FinPR92 - Exodus

Chapter 1

1:1  Nämä ovat Jaakobin pojat, jotka tulivat perheineen Egyptiin isänsä mukana.

1:2  Ruuben, Simeon, Leevi ja Juuda,

1:3  Isaskar, Sebulon ja Benjamin,

1:4  Dan ja Naftali, Gad ja Asser.

1:5  Joosef oli jo entuudestaan Egyptissä. Jaakobille syntyneitä jälkeläisiä oli kaikkiaan seitsemänkymmentä.

1:6  Sitten Joosef kuoli, samoin hänen veljensä ja koko se sukupolvi,

1:7  mutta israelilaiset olivat hedelmällisiä ja saivat paljon lapsia. He lisääntyivät niin runsaasti, että maa tuli heitä täyteen.

1:8  Egyptissä nousi valtaan uusi kuningas, joka ei tiennyt Joosefista mitään.

1:9  Hän sanoi kansalleen: "Israelilaiset ovat tulleet liian lukuisiksi ja voimakkaiksi.

1:10  Nyt meidän on toimittava viisaasti, etteivät he enää lisäänny. Muuten voi käydä niin, että he sodan sattuessa liittyvät vihollisiimme, alkavat taistella meitä vastaan ja lähtevät pois tästä maasta."

1:11  Niin israelilaisille asetettiin työnjohtajia, joiden oli määrä näännyttää heidät raskaalla pakkotyöllä. Heidät pantiin rakentamaan Pitomin ja Ramseksen kaupungit, joihin tuli faraon varastot.

1:12  Mutta mitä enemmän heitä sorrettiin, sitä enemmän he lisääntyivät ja sitä laajemmalle he levisivät, niin että egyptiläiset alkoivat vihata heitä.

1:13  He pakottivat lopulta israelilaiset orjikseen

1:14  ja katkeroittivat heidän elämänsä ankaralla työllä, laastin- ja tiilenteolla ja raskaalla maatyöllä, kaikenlaisella pakkotyöllä.

1:15  Egyptin kuningas puhui heprealaisten kätilövaimoille, joista toisen nimi oli Sifra ja toisen Pua,

1:16  ja sanoi: "Kun autatte heprealaisnaisia synnytyksessä, tarkastakaa heti lapsen sukupuoli. Jos lapsi on poika, tappakaa se, mutta jos se on tyttö, se saa jäädä eloon."

1:17  Mutta kätilöt pelkäsivät Jumalaa eivätkä tehneet niin kuin Egyptin kuningas oli käskenyt, vaan jättivät poikalapsetkin eloon.

1:18  Silloin Egyptin kuningas kutsui kätilöt luokseen ja kysyi heiltä: "Miksi olette antaneet poikalasten elää?"

1:19  Kätilöt vastasivat faraolle: "Heprealaiset naiset ovat toisenlaisia kuin egyptiläiset, paljon vahvempia. He ovat synnyttäneet jo ennen kuin kätilö ehtii heidän luokseen."

1:20  Jumala antoi kätilöiden menestyä, ja kansa lisääntyi ja voimistui suuresti.

1:21  Koska kätilöt tottelivat Jumalaa, säilyivät perheet suurina.

1:22  Niin farao antoi koko kansalleen käskyn, että kaikki heprealaisille syntyneet pojat oli heitettävä Niiliin mutta tytöt oli jätettävä eloon.

Chapter 2

2:1  Muuan Leevin sukuun kuuluva mies otti vaimokseen tytön, joka myös oli Leevin jälkeläisiä.

2:2  Vaimo tuli raskaaksi ja synnytti pojan. Kun hän näki, kuinka kaunis lapsi oli, hän piilotteli sitä kolme kuukautta.

2:3  Mutta kun hän ei enää voinut piilotella sitä, hän otti kaislakorin, tiivisti sen asfalttipiellä ja tervalla, pani pojan siihen ja laski korin Niilin rantakaislikkoon.

2:4  Pojan sisar jäi jonkin matkan päähän nähdäkseen, mitä lapselle tapahtuisi.

2:5  Faraon tytär tuli Niilin rantaan peseytymään, ja hänen hovinaisensa jäivät virran rannalle kävelemään. Silloin hän näki kaislikon keskellä korin ja lähetti orjattarensa hakemaan sen.

2:6  Avatessaan korin hän näki, että siinä oli lapsi, joka itki. Faraon tyttären valtasi sääli, ja hän sanoi: "Tämä on varmaan heprealaisten poikia."

2:7  Silloin pojan sisar sanoi faraon tyttärelle: "Menenkö hakemaan tänne jonkun heprealaisnaisen, joka voi imettää pojan sinulle?"

2:8  Faraon tytär sanoi: "Tee niin", ja tyttö haki paikalle pojan äidin.

2:9  Faraon tytär sanoi äidille: "Ota tämä lapsi mukaasi ja imetä se minulle, niin minä maksan sinulle siitä palkan." Vaimo otti lapsen imetettäväksi.

2:10  Kun poika oli kasvanut suuremmaksi, äiti vei hänet faraon tyttärelle, ja tämä otti hänet omaksi pojakseen. Faraon tytär antoi hänelle nimeksi Mooses sanoen: "Olen nostanut hänet vedestä ylös."

2:11  Kun Mooses oli varttunut aikuiseksi, hän meni kerran käymään heimoveljiensä luona ja sai nähdä heidän raadantansa. Hän näki egyptiläisen miehen lyövän heprealaista miestä, hänen heimolaistaan.

2:12  Silloin Mooses katsahti ympärilleen, ja nähtyään, ettei ketään ollut lähettyvillä, hän löi egyptiläisen hengiltä ja kätki ruumiin hiekkaan.

2:13  Kun hän seuraavana päivänä meni taas heimoveljiensä luo, hän näki kahden heprealaisen miehen tappelevan keskenään. Hän sanoi riidan aloittajalle: "Miksi lyöt veljeäsi?"

2:14  Mies vastasi: "Mikä sinä olet meitä käskemään ja määräilemään? Aiotko tappaa minut niin kuin tapoit sen egyptiläisen?" Silloin Mooses pelästyi ja ajatteli: "Se on siis kuitenkin tullut ilmi!"

2:15  Kun farao sai kuulla asiasta, hän aikoi surmauttaa Mooseksen, mutta Mooses lähti faraota pakoon. Pakomatkallaan hän Midianin maassa pysähtyi erään kaivon luo.

2:16  Midianissa oli pappi, jolla oli seitsemän tytärtä. Nämä tulivat kaivolle nostamaan vettä juottoruuhiin juottaakseen isänsä lampaat ja vuohet.

2:17  Mutta sinne tuli paimenia, jotka alkoivat ajaa pois heidän karjaansa. Silloin Mooses meni tyttöjen avuksi ja juotti heidän eläimensä.

2:18  Kun tyttäret palasivat isänsä Reuelin luo, tämä kysyi: "Miten te tänään ennätitte näin pian takaisin?"

2:19  He vastasivat: "Muuan egyptiläinen mies puolusti meitä paimenia vastaan. Sitten hän vielä nosti meille vettä ja juotti lampaat ja vuohet!"

2:20  Reuel sanoi tyttärilleen: "Missä hän nyt on? Miksi jätitte sen miehen sinne? Kutsukaa hänet aterialle!"

2:21  Mooses katsoi parhaaksi jäädä asumaan papin luo, ja tämä antoi Moosekselle vaimoksi tyttärensä Sipporan.

2:22  Sippora synnytti pojan, ja Mooses antoi pojalle nimeksi Gersom sanoen: "Minä olen nyt muukalainen vieraalla maalla."

2:23  Vuodet kuluivat, ja Egyptin kuningas kuoli, mutta israelilaiset huokailivat yhä orjuudessa. He huusivat hädässään, ja heidän avunhuutonsa kohosi Jumalan luo.

2:24  Jumala kuuli heidän vaikerruksensa ja muisti Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille antamansa lupauksen.

2:25  Hän katsoi israelilaisten puoleen ja näki heidän hätänsä.

Chapter 3

3:1  Mooses paimensi appensa Jetron, midianilaisen papin, lampaita. Kerran hän vei lauman autiomaan toiselle puolen ja tuli Jumalan vuoren Horebin juurelle.

3:2  Siellä hänelle ilmestyi Herran enkeli tulenliekissä, joka nousi orjantappurapensaasta. Mooses huomasi, ettei tuli kuluttanut pensasta, vaikka se oli liekeissä.

3:3  Silloin hän ajatteli: "Menenpä katsomaan tuota ihmettä. Minkä vuoksi pensas ei pala poroksi?"

3:4  Kun Herra näki hänen tulevan katsomaan, hän huusi pensaasta: "Mooses, Mooses!" Mooses vastasi: "Tässä olen."

3:5  Herra sanoi: "Älä tule lähemmäksi! Riisu kengät jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhä."

3:6  Herra sanoi vielä: "Minä olen sinun isäsi Jumala, Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala." Silloin Mooses peitti kasvonsa, sillä hän pelkäsi katsoa Jumalaa.

3:7  Herra sanoi: "Minä olen nähnyt kansani ahdingon Egyptissä ja kuullut, miten israelilaiset valittavat sortajiensa kovuutta. Minä tiedän kyllä heidän hätänsä.

3:8  Olen tullut vapauttamaan heidät egyptiläisten käsistä ja viemään heidät Egyptistä maahan, joka on hyvä ja avara ja tulvii maitoa ja hunajaa, maahan, jossa nyt asuvat kanaanilaiset, heettiläiset, amorilaiset, perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset.

3:9  Israelilaisten hätähuuto on nyt kantautunut minun korviini, ja olen nähnyt, kuinka kovasti egyptiläiset heitä sortavat.

3:10  Mene siis, minä lähetän sinut faraon luo. Sinun on vietävä minun kansani, israelilaiset, pois Egyptistä."

3:11  Mutta Mooses sanoi Jumalalle: "Mikä minä olen menemään faraon luo ja viemään israelilaiset pois Egyptistä?"

3:12  Jumala sanoi: "Minä olen sinun kanssasi ja annan sinulle merkin siitä, että minä olen sinut lähettänyt: kun olet vienyt kansani pois Egyptistä, te saatte palvella Jumalaa tämän vuoren juurella."

3:13  Mooses sanoi Jumalalle: "Kun minä menen israelilaisten luo ja sanon heille, että heidän isiensä Jumala on lähettänyt minut heidän luokseen, he kysyvät minulta: 'Mikä on hänen nimensä?' Mitä minä heille silloin sanon?"

3:14  Jumala sanoi Moosekselle: "Minä olen se joka olen." Hän sanoi vielä: "Näin sinun tulee sanoa israelilaisille: 'Minä-olen on lähettänyt minut teidän luoksenne.'"

3:15  Jumala sanoi vielä Moosekselle: "Sinun tulee sanoa israelilaisille: 'Jahve, Herra, teidän isienne Jumala, Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala, on lähettänyt minut teidän luoksenne.' Se on oleva minun nimeni ikuisesti, ja sillä nimellä minua kutsuttakoon sukupolvesta sukupolveen.

3:16  Mene ja kutsu koolle Israelin vanhimmat ja sano heille, että Herra, heidän isiensä Jumala, Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala, on ilmestynyt sinulle. Sano heille, että minä olen nyt ryhtynyt huolehtimaan heistä ja että olen nähnyt, mitä heille on Egyptissä tapahtunut.

3:17  Sano, että minä olen päättänyt viedä heidät pois Egyptin sorron alta kanaanilaisten, heettiläisten, amorilaisten, perissiläisten, hivviläisten ja jebusilaisten maahan, joka tulvii maitoa ja hunajaa.

3:18  He kuulevat sinua. "Menkää sitten, sinä ja Israelin vanhimmat, Egyptin kuninkaan luo ja sanokaa hänelle: 'Herra, heprealaisten Jumala, on kutsunut meitä. Siksi meidän on nyt mentävä kolmen päivämatkan päähän autiomaahan uhraamaan Herralle, Jumalallemme.'

3:19  Mutta minä tiedän, ettei Egyptin kuningas päästä teitä menemään muutoin kuin pakosta.

3:20  Siksi minä ojennan käteni ja kuritan egyptiläisiä monilla ihmeteoilla, jotka teen heidän keskuudessaan. Vasta sitten farao päästää teidät lähtemään.

3:21  Mutta egyptiläiset minä teen tälle kansalle niin suosiollisiksi, että kun te lähdette, ette lähde tyhjin käsin.

3:22  Jokainen nainen pyytäköön naapurin vaimolta tai talossaan asuvalta naiselta muistolahjaksi hopeaa, kultaa ja vaatteita. Pankaa ne poikienne ja tyttärienne ylle, ja näin viette egyptiläisiltä heidän rikkautensa."

Chapter 4

4:1  Mutta Mooses vastasi: "Entä jos he eivät usko eivätkä kuuntele minua, vaan väittävät, ettei Herra ole ilmestynyt minulle?"

4:2  Herra kysyi häneltä: "Mikä sinulla on kädessäsi?" Mooses vastasi: "Sauva."

4:3  Herra sanoi: "Heitä se maahan." Mooses heitti sen maahan, ja se muuttui käärmeeksi. Mooses kavahti sitä,

4:4  mutta Herra sanoi: "Ojenna kätesi ja ota sitä hännästä kiinni." Niin Mooses ojensi kätensä ja tarttui siihen, ja se muuttui jälleen sauvaksi hänen kädessään.

4:5  "Tästä he uskovat, että Herra, heidän isiensä Jumala, Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala, on ilmestynyt sinulle."

4:6  Herra sanoi hänelle vielä: "Työnnä kätesi poveesi." Mooses työnsi käden poveensa, ja kun hän veti sen takaisin, se oli spitaalista lumivalkoinen.

4:7  Sitten Herra sanoi: "Pane kätesi uudelleen poveesi." Mooses pani kätensä taas poveensa, ja kun hän veti sen esiin, sen iho oli kuin hänen muu ihonsa.

4:8  Herra sanoi: "Elleivät he usko sinua ja ellei ensimmäinen merkki heille riitä, niin toista merkkiä he kyllä uskovat.

4:9  Mutta elleivät he usko edes näitä kahta merkkiä eivätkä kuuntele sinua, niin ota vettä Niilistä ja kaada se maahan. Silloin vesi, jonka otat Niilistä, muuttuu maassa vereksi."

