläimet, niin että minun lampaani saavat asua turvallisesti autiomaassa ja nukkua vaikka metsissä.

34:26  Minä annan siunauksen heille ja kaikelle, mitä kukkulani ympärillä on, ja annan sateiden tulla ajallaan. Ne ovat siunauksen sateita.

34:27  Puut kantavat hedelmää, maa antaa satonsa, ja minun lampaani saavat olla turvassa omassa maassaan. Kun minä särjen heidän ikeensä ja pelastan kansani heidän orjuuttajiensa käsistä, he tulevat tietämään, että minä olen Herra.

34:28  Silloin he eivät enää ole kansojen ryöstettävinä eivätkä maan pedot syö heitä, vaan he saavat asua turvassa, eikä kukaan pelottele heitä.

34:29  Minä istutan heille maineikkaan puutarhan, eikä kukaan enää menehdy nälkään siinä maassa, eikä heidän tarvitse enää kärsiä kansojen pilkkaa.

34:30  Silloin he tietävät, että minä, Herra, heidän Jumalansa, olen heidän kanssaan ja että he, Israelin heimo, ovat minun kansani, sanoo Herra, Herra.

34:31  Te ihmiset olette minun lampaitani, lampaita minun laitumellani. Minä olen teidän Jumalanne, sanoo Herra, Herra.”

Chapter 35

35:1  Minulle tuli tämä Herran sana:

35:2  ”Ihmislapsi, suuntaa kasvosi Seirin vuorta kohti ja profetoi sitä vastaan.

35:3  Sano sille: Näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä käyn sinua vastaan, Seirin vuori. Minä ojennan käteni sinua vastaan ja teen sinusta aution ja hylätyn.

35:4  Sinun kaupungeistasi minä teen raunioita, ja sinusta tulee autio. Sinä tulet tietämään, että minä olen Herra.

35:5  Koska sinä olet pitänyt ikuista vihaa ja luovutit israelilaisia miekalla tapettaviksi heidän onnettomuutensa aikana, jolloin syntivelka tuli täyttymykseensä,

35:6  sen tähden, niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra, minä vuodatan sinun veresi, ja veri vainoaa sinua. Totisesti, olet vihannut verisesti, ja veri on sinua vainoava.

35:7  Minä teen Seirin vuoresta tyhjän ja aution. Minä hävitän sieltä menijät ja tulijat.

35:8  Minä täytän Seirin vuoret surmatuilla. Sinun kukkuloillasi, laaksoissasi ja kaikissa puronotkoissasi makaa miekalla surmattuja.

35:9  Minä teen sinusta ainaisesti aution, ja sinun kaupunkisi jäävät asumattomiksi. Te tulette tietämään, että minä olen Herra.

35:10  Sinä sanoit niistä kahdesta maasta ja kahdesta kansasta: ’Ne ovat minun, me otamme ne omaksemme’, vaikka Herra oli siellä.

35:11  Sen tähden Herra, Herra sanoo: Niin totta kuin minä elän, minä teen sinulle kiukkusi ja kiivautesi mukaan – teen niin kuin sinä olet vihasi ajamana tehnyt heille. Kun minä tuomitsen sinut, minä tulen tunnetuksi noiden kansojen keskuudessa.

35:12  Silloin sinä tulet tietämään, että minä olen Herra. Minä olen kuullut kaiken, mitä olet halveksien puhunut Israelin vuoria vastaan ja sanonut: ’Ne ovat autioina, ne on annettu meidän valtaamme.’

35:13  Te olette ylvästelleet suullanne minua vastaan ja puhuneet mahtavasti. Minä olen kuullut kaiken.

35:14  Näin sanoo Herra, Herra: Koko maa iloitsee, kun minä teen sinut autioksi.

35:15  Niin kuin sinä iloitsit Israelin heimon perintöosan autioitumisesta, minä teen samoin sinulle. Sinusta, Seirin vuori, tulee autio, samoin kuin koko Edomista, ja siitä kaikki tulevat tietämään, että minä olen Herra.”

Chapter 36

36:1  ”Ja sinä, ihmislapsi, profetoi Israelin vuorille ja sano: Israelin vuoret, kuulkaa Herran sana!

36:2  Näin sanoo Herra, Herra: Vihollinen on sanonut teistä: ’Kas niin! Ikiaikaisista kukkuloista on tullut meidän omaisuuttamme!’

36:3  Profetoi siis ja sano: Näin sanoo Herra, Herra: Koska teitä on joka taholta hävitetty ja ahdistettu, niin että teistä on tullut toisten kansojen omaisuutta ja te olette joutuneet pahojen kielten ja ihmisten panettelun kohteiksi,

36:4  niin kuulkaa Herran, Herran sana, te Israelin vuoret! Näin sanoo Herra, Herra, vuorille ja kukkuloille, puronotkoille ja laaksoille, autioille raunioille ja hylätyille kaupungeille, jotka ovat joutuneet ryöstön kohteiksi ja muiden, ympärillä asuvien, kansojen pilkattaviksi:

36:5  Totisesti, näin sanoo Herra, Herra: palavassa kiivaudessani minä puhun koko Edomia vastaan ja muita kansoja vastaan, jotka ovat kaikesta sydämestään iloiten ja täynnä halveksuntaa ottaneet omakseen minun maani karkottaakseen siitä ihmiset ja ryöstääkseen sen.

36:6  Sen tähden profetoi Israelin maasta ja sano sen vuorille, kukkuloille, puronotkoille ja laaksoille: Näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä olen puhunut kiivaudessani ja vihassani, koska te olette saaneet kantaa kansojen pilkkaa.

36:7  Sen tähden, näin sanoo Herra, Herra: Minä kohotan käteni ja vannon: totisesti, teidän ympärillänne olevat pakanakansat joutuvat itse kantamaan oman pilkkansa.

36:8  Mutta te, Israelin vuoret, kasvatatte oksia ja kannatte hedelmää kansalleni Israelille, sillä se on jo tulossa, aivan lähellä.

36:9  Katso, minä tulen teidän luoksenne, te Israelin vuoret, ja käännyn teidän puoleenne. Silloin teitä viljellään ja teihin kylvetään.

36:10  Minä tuon paljon ihmisiä, koko Israelin heimon, teidän rinteillenne; kaupungit asutetaan ja rauniot rakennetaan.

36:11  Minä tuon teidän rinteillenne runsaasti ihmisiä ja karjaa, ja ne lisääntyvät ja ovat hedelmällisiä. Minä teen teidät asutuiksi niin kuin muinoin. Minä teen teille hyvää vielä enemmän kuin entisinä aikoina, ja te tulette tietämään, että minä olen Herra.

36:12  Minä tuon ihmiset, kansani Israelin, kulkemaan teidän rinteillenne. He saavat periä sinut, Israelin maa; sinusta tulee heidän perintöosansa, etkä sinä enää tee heistä lapsettomia.

36:13  Näin sanoo Herra, Herra: Sinun sanotaan syövän ihmisiä ja tekevän oman kansasi lapsettomaksi.

36:14  Sen tähden, sanoo Herra, Herra: Enää sinä et syö ihmisiä etkä riistä lapsia omalta kansaltasi.

36:15  Minä en enää anna sinun kuulla kansojen pilkkaa, eikä sinun tarvitse enää kärsiä kansojen herjauksia. Sinä et myöskään enää tee omaa kansaasi lapsettomaksi, sanoo Herra, Herra.”

36:16  Minulle tuli tämä Herran sana:

36:17  ”Ihmislapsi, kun Israelin heimo asui maassaan, he saastuttivat sen vaelluksellaan ja teoillaan. Heidän vaelluksensa oli minun edessäni saastaista kuin kuukautisveri.

36:18  Niinpä minä vuodatin kiivauteni heidän päälleen heidän Israelin maassa vuodattamansa veren tähden ja heidän jumalankuviensa tähden, joilla he olivat saastuttaneet maan.

36:19  Minä hajotin heidät kansojen sekaan, ja he joutuivat hajalleen muihin maihin. Minä tuomitsin heidät vaelluksensa ja tekojensa mukaan.

36:20  Näin he joutuivat kansojen sekaan, ja minne he tulivatkin, he häpäisivät minun pyhän nimeni, kun heistä sanottiin: ’Nämä ovat Herran kansaa, kuitenkin he ovat joutuneet pois hänen maastaan.’

36:21  Mutta minun tuli sääli pyhää nimeäni, jonka Israelin heimo häpäisi kansojen keskuudessa kaikkialla, minne se tuli.

36:22  Sano siis Israelin kansalle: Näin sanoo Herra, Herra: Sitä, minkä teen, minä en tee teidän tähtenne, Israelin heimo, vaan pyhän nimeni tähden, jonka te olette häväisseet kansojen seassa, minne olettekin tulleet.

36:23  Minä pyhitän suuren nimeni, jota on häväisty kansojen keskuudessa; te olette sen häväisseet heidän keskuudessaan. Kun minä osoitan teissä pyhyyteni kansojen nähden, ne tulevat tietämään, että minä olen Herra, sanoo Herra, Herra.

36:24  Minä otan teidät pois kansojen seasta ja kokoan teidät kaikista maista. Minä tuon teidät omaan maahanne

36:25  ja vihmon teidän päällenne puhdasta vettä, niin että te puhdistutte. Minä puhdistan teidät kaikista saastaisuuksistanne ja kaikista jumalankuvistanne.

36:26  Minä annan teille uuden sydämen, ja uuden hengen minä annan sisimpäänne. Minä otan kivisydämen pois teidän sisältänne ja annan teille lihasydämen.

36:27  Minä annan Henkeni teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte minun lakieni mukaan, noudatatte minun säädöksiäni ja toimitte niiden mukaan.

36:28  Silloin te saatte asua maassa, jonka minä annoin teidän isillenne, ja te olette minun kansani ja Minä olen teidän Jumalanne

36:29  ja minä pelastan teidät kaikista saastaisuuksistanne. Silloin minä kutsun esiin viljan ja annan sen kasvaa runsaana, eikä teidän tarvitse nähdä nälkää.

36:30  Minä teen puiden hedelmän ja pellon sadon runsaaksi, ettette enää joutuisi kärsimään kansojen herjausta nälän vuoksi.

36:31  Silloin te muistatte pahan vaelluksenne ja tekonne, jotka eivät olleet hyviä, ja te inhoatte itseänne syntienne ja iljettävien tekojenne tähden.