4:10  Mooses sanoi Herralle: "Mutta, Herra, minä en ole koskaan ollut hyvä puhuja enkä ole nytkään, vaikka sinä olet puhunut minulle. Minulla on hidas puhe ja kankea kieli."

4:11  Herra sanoi hänelle: "Kuka on antanut ihmiselle suun? Kuka tekee ihmisestä mykän tai kuuron, näkevän tai sokean? Enkö juuri minä, Herra?

4:12  Mene nyt, minä olen sinun kanssasi, kun puhut, ja neuvon sinulle, mitä sinun tulee sanoa."

4:13  Mooses sanoi: "Minä pyydän, Herra, lähetä joku muu."

4:14  Silloin Herra vihastui Moosekselle ja sanoi: "Onhan sinulla veljesi Aaron, leeviläinen! Minä tiedän, että hän osaa puhua. Hän onkin jo tulossa sinua vastaan ja ilahtuu, kun saa tavata sinut.

4:15  Puhu sinä hänelle ja pane sanat hänen suuhunsa, ja minä olen teidän kummankin kanssa, kun te puhutte, ja neuvon teille, mitä teidän tulee tehdä.

4:16  Hän puhuu sinun puolestasi kansalle ja on sinun suunasi, ja sinä olet hänelle kuin Jumala.

4:17  Ota mukaasi tämä sauva, niin että voit sen avulla tehdä nuo ihmeteot."

4:18  Mooses palasi appensa Jetron luo ja sanoi hänelle: "Tahtoisin lähteä Egyptiin sukulaisteni luo katsomaan, vieläkö he ovat elossa." Jetro sanoi Moosekselle: "Mene, rauha kanssasi!"

4:19  Midianissa Herra sanoi Moosekselle: "Palaa Egyptiin. Kaikki, jotka tavoittelivat henkeäsi, ovat jo kuolleet."

4:20  Mooses otti mukaan vaimonsa ja poikansa, pani heidät aasin selkään ja palasi Egyptiin. Ja Mooseksella oli kädessään Jumalan sauva.

4:21  Herra sanoi Moosekselle: "Kun nyt palaat Egyptiin, tee faraon edessä kaikki ne ihmeteot, joihin minä olen antanut sinulle vallan. Mutta minä kovetan hänen sydämensä, niin ettei hän päästä kansaa lähtemään.

4:22  Silloin sinun pitää sanoa faraolle: Näin sanoo Herra: 'Israel on minun esikoispoikani.

4:23  Minä käsken sinua päästämään poikani minua palvelemaan. Jos kieltäydyt päästämästä häntä, minä surmaan sinun esikoispoikasi.'"

4:24  Matkan varrella Herra tuli Moosesta vastaan paikassa, johon hän oli perheineen yöpynyt, ja aikoi surmata hänet.

4:25  Silloin Sippora otti terävän piikiven, leikkasi pois poikansa esinahan ja kosketti sillä Moosesta jalkojen väliin sanoen: "Sinä olet minun veriylkäni."

4:26  Niin Herra jätti Mooseksen rauhaan. Sippora oli ensimmäinen, joka sanoi "veriylkä" puhuessaan ympärileikkauksesta.

4:27  Herra sanoi Aaronille: "Mene autiomaahan Moosesta vastaan." Aaron meni ja tapasi hänet Jumalan vuoren luona ja suuteli häntä.

4:28  Mooses kertoi Aaronille, mitä Herra oli lähettänyt hänet sanomaan, ja puhui ihmeistä, jotka Herra oli käskenyt hänen tehdä.

4:29  Tultuaan Egyptiin Mooses ja Aaron kutsuivat koolle israelilaisten vanhimmat,

4:30  ja Aaron toisti kaiken, mitä Herra oli Moosekselle puhunut, ja hän teki ihmeteot kansan nähden.

4:31  Israelilaiset uskoivat, ja kun he kuulivat, että Herra oli päättänyt pitää heistä huolta ja oli nähnyt heidän kurjuutensa, he lankesivat kasvoilleen maahan.

Chapter 5

5:1  Sen jälkeen Mooses ja Aaron menivät faraon luo ja sanoivat: "Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: 'Päästä minun kansani viettämään minun juhlaani autiomaassa.'"

5:2  Farao kysyi: "Kuka on Herra, että minun olisi toteltava häntä ja päästettävä Israelin kansa menemään? Minä en tunne Herraa enkä aio päästää Israelia."

5:3  He sanoivat: "Heprealaisten Jumala on kutsunut meitä. Tahtoisimme lähteä kolmen päivän matkan päähän autiomaahan uhraamaan Herralle, Jumalallemme, ettei hän löisi meitä rutolla eikä miekalla."

5:4  Mutta Egyptin kuningas sanoi heille: "Miksi te, Mooses ja Aaron, tahdotte antaa israelilaisten laiskotella? Menkää tekemään päivätyönne!"

5:5  Farao jatkoi: "Sitä kansaa on maassa jo muutenkin liikaa, ja nyt te tahtoisitte vielä antaa heille vapaapäiviä!"

5:6  Samana päivänä farao käski sanoa israelilaisten voudeille ja päällysmiehille:

5:7  "Älkää enää antako kansalle olkia tiilentekoon kuten tähän saakka. Menkööt itse keräämään oljet!

5:8  Vaatikaa kuitenkin, että he tekevät saman tiilimäärän kuin tähänkin saakka, siitä yhtään tinkimättä. He ovat laiskoja, siksi he huutavat: 'Tahdomme mennä uhraamaan Jumalallemme.'

5:9  Miehet on pantava kovaan työhön, niin että heillä riittää tekemistä eikä aikaa jää valheiden kuuntelemiseen."

5:10  Voudit ja päällysmiehet menivät sanomaan israelilaisille: "Farao sanoo, ettei hän anna teille enää olkia.

5:11  Saatte itse hankkia oljet mistä löydätte, mutta päivässä tehtävien tiilien määrä ei saa vähentyä."

5:12  Kansa hajaantui pitkin Egyptiä keräämään viljankorsia tiilentekoa varten.

5:13  Mutta voudit hoputtivat heitä jatkuvasti ja vaativat heitä suorittamaan saman päiväurakan kuin silloin, kun he vielä saivat olkia.

5:14  Israelilaisten omat päällysmiehet, joita faraon voudit olivat asettaneet heitä johtamaan, joutuivat ruoskittaviksi, ja heille sanottiin: "Miksi ette eilen ettekä tänäänkään ole saaneet täyteen päiväurakkaanne?"

5:15  Silloin israelilaisten päällysmiehet menivät valittamaan faraolle ja sanoivat: "Miksi kohtelet näin meitä, palvelijoitasi?

5:16  Olkia meille ei anneta, mutta silti meitä vaaditaan tekemään ne tiilet! Meitä lyödään, ja syy on kuitenkin teidän."

5:17  Mutta farao sanoi: "Laiskoja te olette, laiskoja! Juuri siksi te pyydätte päästä uhraamaan Herralle.

5:18  Menkää heti työhönne! Olkia ette saa, mutta tiiliä teidän on toimitettava sama määrä kuin ennenkin."

5:19  Israelilaisten päällysmiehet käsittivät olevansa pahassa pulassa, kun kuulivat, ettei heiltä vaadittavaa päivittäistä tiilimäärää vähennetty.

5:20  Faraon luota lähtiessään he kohtasivat Mooseksen ja Aaronin, jotka seisoivat heitä odottamassa,

5:21  ja sanoivat heille: "Nähköön Herra teidän tekonne ja tuomitkoon teidät, koska olette saattaneet meidät faraon ja hänen väkensä vihoihin ja antaneet heidän käteensä miekan, jolla he tappavat meidät."

5:22  Mooses kääntyi jälleen Herran puoleen ja sanoi: "Herra, miksi tuotat onnettomuutta tälle kansalle? Minkä tähden lähetit minut?

5:23  Siitä saakka kun minä sinun käskystäsi menin puhumaan faraolle, hän on kohdellut tätä kansaa aina vain huonommin, etkä sinä ole tehnyt mitään kansasi pelastamiseksi."

Chapter 6

6:1  Mutta Herra vastasi Moosekselle: "Nyt saat nähdä, mitä minä teen faraolle: vahva käteni pakottaa hänet päästämään israelilaiset. Hän suorastaan ajaa heidät pois maastaan."

6:2  Jumala sanoi Moosekselle: "Minä olen Jahve, Herra.

6:3  Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille minä olen ilmestynyt Jumalan, Kaikkivaltiaan nimisenä, mutta nimeäni Jahve minä en heille ilmoittanut.

6:4  Minä annoin heille myös lupauksen, että he saavat omakseen Kanaaninmaan, vieraan maan, jossa he asuivat muukalaisina.

6:5  Nyt olen kuullut, miten israelilaiset vaikertavat egyptiläisten orjuuttamina, ja niin olen muistanut lupaukseni.

6:6  Sano siis israelilaisille: 'Minä olen Herra, minä vien teidät pois pakkotyöstä Egyptistä ja pelastan teidät orjuudesta. Minä vapautan teidät kohotetun käteni voimalla ja ankarilla rangaistuksilla.

6:7  Minä otan teidät omaksi kansakseni ja olen teidän Jumalanne, ja te saatte nähdä, että minä, Herra, teidän Jumalanne, vien teidät pois pakkotyöstä Egyptistä.

6:8  Minä vien teidät siihen maahan, jonka vannoin antavani Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille. Minä annan sen teille perintömaaksi, minä, Herra.'"

6:9  Näin Mooses puhui israelilaisille, mutta raskaan orjuuden näännyttäminä he eivät kuunnelleet häntä.

6:10  Herra sanoi Moosekselle:

6:11  "Mene sanomaan faraolle, Egyptin kuninkaalle, että hän päästäisi israelilaiset lähtemään maasta."

6:12  Mooses vastasi Herralle: "Minähän tuskin osaan suutani avata. Kuinka farao kuuntelisi minua, kun israelilaisetkaan eivät minua kuuntele?"

6:13  Mutta Herra käski Mooseksen ja Aaronin mennä israelilaisten ja faraon, Egyptin kuninkaan, luo ja viedä israelilaiset pois Egyptistä.

6:14  Nämä olivat israelilaisten heimojen sukuhaarat. Ruubenin, Israelin esikoisen, pojat olivat Henok, Pallu, Hesron ja Karmi. Nämä olivat Ruubenin heimon perhekunnat.

6:15  Simeonin pojat olivat Jemuel, Jamin, Ohad, Jakin, Sohar ja Saul, jonka äiti oli kanaanilainen. Nämä olivat Simeonin heimon perhekunnat.

6:16  Leevin pojat ikäjärjestyksessä lueteltuina olivat Gerson, Kehat ja Merari. Leevi eli satakolmekymmentäseitsemän vuotta.

6:17  Gersonin jälkeläisiä olivat Libni ja Simei sekä heidän perhekuntansa.

6:18  Kehatin pojat olivat Amram, Jishar, Hebron ja Ussiel. Kehat eli satakolmekymmentäkolme vuotta.

6:19  Merarin pojat olivat Mahli ja Musi. Nämä olivat Leevin heimon perhekunnat ikäjärjestyksessä lueteltuina.

6:20  Amram otti vaimokseen isänsä sisaren Jokebedin, ja tämä synnytti hänelle Aaronin ja Mooseksen. Amram eli satakolmekymmentäseitsemän vuotta.

6:21  Jisharin pojat olivat Korah, Nefeg ja Sikri,

6:22  ja Ussielin pojat olivat Misael, Elsafan ja Sitri.

6:23  Aaron otti vaimokseen Amminadabin tyttären Eliseban, Nahsonin sisaren, ja tämä synnytti hänelle Nadabin, Abihun, Eleasarin ja Itamarin.

6:24  Korahin pojat olivat Assir, Elkana ja Abiasaf. Nämä olivat korahilaisten perhekunnat.

6:25  Aaronin poika Eleasar otti vaimokseen yhden Putielin tyttäristä, ja tämä synnytti hänelle pojan, joka sai nimen Pinehas. Nämä olivat leeviläisten sukujen päämiehet lueteltuina perhekunnittain.

6:26  Aaron ja Mooses olivat ne, joille Herra sanoi: "Viekää israelilaiset heimokunnittain pois Egyptistä."

6:27  Juuri nämä, Mooses ja Aaron, puhuivat faraolle, Egyptin kuninkaalle, israelilaisten pois päästämisestä.

6:28  Näin Herra puhui Moosekselle Egyptissä:

6:29  "Minä olen Herra. Ilmoita faraolle, Egyptin kuninkaalle, kaikki mitä minä sinulle sanon."

6:30  Mutta Mooses vastasi Herralle: "Minähän tuskin osaan suutani avata. Kuinka siis farao kuuntelisi minua?"

Chapter 7

7:1  Herra sanoi Moosekselle: "Minä asetan sinut jumalaksi faraolle, ja veljestäsi Aaronista tulee sinun profeettasi.

7:2  Sano sinä Aaronille, mitä minä käsken sinun sanoa, ja veljesi Aaron ilmoittakoon sen faraolle, jotta hän päästäisi israelilaiset lähtemään maasta.

7:3  Mutta minä kovetan faraon sydämen, niin ettei hän kuuntele teitä, vaikka minä teen Egyptissä monta ihmettä ja tunnustekoa.

7:4  Sitten minä nostan käteni Egyptiä vastaan ja rankaisen sitä ankarasti ja vien väkeni, oman kansani, israelilaiset, pois Egyptistä.

7:5  Kun minä ojennan käteni Egyptiä vastaan ja vien kansani sieltä pois, egyptiläiset ymmärtävät, että minä olen Herra."

7:6  Mooses ja Aaron tekivät niin kuin Herra oli käskenyt.

7:7  Mooses oli kahdeksankymmenvuotias ja Aaron kahdeksankymmentäkolmevuotias, kun he menivät faraon luo.

7:8  Herra sanoi Moosekselle ja Aaronille:

7:9  "Kun farao käskee teitä todistamaan sananne jollakin ihmeteolla, sano silloin Aaronille: 'Ota sauvasi ja heitä se faraon eteen, niin se muuttuu myrkkykäärmeeksi.'"

7:10  Mooses ja Aaron menivät faraon luo ja tekivät niin kuin Herra oli käskenyt. Aaron heitti sauvansa faraon ja hänen hoviväkensä eteen, ja se muuttui käärmeeksi.

7:11  Silloin farao kutsutti luokseen oppineet ja noidat, ja nämä Egyptin loitsijat tekivät taioillaan samoin:

7:12  he heittivät kukin sauvansa, ja ne muuttuivat käärmeiksi. Mutta Aaronin sauva nieli heidän sauvansa.

7:13  Farao pysyi kuitenkin kovana eikä kuunnellut heitä, niin kuin Herra oli sanonutkin.

7:14  Herra sanoi Moosekselle: "Faraon sydän on paatunut. Hän ei suostu päästämään kansaa.

7:15  Lähde faraon luo huomisaamuna, kun hän on menossa Niilin rantaan. Mene sinne häntä vastaan ja ota mukaasi sauva, joka muuttui käärmeeksi.

7:16  Sano hänelle: 'Herra, heprealaisten Jumala, lähetti minut luoksesi pyytämään, että päästäisit hänen kansansa palvelemaan häntä autiomaassa. Mutta sinä et ole tähän asti suostunut.

7:17  Siksi Herra sanoo: Tämä osoittaa sinulle, että minä olen Herra. Kun minä nyt lyön Niilin vettä tällä sauvalla, joka minulla on kädessäni, niin vesi muuttuu vereksi.

7:18  Niilin kalat kuolevat ja virta alkaa haista niin etteivät egyptiläiset voi juoda sen vettä.'"

7:19  Herra sanoi vielä Moosekselle: "Käske Aaronin ottaa sauvansa ja ojentaa se kohti Egyptin vesiä, sen kanavia ja lammikoita, jokaista paikkaa kohti, missä vettä on. Silloin vesi muuttuu vereksi, ja verta on kaikkialla Egyptissä, vieläpä puissa ja kivissäkin."

7:20  Mooses ja Aaron tekivät niin kuin Herra oli käskenyt. Mooses kohotti sauvansa ja löi Niilin vettä faraon ja hänen hovimiestensä nähden, ja kaikki vesi muuttui vereksi.

7:21  Niilin kalat kuolivat ja virta alkoi haista niin etteivät egyptiläiset voineet juoda sen vettä, ja verta oli Egyptissä kaikkialla.

7:22  Mutta Egyptin loitsijat tekivät samoin taioillaan, ja farao pysyi kovana eikä kuunnellut Moosesta ja Aaronia, niin kuin Herra oli sanonutkin.

7:23  Farao lähti takaisin palatsiinsa eikä välittänyt tästäkään ihmeestä.

7:24  Mutta egyptiläiset joutuivat kaivamaan Niilin rantamilta vettä juotavakseen, sillä Niilin vettä he eivät voineet juoda.

7:25  Seitsemän päivän kuluttua siitä, kun Herra oli turmellut Niilin,

7:26  hän sanoi Moosekselle: "Mene faraon luo ja sano hänelle: Näin sanoo Herra: 'Päästä minun kansani palvelemaan minua.

7:27  Ellet suostu päästämään, minä annan sammakoiden vaivata koko maatasi.

7:28  Niili on vilisevä sammakoita, ja ne nousevat maalle ja tunkevat sinun palatsiisi, makuuhuoneeseesi ja vuoteeseesi, sinun hoviväkesi ja kansasi taloihin, maasi kaikkiin leivinuuneihin ja taikinakulhoihin.

7:29  Sammakot tulevat sinun ja kansasi ja kaikkien alamaistesi vaivaksi.'"

Chapter 8

8:1  Herra sanoi Moosekselle: "Käske Aaronin ojentaa sauvansa kohti puroja, kanavia ja lammikoita ja kutsua sammakot esiin Egyptin vaivaksi."

8:2  Aaron ojensi sauvansa kohti Egyptin vesiä, ja sammakot nousivat maalle ja peittivät alleen koko Egyptin.

8:3  Mutta loitsijat tekivät samoin taioillaan ja nostattivat sammakoita esiin Egyptin vaivaksi.

8:4  Silloin farao kutsui luokseen Mooseksen ja Aaronin ja sanoi: "Rukoilkaa Herraa ottamaan sammakot pois minun ja kansani kimpusta, niin minä päästän kansanne uhraamaan Herralle."

8:5  Mooses sanoi faraolle: "Suvaitse ilmoittaa minulle määräaika. Minä rukoilen sinun puolestasi sekä hoviväkesi ja kansasi puolesta, ja siihen määräaikaan mennessä sammakot häviävät kiusaamasta sinua ja tämän maan taloja, ja niitä jää vain Niiliin."

8:6  Farao vastasi: "Huomiseen mennessä." Mooses sanoi: "Olkoon kuten sanot, jotta näkisit, ettei ole ketään Herran, meidän Jumalamme, vertaista.

8:7  Sammakot lähtevät vaivaamasta sinua, palatsiasi, hovisi väkeä ja kansaasi, ja niitä jää vain Niiliin."

8:8  Mooses ja Aaron lähtivät faraon luota, ja Mooses rukoili ja pyysi Herraa ottamaan pois sammakot, jotka olivat faraon vaivana.

8:9  Herra teki niin kuin Mooses pyysi, ja sammakot kuolivat taloista, pihoilta ja pelloilta.

8:10  Vaikka niitä koottiin pois kasoittain, löyhkä täytti maan.

8:11  Mutta kun farao näki, että vitsaus oli ohi, hän paadutti sydämensä eikä kuunnellut Moosesta ja Aaronia, niin kuin Herra oli sanonutkin.

8:12  Herra sanoi Moosekselle: "Käske Aaronin ojentaa sauvansa ja lyödä maata, niin sen tomusta tulee syöpäläisiä kaikkialle Egyptiin."

8:13  He tekivät näin. Aaron ojensi kätensä ja löi sauvallaan maata, ja syöpäläisiä tuli sekä ihmisiin että karjaan. Maan tomu muuttui syöpäläisiksi kaikkialla Egyptissä.

8:14  Myös loitsijat koettivat taioillaan saada aikaan syöpäläisiä, mutta eivät osanneet. Ja kun syöpäläiset vaivasivat ihmisiä ja karjaa,

8:15  loitsijat sanoivat faraolle: "Yksin Jumalan sormi voi tehdä tämän." Mutta farao pysyi kovana eikä kuunnellut heitä, niin kuin Herra oli sanonutkin.

8:16  Herra sanoi Moosekselle: "Lähde faraota vastaan varhain aamulla, kun hän on menossa joen rantaan, ja sano hänelle: Näin sanoo Herra: 'Päästä minun kansani minua palvelemaan.

8:17  Ellet päästä minun kansaani, minä lähetän sinun hoviväkesi ja kansasi kimppuun paarmoja, niin että Egyptin talot ja maat tulevat niitä täyteen.

8:18  Ja minä varjelen sinä päivänä Gosenin maakunnan, missä minun kansani asuu, niin ettei sinne tule paarmoja. Niin sinä näet, että minä, Herra, toimin tässä maassa.

8:19  Minä teen eron oman kansani ja sinun kansasi välillä. Huomenna tämä ihme tapahtuu.'"

8:20  Herra teki niin: faraon palatsiin, hänen hoviväkensä taloihin ja koko Egyptiin tuli sankat parvet paarmoja, ja paarmat vaivasivat hirmuisesti koko maata.

8:21  Silloin farao kutsutti Mooseksen ja Aaronin luokseen ja sanoi: "Menkää ja uhratkaa Jumalallenne täällä Egyptissä."

8:22  Mutta Mooses vastasi: "Niin ei sovi tehdä, sillä kun me uhraamme Herralle, meidän uhrimme on egyptiläisille kauhistus. Jos me uhraisimme heidän nähtensä sellaista, mitä he kammoavat, niin he kivittäisivät meidät hengiltä.

8:23  Me menemme autiomaahan kolmen päivän matkan päähän ja uhraamme siellä Herralle, Jumalallemme, niin kuin hän meitä käskee."

8:24  Farao sanoi: "Minä päästän teidät autiomaahan uhraamaan Herralle, Jumalallenne. Älkää silti menkö liian kauas. Rukoilkaa minunkin puolestani!"

8:25  Mooses sanoi: "Heti kun olen lähtenyt luotasi, minä rukoilen Herraa, ja huomenna paarmat katoavat ahdistamasta sinua, farao, sinun hoviväkeäsi ja kansaasi. Älä kuitenkaan enää petä meitä, vaan päästä kansamme nyt uhraamaan Herralle."

8:26  Mooses lähti faraon luota ja rukoili Herraa.

8:27  Herra teki hänen pyyntönsä mukaisesti, ja paarmat katosivat ahdistamasta faraota, hänen hoviväkeään ja hänen kansaansa, eikä niitä jäänyt jäljelle ainoatakaan.

8:28  Mutta farao paadutti sydämensä tälläkin kertaa eikä päästänyt kansaa lähtemään.

Chapter 9

9:1  Herra sanoi Moosekselle: "Mene faraon luo ja sano hänelle: Näin sanoo Herra, heprealaisten Jumala: 'Päästä minun kansani palvelemaan minua.

9:2  Ellet suostu päästämään, vaan vieläkin estät heitä,

9:3  minun käteni iskee sinun karjaasi ja juhtiisi. Hevosiin, aaseihin, kameleihin, lehmiin ja lampaisiin tulee ankara rutto.

9:4  Mutta minä teen eron israelilaisten karjan ja egyptiläisten karjan välillä, eikä israelilaisten eläimistä kuole ainoatakaan.

9:5  Olen määrännyt ajan: huomenna se tapahtuu tässä maassa.'"

9:6  Seuraavana päivänä Herra teki niin kuin oli sanonut. Egyptiläisten karja kuoli, mutta israelilaisten eläimistä ei yksikään kuollut.

9:7  Kun farao otti asiasta selvää, hän sai tietää, ettei israelilaisilta ollut kuollut ainoatakaan eläintä. Mutta faraon sydän pysyi kovana, eikä hän päästänyt kansaa.

9:8  Sitten Herra sanoi Moosekselle ja Aaronille: "Ottakaa kouranne täyteen nokea, ja Mooses heittäköön sen ilmaan faraon edessä.

9:9  Silloin noki leviää pölynä yli koko Egyptin ja siitä tulee kaikkialla Egyptissä ihmisiin ja karjaan paiseita ja märkiviä rakkuloita."

9:10  He ottivat nokea, ja kun he seisoivat faraon edessä, Mooses heitti noen ilmaan, ja ihmisiin ja karjaeläimiin tuli paiseita ja märkiviä rakkuloita.

9:11  Loitsijatkaan eivät paiseidensa takia mahtaneet mitään Moosekselle, paiseita oli loitsijoissa samoin kuin kaikissa muissakin egyptiläisissä.

9:12  Mutta Herra kovetti faraon sydämen, niin ettei hän kuunnellut Moosesta ja Aaronia. Niinhän Herra oli sanonutkin Moosekselle.

9:13  Herra sanoi Moosekselle: "Astu varhain huomisaamuna faraon eteen ja sano hänelle: Näin sanoo Herra, heprealaisten Jumala: 'Päästä minun kansani palvelemaan minua.

9:14  Muuten minä annan tällä kertaa kaikkien vitsausteni kohdata sinua itseäsi, hovisi väkeä ja koko kansaasi, jotta näkisit, ettei maailmassa ole ketään minun vertaistani.

9:15  Minä olisin jo nyt voinut ojentaa käteni ja lyödä sinua ja kansaasi rutolla, niin että olisitte kokonaan hävinneet maan päältä.

9:16  Mutta minä olen säästänyt sinut sitä varten, että voisin näyttää sinulle voimani ja että minun nimeäni julistettaisiin kaikkialla maailmassa.

9:17  Jos vielä kerran asetut vastustamaan minun kansaani etkä päästä sitä,

9:18  niin huomenna tähän aikaan minä lähetän niin ankaran raesateen, ettei sellaista ole ikinä Egyptissä nähty, niin kauan kuin se on ollut olemassa.

9:19  Toimita nyt suojaan karjasi ja kaikki mitä sinulla on ulkosalla, sillä ihmiset ja eläimet, jotka ovat ulkona ja joita ei ole korjattu suojaan, kuolevat raesateessa.'"

9:20  Ne faraon hovimiehet, jotka pelkäsivät Herran sanaa, toimittivat kiireesti palvelusväkensä ja karjansa suojaan,

9:21  mutta ne, jotka eivät välittäneet Herran sanasta, jättivät palvelijansa ja karjansa taivasalle.

9:22  Herra sanoi Moosekselle: "Ojenna kätesi kohti taivasta, niin raesade lankeaa koko Egyptin maahan ihmisten, eläinten ja kasvien päälle."

9:23  Mooses ojensi sauvansa kohti taivasta, ja Herra antoi ukkosen jylistä ja rakeiden ryöpytä, ja salamat iskivät maahan. Herra antoi sataa rakeita kaikkialle Egyptiin,

9:24  ja salamat leimahtelivat raesateen seassa. Sade oli niin rankka, ettei Egyptin kansa ollut sellaista kokenut koko olemassaolonsa aikana.

9:25  Rakeet löivät maahan kaiken, mitä Egyptissä oli ulkosalla, niin ihmiset kuin karjan, ne pieksivät kaiken maassa kasvavan ja silpoivat puutkin.

9:26  Vain Gosenin maakunnassa, missä israelilaiset asuivat, ei rakeita satanut.

9:27  Farao kutsutti nyt luokseen Mooseksen ja Aaronin ja sanoi heille: "Nyt minä tunnustan tehneeni väärin. Herra on oikeassa, ja minä ja kansani olemme väärässä.

9:28  Rukoilkaa Herraa, sillä me emme enää kestä Jumalan jylinää ja rakeita. Minä lähetän teidät pois, ette saa enää jäädä tänne."

9:29  Mooses sanoi hänelle: "Kun minä lähden tästä kaupungista, kohotan käteni Herraa kohti rukoukseen. Ukkonen lakkaa eikä rakeita enää sada, ja siitä tiedät, että maa on Herran.

9:30  Mutta minä tiedän, että sinä ja hoviväkesi ette vielä nytkään pelkää Herraa Jumalaa."