36:32  Minä en tee tätä teidän tähtenne, sanoo Herra, Herra, tietäkää se. Hävetkää, tuntekaa häpeää vaelluksenne tähden, te Israelin heimo.”

36:33  ”Näin sanoo Herra, Herra: Kun minä puhdistan teidät kaikista pahoista teoistanne, minä asutan teidät kaupunkeihin, ja rauniot rakennetaan jälleen.

36:34  Silloin autioitunut maa viljellään, eikä se enää ole autiona jokaisen ohikulkijan katseltavana.

36:35  Silloin sanotaan: ’Tämä maa, joka oli autiona, on muuttunut kuin Eedenin puutarhaksi, ja rauniokaupungit, autiot ja maahan revityt, ovat nyt linnoitettuja ja asuttuja.’

36:36  Silloin kansat, jotka ovat jäljellä teidän ympärillänne, tulevat tietämään, että minä, Herra, rakennan jälleen sen, joka on ollut raunioina, ja istutan kasveja autioon maahan. Minä, Herra, olen puhunut, ja minä sen teen.

36:37  Näin sanoo Herra, Herra: Vielä tätäkin minä annan Israelin heimon anoa minulta, että tekisin heille: Minä lisään heille ihmisiä kuin lammaslaumaa.

36:38  Niin kuin Jerusalem on juhla-aikoina täynnä uhrattavien lampaiden laumoja, niin täyttyvät raunioina olevat kaupungit ihmislaumoista. Ja niin he tulevat tietämään, että minä olen Herra.”

Chapter 37

37:1  Herran käsi tuli minun päälleni ja vei minut pois Hengessä ja laski minut keskelle laaksoa, joka oli täynnä luita.

37:2  Hän kuljetti minua kaikkialla, niiden ympärillä ja minä näin, että niitä oli hyvin paljon pitkin laaksoa ja että ne olivat hyvin kuivia.

37:3  Hän kysyi minulta: ”Ihmislapsi, voiko näistä luista tulla eläviä?” Minä vastasin: ”Herra, Herra, sinä sen tiedät.”

37:4  Hän sanoi minulle: ”Profetoi näistä luista ja sano niille: Kuivat luut, kuulkaa Herran sana!

37:5  Näin sanoo Herra, Herra, näille luille: Katso, minä annan teihin tulla hengen, ja teistä tulee eläviä.

37:6  Minä kasvatan teihin jänteet ja lihan, peitän teidät nahalla ja annan teihin hengen. Niin teistä tulee eläviä, ja te tulette tietämään, että minä olen Herra.”

37:7  Minä profetoin niin kuin minua oli käsketty. Profetoidessani kuului ääntä, kuului kolinaa, ja luut lähenivät toisiaan.

37:8  Minä katselin niitä ja näin, kuinka niihin kasvoi jänteet ja liha, ja niiden päälle tuli nahka. Niissä ei kuitenkaan ollut vielä henkeä.

37:9  Herra sanoi minulle: ”Profetoi hengestä. Ihmislapsi, profetoi ja sano hengelle: Näin sanoo Herra, Herra: Tule, henki, neljältä tuulelta ja puhalla näihin surmattuihin, että he heräisivät eloon.”

37:10  Minä profetoin niin kuin hän oli minua käskenyt. Silloin surmattuihin tuli henki; he heräsivät eloon ja nousivat jaloilleen. Heitä oli hyvin suuri joukko.

37:11  Herra sanoi minulle: ”Ihmislapsi, nämä luut ovat koko Israelin heimo. He sanovat: ’Meidän luumme ovat kuivettuneet, toivomme on mennyt, ja me olemme hukassa.’

37:12  Sen tähden profetoi ja sano heille: Näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä avaan hautanne ja nostan teidät, kansani, ylös haudoistanne ja tuon teidät Israelin maahan.

37:13  Te tulette tietämään, että minä olen Herra, kun minä avaan hautanne ja nostan teidät, minun kansani, ylös haudoistanne.

37:14  Minä panen teihin Henkeni, ja te heräätte eloon. Minä sijoitan teidät omaan maahanne, ja te tulette tietämään, että minä, Herra, olen puhunut ja minä toteutan sanani, sanoo Herra.”

37:15  Minulle tuli tämä Herran sana:

37:16  ”Sinä, ihmislapsi, ota sauva ja kirjoita siihen: ’Juudalle ja häneen liittyneille israelilaisille.’ Ota sitten toinen sauva ja kirjoita siihen: ’Joosefille; Efraimin ja koko häneen liittyneen Israelin huoneen sauva.’

37:17  Vie ne sitten lähelle toisiaan niin, että niistä tulee kuin yksi sauva sinun kädessäsi.

37:18  Kun sitten maanmiehesi pyytävät sinua kertomaan heille, mitä tarkoitat sauvoilla,

37:19  niin sano heille: ’Näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä otan Efraimin kädessä olevan Joosefin ja häneen liittyneiden Israelin heimojen sauvan ja asetan sen yhteen Juudan sauvan kanssa. Minä teen niistä yhden sauvan, ja niistä tulee kädessäni yhtenäinen.’

37:20  Olkoot sauvat, joihin olet kirjoittanut, kädessäsi heidän nähtensä,

37:21  ja puhu heille: Näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä otan israelilaiset pois kansojen keskeltä, minne he ovat joutuneetkin. Minä kokoan heidät kaikkialta ja tuon heidät omaan maahansa.

37:22  Minä teen heistä yhden kansan siinä maassa, Israelin vuorilla, ja yksi kuningas hallitsee heitä kaikkia. Silloin he eivät enää ole kahtena kansana eivätkä enää jakaannu kahdeksi valtakunnaksi.

37:23  He eivät enää saastuta itseään jumalankuvillaan ja iljetyksillään eivätkä millään rikkomuksillaan. Minä vapautan heidät ja vien heidät siihen maahan kaikista asuinpaikoista, joissa he ovat tehneet syntiä, ja minä puhdistan heidät. Heistä tulee minun kansani, ja Minä olen heidän Jumalansa.

37:24  Palvelijani Daavid on heidän kuninkaansa, ja heillä kaikilla on yksi paimen. Silloin he vaeltavat minun säädösteni mukaan, noudattavat minun lakejani ja toimivat niiden mukaan.

37:25  He saavat asua maassa, jonka minä annoin palvelijalleni Jaakobille ja jossa teidän isänne asuivat. He saavat asua siellä ikuisesti, he ja heidän lapsensa ja lastensa lapset. Minun palvelijani Daavid on oleva heidän ikuinen ruhtinaansa.

37:26  Minä teen heidän kanssaan rauhan liiton; se on ikuinen liitto heidän kanssaan. Minä juurrutan heidät maahan ja teen heistä monilukuisen kansan. Minä asetan pyhäkköni heidän keskuuteensa ainaiseksi.

37:27  Minun asumukseni on oleva heidän luonaan. Minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani.

37:28  Kansat tulevat tietämään, että minä olen Herra, joka pyhitän Israelin kansan, kun minun pyhäkköni on sen keskellä ikuisesti.”

Chapter 38

38:1  Minulle tuli tämä Herran sana:

38:2  ”Ihmislapsi, suuntaa kasvosi kohti Maagogin maata. Ennusta Googia, Roosin, Mesekin ja Tuubalin ruhtinasta vastaan

38:3  ja sano: Näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä käyn sinua vastaan, Goog, Roosin, Mesekin ja Tuubalin ruhtinas.

38:4  Minä käännän sinut ympäri, panen koukut sinun leukoihisi ja tuon sinut ulos maastasi, sinut ja koko sotaväkesi, hevoset ja ratsumiehet, suuren joukon suurine ja pienine kilpineen, kaikki komeasti pukeutuneita, kaikki miekkamiehiä.

38:5  Persia, Kuus ja Puut ovat heidän kanssaan, kaikilla kilvet ja kypärät,

38:6  Goomer ja kaikki sen joukot, Toogarman heimo pohjan periltä ja kaikki sen joukot – mukanasi on monia kansoja.

38:7  Ole valmis ja varustaudu, sinä ja kaikki sinun joukkosi, jotka ovat kokoontuneet luoksesi, ja ole sinä heidän päällikkönsä.

38:8  Pitkien aikojen perästä sinä saat määräyksen, vuosien lopulla sinun on mentävä maahan, joka on toipunut miekan jäljiltä, ja kansan luo, joka on koottu monien kansojen seasta. Sinun on mentävä Israelin vuorille, jotka kauan aikaa ovat olleet rauniomaana. Se kansa on tuotu pois kansojen seasta ja kaikki asuvat siellä turvallisesti.

38:9  Sinä hyökkäät kuin rajuilma, tulet kuin pilvi, joka peittää maan. Sinä hyökkäät kaikkine joukkoinesi, ja mukanasi on monia kansoja.

38:10  Näin sanoo Herra, Herra: Sinä päivänä mieleesi tulee eräitä asioita ja sinä mietit pahan juonen.

38:11  Sinä sanot: Minä hyökkään suojattomaan maahan, käyn rauhallisten, luottavaisina asuvien ihmisten kimppuun – he kaikki asuvat muurittomissa asuinpaikoissa, joissa ei ole salpoja eikä portteja.

38:12  Sinä aiot saada saalista, ryöstää ryöstettävää, ojentaa kätesi raunioita kohti, jotka on asutettu uudelleen, kansaa kohti, joka on koottu kansojen keskeltä. Se on hankkinut karjaa ja omaisuutta ja asuu keskellä maata.

38:13  Saba, Dedan ja Tarsiin kauppiaat sekä kaikki heidän nuoret leijonansa kyselevät sinulta: ’Oletko menossa saamaan saalista? Oletko koonnut joukkosi ryöstämään ryöstettävää, viemään mukanasi hopeaa ja kultaa, ottamaan karjaa ja omaisuutta, ryöstämään suurta saalista?’

38:14  Sen tähden profetoi, ihmislapsi, ja sano Googille: Näin sanoo Herra, Herra: Kun sinä saat tietää, että minun kansani Israel asuu luottavaisena,

38:15  sinä lähdet liikkeelle asuinpaikastasi perimmäisestä pohjolasta mukanasi monia kansoja. Kaikki ratsastavat hevosilla; se on suuri joukko, lukuisa sotaväki.