9:31  Pellava ja ohra olivat tuhoutuneet, sillä ohra oli jo tähkällä ja pellava nupulla,

9:32  mutta vehnä ja vaivaisvehnä eivät tuhoutuneet, koska ne valmistuvat vasta myöhemmin.

9:33  Mooses lähti faraon luota, meni kaupungista ulos ja kohotti kätensä Herraa kohti rukoukseen. Silloin jyrinä ja rakeet lakkasivat eikä enää satanut.

9:34  Mutta kun farao näki, että raesade ja ukkonen olivat lakanneet, hän palasi taas väärälle tielleen, ja hän ja hänen hoviväkensä paaduttivat sydämensä.

9:35  Näin faraon sydän pysyi kovana eikä hän päästänyt israelilaisia, niin kuin Herra oli Mooseksen suulla sanonutkin.

Chapter 10

10:1  Herra sanoi Moosekselle: "Mene faraon luo, sillä minä olen paaduttanut hänen ja hänen hoviväkensä sydämet vain voidakseni tehdä nämä ihmetekoni heidän silmiensä nähden

10:2  ja jotta sinä voisit kertoa lapsillesi ja lastesi lapsille, miten minä nöyryytin egyptiläisiä ja millaisia tekoja minä tein heidän keskuudessaan. Silloin te näette, että minä olen Herra."

10:3  Mooses ja Aaron menivät faraon luo ja sanoivat hänelle: "Näin sanoo Herra, heprealaisten Jumala: 'Kuinka kauan kieltäydyt nöyrtymästä minun edessäni? Päästä minun kansani palvelemaan minua.

10:4  Jos kieltäydyt päästämästä kansaani, niin huomenna minä tuon heinäsirkat sinun maillesi,

10:5  ja ne peittävät maan niin ettei sen pintaa näy. Ne syövät teiltä senkin vähän, mikä rakeilta säästyi, ja syövät vielä puutkin, joita maillanne kasvaa.

10:6  Ne täyttävät sinun palatsisi, sinun hovimiestesi talot ja kaikkien muiden egyptiläisten talot, niin ettei sellaista ole nähty niin kauan kuin isäsi ja esi-isäsi ovat tässä maassa asuneet.'" Sitten Mooses kääntyi ja lähti faraon luota.

10:7  Mutta hovimiehet sanoivat faraolle: "Kuinka kauan tuon miehen pitää olla tuottamassa meille onnettomuutta? Päästä Israelin miehet palvelemaan Herraa, Jumalaansa. Etkö vieläkään käsitä, että Egypti on muuten hukassa?"

10:8  Niin Mooses ja Aaron haettiin takaisin faraon luo, ja farao sanoi heille: "Menkää palvelemaan Herraa, Jumalaanne. Mutta ketkä teistä ovat sinne lähtemässä?"

10:9  Mooses vastasi: "Me lähdemme kaikki, nuoret ja vanhat. Me menemme poikinemme ja tyttärinemme, lampainemme ja nautoinemme, sillä me vietämme juhlaa Herran kunniaksi."

10:10  Farao sanoi heille: "Herra teitä varjelkoon, mutta pitäisikö minun muka päästää teidät lähtemään vaimoinenne ja lapsinenne? Teillä on selvästikin paha mielessä!

10:11  Siitä ei tule mitään, mutta menkää te miehet palvelemaan Herraa, sitähän te pyysitte." Ja farao ajoi heidät pois luotaan.

10:12  Herra sanoi Moosekselle: "Ojenna kätesi Egyptin maan ylle ja kutsu heinäsirkat, niin ne saapuvat Egyptiin ja syövät kaiken maassa kasvavan, kaiken, mitä rakeilta jäi jäljelle."

10:13  Mooses ojensi sauvansa maan ylle, ja Herra antoi itätuulen puhaltaa Egyptin yli koko sen päivän ja yön. Kun aamu tuli, oli itätuuli tuonut heinäsirkat mukanaan.

10:14  Ne levittäytyivät koko Egyptiin ja laskeutuivat sankkoina parvina kaikkialle maahan. Sellaista heinäsirkkojen paljoutta ei ole koskaan ennen ollut eikä ole enää koskaan tuleva.

10:15  Ne peittivät maan pinnan ja maa oli niitä mustanaan. Ne söivät kaiken maassa kasvavan ja kaikki puiden hedelmät, kaiken, mitä rakeilta oli säästynyt. Missään koko Egyptissä ei jäänyt vihreyttä puihin eikä maahan.

10:16  Farao kutsutti kiireesti Mooseksen ja Aaronin luokseen ja sanoi: "Minä olen rikkonut Herraa, teidän Jumalaanne vastaan, ja teitä vastaan.

10:17  Antakaa minulle anteeksi rikkomukseni vielä tämän kerran ja rukoilkaa Herraa, Jumalaanne, ottamaan minulta pois tämä hirvittävä rangaistus."

10:18  Mooses lähti faraon luota ja rukoili Herraa,

10:19  ja Herra käänsi tuulen ankaraksi länsituuleksi, joka vei heinäsirkat mukanaan ja puhalsi ne Kaislamereen. Yhtään heinäsirkkaa ei jäänyt koko Egyptin alueelle.

10:20  Mutta Herra kovetti faraon sydämen, eikä farao päästänyt israelilaisia lähtemään.

10:21  Herra sanoi Moosekselle: "Ojenna kätesi taivasta kohti, niin Egyptiin tulee pimeys, niin sakea pimeys, että siihen voi käsin koskea."

10:22  Mooses ojensi kätensä kohti taivasta, ja Egyptiin tuli synkeä pimeys kolmeksi päiväksi.

10:23  Ihmiset eivät nähneet toisiaan eikä kukaan voinut kolmeen päivään mennä minnekään, mutta israelilaisten asuinsijoilla oli valoisaa.

10:24  Farao kutsutti Mooseksen luokseen ja sanoi: "Menkää palvelemaan Herraa. Vain lampaanne ja nautakarjanne jääkööt tänne, vaimonne, lapsenne ja vanhuksenne saavat lähteä teidän kanssanne."

10:25  Mutta Mooses sanoi: "Vaikka itse antaisit meille eläimiä teuras- ja polttouhreiksi Herralle, meidän Jumalallemme,

10:26  täytyy karjamme silti seurata mukana, eikä tänne saa jäädä ainoatakaan eläintä, sillä omasta karjastamme meidän on otettava ne uhrieläimet, joilla palvelemme Herraa, Jumalaamme. Ennen kuin olemme perillä, emme tiedä itsekään, millä uhreilla palvelemme Herraa, Jumalaamme."

10:27  Mutta Herra kovetti faraon sydämen, eikä farao suostunut päästämään israelilaisia.

10:28  Farao sanoi Moosekselle: "Mene tiehesi ja varo tulemasta enää minun silmieni eteen. Jos vielä kerran näen sinut, sinun on kuoltava!"

10:29  Mooses vastasi: "Totta puhut. Tämän jälkeen minä en enää tule sinun eteesi."

Chapter 11

11:1  Herra sanoi Moosekselle: "Vielä yhden vitsauksen minä annan kohdata faraota ja egyptiläisiä. Sen jälkeen hän päästää teidät lähtemään, ja kun hän teidät päästää, hän ajamalla ajaa teidät täältä pois.

11:2  Sano siis kansalle, että kaikkien, niin miesten kuin naistenkin, tulee pyytää tuttaviltaan muistolahjaksi hopea- ja kultaesineitä."

11:3  Herra oli antanut kansansa saada paljon ystäviä egyptiläisten joukosta. Myös Moosesta pitivät sekä faraon hovi että Egyptin kansa suuressa arvossa.

11:4  Mooses sanoi faraolle: "Näin sanoo Herra: 'Puolenyön aikaan minä kuljen läpi Egyptin,

11:5  ja silloin kuolee Egyptissä joka ainoa esikoinen, valtaistuimella istuvan faraon esikoisesta jauhinkivien ääressä istuvan orjattaren esikoiseen. Myös kaikki karjan esikoiset kuolevat.

11:6  Koko Egyptin täyttää suuri valitus, jollaista ei ole ennen kuultu eikä enää toiste kuulla.

11:7  Mutta israelilaisille ei edes koira murise, mitään vahinkoa ei tapahdu ihmisille enempää kuin karjallekaan. Tästä ymmärrät, että Herra tekee eron Egyptin ja Israelin välillä.'

11:8  Silloin kaikki hovisi miehet tulevat minun luokseni, heittäytyvät eteeni ja sanovat: 'Lähde täältä ja vie pois kansasi, jota johdat.' Sitten minä lähden." Ja Mooses lähti faraon luota vihasta hehkuen.

11:9  Herra oli sanonut Moosekselle: "Farao ei kuuntele teitä. Tämä tapahtuu siksi, että minä voisin tehdä monta ihmetekoa Egyptissä."

11:10  Mooses ja Aaron olivat nyt tehneet kaikki nämä ihmeet faraon edessä, ja Herra oli paaduttanut faraon sydämen, niin ettei hän päästänyt israelilaisia lähtemään maasta.

Chapter 12

12:1  Herra sanoi Moosekselle ja Aaronille Egyptissä:

12:2  "Tämä kuukausi olkoon teille kuukausista ensimmäinen, aloittakaa siitä vuoden kuukaudet.

12:3  Sanokaa Israelille: Tämän kuun kymmenentenä päivänä ottakoon kukin perheenpää karitsan, yhden karitsan perhekuntaa ja taloa kohti.

12:4  Jos jonkun perhe on liian pieni syömään karitsaa kokonaan, hän ottakoon lähimmän naapurinsa kanssa yhteisen karitsan sen mukaan, montako tarvitaan karitsan syömiseen ja paljonko he jaksavat syödä.

12:5  Eläimen tulee olla virheetön, vuoden vanha uros, ja se voi olla lammas tai vuohi.

12:6  Kukin pitäköön sitä kuukauden neljänteentoista päivään saakka, ja jokainen Israelin yhteisöön kuuluva teurastakoon karitsansa iltahämärissä.

12:7  Ottakaa sen verta ja sivelkää sitä ovenpieliin ja ovenkamanaan niissä taloissa, joissa karitsaa syödään.

12:8  Syökää liha sinä yönä, syökää se avotulella paahdettuna, happamattoman leivän ja karvaiden yrttien kanssa.

12:9  Älkää syökö siitä mitään puoliraakana tai vedessä keitettynä, vaan paahtakaa se tulella päineen, jalkoineen ja sisälmyksineen.

12:10  Älkää jättäkö siitä mitään jäljelle, vaan polttakaa tähteet ennen aamun koittoa.

12:11  "Syödessänne teillä tulee olla viitta vyötettynä, kengät jalassa ja sauva kädessä, ja teidän on syötävä nopeasti. Näin vietetään pääsiäistä Herran kunniaksi.

12:12  Sinä yönä minä kuljen läpi Egyptin ja surmaan Egyptin jokaisen esikoisen, niin ihmisten kuin eläintenkin. Minä, Herra, annan tuomioni kohdata kaikkia Egyptin jumalia.

12:13  Ja veri olkoon niiden talojen merkkinä, joissa te olette, sillä kun minä näen veren, menen ohitsenne. Minä kuritan vain egyptiläisiä, eikä tämä vitsaus satu teihin.

12:14  "Tästä päivästä tulkoon teille muistopäivä. Viettäkää sitä Herran juhlana. Pitäkää tämä ikuisena säädöksenä sukupolvesta toiseen.

12:15  Syökää seitsemän päivän aikana happamatonta leipää, ja jo juhlaviikon ensimmäisenä päivänä toimittakaa kaikki hapantaikina pois taloistanne, sillä jokainen, joka syö hapanta leipää ensimmäisestä päivästä lukien seitsemänteen päivään, poistettakoon Israelista.

12:16  Ensimmäisenä ja seitsemäntenä päivänä pitäkää pyhä kokous. Mitään työtä ei näinä päivinä saa tehdä; vain sen valmistaminen, mitä itse kukin tarvitsee syödäkseen, olkoon sallittua.

12:17  Huolehtikaa aina tämän happamattoman leivän juhlan viettämisestä, sillä juuri sinä päivänä minä vein teidän kootut joukkonne pois Egyptistä. Siksi tätä päivää on vietettävä juhlana, ja se olkoon ikuinen säädös sukupolvesta toiseen.

12:18  "Ensimmäisen kuun neljännentoista päivän illasta lähtien syökää happamatonta leipää sen kuun kahdennenkymmenennenyhdennen päivän iltaan saakka.

12:19  Seitsemään päivään ei hapantaikinaa saa olla taloissanne. Jokainen, joka syö hapanta leipää, poistettakoon Israelin yhteisöstä, olipa hän maahan muuttanut siirtolainen tai syntyperäinen israelilainen.

12:20  Mitään hapatettua ette saa syödä, vaan missä ikinä asuttekin, teidän leipänne olkoon happamatonta."

12:21  Mooses kutsui koolle kaikki Israelin vanhimmat ja sanoi heille: "Ottakaa kukin lammas tai vuohi perhekuntaanne varten ja teurastakaa se pääsiäisuhriksi.

12:22  Ottakaa sitten kimppu iisoppia, kastakaa se vatiin laskettuun vereen ja sivelkää verta oven kamanaan ja molempiin pieliin. Älköön kukaan teistä menkö kotinsa ovesta ulos ennen aamua,

12:23  sillä Herra kulkee kaikkialla surmaamassa egyptiläisiä, mutta kun hän näkee veren ovenpielissä ja kamanassa, hän kulkee sen oven ohi eikä anna tuhoojan tulla koteihinne teitä surmaamaan.

12:24  Tämä olkoon ikuisena säädöksenä, niin teille kuin lapsillennekin.

12:25  Ja kun tulette siihen maahan, jonka Herra teille lupauksensa mukaan antaa, noudattakaa näitä juhlatapoja.

12:26  Kun lapsenne kysyvät teiltä: 'Mitä nämä teidän juhlatapanne tarkoittavat?',

12:27  niin vastatkaa näin: 'Se on pääsiäisuhri Herralle, joka egyptiläisiä surmatessaan kulki israelilaisten kotien ohi ja säästi ne.'" Silloin kansa polvistui ja heittäytyi kasvoilleen maahan.