38:16  Päivien lopulla sinä hyökkäät minun kansani Israelin kimppuun kuin pilvi, joka peittää maan. Minä tuon sinut maahani, että kansat tulisivat tuntemaan minut, kun minä osoitan pyhyyteni sinussa, Goog, niiden nähden.

38:17  Näin sanoo Herra, Herra: Etkö sinä ole se, josta minä muinaisina päivinä puhuin palvelijoitteni, Israelin profeettojen, kautta? He profetoivat tuohon aikaan vuosikausia siitä, että sinut tuodaan minun kansani kimppuun.

38:18  Mutta sinä päivänä, jona Goog saapuu Israelin maahan, nousee minun vihani hehku.

38:19  Kiivaudessani, palavassa vihassani, minä vannon: Totisesti, sinä päivänä tulee suuri maanjäristys Israelin maahan, sanoo Herra, Herra.

38:20  Silloin vapisevat minun edessäni meren kalat, taivaan linnut, kedon eläimet ja kaikki, jotka matelevat maassa, ja myös kaikki ihmiset maan päällä. Silloin vuoret luhistuvat ja vuorenpengermät sortuvat, myös kaikki muurit sortuvat maahan.

38:21  Minä kutsun kaikille vuorilleni miekan Googia vastaan, sanoo Herra, Herra. Toisen miekka on oleva toista vastaan.

38:22  Minä käyn oikeutta hänen kanssaan rutolla ja verenvuodatuksella. Rankkasadetta, raekiviä, tulta ja tulikiveä minä annan sataa hänen ja hänen joukkojensa päälle sekä niiden monien kansojen päälle, jotka ovat hänen kanssaan.

38:23  Näin minä osoitan suuruuteni ja pyhyyteni sekä ilmoitan itseni monien kansojen silmien edessä, ja ne tulevat tietämään, että minä olen Herra.”

Chapter 39

39:1  ”Ihmislapsi, sinun on ennustettava Googia vastaan ja sanottava: Näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä käyn sinua vastaan, Goog, Roosin, Mesekin ja Tuubalin ruhtinas.

39:2  Minä käännän sinut ympäri, kuljetan sinua, tuon sinut perimmäisestä pohjolasta ja vien sinut Israelin vuorille.

39:3  Siellä minä lyön jousesi vasemmasta kädestäsi ja pudotan nuolesi oikeasta kädestäsi.

39:4  Israelin vuorille sinä kaadut, samoin kaikki joukkosi ja mukanasi olevat kansat. Minä annan sinut ruuaksi petolinnuille ja kaikille siivekkäille sekä kedon eläimille.

39:5  Taistelukentälle sinä kaadut, sillä minä olen puhunut, sanoo Herra, Herra.

39:6  Minä lähetän tulen Maagogiin ja rannikolla turvassa asuvien keskuuteen, ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra.

39:7  Pyhän nimeni minä teen kansani Israelin keskuudessa tunnetuksi, enkä enää salli sitä häväistävän. Silloin kansat tulevat tietämään, että minä olen Herra, Israelin Pyhä.

39:8  Tämä käy toteen ja tapahtuu sinä päivänä, josta minä olen puhunut, sanoo Herra, Herra.

39:9  Israelin kaupunkien asukkaat lähtevät porttien ulkopuolelle ja polttavat aseita: pieniä ja suuria kilpiä, jousia, nuolia, nuijia ja keihäitä. He käyttävät niitä polttopuina seitsemän vuotta.

39:10  He eivät kanna puita kedolta eivätkä hakkaa niitä metsistä vaan polttavat aseita. He saalistavat saalistajiltaan ja ryöstävät ryöstäjiltään, sanoo Herra, Herra.

39:11  Sinä päivänä minä annan Googille hautapaikan Israelista, Kulkijoidenlaakson, joka on merestä itään päin. Se sulkee tien noilta kulkijoilta. Sinne haudataan Goog ja koko hänen meluava joukkonsa, ja sille annetaan nimeksi ”Googin meluavan joukon laakso”.

39:12  Israelin heimo hautaa heitä seitsemän kuukautta puhdistaakseen maan.

39:13  Maan koko kansa on hautaamassa heitä ja saa siitä mainetta sinä päivänä, jona minä näytän kunniani, sanoo Herra, Herra.

39:14  Sitten asetetaan vakinaiset miehet, jotka kulkevat pitkin maata ja hautaavat vielä hautaamatta jääneiden maahantunkeutujien ruumiit ja näin puhdistavat maan. Seitsemän kuukauden kuluttua he tutkivat tarkoin maan.

39:15  Nämä kulkijat vaeltavat kautta maan, ja kun joku heistä näkee ihmisen luut, hän pystyttää niiden viereen kivimerkin. Se pysyy paikallaan, kunnes hautaajat vievät luut Googin meluavan joukon laaksoon.

39:16  Onpa eräällä kaupungillakin nimenä Hamona. Näin he puhdistavat maan.

39:17  Näin sanoo Herra, Herra: Sinä ihmislapsi, sano linnuille, kaikille siivekkäille, ja kaikille kedon eläimille: Kokoontukaa, tulkaa joka taholta teurasuhrilleni, jonka minä teurastan teitä varten, suurelle teurasuhrille Israelin vuorille. Syökää lihaa ja juokaa verta.

39:18  Syökää sankarien lihaa ja juokaa maan ruhtinaitten verta – pässejä, lampaita, vuohia ja härkiä, Baasanissa lihotettuja kaikki.

39:19  Syökää itsenne kylläisiksi rasvasta ja juokaa itsenne juovuksiin verestä, teurasuhrista, jonka minä teitä varten teurastan.

39:20  Tulkaa kylläisiksi minun pöydässäni ratsuista ja vaunuhevosista, sankareista ja kaikenlaisista sotureista, sanoo Herra, Herra.

39:21  Minä osoitan kunniani kansojen keskuudessa, ja kaikki kansat saavat nähdä minun tuomioni, jonka minä panen toimeen, ja käteni, jonka minä käännän heitä vastaan.

39:22  Mutta Israelin heimo tulee tietämään, että siitä päivästä lähtien minä, Herra, olen heidän Jumalansa.

39:23  Kansat tulevat tietämään, että Israelin heimo joutui pakkosiirtolaisuuteen syntivelkansa tähden. Israelilaiset olivat olleet uskottomat minulle, ja minä kätkin heiltä kasvoni. Minä annoin heidät vihollistensa käsiin, ja he kaatuivat kaikki miekkaan.

39:24  Minä tein heille heidän saastaisuutensa ja rikkomustensa mukaan ja kätkin kasvoni heiltä.”

39:25  ”Sen tähden, näin sanoo Herra, Herra: Nyt minä käännän Jaakobin kohtalon ja armahdan koko Israelin heimoa. Minä kiivailen pyhän nimeni puolesta.

39:26  He saavat unohtaa häpeänsä ja kaiken uskottomuutensa, jota he ovat osoittaneet minua kohtaan, asuessaan maassaan turvallisesti, kenenkään pelottelematta.

39:27  Minä osoitan heissä pyhyyteni monien kansojen nähden, kun minä tuon heidät takaisin kansojen seasta ja kokoan heidät heidän vihamiestensä maista.

39:28  He tulevat tietämään, että minä olen Herra, heidän Jumalansa, kun minä kokoan heidät omaan maahansa pakkosiirtolaisuudesta, johon olin karkottanut heidät kansojen luo, enkä jätä sinne ainoatakaan heistä.

39:29  Minä en myöskään enää kätke heiltä kasvojani, sillä minä vuodatan Henkeni Israelin heimon päälle, sanoo Herra, Herra.”

Chapter 40

40:1  Pakkosiirtolaisuutemme kahdentenakymmenentenä viidentenä vuotena, vuoden ensimmäisen kuukauden kymmenentenä päivänä, sinä päivänä, jolloin oli kulunut neljätoista vuotta Jerusalemin valloituksesta, Herran käsi tuli minun päälleni. Hän vei minut

40:2  Jumalan näyissä Israelin maahan ja laski minut hyvin korkealle vuorelle, jonka etelärinteellä oli kaupungin kaltainen rakennelma.

40:3  Hän vei minut sinne, ja minä näin vaskenhohtoisen miehen. Miehellä oli kädessään pellavanuora ja mittaruoko, ja hän seisoi portilla.

40:4  Mies puhui minulle: ”Ihmislapsi, katso silmilläsi, kuule korvillasi ja paina mieleesi kaikki, mitä minä näytän sinulle, sillä sinut on tuotu tänne sitä varten, että se näytettäisiin sinulle. Ilmoita Israelin heimolle kaikki, mitä näet.”

40:5  Minä näin temppelin ja sitä joka puolelta ympäröivän muurin. Miehen kädessä oli kuusikyynäräinen mittaruoko. Kyynärä oli kämmenenleveyden verran tavallista kyynärää pitempi. Hän mittasi rakennuksen: leveys oli yksi ruoko ja korkeus yksi ruoko.

40:6  Sitten hän meni itää kohden johtavalle portille, nousi ylös sen portaita ja mittasi portin kynnyksen: se oli yhden ruo’on levyinen. Toinen kynnys oli myös yhden ruo’on levyinen.

40:7  Portin sivuhuoneet olivat yhden ruo’on pituiset ja yhden ruo’on levyiset, ja sivuhuoneiden väliä oli viisi kyynärää. Portin kynnys porttieteisen laidassa, sisäpuolella, oli yhden ruo’on levyinen.

40:8  Mies mittasi porttieteisen sisäpuolelta: yksi ruo’on mitta.

40:9  Hän mittasi porttieteisen: kahdeksan kyynärää, ja sen pylväät: kaksi kyynärää. Porttieteinen oli muurin sisäpuolella.

40:10  Itään päin johtavan portin sivuhuoneita oli kolme kummallakin puolella. Kaikki kolme olivat samankokoisia, ja niiden seinäpylväät kummallakin puolella olivat samankokoiset.

40:11  Hän mittasi myös porttiaukon leveyden: kymmenen kyynärää, ja porttikäytävän pituuden: kolmetoista kyynärää.

40:12  Sivuhuoneiden edessä oli kyynärän korkuinen aitaus, samanlainen portin kummallakin puolella. Kukin sivuhuone oli kuusi kyynärää pitkä ja kuusi leveä.