12:28  Israelilaiset tekivät tarkoin niiden määräysten mukaan, jotka Herra oli antanut Moosekselle ja Aaronille.

12:29  Puolenyön aikaan Herra surmasi Egyptissä jokaisen esikoisen, valtaistuimella istuvan faraon esikoisesta vankiluolassa istuvan vangin esikoiseen, sekä kaikki karjan esikoiset.

12:30  Kun farao, hänen hovinsa väki ja kaikki egyptiläiset sinä yönä näkivät, mitä tapahtui, puhkesi Egyptissä suuri valitus, sillä ei ollut kotia, jossa ei olisi ollut vainajaa.

12:31  Farao kutsutti Mooseksen ja Aaronin yöllä luokseen ja sanoi: "Lähtekää tiehenne, pois minun kansani keskuudesta, te itse ja kaikki israelilaiset, ja menkää palvelemaan Herraa, niin kuin olette pyytäneet.

12:32  Ottakaa myös lampaanne, vuohenne ja nautakarjanne, niin kuin olette halunneet, ja menkää. Ja kun nyt lähdette, toivottakaa siunausta minullekin."

12:33  Egyptiläiset kiirehtivät israelilaisia lähtemään heti pois maasta, sillä he ajattelivat: "Muuten me kuolemme kaikki."

12:34  Niinpä israelilaiset ottivat vielä hapantumattoman taikinan mukaansa kaukaloissa, jotka he käärivät viittojensa sisään ja ripustivat olalleen.

12:35  Israelilaiset olivat Mooseksen neuvon mukaisesti pyytäneet egyptiläisiltä hopea- ja kultaesineitä sekä vaatteita,

12:36  ja Herra oli tehnyt egyptiläiset heille niin suosiollisiksi, että he saivat mitä pyysivät. Näin israelilaiset veivät egyptiläisiltä heidän rikkautensa.

12:37  Israelilaiset lähtivät liikkeelle Ramseksesta kohti Sukkotia. Heitä oli noin kuusisataatuhatta marssikelpoista miestä sekä lisäksi naiset ja lapset.

12:38  He ottivat mukaansa suuret laumansa, lampaita, vuohia ja nautakarjaa. Heidän kanssaan lähti myös paljon sekalaista väkeä.

12:39  Egyptistä tuomastaan taikinasta he leipoivat litteitä happamattomia leipiä, sillä heidät oli ajettu pois Egyptistä ennen kuin taikina oli ehtinyt hapata eivätkä he olleet varanneet itselleen edes matkaevästä.

12:40  Israelilaiset olivat asuneet Egyptissä kaikkiaan neljäsataakolmekymmentä vuotta.

12:41  Juuri sinä päivänä, kun neljäsataakolmekymmentä vuotta oli kulunut, koko Herran oma joukko lähti Egyptistä.

12:42  Sinä yönä Herra valvoi viedäkseen heidät pois Egyptin maasta; se on Herralle pyhitetty yö, ja silloin kaikkien israelilaisten sukupolvesta toiseen tulee valvoa.

12:43  Herra sanoi Moosekselle ja Aaronille: "Nämä säännökset koskevat pääsiäislammasta. Kukaan muukalainen ei saa sitä syödä,

12:44  mutta jokainen rahalla ostettu orja saa, jos hänet ensin on ympärileikattu.

12:45  Kukaan tilapäinen asukas tai päiväpalkkalainen ei saa syödä sitä.

12:46  Lammas on syötävä yhdessä ja samassa talossa, kukaan ei saa viedä lihaa ulos talostaan eikä rikkoa ainoatakaan luuta.

12:47  Näin tulee jokaisen Israelin kansan jäsenen tehdä.

12:48  Jos luonasi asuu maahan muuttanut siirtolainen, joka tahtoo viettää pääsiäistä Herran kunniaksi, hänen on ympärileikkautettava itsensä ja jokainen perheeseensä kuuluva mies ja poika. Silloin hän voi tulla mukaan pääsiäisen viettoon, ja hänet katsottakoon maan pysyväksi asukkaaksi, mutta kukaan ympärileikkaamaton ei saa syödä pääsiäislammasta.

12:49  Sama laki koskee sekä syntyperäistä israelilaista että keskuuteenne asumaan muuttanutta siirtolaista."

12:50  Israelilaiset tekivät niin. He tekivät kaiken, mistä Herra oli Moosekselle ja Aaronille antanut käskyn.

12:51  Ja sinä samana päivänä Herra vei koko israelilaisten joukon pois Egyptistä. juhla

Chapter 13

13:1  Herra sanoi Moosekselle:

13:2  "Pyhitä minun omakseni jokainen esikoinen israelilaisten keskuudessa, niin ihminen kuin karjaeläin. Jokainen, joka esikoisena tulee äitinsä kohdusta, kuuluu minulle."

13:3  Mooses sanoi kansalle: "Muistakaa tämä päivä, jona lähditte Egyptistä, orjuuden maasta, sillä Herra vei väkevällä kädellään teidät sieltä pois. Sinä päivänä ei saa syödä hapanta leipää.

13:4  Tänään te lähdette, abib-kuussa,

13:5  ja kun Herra on tuonut teidät kanaanilaisten, heettiläisten, amorilaisten, hivviläisten ja jebusilaisten maahan, siihen maahan, jonka hän on esi-isillenne vannomallaan valalla luvannut teille, maahan, joka tulvii maitoa ja hunajaa, niin palvelkaa häntä aina tässä kuussa seuraavalla tavalla.

13:6  "Seitsemän päivän aikana sinun tulee syödä happamatonta leipää, ja seitsemäntenä päivänä vietettäköön juhlaa Herran kunniaksi.

13:7  Niinä seitsemänä päivänä syötäköön vain happamatonta leipää; hapanta leipää ei saa edes näkyä missään koko asuinalueellasi, ei myöskään hapanta taikinaa.

13:8  Sinä päivänä kerro pojallesi: 'Tämä tapahtuu sen takia, mitä Herra teki hyväkseni, kun lähdin Egyptistä.'

13:9  Ja se säädös olkoon kuin merkki kädessäsi ja tunnus otsallasi, että Herran laki aina pysyisi huulillasi ja sinä muistaisit, kuinka Herra väkevällä kädellään vei sinut pois Egyptistä.

13:10  Noudata tätä säädöstä aina määräaikana vuodesta toiseen.

13:11  "Kun Herra on tuonut sinut kanaanilaisten maahan, kuten hän on sinulle ja esi-isillesi vannonut, ja antanut sen sinulle,

13:12  luovuta Herralle kaikki esikoiset. Samaten on jokainen karjaasi syntyvä urospuolinen esikoinen oleva Herran omaisuutta.

13:13  Mutta jokaisen aasin ensimmäisen varsan voit lunastaa omaksesi uhraamalla karitsan, ja ellet halua sitä lunastaa, taita siltä niska. Sinun tulee myös lunastaa jokainen esikoispoika, joka sinulle syntyy.

13:14  Kun poikasi aikanaan kysyy sinulta: 'Mitä tämä merkitsee?', niin sano hänelle: 'Väkevällä kädellään Herra vei meidät pois Egyptistä, orjuuden maasta.

13:15  Ja kun farao itsepintaisesti kieltäytyi päästämästä meitä, Herra surmasi Egyptissä jokaisen esikoisen, ihmisten esikoisista karjan esikoisiin. Tämän vuoksi minä teurastan Herralle uhriksi karjani jokaisen urospuolisen esikoisen ja lunastan jokaisen minulle syntyvän esikoispojan.'

13:16  Olkoon tämä kuin merkki kädessäsi ja tunnus otsallasi, jotta muistaisit, että Herra väkevällä kädellään vei meidät pois Egyptistä."

13:17  Kun farao oli päästänyt kansan lähtemään, Jumala ei johtanutkaan israelilaisia filistealaisten maan kautta kulkevaa tietä, joka olisi ollut lyhin, sillä hän ajatteli, että kansa huomatessaan joutuvansa taisteluun alkaisi katua ja palaisi Egyptiin.

13:18  Niin Jumala vei kansan pitemmälle, autiomaan kautta kulkevalle tielle, kohti Kaislamerta. Israelilaiset lähtivät matkaan taistelun varalta ryhmittyneinä.

13:19  Mooses otti mukaansa Joosefin luut, sillä Joosef oli vannottanut israelilaisia sanoen: "Kun Jumala aikanaan johtaa teidät pois täältä, niin viekää minun luuni mukananne."

13:20  Lähdettyään liikkeelle Sukkotista israelilaiset leiriytyivät Etamiin, autiomaan laitaan.

13:21  Herra kulki päiväsaikaan pilvipatsaassa heidän edellään näyttäen heille tietä ja yöllä tulipatsaassa valaisten heidän tietään, niin että he saattoivat kulkea sekä päivällä että yöllä.

13:22  Pilvipatsas oli jatkuvasti kansan edellä päivällä ja tulipatsas yöllä.

Chapter 14

14:1  Herra sanoi Moosekselle:

14:2  "Käske israelilaisten kääntyä takaisin ja palata Pi-Hirotin luo Migdolin ja meren välille. Leiriytykää Baal-Sefonin kohdalle meren rantaan.

14:3  Farao luulee, että israelilaiset harhailevat pitkin maata ja aavikko on sulkenut heidän tiensä.

14:4  Minä paadutan faraon sydämen, niin että hän lähtee ajamaan israelilaisia takaa. Mutta minä osoitan voimani ja kunniani sillä, mitä faraolle ja koko hänen sotaväelleen tapahtuu. Silloin egyptiläiset ymmärtävät, että minä olen Herra." Ja israelilaiset tekivät niin kuin Herra oli käskenyt.

14:5  Kun Egyptin kuningas sai tietää, että kansa oli lähtenyt tiehensä, hän ja hänen hovinsa väki muuttivat mielensä ja sanoivat: "Mitä me teimmekään, kun päästimme israelilaiset palvelemasta itseämme!"

14:6  Ja farao valjastutti hevoset sotavaunujen eteen ja otti mukaan sotaväkensä

14:7  ja kaikki Egyptin sotavaunut miehistöineen, myös kuusisataa valiovaljakkoa.

14:8  Herra paadutti faraon, Egyptin kuninkaan, sydämen, niin että hän lähti ajamaan israelilaisia takaa juuri kun he olivat Herran johdolla kulkemassa pois Egyptistä.

14:9  Egyptiläiset, kaikki faraon hevoset, sotavaunut miehineen sekä hänen muu sotaväkensä, ajoivat heitä takaa ja saavuttivat heidät, kun he olivat leiriytyneinä Pi-Hirotin luona, Baal-Sefonin kohdalla.

14:10  Faraon lähestyessä israelilaiset huomasivat yhtäkkiä, että egyptiläiset olivat aivan heidän kintereillään. Israelilaiset pelästyivät kovin, huusivat apua Herralta

14:11  ja sanoivat Moosekselle: "Oliko Egyptissä niin vähän hautatilaa, että sinun piti tuoda meidät tänne autiomaahan kuolemaan? Näetkö nyt, mitä olet meille tehnyt, kun veit meidät pois Egyptistä?

14:12  Mehän sanoimme sinulle jo siellä: 'Anna meidän olla rauhassa ja palvella egyptiläisiä.' Parempi meidän olisi toki palvella egyptiläisiä kuin kuolla autiomaassa!"

14:13  Mutta Mooses sanoi kansalle: "Älkää pelätkö, vaan pysykää aloillanne, niin saatte nähdä, kuinka Herra pelastaa teidät. Sellaista, mitä te tänään näette tapahtuvan egyptiläisille, ette enää milloinkaan saa nähdä.

14:14  Herra sotii teidän puolestanne, olkaa te hiljaa!"

14:15  Herra sanoi Moosekselle: "Miksi sinä huudat minua avuksi? Käske israelilaisten lähteä liikkeelle.

14:16  Kohota sauvasi, ojenna kätesi merta kohti ja halkaise sen vedet, niin israelilaiset voivat kulkea meren poikki kuivaa maata pitkin.

14:17  Minä kovetan egyptiläisten sydämet, niin että he lähtevät teidän peräänne. Ja se, mitä tapahtuu faraolle ja koko hänen sotajoukolleen, hänen sotavaunuilleen ja niiden ajajille, todistaa minun suuruuttani.

14:18  Kun minun suuruuteni näkyy siinä, mitä faraolle, hänen sotavaunuilleen ja niiden ajajille tapahtuu, silloin egyptiläiset ymmärtävät, että minä olen Herra."

14:19  Jumalan enkeli, joka oli kulkenut israelilaisten joukon edellä, siirtyi nyt kulkemaan heidän perässään, ja pilvipatsas siirtyi pois heidän edeltään ja asettui heidän taakseen,

14:20  niin että se tuli egyptiläisten ja Israelin joukkojen väliin. Pilven mukana tuli pimeys, mutta israelilaisille pilvi valaisi yön. Kumpikaan puoli ei voinut koko yönä lähestyä toistaan.

14:21  Sitten Mooses kohotti kätensä merta kohti, ja Herra pani meren väistymään syrjään nostamalla ankaran itätuulen, joka puhalsi koko yön. Näin hän muutti meren kuivaksi maaksi. Vedet jakautuivat kahtia,

14:22  ja kun israelilaiset kulkivat meren poikki kuivaa maata pitkin, vedet olivat muurina kummallakin puolen.

14:23  Egyptiläiset lähtivät takaa-ajoon, ja faraon kaikki hevoset ja hänen sotavaununsa ajajineen seurasivat israelilaisten perässä keskelle merta.

14:24  Mutta aamuyöstä Herra katsoi tuli- ja pilvipatsaasta egyptiläisiin päin ja saattoi heidän joukkonsa sekasortoon.

14:25  Hän antoi heidän vaunujensa pyörien juuttua kiinni, niin että ajaminen kävi vaikeaksi. Silloin egyptiläiset sanoivat: "Meidän on lähdettävä pakoon! Herra sotii israelilaisten puolella meitä vastaan!"

14:26  Herra sanoi Moosekselle: "Ojenna kätesi merta kohti, niin vedet palaavat egyptiläisten, heidän sotavaunujensa ja heidän vaunumiestensä päälle."

14:27  Mooses ojensi kätensä merta kohti, ja aamunkoitteessa meri palasi entiselle paikalleen. Se tuli pakenevia egyptiläisiä vastaan, ja Herra pyyhkäisi heidät meren aaltojen sekaan.