40:13  Hän mittasi portin, yhden sivuhuoneen katosta toisen kattoon asti: ovien välillä oli kaksikymmentäviisi kyynärää leveä tila.

40:14  Sitten hän mittasi seinäpylväät: kuusikymmentä kyynärää. Seinäpylväiden edessä, portin ympärillä, oli esipiha.

40:15  Portin sisäänkäynnin edestä sisäportin eteiseen oli viisikymmentä kyynärää.

40:16  Sivuhuoneissa ja seinäpylväiden välissä oli ympäriinsä suljettavia ikkuna-aukkoja, samoin eteisissä. Ikkuna-aukot avartuivat sisäänpäin, ja pylväissä oli palmukoristeita.

40:17  Sitten hän vei minut ulompaan esipihaan, ja siellä oli huoneita ympäri esipihan ja kiveys. Huoneita oli kolmekymmentä, ja ne olivat kiveyksen laidassa.

40:18  Kiveys ulottui porttien sivuseinämiin niiden koko pituudelta. Tämä oli alempi kiveys.

40:19  Mies mittasi matkan ulkoa alemman portin edestä sisemmän esipihan edustalle: sata kyynärää. Tämä oli itäinen portti. Sitten pohjoinen.

40:20  Sitten hän mittasi pohjoiseen päin olevan ja ulompaan esipihaan vievän portin pituuden ja leveyden.

40:21  Siinä oli kolme sivuhuonetta kummallakin puolella, ja sen seinäpylväät ja eteinen olivat saman mittaiset kuin ensimmäisessä portissa. Sen pituus oli viisikymmentä kyynärää ja leveys kaksikymmentäviisi kyynärää.

40:22  Sen ikkuna-aukot, eteinen ja palmukoristeet olivat samankokoisia kuin itää kohden olevan portin vastaavat. Sinne, portin eteiseen, johti seitsemän porrasta.

40:23  Sisemmällä esipihalla oli portti sekä pohjoiseen että itään johtavaa porttia vastapäätä. Mies mittasi matkan portilta portille: sata kyynärää.

40:24  Sitten hän kuljetti minua etelään päin, ja minä näin etelään johtavan portin. Hän mittasi sen seinäpylväät ja eteisen: ne olivat samankokoiset kuin nuo toiset.

40:25  Portissa ja sen eteisessä oli ympäriinsä samanlaisia ikkuna-aukkoja kuin toisissa porteissa. Portin pituus oli viisikymmentä kyynärää ja leveys kaksikymmentäviisi kyynärää.

40:26  Siihen johti seitsemän porrasta, ja niistä eteenpäin oli portin eteinen. Siinä, sen seinäpylväissä, oli palmukoristeita, yksi kummallakin puolella.

40:27  Sisemmässä esipihassa oli portti etelää kohti. Mies mittasi etelään johtavien ulko- ja sisäporttien välin: sata kyynärää.

40:28  Sitten hän vei minut eteläportin kautta sisempään esipihaan ja mittasi eteläportin; se oli samankokoinen kuin toiset portit.

40:29  Sen sivuhuoneet, seinäpylväät ja eteinen olivat samankokoisia kuin nuo toiset, ja siinä ja sen eteisessä oli ympäriinsä ikkuna-aukkoja. Portin pituus oli viisikymmentä kyynärää ja leveys kaksikymmentäviisi kyynärää.

40:30  Eteiset olivat kaikkialla pituudeltaan kaksikymmentäviisi kyynärää ja leveydeltään viisi kyynärää.

40:31  Eteläportin eteinen oli ulompaan esipihaan päin, ja sen seinäpylväissä oli palmukoristeita. Sen portaissa oli kahdeksan askelmaa.

40:32  Sitten mies vei minut itää kohti sisempään esipihaan. Hän mittasi portin; se oli samankokoinen kuin toisetkin.

40:33  Sen sivuhuoneet, seinäpylväät ja eteinen olivat samankokoiset kuin nuo toiset. Portissa ja sen eteisessä oli ympäriinsä ikkuna-aukkoja. Portin pituus oli viisikymmentä kyynärää ja leveys kaksikymmentäviisi kyynärää.

40:34  Portin eteinen oli ulompaan esipihaan päin, ja sen seinäpylväissä oli palmukoristeita kummallakin puolella. Sen portaissa oli kahdeksan askelmaa.

40:35  Sitten mies vei minut pohjoisportille. Hän mittasi portin; se oli samankokoinen kuin toisetkin.

40:36  Siinä oli myös sivuhuoneet, seinäpylväät ja eteinen. Portissa oli ikkuna-aukkoja ympäriinsä. Portin pituus oli viisikymmentä kyynärää ja leveys kaksikymmentäviisi kyynärää.

40:37  Portin eteinen oli ulompaan esipihaan päin, ja sen kummallakin puolella olevissa seinäpylväissä oli palmukoristeita. Sen portaissa oli kahdeksan askelmaa.

40:38  Porteissa oli huone, jossa huuhdottiin polttouhri. Sen ovi oli seinäpylväiden välissä.

40:39  Porttieteisessä oli kummallakin puolella kaksi pöytää polttouhrin, syntiuhrin ja vikauhrin teurastamista varten.

40:40  Pohjoisen puoleisella ulkosivulla, portin ovelle noustaessa, oli kaksi pöytää. Myös porttieteisen toisella sivulla oli kaksi pöytää.

40:41  Portin kummankin puolen sivuilla oli neljä pöytää, yhteensä kahdeksan pöytää, joilla uhrit teurastettiin.

40:42  Polttouhria varten oli neljä hakatuista kivistä tehtyä pöytää, jotka olivat puolentoista kyynärän pituisia, puolentoista kyynärän levyisiä ja yhden kyynärän korkuisia. Niillä pidettiin välineitä, joilla teurastettiin polttouhri ja teurasuhri.

40:43  Kämmenenleveyden pituisia koukkuja oli kiinnitetty ympäri huonetta, mutta uhriliha pantiin pöydille.

40:44  Sisemmän portin ulkopuolella oli kaksi laulajien huonetta sisemmässä esipihassa. Toinen huone oli pohjoisen portin sivulla, ja sen etupuoli oli etelää kohden. Toinen oli eteläisen portin sivulla, ja sen etupuoli oli pohjoista kohden.

40:45  Mies puhui minulle: ”Tämä huone, jonka etupuoli on etelää kohden, on temppelipalvelusta toimittavia pappeja varten.

40:46  Se huone, jonka etupuoli on pohjoista kohden, on alttaripalvelusta toimittavia pappeja varten. He ovat Saadokin jälkeläisiä, niitä leeviläisiä, jotka saavat lähestyä Herraa palvellakseen häntä.”

40:47  Mies mittasi esipihan: sen pituus oli sata kyynärää ja leveys sata kyynärää. Esipiha oli neliön muotoinen, ja alttari oli temppelin edustalla.

40:48  Sitten hän vei minut temppelin eteiseen ja mittasi eteisen kummallakin puolella olevat pylväät: viisi kyynärää, ja portin kummankin puoliskon leveyden: kolme kyynärää.

40:49  Eteisen leveys oli kaksikymmentä kyynärää ja pituus yksitoista kyynärää. Sinne johti kymmenen porrasta. Seinäpylväiden luona oli erilliset pylväät, yksi kummallakin puolella.

Chapter 41

41:1  Sitten mies vei minut temppelisaliin ja mittasi ovipylväät. Ne olivat kuusi kyynärää paksut kummallakin puolella, yhtä paksut kuin ilmestysmajan leveys.

41:2  Ovi oli kymmenen kyynärää leveä, ja sen molemmin puolin oli viiden kyynärän mittaiset sivuseinät. Mies mittasi temppelisalin: se oli neljäkymmentä kyynärää pitkä ja kaksikymmentä kyynärää leveä.

41:3  Sitten hän meni perimmäiseen huoneeseen ja mittasi oven sivupylväät, kaksi kyynärää, ja ovenpielet, kuusi kyynärää. Oviaukon leveys oli seitsemän kyynärää.

41:4  Sitten mies mittasi itse huoneen ja sai sen pituudeksi kaksikymmentä kyynärää ja leveydeksi temppelisalin puoleiselta seinältä mitattuna myös kaksikymmentä kyynärää Mies sanoi minulle: ”Tämä on kaikkeinpyhin.”

41:5  Sitten hän mittasi temppelin seinän: kuusi kyynärää, ja temppeliä ympäröivien sivuhuoneiden leveyden: neljä kyynärää.

41:6  Sivuhuoneita oli kolmessa kerroksessa, yhteensä kolmekymmentä. Ne tulivat kunkin sivuhuoneen kohdalla olevan temppelin seinän sisään, niin että ne pysyivät siinä kiinni, mutta niitä ei ollut kiinnitetty temppelin seinään.

41:7  Sivuhuoneet olivat kerros kerrokselta sitä leveämpiä, mitä ylempänä ne olivat. Huoneet kiersivät temppeliä yhä ylemmäksi ja levenivät ylhäällä. Alimmasta kerroksesta noustiin ylimpään keskikerroksen kautta.

41:8  Minä näin, että temppelin ympärillä oli koroke. Sivuhuoneiden perustusten korkeus oli täysi ruo’on mitta, kuusi kyynärää, reunustaan asti.

41:9  Sivuhuoneiden ulkoseinän paksuus oli viisi kyynärää. Avoin tila temppelin sivuhuonerakennuksen

41:10  ja piharakennuksien välillä oli joka puolella kaksikymmentä kyynärää leveä.

41:11  Sivuhuoneista avoimeen tilaan johti kaksi ovea, yksi pohjoiseen ja toinen etelään. Avoimen tilan muurin paksuus oli joka puolella viisi kyynärää.

41:12  Rakennus, joka oli erillisen alueen laidassa lännen puoleisella sivulla, oli seitsemänkymmentä kyynärää leveä. Rakennuksen seinän paksuus oli kaikkialla viisi kyynärää, ja sen pituus oli yhdeksänkymmentä kyynärää.

41:13  Mies mittasi temppelin: sen pituus oli sata kyynärää. Hän mittasi myös eristetyllä alueella olevan rakennuksen seinineen: se oli sata kyynärää pitkä.

41:14  Temppelin etupuolen ja eristetyn alueen leveys itään päin oli sata kyynärää.

41:15  Sitten mies mittasi sen rakennuksen pituuden, joka oli eristetyn alueen takareunassa, ja sen holvikäytävät kummaltakin puolelta. Rakennuksen pituus oli sata kyynärää. Sisempi temppelisali, esipihan eteiset,

41:16  kynnykset, suljettavat ikkuna-aukot ja holvikäytävät kolmessa kerroksessa ympäriinsä kynnyksen kohdalla, olivat kauttaaltaan laudoitetut maasta ikkuna-aukkoihin asti. Ikkuna-aukot olivat peitetyt.

41:17  Ovien yläpuolelle, sisempään temppeliin ja ulos asti, sisä- ja ulkopuolelle, oli koko seinän laajuudelta säännöllisin välein

41:18  tehty kerubeja ja palmuja; kahden kerubin välissä oli aina palmu. Kullakin kerubilla oli kahdet kasvot,

41:19  toiseen palmuun päin ihmisen kasvot ja toiseen nuoren leijonan kasvot. Näitä kuvia oli tehty kaikkialle temppeliin.

41:20  Kerubeja ja palmuja oli tehty lattiasta alkaen oviaukkojen yläpuolelle asti, samoin temppelisalin seinille.

41:21  Temppelisalin ovipylväät olivat nelikulmaiset. Mutta pyhimmän edessä oli

41:22  ikään kuin puinen alttari, kolme kyynärää korkea ja kaksi kyynärää pitkä. Se oli kulmikas, ja sen jalusta ja sivut olivat puuta. Mies sanoi minulle: ”Tämä on pöytä, joka on Herran edessä.”

41:23  Temppelisalissa ja pyhimmässä oli ovet,

41:24  joissa oli kaksi kääntyvää ovenpuoliskoa. Kummassakin ovessa oli kaksi ovenpuoliskoa.

41:25  Näihin temppelisalin oviin oli tehty kerubeja ja palmuja, samanlaisia kuin oli tehty seiniin. Ulkona, eteisen edessä, oli puinen katos.

41:26  Eteisen sivuseinissä oli kummallakin puolella suljettavat ikkuna-aukot ja palmuja, samoin temppelin sivuhuoneissa ja katoksissa.

Chapter 42

42:1  Sitten mies vei minut pohjoisen puolella olevaan ulompaan esipihaan. Hän vei minut huoneeseen, joka oli vastapäätä eristettyä aluetta ja pohjoisen puolella olevaa rakennusta.

42:2  Pohjoiseen päin johtava ovi oli sata kyynärää pitkän rakennuksen sivulla. Rakennuksen leveys oli viisikymmentä kyynärää.

42:3  Vastapäätä kahdenkymmenen kyynärän pituista sisemmän esipihan osaa ja ulomman esipihan kiveystä oli kolmessa kerroksessa holvikäytävä kummallakin puolella.

42:4  Huoneiden editse kulki kymmenen kyynärää leveä ja sata kyynärää pitkä käytävä sisempään esipihaan. Huoneiden ovet olivat pohjoiseen päin.

42:5  Ylimmät huoneet olivat kapeimmat, sillä käytävät ottivat niiltä tilaa enemmän kuin rakennuksen alimmilta ja keskimmäisiltä huoneilta.

42:6  Huoneet olivat kolmessa kerroksessa. Kun niissä ei ollut pylväitä kuten esipihoissa, ne olivat kapeampia kuin alimmat ja keskimmäiset.

42:7  Huoneiden kohdalla oli muuri, joka kulki huoneiden suuntaisena niiden editse ulomman esipihan suuntaan. Sen pituus oli viisikymmentä kyynärää.

42:8  Ulomman esipihan suunnalla olevien huoneiden pituus oli näet viisikymmentä kyynärää. Temppelin puoleisella sivulla se oli sata kyynärää.

42:9  Näiden huoneiden alaosassa oli sisäänkäynti idästä, ulomman esipihan suunnalta.

42:10  Huoneita oli myös esipihaa ympäröivän kivimuurin leveällä sivulla, idän puolella, erillisen alueen ja rakennuksen edustalla.

42:11  Niiden editse kulki käytävä. Huoneet olivat samanlaisia kuin ne, jotka olivat pohjoisempana, yhtä pitkiä ja leveitä. Samanlaisia olivat myös sisäänkäynnit, järjestelyt ja oviaukot.

42:12  Käytävän päässä oleva ovi oli samanlainen kuin niiden huoneiden ovet, jotka olivat kohti etelää. Sinne tultaessa käytävä kulki sillä puolella olevan kivimuurin viertä itää kohden.

42:13  Mies sanoi minulle: ”Pohjoispuolen huoneet ja eteläpuolen huoneet, jotka ovat eristetyn alueen edustalla, ovat pyhiä huoneita, joissa papit, jotka lähestyvät Herraa, syövät sitä, mikä on pyhistä pyhintä. Sinne he vievät sen, mikä on pyhistä pyhintä, ruokauhrin, syntiuhrin ja vikauhrin, sillä se paikka on pyhä.

42:14  Kun papit ovat menneet sisälle temppeliin, he eivät saa lähteä pyhäköstä ulos esipihaan, ennen kuin ovat jättäneet sinne vaatteensa, joissa he toimittavat virkaansa, sillä ne ovat pyhät. Heidän on pukeuduttava toisiin vaatteisiin, ja vasta sitten he voivat mennä kansan pariin.”

42:15  . Kun mies oli saanut temppelin sisäosan kokonaan mitatuksi, hän vei minut ulos sille portille, joka oli itää kohti. Sitten hän mittasi koko temppelialueen.

42:16  Hän mittasi mittaruo’olla itäisen sivun: yhteensä viisisataa ruo’on mittaa.

42:17  Hän mittasi pohjoisen sivun: viisisataa ruo’on mittaa.

42:18  Mies mittasi eteläisen sivun: viisisataa ruo’on mittaa.

42:19  Sitten hän kääntyi länteen ja mittasi läntisen sivun: viisisataa ruo’on mittaa.

42:20  Hän mittasi alueen neljältä ilmansuunnalta. Sen ympärillä oli muuri, viisisataa ruo’onmittaa pitkä ja viisisataa leveä. Se erotti pyhän alueen maallisesta.

Chapter 43

43:1  Sitten mies kuljetti minut portille, joka vei itää kohden.

43:2  Siellä minä näin Israelin Jumalan kirkkauden tulevan idästä. Sen ääni oli kuin suurten vetten kohina, ja maa tuli valoisaksi hänen kirkkaudestaan.

43:3  Näky, jonka näin, oli samanlainen kuin se näky, jonka olin nähnyt silloin, kun kaupunki hävitettiin, ja samanlainen kuin se näky, jonka olin nähnyt Kebarjoen varrella. Minä heittäydyin kasvoilleni.

43:4  Herran kirkkaus meni sisään temppeliin siitä portista, joka oli itää kohti,

43:5  ja Henki nosti minut ja vei sisempään esipihaan, ja siellä minä näin, että Herran kirkkaus täytti temppelin.

43:6  Miehen seisoessa yhä vierelläni minä kuulin, että temppelistä puhuttiin minulle.

43:7  Minulle sanottiin: ”Ihmislapsi, tämä on minun valtaistuimeni paikka ja jalkapohjieni sija. Tässä minä olen aina asuva israelilaisten keskellä. Ei Israelin kansa eivätkä sen kuninkaat enää saastuta minun pyhää nimeäni haureudellaan, kuninkaittensa ruumiilla eivätkä uhrikukkuloillaan.

43:8  He asettivat oman kynnyksensä minun kynnykseni viereen, ovenpielensä minun ovenpieleni rinnalle, niin että vain seinä oli minun ja heidän välillään. He saastuttivat minun pyhän nimeni iljettävillä teoillaan, ja minä tein heistä lopun vihassani.

43:9  Nyt he vievät haureutensa ja kuninkaittensa ruumiit kauas minusta, ja niin minä asun aina heidän keskellään.

43:10  Ihmislapsi, kerro Israelin heimolle tästä temppelistä, että he häpeäisivät syntejään. Tutkikoot sen suunnittelua!

43:11  Jos he häpeävät kaikkea, mitä ovat tehneet, niin anna heille tiedoksi, piirrä ja kirjoita heidän nähtensä, temppelin muoto ja sisustus, uloskäynnit, sisäänkäynnit, kaikki muodot, kaikki säädökset ja kaikki lait. Kirjoita ne heidän nähtäväkseen, että he pitäisivät mielessään koko sen mallin ja kaikki säädökset ja tekisivät niiden mukaan.

43:12  Tämä on laki temppelistä: sen koko alue vuoren laella on kauttaaltaan pyhistä pyhin. Katso, tämä on temppelin laki.”

43:13  Nämä olivat alttarin mitat kyynärissä, kun kyynärään luetaan tavallinen kyynärä ja kämmenenleveys: sen jalusta oli kyynärän korkuinen ja kyynärän levyinen. Koko laidan ympäri ulottuva reunus oli yhden vaaksan korkuinen. Tämä oli alttarin reunus.

43:14  Maanpinnan tasosta alemmalle välitasolle oli kaksi kyynärää ja reunaporrastuksen leveys oli yksi kyynärä. Alemmalta välitasolta ylemmälle välitasolle oli neljä kyynärää, ja tämänkin porrastuksen leveys oli yksi kyynärä.

43:15  Alttarin tulisija oli neljän kyynärän korkuinen, ja siitä ylöspäin kohosi neljä sarvea.

43:16  Tulisijan pituus oli kaksitoista ja leveys kaksitoista kyynärää. Sen neljä sivua muodostivat neliön.

43:17  Välireunan pituus oli neljätoista ja leveys neljätoista kyynärää; kaikki neljä sivua olivat yhtä pitkät. Sitä ympäröivä reunus oli puoli kyynärää, ja sen jalusta oli kyynärän mittainen joka puolelta. Alttarin portaat olivat itäpuolella.

43:18  Mies sanoi minulle: ”Ihmislapsi, näin sanoo Herra, Herra: Nämä ovat alttaria koskevat lait. Kun se on saatu valmiiksi, niin että sen päällä voidaan uhrata polttouhri ja pirskottaa sen päälle verta,

43:19  anna nuori mullikka syntiuhria varten leeviläisille papeille, Saadokin jälkeläisille, jotka saavat tulla lähelleni palvelemaan minua, sanoo Herra, Herra.