14:28  Vedet palasivat ja peittivät vaunut ajajineen, faraon koko sotajoukon, joka oli seurannut israelilaisia mereen, eikä heistä jäänyt henkiin ainoatakaan.

14:29  Mutta israelilaiset kulkivat meren poikki kuivaa maata pitkin, ja vedet olivat muurina heidän kummallakin puolellaan.

14:30  Näin Herra pelasti sinä päivänä Israelin Egyptin käsistä, ja israelilaiset saivat nähdä egyptiläisten makaavan kuolleina meren rannalla.

14:31  Ja kun israelilaiset näkivät, miten Herran käsi oli lyönyt Egyptin, he pelkäsivät Herraa ja uskoivat häneen ja hänen palvelijaansa Moosekseen.

Chapter 15

15:1  Silloin Mooses ja israelilaiset lauloivat Herralle tämän ylistyslaulun: -- Minä laulan ylistystä Herralle, hän on mahtava ja suuri: hevoset ja miehet hän mereen suisti!

15:2  Herra on minun väkeni ja voimani, hän pelasti minut. Hän on minun Jumalani, häntä minä ylistän, minun isieni Jumala, hänen kunniaansa minä laulan.

15:3  Herra on soturi, Jahve on hänen nimensä.

15:4  Faraon vaunut ja sotajoukot hän syöksi mereen, vaunusoturien valiot hukkuivat Kaislamereen.

15:5  Syvyydet peittivät heidät, he painuivat pohjaan kuin kivi.

15:6  Sinun oikea kätesi, Herra, ihmeellinen voimassaan, sinun oikea kätesi, Herra, musertaa vihollisen.

15:7  Valtasuuruudessasi sinä kukistat vastustajasi, ja kun päästät valloilleen vihasi loimun, se polttaa heidät kuin oljet.

15:8  Sinun vihasi henkäys sai vedet kasautumaan. Vyöryvät aallot seisoivat paikoillaan kuin muuri, syvyyksien vedet jähmettyivät keskellä merta.

15:9  Vihollinen sanoi: "Minä ajan heitä takaa, otan heidät kiinni, käyn saaliin kimppuun, saan kaikkea mielin määrin. Minä paljastan miekkani, minä tuhoan heidät."

15:10  Sinä puhalsit jälleen, ja meri peitti heidät. Vyöryviin vesiin he upposivat kuin lyijy.

15:11  Kuka on sinun vertaisesi, Herra, jumalien joukossa? Kuka on sinun kaltaisesi, sinä pyhyydessä ihmeellinen, maineteoissasi pelättävä, sinä ihmeiden tekijä!

15:12  Sinä ojensit oikean kätesi, ja maa nielaisi heidät.

15:13  Sinä johdatit hyvyydessäsi kansaa, jonka olit vapauttanut, voimallasi sinä veit sen pyhille asuinsijoillesi.

15:14  Siitä kuullessaan kansat vapisivat, ahdistus valtasi Filistean asukkaat.

15:15  Silloin säikkyivät Edomin ruhtinaat, Moabin mahtimiehet vapisivat, kaikki Kanaanin asukkaat menettivät rohkeutensa.

15:16  Pelko ja kauhu on langennut heidän ylleen, sinun kätesi voimasta he kivettyvät paikoilleen, kunnes sinun kansasi, Herra, on kulkenut ohi, kunnes kansa, jonka otit omaksesi, on kulkenut ohi.

15:17  Sinä viet heidät perille, annat heidän juurtua omaan maahasi, vuorelle, jolle teit asumuksesi, Herra, sinun pyhäkköösi, jonka kätesi ovat perustaneet.

15:18  Herra on kuningas aina ja ikuisesti!

15:19  Kun faraon hevoset ja hänen sotavaununsa ajajineen olivat tulleet meren keskelle, Herra palautti vedet heidän päälleen, mutta israelilaiset pääsivät kuivaa maata pitkin meren poikki.

15:20  Naisprofeetta Mirjam, Aaronin sisar, otti käteensä rummun, ja kaikki naiset seurasivat häntä tanssien ja rumpua lyöden.

15:21  Mirjam viritti laulun: -- Laulakaa ylistystä Herralle, hän on mahtava ja suuri: hevoset ja miehet hän mereen suisti!

15:22  Mooses vei israelilaiset Kaislamereltä Surin autiomaahan, ja he vaelsivat siellä kolme päivää löytämättä vettä.

15:23  Sitten he saapuivat Maraan, mutta he eivät voineet juoda Maran lähteen vettä, koska se oli kitkerää. Siitä syystä paikka olikin saanut nimekseen Mara.

15:24  Kansa nurisi Moosesta vastaan ja sanoi: "Mitä me nyt juomme?"

15:25  Mooses rukoili apua Herralta, ja Herra osoitti hänelle puunoksan, joka hänen piti heittää veteen. Kun hän teki niin, vesi muuttui juotavaksi. Siellä Herra määräsi kansalle lait ja säädökset, ja siellä hän pani kansan koetukselle.

15:26  Herra sanoi: "Jos kuuntelet tarkasti, mitä minä puhun, ja teet sen, mikä on oikein minun silmissäni, jos muistat minun käskyni ja noudatat kaikkia minun lakejani, niin minä en pane sinun vaivaksesi mitään niistä sairauksista, joilla kuritin egyptiläisiä. Minä, Herra, olen sinun parantajasi."

15:27  Sitten he tulivat Elimiin; siellä oli kaksitoista vesilähdettä ja seitsemänkymmentä taatelipalmua. He leiriytyivät sinne veden ääreen.

Chapter 16

16:1  Sitten israelilaiset lähtivät liikkeelle Elimistä ja tulivat Sinin autiomaahan, joka on Elimin ja Siinain välillä. He tulivat sinne toisen kuun viidentenätoista päivänä Egyptistä lähtönsä jälkeen.

16:2  Autiomaassa israelilaiset alkoivat nurista Moosesta ja Aaronia vastaan

16:3  ja sanoivat heille: "Kunpa Herran käsi olisi lyönyt meidät kuoliaaksi Egyptissä, kun vielä olimme lihapatojen ääressä ja saimme ruokaa kylliksemme. Mutta te olette tuoneet meidät tänne autiomaahan tappaaksenne nälkään kaikki nämä ihmiset!"

16:4  Herra sanoi Moosekselle: "Minä annan sataa teille ruokaa taivaasta, niin että kansa voi joka päivä mennä keräämään ruokaa, mutta vain sen päivän tarpeiksi. Näin minä panen heidät koetukselle, että näkisin, noudattavatko he minun lakejani vai eivät.

16:5  Kuitenkin kun he sapatin aattona valmistavat ruoaksi sen, mitä ovat tuoneet mukanaan, sitä tulee kaksi kertaa niin paljon kuin heillä on muina päivinä."

16:6  Mooses ja Aaron sanoivat israelilaisille: "Tänä iltana te ymmärrätte, että juuri Herra toi teidät pois Egyptistä,

16:7  ja huomisaamuna saatte nähdä Herran kirkkauden voiman, sillä hän on kuullut, kun olette nurisseet häntä vastaan. Häntä vastaan te olette nurisseet, ette meitä. Mitä me muka olemme?"

16:8  Mooses sanoi vielä: "Saattepa nähdä, että Herra antaa teille tänä iltana lihaa ruoaksi ja aamulla leipää niin paljon kuin jaksatte syödä. Herra on kuullut teidän nurinanne, häntä te olette valituksellanne vaivanneet, ette meitä. Mitä me muka olemme?"

16:9  Mooses sanoi Aaronille: "Kutsu kaikki israelilaiset Herran eteen, sillä hän on kuullut heidän valituksensa."

16:10  Aaronin puhuessa israelilaisille kaikki kääntyivät katsomaan autiomaahan päin, ja silloin Herran kirkkaus ilmestyi pilvessä.

16:11  Herra sanoi Moosekselle:

16:12  "Minä olen kuullut israelilaisten valituksen. Sano heille näin: 'Tänään iltahämärissä te saatte lihaa syödäksenne ja aamulla leipää yllin kyllin. Silloin te ymmärrätte, että minä olen Herra, teidän Jumalanne.'"

16:13  Illalla lensi leiriin viiriäisiä niin paljon, että ne peittivät sen kokonaan. Aamulla oli maassa leirin ympärillä runsaasti kastetta,

16:14  ja kun kaste oli haihtunut, oli autiomaassa jotakin hienoa ja rapeaa, ohutta kuin kuura maan pinnalla.

16:15  Tämän nähdessään israelilaiset kyselivät toisiltaan: "Mitä tämä on?" He eivät näet tienneet, mitä se oli. Mooses sanoi heille: "Se on leipää, jonka Herra on antanut teille ruoaksi.

16:16  Ja näin on Herra siitä määrännyt: Kerätkää sitä niin paljon kuin tarvitsette: omer-mitallinen jokaiselle. Kukin kerätköön niin monelle kuin hänen teltassaan on ihmisiä."

16:17  Israelilaiset tekivät niin ja keräsivät sitä, kuka enemmän, kuka vähemmän.

16:18  Mutta kun he mittasivat sen omer-mitalla, ei enemmän keränneellä ollut liikaa eikä vähemmän keränneellä liian vähän, vaan jokainen oli saanut kerätyksi sen verran kuin tarvitsi.

16:19  Mooses sanoi heille: "Kukaan ei saa jättää siitä mitään huomiseksi."

16:20  Jotkut eivät kuitenkaan totelleet Moosesta vaan jättivät sitä jäljelle seuraavaksi aamuksi, mutta siihen tuli toukkia ja se alkoi haista. Mooses vihastui heihin.

16:21  Näin he keräsivät sitä joka aamu sen verran kuin kukin tarvitsi. Päivällä, kun aurinko alkoi paistaa kuumasti, se suli.

16:22  Viikon kuudentena päivänä he kuitenkin poimivat kaksinkertaisen määrän, kaksi omer- mitallista kutakin varten, ja israelilaisten päämiehet menivät kertomaan siitä Moosekselle.

16:23  Silloin hän sanoi heille: "Näin on Herra sanonut: Huomenna on lepopäivä, Herran pyhä sapatti. Leipokaa tänään, mitä haluatte leipoa, ja keittäkää, mitä haluatte keittää, mutta ottakaa talteen kaikki, mikä jää yli, ja säilyttäkää se huomisaamuun."

16:24  Ja he säilyttivät sen seuraavaan aamuun saakka, niin kuin Mooses oli käskenyt, eikä se ruvennut haisemaan eikä siihen tullut toukkia.

16:25  Mooses sanoi: "Syökää se tänään, sillä tänään on Herran sapatti. Tänään sitä ei löydy maasta.

16:26  Kuutena päivänä viikossa voitte sitä kerätä, mutta seitsemäntenä päivänä on sapatti, eikä sitä silloin ole."

16:27  Vielä seitsemäntenäkin päivänä jotkut kansasta lähtivät sitä keräämään, mutta he eivät löytäneet mitään.

16:28  Herra sanoi Moosekselle: "Kuinka kauan te kieltäydytte noudattamasta minun käskyjäni ja lakiani?

16:29  Muistakaa, että Herra itse on asettanut teille sapatin, ja siksi hän antaa teille kuudentena päivänä kahden päivän ruoan. Pysykää siellä missä olettekin; kenenkään ei pidä seitsemäntenä päivänä lähteä asuinpaikastaan."

16:30  Niin kansa vietti seitsemäntenä päivänä lepopäivää.

16:31  Israelilaiset antoivat sille ruoalle nimeksi manna. Se muistutti korianterin siemeniä mutta oli valkoista ja maistui hunajaleivältä.

16:32  Mooses sanoi: "Näin on Herra käskenyt: säilytettäköön täysi omer- mitallinen mannaa sukupolvesta toiseen, jotta tulevat polvet voisivat nähdä sen ruoan, jolla Herra ruokki teidät autiomaassa, kun hän toi teidät Egyptistä."

16:33  Mooses sanoi Aaronille: "Ota ruukku, pane siihen täysi omer-mitallinen mannaa ja talleta se Herran eteen säilytettäväksi sukupolvesta toiseen."

16:34  Aaron teki, kuten Herra oli Moosesta käskenyt, ja asetti mannan liitonarkun eteen säilöön.

16:35  Israelilaiset söivät mannaa neljäkymmentä vuotta, siihen saakka, kun he tulivat asutuille seuduille. He söivät sitä, kunnes tulivat Kanaaninmaan rajoille.

16:36  Omer on eefa-mitan kymmenesosa.

Chapter 17

17:1  Israelin kansa lähti liikkeelle Sinin autiomaasta ja siirtyi pysähdyspaikasta toiseen Herran ohjeiden mukaisesti. Kansa leiriytyi Refidimiin, mutta siellä ei ollut kylliksi vettä.

17:2  Ihmiset alkoivat moittia Moosesta ja sanoivat: "Anna meille vettä juotavaksi." Mooses kysyi heiltä: "Miksi te syytätte minua? Miksi te koettelette Herran kärsivällisyyttä?"

17:3  Mutta koska he kärsivät janosta, he nurisivat Moosesta vastaan ja sanoivat: "Minkä vuoksi toit meidät Egyptistä tänne? Siksikö, että saisit tappaa meidät janoon lapsinemme ja karjoinemme?"

17:4  Silloin Mooses rukoili apua Herralta ja sanoi: "Mitä minun pitää tehdä tälle kansalle? Kohta he jo varmaan kivittävät minut!"

17:5  Herra sanoi: "Lähde kulkemaan muiden edellä ja ota mukaasi muutamia Israelin vanhimmista. Ja kun lähdet, ota sauvasi, jolla löit Niilin vettä.

17:6  Minä olen sinua vastassa kalliolla Horebin luona. Lyö kallioon, niin siitä alkaa juosta vettä ja kansa saa juodakseen." Mooses teki niin Israelin vanhimpien nähden.

17:7  Paikka sai nimet Massa ja Meriba, koska israelilaiset olivat nurisseet siellä ja koska he olivat koetelleet Herran kärsivällisyyttä ja sanoneet: "Eikö Herra olekaan meidän luonamme?"

17:8  Refidimissä kävivät amalekilaiset israelilaisten kimppuun.