43:20  Ota sen verta ja sivele alttarin neljään sarveen, välireunan neljään kulmaan ja ympäri reunusta. Näin sinun on puhdistettava se ja toimitettava sille sovitus.

43:21  Ota sitten syntiuhrimullikka ja polta se säädetyssä paikassa temppelialueella pyhäkön ulkopuolella.

43:22  Toisena päivänä sinun on uhrattava virheetön pukki syntiuhriksi, että alttari puhdistettaisiin samoin kuin se puhdistettiin mullikalla.

43:23  Suoritettuasi loppuun puhdistuksen sinun on uhrattava virheetön mullikka ja virheetön pässi.

43:24  Tuo ne Herran eteen, ja papit heittäkööt niiden päälle suolaa ja uhratkoot ne polttouhriksi Herralle.

43:25  Seitsemän päivän ajan sinun on uhrattava joka päivä syntiuhripukki sekä virheetön mullikka ja virheetön pässi.

43:26  Alttarin sovitus, puhdistus ja vihkiminen toimitetaan seitsemän päivän aikana.

43:27  Noiden päivien kuluttua, kahdeksantena päivänä ja siitä eteenpäin, papit uhratkoot alttarilla polttouhrejaan ja yhteysuhrejaan. Silloin minä olen teille suosiollinen, sanoo Herra, Herra.”

Chapter 44

44:1  Sitten mies vei minut takaisin pyhäkön ulommalle portille, joka johtaa itään, mutta se oli suljettu.

44:2  Herra sanoi minulle: ”Tämä portti pysyy suljettuna. Sitä ei avata, eikä kukaan saa kulkea sen kautta, sillä Herra, Israelin Jumala, on kulkenut siitä sisälle, ja se suljettiin.

44:3  Vain ruhtinas saa istua siellä aterioimassa Herran edessä, koska hän on ruhtinas. Hänen tulee mennä sisään porttieteisen kautta ja lähteä ulos samaa tietä.”

44:4  Sitten mies vei minut pohjoisportin kautta temppelin edustalle. Minä näin, että Herran kirkkaus täytti hänen temppelinsä. Silloin minä heittäydyin kasvoilleni,

44:5  ja Herra sanoi minulle: ”Ihmislapsi, paina mieleesi, mitä näet silmilläsi ja kuulet korvillasi – kaikki, mitä minä sinulle puhun kaikista Herran temppelin säädöksistä ja kaikista sen laeista. Paina mieleesi temppelin sisäänkäynti ja jokainen pyhäkön uloskäytävä.

44:6  Sano kapinalliselle Israelin heimolle: Näin sanoo Herra, Herra: Jo riittävät kaikki teidän iljettävät tekonne, te Israelin heimo!

44:7  Te olette tuoneet muukalaisia, sydämeltään ja ruumiiltaan ympärileikkaamattomia, minun pyhäkkööni ja annatte heidän olla siellä. Kun te uhraatte minun leipääni, rasvaa ja verta, he saastuttavat läsnäolollaan minun temppelini. Näin te olette rikkoneet minun liittoni kaikkien muiden tekemienne iljettävyyksien lisäksi.

44:8  Te ette ole itse pitäneet huolta pyhäkköni tehtävistä, vaan olette panneet heidät hoitamaan puolestanne minun pyhäkössäni suoritettavat tehtävät.

44:9  Näin sanoo Herra, Herra: Yksikään muukalainen, sydämeltään ja ruumiiltaan ympärileikkaamaton, ei saa tulla minun pyhäkkööni, ei yksikään niistä muukalaisista, jotka asuvat israelilaisten keskuudessa.

44:10  Leeviläisetkin, jotka menivät kauas luotani, silloin kun israelilaiset kulkivat harhaan hyläten minut ja seuraten epäjumalankuviaan, joutuvat kantamaan syntinsä,

44:11  mutta he saavat palvella minun pyhäkössäni. Heidän on valvottava temppelin portteja ja toimitettava temppelipalvelusta. Heidän on teurastettava polttouhrit ja teurasuhrit kansan puolesta ja oltava valmiina kansan edessä sitä palvelemassa.

44:12  Koska he ovat palvelleet kansaa sen epäjumalankuvien edessä ja olleet Israelin heimolle kompastuksena syntiin, sen tähden minä vannoin heistä kättä kohottaen, että heidän on kannettava syntinsä, sanoo Herra, Herra.

44:13  He eivät saa lähestyä minua hoitamaan pappeutta edessäni, eivätkä he saa lähestyä mitään minulle pyhitettyä, mitään pyhistä pyhintä. Heidän on kannettava häpeänsä ja iljettävät tekonsa, joita he ovat tehneet.

44:14  Kuitenkin minä teen heistä temppelissä suoritettavien palvelustehtävien hoitajia, kaikenlaisten töiden, joita siellä tehdään.

44:15  Mutta leeviläiset papit, Saadokin jälkeläiset, jotka hoitivat minun pyhäkössäni suoritettavat tehtävät silloinkin, kun israelilaiset kulkivat harhaan luotani, saavat lähestyä minua ja palvella minua. He saavat seisoa edessäni uhraamassa minulle rasvaa ja verta, sanoo Herra, Herra.

44:16  He saavat tulla pyhäkkööni ja lähestyä minun pöytääni, palvella minua ja hoitaa minulle suoritettavat tehtävät.

44:17  Tullessaan sisemmän esipihan porteille heidän on pukeuduttava pellavavaatteisiin. He eivät saa pitää yllään villavaatteita toimittaessaan virkaansa sisemmän esipihan porteissa ja sisällä temppelissä.

44:18  Heillä tulee olla pellavaiset juhlapäähineet päässä ja pellavahousut lanteilla. Älkööt he panko vyötäisilleen mitään hiostavaa.

44:19  Kun he sitten lähtevät ulompaan esipihaan kansan luo, heidän on riisuttava vaatteensa, joihin pukeutuneina he toimittivat palvelusta, ja jätettävä ne pyhäkön sivuhuoneisiin. Sitten heidän on pukeuduttava toisiin vaatteisiin, etteivät pyhittäisi kansaa pappisvaatteillaan.

44:20  Älkööt he ajattako hiuksiaan kokonaan pois älköötkä myöskään antako tukkansa kasvaa valtoimenaan. Heidän on leikattava hiuksensa.

44:21  Kukaan papeista ei saa juoda viiniä silloin kun hänen on mentävä sisempään esipihaan.

44:22  Vaimokseen he eivät saa ottaa leskeä tai hylättyä, vaan heidän on otettava neitsyt Israelin heimon jälkeläisistä tai papin leski.

44:23  Heidän tulee opettaa kansalleni ero pyhän ja epäpyhän välillä ja antaa sille tiedoksi, mikä on saastaista ja mikä puhdasta.

44:24  Riita-asiassa pappien tulee toimia tuomareina ja jakaa oikeutta antamieni säädösten mukaan. Noudattakoot he minun opetuksiani ja lakejani kaikkien juhlieni suhteen ja pyhittäkööt minun sapattini.

44:25  Papit eivät saa mennä kuolleen ihmisen luo, etteivät saastuisi. He saavat saastua ainoastaan isästään tai äidistään, pojastaan, tyttärestään, veljestään tai sisarestaan, jos tämä on ollut naimaton.

44:26  Kun pappi on puhdistautunut, laskettakoon hänelle vielä seitsemän päivää,

44:27  ja sinä päivänä, jona hän menee toimittamaan virkaansa pyhäkköön, sisempään esipihaan, hänen tulee uhrata syntiuhrinsa, sanoo Herra, Herra.

44:28  Mitä pappien perintöosaan tulee, niin minä olen heidän perintöosansa. Teidän ei tule antaa heille maaomaisuutta Israelissa: minä olen heidän maaomaisuutensa.

44:29  He saavat syödä ruokauhrit, syntiuhrit ja vikauhrit, ja heille kuuluu kaikki, mikä Israelissa on pyhitettyä.

44:30  Paras osa kaikesta ensi sadosta ja kaikki annit, kaikenlaatuiset, mitä tahansa antinne ovatkin, kuuluvat papeille. Teidän tulee antaa satojenne ensimmäiset leipomukset papille, että siunaukseni lepäisi kotienne yllä.

44:31  Papit eivät saa syödä itsestään kuollutta tai kuoliaaksi raadeltua eläintä, olipa se sitten linnun tai muun eläimen raato.”

Chapter 45

45:1  ”Kun arvotte maata perintöosiksi, erottakaa siitä Herralle anti, pyhä osa, kaksikymmentäviisituhatta kyynärää pitkä ja kaksikymmentätuhatta leveä. Olkoon se alue kauttaaltaan pyhä.

45:2  Siitä tulee pyhäkölle neliön muotoinen alue, viisisataa kertaa viisisataa, ja neliön ympäriltä viisikymmentä kyynärää avointa tilaa joka suuntaan.

45:3  Mitatusta alueesta teidän on erotettava kaksikymmentäviisi tuhatta kyynärää pitkä ja kymmenentuhatta leveä osa. Siihen tulee pyhäkkö, kaikkein pyhin paikka.

45:4  Tämä on pyhä osa maasta, ja se kuuluu pyhäkössä palveleville papeille, niille, jotka lähestyvät palvelemaan Herraa. Se on alue, jonne he saavat rakentaa talonsa, ja se on pyhä paikka pyhäkköä varten.

45:5  Alue, jonka pituus on kaksikymmentäviisi tuhatta kyynärää ja leveys kymmenentuhatta, kuuluu maaomaisuutena leeviläisille, jotka palvelevat pyhäkössä – kaksikymmentä asuinaluetta.

45:6  Kaupungin maa-alueeksi antakaa viisituhatta kyynärää leveä ja kaksikymmentäviisi tuhatta pitkä alue pyhän antimaan viereltä. Se kuuluu koko Israelin heimolle.

45:7  Ruhtinaalle kuuluu molemmilta puolin pyhää antimaata ja kaupungin maata, pyhän alueen sivusta ja kaupungin maan sivusta, lännen puolelta länteen päin ja idän puolelta itään päin, yhtä pitkä maa-alue kuin on yhden heimon osuuden pituus länsirajasta itärajaan.

45:8  Se olkoon hänen maansa, maaomaisuutensa Israelissa, etteivät ruhtinaani enää sortaisi minun kansaani vaan antaisivat Israelin heimon pitää maansa, kunkin heimon oman osansa.”