17:9  Mooses sanoi Joosualle: "Valitse miehiä mukaasi ja lähde taistelemaan amalekilaisia vastaan. Huomenna minä asetun kukkulan laelle Herran sauva kädessäni."

17:10  Joosua teki niin kuin Mooses oli käskenyt ja ryhtyi taisteluun amalekilaisia vastaan, kun taas Mooses, Aaron ja Hur nousivat kukkulan laelle.

17:11  Niin kauan kuin Mooseksen kädet olivat koholla, olivat israelilaiset voitolla, mutta kun hän päästi kätensä vaipumaan, olivat amalekilaiset voitolla.

17:12  Kun Mooseksen kädet väsyivät, Aaron ja Hur ottivat kiven hänen istuimekseen. Sitten he kannattelivat hänen käsiään kummaltakin puolen, niin että hän jaksoi pitää niitä ylhäällä auringonlaskuun saakka.

17:13  Näin Joosua voitti amalekilaiset ja heidän sotajoukkonsa.

17:14  Herra sanoi Moosekselle: "Kirjoita tämä kirjaan, ettei se unohdu, ja teroita se Joosuan mieleen: 'Minä pyyhin pois maan päältä amalekilaiset ja heidän muistonsakin.'"

17:15  Sitten Mooses rakensi alttarin ja antoi sille nimeksi "Herra on minun sotalippuni".

17:16  Hän sanoi: "Tämä on Herran sotalipun muistomerkki. Herra on käyvä sotaa amalekilaisia vastaan sukupolvesta toiseen."

Chapter 18

18:1  Midianilaisten pappi Jetro, Mooseksen appi, sai kuulla, mitä kaikkea Jumala oli tehnyt Mooseksen ja oman kansansa Israelin hyväksi ja miten hän oli tuonut israelilaiset pois Egyptistä.

18:2  Jetro otti mukaansa Mooseksen vaimon Sipporan, jonka Mooses oli lähettänyt kotiin,

18:3  ja hänen kaksi poikaansa. Toinen heistä oli nimeltään Gersom, sillä hänen syntyessään Mooses oli sanonut: "Minä olen nyt muukalainen vieraalla maalla",

18:4  ja toisen nimi oli Elieser, koska Mooses oli hänen syntyessään sanonut: "Isäni Jumala on minun apuni, hän pelasti minut faraon miekalta."

18:5  Mooseksen appi Jetro, Mooseksen pojat ja hänen vaimonsa tulivat Mooseksen luo autiomaahan, minne hän oli leiriytynyt Jumalan vuoren juurelle.

18:6  Jetro käski sanoa Moosekselle: "Minä, sinun appesi Jetro, olen tullut luoksesi vaimosi ja hänen kahden poikansa kanssa."

18:7  Silloin Mooses lähti appeaan vastaan, kumartui hänen eteensä ja suuteli häntä, ja he tervehtivät toisiaan. Sitten he menivät Mooseksen telttaan.

18:8  Mooses kertoi apelleen kaikesta, mitä Herra oli tehnyt faraolle ja egyptiläisille israelilaisten tähden, ja niistä vaivoista, joita he olivat kohdanneet matkalla, ja siitä, miten Herra oli heitä auttanut.

18:9  Jetro iloitsi kaikesta siitä hyvästä, mitä Herra oli tehnyt israelilaisille, ja siitä, että hän oli pelastanut heidät egyptiläisten käsistä.

18:10  Hän sanoi: "Kiitetty olkoon Herra, joka pelasti teidät egyptiläisten ja faraon käsistä, hän, joka pelasti tämän kansan egyptiläisten sorron alta!

18:11  Nyt minä tiedän, että Herra on kaikkia muita jumalia suurempi. Tiedän sen siitä, miten egyptiläisten kävi, kun he käyttäytyivät röyhkeästi israelilaisia kohtaan."

18:12  Sitten Jetro, Mooseksen appi, toi polttouhrin ja teurasuhreja Jumalalle, ja Aaron sekä kaikki Israelin vanhimmat tulivat Mooseksen apen kanssa uhriaterialle Jumalan eteen.

18:13  Seuraavana päivänä Mooses istui jakamassa oikeutta kansalle, ja ihmisiä tuli hänen luokseen aamusta iltaan.

18:14  Mutta kun Mooseksen appi näki, kuinka paljon työtä Mooses joutui tekemään heidän vuokseen, hän sanoi: "Mitä kaikkea sinä teetkään tämän kansan takia! Minkä vuoksi sinä istut tässä yksinäsi ja koko kansa seisoo ympärilläsi aamusta iltaan?"

18:15  Mooses vastasi apelleen: "Kansa tulee minun luokseni pyytämään neuvoa Jumalalta.

18:16  Aina kun heillä on erimielisyyttä, he tulevat luokseni, ja minä ratkaisen asian heidän välillään ja teen tiettäväksi Jumalan säädökset ja lait."

18:17  Mutta appi sanoi Moosekselle: "Sinä et menettele siinä viisaasti.

18:18  Sinä vain uuvutat itsesi ja kansan, joka on ympärilläsi, sillä tämä työ on sinulle liian raskas. Et pysty tekemään sitä yksin.

18:19  Ota nyt varteen minun sanani, kun neuvon sinua, ja antakoon Jumala sen koitua hyväksesi. Edusta sinä kansaa Jumalan edessä ja tuo sen kiistat Jumalan eteen.

18:20  Neuvo kansalle tarkoin säännökset ja lait, opeta sille tie, jota sen tulee kulkea, ja kaikki, mitä sen tulee tehdä.

18:21  Mutta sinun itsesi tulee valita kansan keskuudesta kelvollisia, Jumalaa pelkääviä, rehellisiä ja lahjomattomia miehiä ja asettaa heidät kansalle tuhannen, sadan, viidenkymmenen ja kymmenen päälliköiksi.

18:22  He voivat tästä lähin ratkoa kansan asioita. Vain tärkeät asiat tuotakoon sinun eteesi, kaikki pienemmät asiat he voivat ratkaista itse. Näin taakkasi kevenee, kun he kantavat osan siitä.

18:23  Jos teet niin ja jos myös Jumala käskee sinua niin tekemään, silloin jaksat hoitaa tehtäväsi, ja nämä ihmiset voivat mennä tyytyväisinä kotiinsa."

18:24  Mooses noudatti appensa neuvoa ja teki niin kuin tämä oli ehdottanut.

18:25  Hän valitsi kelvollisia miehiä Israelin kansan keskuudesta ja asetti heidät kansalle päämiehiksi, tuhannen, sadan, viidenkymmenen ja kymmenen päälliköiksi.

18:26  He ratkoivat kansan asioita; vain vaikeat asiat he toivat Mooseksen eteen. Kaikki pienemmät asiat he ratkaisivat itse.

18:27  Sitten Mooses hyvästeli appensa ja saatteli hänet matkaan, ja Jetro palasi omaan maahansa.

Chapter 19

19:1  Kun Egyptistä lähdöstä oli kulunut tasan kaksi kuukautta, israelilaiset tulivat Siinain autiomaahan.

19:2  Refidimistä lähdettyään he tulivat sinne ja jäivät leiriin Siinainvuoren juurelle.

19:3  Mooses lähti Jumalan luo vuorelle, ja Herra huusi hänelle: "Näin sinun tulee sanoa israelilaisille, Jaakobin jälkeläisille:

19:4  'Te olette itse nähneet, mitä minä tein egyptiläisille ja kuinka olen kotkan siivin kantanut teitä ja tuonut teidät tänne luokseni.

19:5  Jos te nyt kuuntelette minua ja pidätte minun liittoni, niin te tulette olemaan kansojen joukossa minun oma kansani. Koko maailma on minun,

19:6  mutta teistä tulee minun pappisvaltakuntani ja pyhä kansani.' Tämä sinun tulee sanoa israelilaisille."

19:7  Tultuaan takaisin Mooses kutsui koolle Israelin vanhimmat ja kertoi heille kaiken, mitä Herra oli käskenyt hänen sanoa.

19:8  Ja koko kansa vastasi yhtenä miehenä: "Me teemme kaiken, mitä Herra käskee." Mooses vei kansan vastauksen Herralle.

19:9  Herra sanoi Moosekselle: "Minä tulen sakean pilven sisällä luoksesi, jotta kansa kuulisi minun puhuvan sinun kanssasi ja siksi uskoisi myös sinua kaikkina aikoina." Kun Mooses oli kertonut Herralle, mitä kansa oli sanonut,

19:10  Herra sanoi Moosekselle: "Mene kansan luo ja käske kaikkien puhdistautua ja pyhittäytyä tänään ja huomenna sekä pestä viittansa.

19:11  Heidän on oltava valmiina ylihuomiseen mennessä, sillä ylihuomenna Herra astuu kaiken kansan nähden alas Siinainvuorelle.

19:12  Määrää vuoren ympärille raja ja varoita kansaa nousemasta vuorelle tai edes koskemasta sen juureen. Jokaista, joka koskettaa vuorta, rangaistakoon kuolemalla,

19:13  mutta häneen ei saa koskea käsin, vaan hänet on joko kivitettävä, keihästettävä tai ammuttava jousella. Syyllinen ei saa jäädä eloon, olkoon sitten ihminen tai karjaeläin. Vasta kun oinaansarvea on soitettu, kansa saa nousta vuorelle."

19:14  Mooses laskeutui vuorelta kansan luo. Hän pyhitti ja puhdisti israelilaiset, ja he pesivät myös viittansa.

19:15  Sitten Mooses sanoi kansalle: "Olkaa valmiina ylihuomiseksi. Kukaan älköön koskeko naiseen."

19:16  Kolmantena päivänä aamun tultua alkoi jyristä ja salamoida. Vuoren yllä lepäsi raskas pilvi ja kuului voimakasta torventoitotusta, ja kansa vapisi pelosta leirissään.

19:17  Mooses vei israelilaiset ulos leiristä Jumalaa vastaan, ja he jäivät vuoren juurelle.

19:18  Siinainvuori oli kauttaaltaan savun peitossa, koska Herra laskeutui vuorelle tulessa. Vuori savusi kuin tulinen uuni ja vavahteli ankarasti.

19:19  Torven ääni kasvoi kasvamistaan, Mooses puhui, ja Jumala vastasi hänelle jylisten.

19:20  Kun Herra oli astunut Siinainvuoren huipulle, hän kutsui Mooseksen luokseen, ja Mooses nousi sinne.

19:21  Herra sanoi Moosekselle: "Mene alas ja varoita ihmisiä, etteivät he paremmin nähdäkseen tunkeudu rajan yli lähemmäksi Herraa, sillä silloin monet kuolisivat.

19:22  Myös pappien, jotka muuten saavat lähestyä Herraa, täytyy puhdistautua ja pyhittää itsensä, ettei Herra musertaisi heitä."

19:23  Mooses sanoi Herralle: "Kansa ei rohkene nousta Siinainvuorelle, sillä sinä varoitit meitä ja käskit minua merkitsemään rajan vuoren ympärille ja julistamaan sen pyhäksi vuoreksi."

19:24  Herra sanoi hänelle: "Mene alas ja palaa tänne Aaron mukanasi. Mutta papit ja kansa älkööt tulko Herran luo, ettei hän musertaisi heitä."

19:25  Mooses meni alas kertomaan tämän israelilaisille.

Chapter 20

20:1  Niin Jumala puhui kaiken tämän:

20:2  "Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka johdatin sinut pois Egyptistä, orjuuden maasta.

20:3  "Sinulla ei saa olla muita jumalia.

20:4  "Älä tee itsellesi patsasta äläkä muutakaan jumalankuvaa, älä siitä, mikä on ylhäällä taivaalla, älä siitä, mikä on alhaalla maan päällä, äläkä siitä, mikä on vesissä maan alla.

20:5  Älä kumarra äläkä palvele niitä, sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala. Aina kolmanteen ja neljänteen polveen minä panen lapset vastaamaan isiensä pahoista teoista, vaadin tilille ne, jotka vihaavat minua.

20:6  Mutta polvesta polveen minä osoitan armoni niille tuhansille, jotka rakastavat minua ja noudattavat minun käskyjäni.

20:7  "Älä käytä väärin Herran, Jumalasi, nimeä, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka käyttää väärin hänen nimeään.

20:8  "Muista pyhittää lepopäivä.

20:9  Kuutena päivänä tee työtä ja hoida kaikkia tehtäviäsi,

20:10  mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti. Silloin et saa tehdä mitään työtä, et sinä eikä sinun poikasi eikä tyttäresi, orjasi eikä orjattaresi, ei juhtasi eikä yksikään muukalainen, joka asuu kaupungissasi.

20:11  Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaiken, mitä niissä on, mutta seitsemännen päivän hän lepäsi. Sen vuoksi Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen.

20:12  "Kunnioita isääsi ja äitiäsi, että saisit elää kauan siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.

20:13  "Älä tapa.

20:14  "Älä tee aviorikosta.

20:15  "Älä varasta.

20:16  "Älä todista valheellisesti toista ihmistä vastaan.

20:17  "Älä tavoittele toisen taloa. Älä tavoittele hänen vaimoaan, älä orjaa tai orjatarta, älä hänen härkäänsä, älä hänen aasiaan äläkä mitään, mikä on hänen."

20:18  Koko kansa oli todistamassa jylinää ja leimahtelua. Se kuuli, miten torvi soi, ja näki, miten vuori savusi. Ihmiset vapisivat tämän nähdessään ja pysyttelivät loitolla.

20:19  He sanoivat Moosekselle: "Puhu sinä meille, me kuuntelemme. Mutta Jumala älköön puhuko meidän kanssamme, se on meille kuolemaksi."

20:20  Mooses vastasi kansalle: "Älkää pelätkö. Jumala on tullut tänne pannakseen teidät koetukselle ja herättääkseen teissä pelon ja kunnioituksen häntä kohtaan, ettette enää tekisi syntiä."

20:21  Niin kansa pysytteli loitolla, mutta Mooses lähestyi tummaa pilveä, jossa Jumala oli.

20:22  Herra sanoi Moosekselle: "Sinun tulee sanoa israelilaisille: Te itse näitte, että minä puhuin teille ylhäältä taivaasta.

20:23  Älkää asettako mitään minun rinnalleni, älkää tehkö itsellenne jumalia hopeasta tai kullasta.