45:9  ”Näin sanoo Herra, Herra: Jo riittää, te Israelin ruhtinaat! Heittäkää pois väkivalta ja sorto ja noudattakaa oikeutta ja vanhurskautta. Lakatkaa karkottamasta kansaani mailtaan, sanoo Herra, Herra.

45:10  Olkoon teillä oikeat punnukset, oikea eefa-mitta ja oikea bat-mitta.

45:11  Eefa ja bat olkoot yhtä suuret. Bat vetää kymmenesosan hoomeria ja eefa kymmenesosan hoomeria; niiden tilavuus määräytyy hoomerin mukaan.

45:12  Sekelissä olkoon teillä kaksikymmentä geeraa ja miinassa olkoon kaksikymmentä sekeliä, kaksikymmentäviisi sekeliä ja viisitoista sekeliä.

45:13  Tämä on anti, joka teidän on annettava: kuudennes eefa-mittaa hoomerista vehniä ja kuudennes eefa-mittaa hoomerista ohria.

45:14  Antina annettavan öljyn määrä yhtä koor-mittaa kohti on kymmenesosa bat-mittaa. Koor on kymmenen bat-mittaa eli yksi hoomer; hoomer on kymmenen batia.

45:15  Pikkukarjasta, Israelin runsasvetisiltä laitumilta, on annettava yksi lammas jokaista kahtasataa kohti ruokauhriksi, polttouhriksi ja yhteysuhriksi, että kansalle voitaisiin toimittaa sovitus, sanoo Herra, Herra.

45:16  Maan koko kansa on velvollinen antamaan tämän annin Israelin ruhtinaalle.

45:17  Ruhtinas on velvollinen uhraamaan polttouhrin, ruokauhrin ja juomauhrin juhlina, uuden kuun päivinä ja sapatteina, kaikkina Israelin heimon juhla-aikoina. Uhratkoon hän syntiuhrin, ruokauhrin, polttouhrin ja yhteysuhrin toimittaakseen sovituksen Israelin heimolle.”

45:18  ”Näin sanoo Herra, Herra: Ota virheetön nuori mullikka ensimmäisessä kuussa, kuukauden ensimmäisenä päivänä ja puhdista pyhäkkö.

45:19  Pappi ottakoon syntiuhrin verta ja sivelköön sitä temppelin ovenpieliin ja alttarin välireunan neljään kulmaan sekä sisemmän esipihan portin pieliin.

45:20  Tee samoin kuukauden seitsemäntenä päivänä sen varalta, että joku olisi vahingossa tai tietämättömyydestä tehnyt syntiä. Näin te toimitatte temppelin sovituksen.

45:21  Ensimmäisen kuun neljäntenätoista päivänä teillä on pääsiäinen, seitsenpäiväinen juhla. Silloin syötäköön happamatonta leipää.

45:22  Sinä päivänä ruhtinas uhratkoon omasta puolestaan ja koko maan kansan puolesta mullikan syntiuhriksi.

45:23  Seitsenpäiväisen juhlan jokaisena päivänä hänen on uhrattava polttouhriksi Herralle seitsemän virheetöntä mullikkaa ja seitsemän virheetöntä pässiä ja syntiuhriksi pukki joka päivä.

45:24  Ruokauhriksi hänen tulee uhrata eefa-mitta jauhoja mullikkaa ja eefa-mitta jauhoja pässiä kohti sekä hiin-mitta öljyä eefaa kohti.

45:25  Seitsemännen kuun viidentenätoista päivänä ja siitä alkavan juhlan seitsemänä päivänä hän uhratkoon samanlaisen syntiuhrin, polttouhrin ja ruokauhrin sekä saman määrän öljyä.”

Chapter 46

46:1  ”Näin sanoo Herra, Herra: Sisemmän esipihan portti, joka johtaa itään, olkoon kuutena työpäivänä suljettu, mutta sapatinpäivänä se on avattava. Samoin se on avattava uudenkuun päivänä.

46:2  Ruhtinas saapukoon porttieteisen kautta ulkoa ja jääköön seisomaan portinpieleen. Pappien uhratessa hänen polttouhriaan ja yhteysuhriaan hän itse kumartaen rukoilkoon porttiaukossa ja menköön sitten ulos. Porttia ei kuitenkaan saa sulkea ennen iltaa.

46:3  Maan kansan tulee kumartaa Herran edessä saman portin sisäänkäynnissä sapatteina ja uudenkuun päivinä.

46:4  Ruhtinaan on uhrattava Herralle sapatinpäivänä polttouhriksi kuusi virheetöntä karitsaa ja virheetön pässi.

46:5  Ruokauhrina on pässin osalta eefa-mitta jauhoja pässiä kohti, mutta karitsoiden osalta se, mitä ruhtinas tahtoo antaa, sekä jauhoihin hiin-mitta öljyä eefaa kohti.

46:6  Uudenkuunpäivänä ruhtinas uhratkoon mullikan, kuusi karitsaa ja pässin. Niiden on oltava virheettömiä.

46:7  Hänen tulee uhrata ruokauhrina eefa-mitallinen jauhoja mullikkaa ja pässiä kohti, mutta karitsoja kohti se, mitä saa hankituksi, sekä öljyä hiin-mitta eefaa kohti.

46:8  Kun ruhtinas saapuu, hänen on tultava sisään porttieteisen kautta ja lähdettävä ulos samaa tietä.

46:9  Maan kansan tullessa juhlina Herran eteen on sen, joka tulee kumartamaan Herraa pohjoisportin kautta, mentävä ulos eteläportin kautta, ja sen, joka tulee eteläportin kautta, on mentävä ulos pohjoisportin kautta. Kukaan ei saa palata sen portin kautta, josta tuli, vaan jokainen lähteköön ulos vastakkaisesta portista.

46:10  Ruhtinaan pitää tulla sisään kansan mukana ja lähteä ulos kansan lähtiessä.

46:11  Juhlina ja juhla-aikoina uhrattava ruokauhri on eefa-mitallinen jauhoja mullikkaa ja pässiä kohti. Karitsoita kohti annettakoon se, mitä kukin tahtoo antaa, sekä hiin-mitta öljyä eefaa kohti.

46:12  Kun ruhtinas uhraa Herralle vapaaehtoisen uhrin, joko polttouhrin tai yhteysuhrin, hänelle on avattava idänpuoleinen portti. Hänen on uhrattava polttouhrinsa ja yhteysuhrinsa samalla tavoin kuin hän tekee sapatinpäivänä. Sitten hän lähteköön ulos, ja hänen mentyään portti suljettakoon.

46:13  Uhraa joka päivä vuoden vanha virheetön karitsa polttouhriksi Herralle. Uhraa se aamu aamulta.

46:14  Uhraa lisäksi joka aamu ruokauhriksi kuudennes eefa-mitallista jauhoja karitsaa kohti sekä kolmannes hiin-mittaa öljyä hienojen vehnäjauhojen kostuttamiseksi. Tämä on Herralle uhrattavaa ruokauhria koskeva ikuinen, pysyvä säädös.

46:15  Uhratkaa siis aamu aamulta karitsa, ruokauhri ja öljy jokapäiväisenä polttouhrina.”

46:16  ”Näin sanoo Herra, Herra: Kun ruhtinas antaa lahjan jollekin pojistaan, se on tämän perintöosa ja jää pojan perintönä hänen pojilleen heidän perittynä maaomaisuutenaan.

46:17  Jos hän sen sijaan antaa perintöosastaan lahjan jollekin palvelijoistaan, se kuuluu palvelijalle vapautusvuoteen saakka mutta palaa sitten ruhtinaalle. Hänen perintömaansa jää pysyvästi vain hänen pojilleen.

46:18  Ruhtinas ei saa ottaa itselleen kansan perintöosia eikä häätää ihmisiä pois heidän perintömailtaan. Antakoon hän pojilleen perintöosat omasta maaomaisuudestaan, ettei kansani joutuisi hajalleen, pois perintömailtaan.”

46:19  Sitten mies vei minut sisään portin sivussa olevasta sisäänkäynnistä niiden pohjoisen puolella olevien huoneiden luo, jotka oli pyhitetty pappien käyttöön. Hän vei minut erääseen paikkaan alueen länsireunalle.

46:20  Mies sanoi minulle: ”Tämä on paikka, jossa papit keittävät vikauhrin ja syntiuhrin ja leipovat ruokauhrin. Niitä ei viedä ulompaan esipihaan, ettei kansa tulisi pyhitetyksi.”

46:21  Sitten hän vei minut ulompaan esipihaan ja kuljetti minut esipihan neljän nurkkauksen kautta. Esipihan jokaisessa nurkkauksessa oli piha.

46:22  Esipihan neljässä nurkkauksessa oli suljetut pihat, neljänkymmenen kyynärän pituiset ja kolmenkymmenen levyiset. Nämä neljä nurkkapihaa olivat yhtä suuret.

46:23  Niiden jokaisen ympärillä oli kivikehä, ja kivikehään oli tehty ympäriinsä keittoliesiä.

46:24  Mies sanoi minulle: ”Nämä ovat keittiötiloja, joissa temppelipalvelijat keittävät kansan teurasuhrit.”

Chapter 47

47:1  Sitten hän vei minut takaisin temppelin ovelle, ja minä näin, että temppelin kynnyksen alta kumpusi vettä itään päin. Temppelin etusivu oli näet itää kohti. Vesi juoksi temppelin oikeanpuoleisen sivun alitse ja sitten eteenpäin alttarin eteläpuolitse.

47:2  Hän vei minut ulos pohjoisportin kautta ja kuljetti minut ulkokautta idänpuoleiselle ulkoportille. Siellä näin veden virtaavan oikeanpuoleisen sivun puolelta.

47:3  Mies lähti itää kohti mittanuora kädessään ja mittasi tuhat kyynärää. Hän vei minut veden poikki, ja vettä oli nilkkoihin asti.

47:4  Hän mittasi toiset tuhat kyynärää ja vei minut veden poikki. Vettä oli polviin asti. Hän mittasi vielä tuhat kyynärää ja vei minut veden poikki. Vettä oli lanteisiin asti.

47:5  Hän mittasi vielä tuhat kyynärää, ja virran vesi nousi niin, etten voinut mennä yli. Se nousi uimavedeksi, virraksi, jonka poikki ei voinut kahlata.

47:6  Mies kysyi minulta: ”Näetkö, ihmislapsi?” Sitten hän kuljetti minut takaisin pitkin virran rantaa.

47:7  Tullessani takaisin näin, että virran molemmilla rannoilla kasvoi hyvin paljon puita.

47:8  Mies sanoi minulle: ”Nämä vedet juoksevat itäiselle alueelle, virtaavat alas tasangolle ja päätyvät mereen. Kun ne saavuttavat meren, sen vesi paranee.

47:9  Kaikkialla, minne tämä kaksoisvirta tulee, virkoavat eloon kaikki elolliset, kaikki, jotka liikkuvat, ja kaloja on oleva hyvin paljon. Kun nämä vedet tulevat mereen, sen vesi paranee ja kaikki virkoaa eloon joka paikassa, minne virta tulee.

47:10  Virran rannalla seisoo kalastajia, ja Een-Gedistä Een-Eglaimiin asti on verkkoja kuivumassa. Siellä on oleva kaikenlaisia kaloja, kuin suuren meren kaloja, hyvin paljon.

47:11  Siellä olevat rämeet ja lätäköt eivät kuitenkaan parane. Ne jätetään suolan valtaan.

47:12  Mutta virran varrella, sen molemmilla rannoilla, kasvaa kaikenlaisia hedelmäpuita. Niiden lehdet eivät lakastu eivätkä niiden hedelmät lopu. Ne kantavat joka kuukausi tuoreet hedelmät, sillä virran vedet juoksevat pyhäköstä. Puiden hedelmiä käytetään ruuaksi ja niiden lehtiä lääkkeeksi.”

47:13  ”Näin sanoo Herra, Herra: Nämä ovat sen maan rajat, joka teidän on jaettava perintöosiksi Israelin kahdelletoista heimolle; Joosefin heimolle on annettava kaksi osaa.

47:14  Te saatte maasta perintöosan, jokainen heimo yhtä suuren, sillä minä lupasin kättä kohottaen antaa sen teidän isillenne. Niin tästä maasta tuli teidän perintöosanne.

47:15  Tämä on maan pohjoisraja: Suuresta merestä Hetlonin tietä Sedadiin asti,

47:16  sieltä Hamatiin, Beerotaan, Sivraimiin, joka on Damaskoksen alueen ja Hamatin alueen välissä, ja Haaser-Hattiikoniin, joka on Hauranin rajalla.

47:17  Raja kulkee siis merestä Hasar-Eenoniin, Damaskoksen rajalle. Damaskoksen alue jää pohjoiseen ja samoin Hamatin alue. Tämä on pohjoisraja.

47:18  Itäpuolella merkitkää raja kulkemaan Hauranin ja Damaskoksen välistä sekä Gileadin ja Israelin maan välistä, Jordania pitkin, itäiseen mereen. Tämä on itäpuoli.

47:19  Eteläpuolella raja kulkee Taamarista Meriba-Kaadeksen vesiin, joenuomaan ja Suureenmereen. Tämä on eteläraja.

47:20  Länsipuolella rajana on Suurimeri eteläisen rajan päästä sinne asti, mistä mennään Hamatiin. Tämä on länsiraja.

47:21  Jakakaa tämä maa keskenänne, Israelin heimojen kesken.

47:22  Arpokaa se perintöosiksi itsellenne ja muukalaisille, jotka asuvat keskuudessanne ja ovat synnyttäneet lapsia keskuudessanne. Pitäkää heitä samanarvoisina kuin maassa syntyneitä israelilaisia, ja saakoot he teidän kanssanne arvalla perintöosan Israelin heimojen keskuudessa.

47:23  Minkä heimon alueella muukalainen asuu, siitä antakaa hänelle perintöosa, sanoo Herra, Herra.”

Chapter 48

48:1  ”Nämä ovat heimojen perintöosat ja nimet: Daanin osa on pohjoispäässä, raja kulkee pitkin Hetlonin tietä siihen asti, mistä mennään Hamatiin, ja siitä Hasar-Eenaniin. Damaskoksen alue jää pohjoiseen Hamatin viereen. Tämä Daanin osa ulottuu idästä länteen asti.

48:2  Daanin alueen vieressä, idästä länteen asti, on Asserin osa.

48:3  Asserin alueen vieressä, idästä länteen asti, on Naftalin osa.

48:4  Naftalin alueen vieressä, idästä länteen asti, on Manassen osa.

48:5  Manassen alueen vieressä, idästä länteen asti, on Efraimin osa.

48:6  Efraimin alueen vieressä, idästä länteen asti, on Ruubenin osa.

48:7  Ruubenin alueen vieressä, idästä länteen asti, on Juudan osa.

48:8  Juudan alueen vieressä, idästä länteen asti, on alue, joka teidän on erotettava uhrilahjaksi. Sen leveys on kaksikymmentäviisituhatta kyynärää ja pituus sama kuin yhden heimon osuuden, idästä länteen asti, ja pyhäkkö on sen keskellä.

48:9  Alue, jonka te annatte Herralle anniksi, olkoon kaksikymmentäviisituhatta kyynärää pitkä ja kaksikymmentätuhatta leveä.

48:10  Pyhä antimaa kuuluu seuraaville: Papeille tulee alue, joka on pohjoisesta kaksikymmentäviisituhatta kyynärää pitkä, lännestä kymmenentuhatta kyynärää leveä, idästä kymmenentuhatta kyynärää leveä ja etelästä kaksikymmentäviisituhatta kyynärää pitkä. Sen keskellä olkoon Herran pyhäkkö.

48:11  Tämä alue tulee papeille, pyhitetyille Saadokin jälkeläisille, jotka ovat pitäneet huolta minun määräysteni täyttämisestä eivätkä ole harhautuneet niin kuin leeviläiset harhautuivat yhdessä israelilaisten kanssa.

48:12  Se kuuluu heille pyhistä pyhimpänä osana anniksi annettua aluetta. Se on leeviläisten alueen vieressä.

48:13  Leeviläisten alue, joka on pappien alueen vieressä, on kaksikymmentäviisituhatta kyynärää pitkä ja kymmenentuhatta leveä. Koko pituus on kaksikymmentäviisituhatta kyynärää ja leveys kymmenentuhatta.

48:14  He eivät saa myydä eivätkä vaihtaa siitä mitään, ettei maan paras osa joutuisi vieraiden käsiin, sillä se on pyhitetty Herralle.

48:15  Muu alue, joka on viisituhatta kyynärää leveä ja kaksikymmentätuhatta pitkä, ei ole pyhä. Se on kaupungin asumuksia ja laidunmaata varten, ja kaupunki on sen keskellä.

48:16  Nämä ovat kaupungin mitat: pohjoissivu neljätuhatta viisisataa kyynärää, eteläsivu neljätuhatta viisisataa, itäsivu neljätuhatta viisisataa ja länsisivu neljätuhatta viisisataa kyynärää.

48:17  Kaupungilla olkoon laidunmaata kaksisataaviisikymmentä kyynärää pohjoiseen päin, kaksisataaviisikymmentä etelään päin, kaksisataaviisikymmentä itään päin ja kaksisataaviisikymmentä länteen päin.

48:18  Pyhän antimaan vierelle jää sekä itään että länteen alue, jonka leveys on kymmenentuhatta kyynärää. Näiden pyhän antimaan vierellä olevien alueiden sato käytettäköön kaupungin työmiesten ruuaksi,

48:19  ja kaupungin työmiehet kaikista Israelin heimoista viljelkööt sitä.

48:20  Koko antimaa on kaksikymmentäviisituhatta kyynärää pitkä ja kaksikymmentäviisituhatta leveä. Teidän on erotettava alueestanne neliönmuotoinen pyhä antimaa sekä kaupungin maaomaisuus.

48:21  Muu maa kuuluu ruhtinaalle: molemmin puolin pyhää antimaata ja kaupungin maaomaisuutta kaksikymmentäviisituhatta kyynärää pyhän alueen sivusta itärajaan sekä kaksikymmentäviisituhatta kyynärää länsirajaan asti, heimojen osuuksien rinnalla. Pyhä antimaa ja temppeli ovat sen keskellä.

48:22  Juudan ja Benjaminin alueiden välissä oleva alue kuuluu ruhtinaalle lukuun ottamatta leeviläisten perintömaata ja kaupungin maata, jotka ovat ruhtinaalle tulevan maan keskellä.

48:23  Muidenkin heimojen alueet ulottuvat idästä länteen asti. Ensimmäisenä on Benjaminin osuus.

48:24  Benjaminin alueen vieressä, idästä länteen asti, on Simeonin osuus.

48:25  Simeonin alueen vieressä, idästä länteen asti, on Isaskarin osuus.

48:26  Isaskarin alueen vieressä, idästä länteen asti, on Sebulonin osuus.

48:27  Sebulonin alueen vieressä, idästä länteen asti, on Gaadin osuus.

48:28  Gaadin alueen raja kulkee etelän puolella Taamarista Meribat-Kaadeksen vesiin, joenuomaan ja Suureenmereen.

48:29  Tämä on se maa, joka teidän on jaettava arvalla perintöosiksi Israelin heimoille, ja nämä ovat heidän osuutensa, sanoo Herra, Herra.”

48:30  ”Nämä ovat kaupungin uloskäynnit: pohjoisella sivulla, jonka pituus on neljätuhatta viisisataa kyynärää,

48:31  on niistä kolme: Ruubenin portti yksi, Juudan portti toinen ja Leevin portti kolmas. Kaupungin portit on nimetty Israelin heimojen mukaan.

48:32  Itäsivun pituus on neljätuhatta viisisataa kyynärää, ja portteja on kolme: Joosefin portti yksi, Benjaminin portti toinen ja Daanin portti kolmas.

48:33  Eteläsivun pituus on neljätuhatta viisisataa kyynärää, ja portteja on kolme: Simeonin portti yksi, Isaskarin portti toinen ja Sebulonin portti kolmas.

48:34  Länsisivun mitta on neljätuhatta viisisataa kyynärää, ja portteja on kolme: Gaadin portti yksi, Asserin portti toinen ja Naftalin portti kolmas.

48:35  Kaupungin ympärysmitta on kahdeksantoistatuhatta kyynärää. Kaupungin nimi on tästä päivästä lähtien ’Herra on täällä’.”