20:24  Rakentakaa maa-alttari minua varten ja uhratkaa sillä polttouhrinne ja yhteysuhrinne, lampaanne ja nautanne. Paikassa, jonka pyhitän omalle nimelleni, minä tulen luoksenne ja siunaan teitä.

20:25  Mutta jos teette minulle kivialttarin, älkää tehkö sitä hakatuista kivistä, sillä jos käsittelette kiveä teräaseella, teette sen epäpyhäksi.

20:26  Älkääkä tehkö minun alttarilleni portaita, ettei niitä noustessanne häpynne paljastuisi.

Chapter 21

21:1  "Nämä ovat ne säädökset, jotka sinun tulee asettaa israelilaisille:

21:2  Kun ostat heprealaisen orjan, hänen on oltava orjana kuusi vuotta. Seitsemäntenä vuotena hänet on päästettävä vapaaksi maksutta.

21:3  Jos hän on tullut yksinään, hän saakoon myös lähteä yksinään. Mutta jos hänellä jo tullessaan oli vaimo, vaimo saakoon lähteä hänen mukanaan.

21:4  Jos hänen isäntänsä on antanut hänelle vaimon ja vaimo on synnyttänyt hänelle poikia tai tyttäriä, on vaimon ja lasten jäätävä isännälle, ja mies pääsköön vapaaksi yksinään.

21:5  Mutta jos orja vakuuttaa: 'Minä rakastan isäntääni, vaimoani ja lapsiani enkä halua vapaaksi',

21:6  niin isäntä vieköön hänet Jumalan eteen ja asettakoon hänet sitten ovea tai ovenpieltä vasten ja lävistäköön hänen korvalehtensä naskalilla, ja hän jääköön ainiaaksi isäntänsä orjaksi.

21:7  "Jos joku myy tyttärensä orjattareksi, tyttö ei pääse vapaaksi niin kuin miesorjat.

21:8  Jos isäntä ei pidä orjattaresta, jonka on luvannut ottaa itselleen, hänen on sallittava, että orjatar ostetaan jälleen vapaaksi. Toisen kansan jäsenelle hänellä ei ole oikeutta myydä tyttöä, jos hän on rikkonut antamansa lupauksen.

21:9  Jos hän taas määrää tytön pojalleen, tyttöä on kohdeltava kuin vapaan miehen tytärtä.

21:10  Jos isäntä ottaa toisen vaimon, hän ei saa vähentää ensimmäisen ruokaa, vaatetusta eikä aviollisia oikeuksia.

21:11  Mutta ellei mies täytä velvollisuuttaan näissä kolmessa asiassa, vaimo pääsköön lähtemään ilman korvausta.

21:12  "Jos joku vahingoittaa toista, niin että tämä kuolee, häntä rangaistakoon kuolemalla.

21:13  Mutta ellei hän tehnyt sitä tahallaan, vaan Jumala antoi sen tapahtua hänen kätensä kautta, hän voi paeta paikkaan, jonka minä osoitan.

21:14  Mutta jos joku tekee niin pahasti, että salakavalasti murhaa toisen ihmisen, hänet on minun alttarinikin äärestä haettava surmattavaksi.

21:15  Jos joku lyö isäänsä tai äitiään, häntä rangaistakoon kuolemalla.

21:16  Jos joku syyllistyy ihmisryöstöön, häntä rangaistakoon kuolemalla katsomatta siihen, myykö hän ryöstetyn vai löydetäänkö tämä hänen hallustaan.

21:17  Jos joku kiroaa isäänsä tai äitiään, häntä rangaistakoon kuolemalla.

21:18  "Jos joku riidellessään lyö toista kivellä tai lapiolla, niin että tämä joutuu vuoteenomaksi mutta ei kuole

21:19  vaan toipuu ja pystyy liikkumaan ulkosalla kepin varassa, niin lyöjää älköön rangaistako. Hänen tulee silti maksaa toiselle korvaus sairauden ajalta ja huolehtia hänen parantumisestaan.

21:20  Jos joku lyö orjaansa tai orjatartaan kepillä ja tämä kuolee siihen paikkaan, lyöjä on ansainnut rangaistuksen.

21:21  Mutta jos orja pysyy hengissä päivän tai kaksi, isäntää älköön rangaistako; onhan orja hänen omaisuuttaan.

21:22  Jos ihmiset tappelevat keskenään ja samalla töytäisevät raskaana olevaa naista, niin että hän saa keskenmenon mutta hänelle ei aiheudu muuta vahinkoa, lyöjä maksakoon sakkoa sen mukaan, mitä naisen aviomies vaatii tai miten asia oikeudessa ratkaistaan.

21:23  Mutta jos muuta vahinkoa tapahtuu, annettakoon henki hengestä,

21:24  silmä silmästä, hammas hampaasta, käsi kädestä, jalka jalasta,

21:25  palovamma palovammasta, haava haavasta, ruhje ruhjeesta.

21:26  Jos joku lyö orjaltaan tai orjattareltaan silmän sokeaksi, hän päästäköön tämän vapauteen hyvitykseksi silmästä.

21:27  Jos hän lyö orjaltaan tai orjattareltaan hampaan suusta, hän päästäköön tämän vapauteen hyvitykseksi hampaasta.

21:28  "Jos härkä puskee miehen tai naisen kuoliaaksi, härkä kivitettäköön hengiltä älköönkä sen lihaa syötäkö, mutta eläimen omistaja pysyy syyttömänä.

21:29  Mutta jos härkä on jo entuudestaan tunnettu vihaiseksi ja puskijaksi eikä sen omistaja ole varoituksista huolimatta estänyt sitä karkaamasta ja jos härkä sitten surmaa miehen tai naisen, se kivitettäköön ja myös sen omistaja surmattakoon.

21:30  Jos kuitenkin katsotaan kohtuulliseksi, että hän henkensä lunnaiksi maksaa hyvitysmaksun, hänen on annettava niin paljon kuin hänen maksettavakseen määrätään.

21:31  Jos härkä puskee kuoliaaksi vapaan miehen pojan tai tyttären, olkoon laki sama.

21:32  Jos härkä puskee kuoliaaksi orjan tai orjattaren, omistaja maksakoon orjan isännälle kolmekymmentä sekeliä hopeaa ja eläin kivitettäköön.

21:33  "Jos joku avaa kaivon kannen tai louhii vesisäiliön eikä peitä sitä kannella ja jos sitten härkä tai aasi putoaa siihen,

21:34  kaivon omistaja maksakoon korvauksen eläimen omistajalle, mutta kuollut eläin jääköön maksajan omaksi.

21:35  "Jos härkä puskee toisen härkää, niin että se kuolee, omistajat myykööt elävän härän ja jakakoot keskenään siitä saadun hinnan. Samoin he jakakoot kuolleen eläimen.

21:36  Jos taas härkä on jo entuudestaan tunnettu puskijaksi eikä sen omistaja ole pitänyt sitä silmällä, hän korvatkoon härän härällä, ja kuollut eläin jääköön maksajan omaksi.

21:37  "Jos joku varastaa härän tai lampaan ja teurastaa tai myy sen, hän maksakoon viisi nautaa korvaukseksi härästä ja neljä lammasta tai vuohta korvaukseksi lampaasta.

Chapter 22

22:1  Jos varas tavataan murtautumasta sisään ja hänet lyödään hengiltä, surmaaja ei joudu vastuuseen hänen verestään.

22:2  Kuitenkin jos aurinko oli jo noussut, hän joutuu verivelkaan. Varkaudesta kiinni joutunut maksakoon täyden korvauksen, mutta jos hänellä ei ole millä maksaa, hänet myytäköön orjaksi varastetun omaisuuden korvaamiseksi.

22:3  Jos varastettu eläin löydetään elävänä hänen hallustaan, oli se sitten härkä, aasi tai lammas, hän antakoon siitä kaksinkertaisen korvauksen.

22:4  "Jos joku vie karjansa syömään toisen pellolle tai viinitarhaan tahi jättää karjansa vaille silmälläpitoa, niin että se menee jonkun toisen pellolle syömään, hän antakoon korvaukseksi oman peltonsa tai viinitarhansa parasta satoa.

22:5  "Jos tuli karkaa ja leviää pensaikkopalona toisen pellolle, niin että se polttaa kuhilaita, tuleentunutta viljaa tai laihoa, tulen irti päästäjä maksakoon täyden korvauksen.

22:6  "Jos joku antaa toiselle rahaa tai tavaraa säilytettäväksi ja se varastetaan tämän talosta, niin varas, jos hänet tavoitetaan, maksakoon kaksinkertaisen korvauksen.

22:7  Jos varasta ei tavoiteta, talon omistaja astukoon Jumalan eteen ja vannokoon, ettei ole koskenut toisen omaisuuteen.

22:8  Jokaisessa anastustapauksessa, olipa kyseessä härkä, aasi, lammas, vaate tai mikä tahansa muu kateissa ollut, jonka joku väittää tuntevansa omakseen, tuotakoon kummankin asia Jumalan eteen. Se, jonka Jumala osoittaa syylliseksi, maksakoon kaksinkertaisen korvauksen toiselle.

22:9  "Jos joku antaa aasin, härän, lampaan tai minkä tahansa muun eläimen toisen huostaan ja se kuolee tai vahingoittuu tai se ryöstetään laitumelta kenenkään näkemättä,

22:10  niin se, jonka huostassa eläin oli, vannokoon Jumalan edessä, ettei hän ole koskenut toisen omaisuuteen. Omistaja tyytyköön valaan, eikä korvausta tarvitse maksaa.

22:11  Mutta jos eläin on varastettu hänen talostaan, hän maksakoon omistajalle korvauksen.

22:12  Jos pedot sen raatelevat, hän tuokoon raadon todisteeksi. Raadellusta eläimestä hänen ei tarvitse maksaa korvausta.

22:13  "Jos joku lainaa toiselta eläimen ja se vahingoittuu tai kuolee, kun omistaja ei ole siitä huolehtimassa, lainaaja maksakoon täyden korvauksen.

22:14  Mutta jos sen omistaja on itse mukana, lainaajan ei tarvitse maksaa. Jos omistaja juhtineen oli palkattu työhön, hän saakoon silti sovitun palkan.

22:15  "Jos mies viettelee neitsyen, jota ei ole kihlattu, ja makaa hänen kanssaan, hän maksakoon hänestä täyden morsiamenhinnan ja ottakoon hänet vaimokseen.

22:16  Mutta ellei tytön isä suostu antamaan hänelle tytärtään, viettelijä maksakoon silti saman verran kuin on tapana maksaa neitsyestä morsiamenhintana.

22:17  "Noitanaisen älä anna elää.

22:18  Jokaista, joka sekaantuu eläimeen, rangaistakoon kuolemalla.

22:19  Jos joku uhraa muille jumalille kuin Herralle, hänet tuomittakoon tuhon omaksi.

22:20  "Älä tee muukalaiselle vääryyttä äläkä riistä häntä, sillä olet itsekin ollut muukalaisena Egyptissä.

22:21  Älkää kohdelko huonosti leskiä älkääkä orpoja.

22:22  Jos kohtelette heitä huonosti, minä kuulen heidän huutonsa, kun he huutavat minulta apua.

22:23  Minun vihani syttyy, ja minä surmaan teidät sodalla, niin että teidän vaimoistanne tulee leskiä ja lapsistanne orpoja.

22:24  "Jos lainaat rahaa jollekulle köyhälle, joka kuuluu minun kansaani, älä ole kiskuri. Älä siis määrää korkoa hänen maksettavakseen.

22:25  Jos otat pantiksi lähimmäisesi viitan, palauta se hänelle auringonlaskuun mennessä;

22:26  onhan se hänen ainoa peitteensä, hänen ruumiinsa ainoa suoja. Mihin hän muuten voi kääriytyä nukkumaan mennessään? Kun hän huutaa minulta apua, minä kuulen häntä, sillä minä olen laupias.

22:27  "Älä herjaa Jumalaa äläkä kiroa kansaasi kuuluvaa päämiestä.

22:28  Uhraa minulle viivyttelemättä ensi hedelmä viljastasi ja viinistäsi. Anna minulle myös esikoinen pojistasi.

22:29  Sama koskee nautoja, lampaita ja vuohia. Niiden esikoinen saa olla seitsemän päivää emänsä kanssa, mutta kahdeksantena päivänä sinun tulee antaa se minulle.

22:30  Olkaa minun pyhä kansani, älkää syökö pedon raateleman eläimen lihaa, vaan heittäkää se koirille.

Chapter 23

23:1  "Älä levitä perättömiä huhuja äläkä suostu auttamaan väärintekijää todistamalla vilpillisesti hänen hyväkseen.

23:2  Älä eksy joukon mukana tekemään pahaa äläkä riita-asiassa todistaessasi vääristä totuutta enemmistön mielen mukaiseksi.

23:3  Älä kuitenkaan aiheettomasti suosi köyhää hänen asiassaan.

23:4  "Kun tapaat vihamiehesi härän tai aasin kuljeksimassa karkuteillä, vie se hänelle takaisin.

23:5  Jos näet vihamiehesi aasin makaamassa taakkansa alle kaatuneena, älä kiellä häneltä apuasi, vaan auta häntä saamaan se jaloilleen.

23:6  "Älä vääristä köyhän lähimmäisesi oikeuksia hänen riita-asiassaan.

23:7  Pysy erossa väärästä asiasta. Älä aiheuta syyttömän kuolemaa, sillä sellaista vääryyttä minä en salli.

23:8  Älä ota lahjusta, sillä lahjus sokaisee tarkkanäköisenkin ja tärvelee niiden asian, jotka ovat oikeassa.

23:9  "Älä sorra muukalaista; olettehan itsekin olleet muukalaisina Egyptissä ja tiedätte, mitä on elää vieraassa maassa muukalaisena.

23:10  "Kuutena vuotena viljele maatasi ja korjaa sen sato,

23:11  mutta joka seitsemäs vuosi anna sen levätä ja olla kesannolla. Kansasi köyhät saavat siitä silloin ravintoa, ja sen, mikä heiltä jää, voivat villieläimet syödä. Tee samoin viinitarhoillesi ja oliivipuillesi.

23:12  "Tee työtä kuutena päivänä viikossa, mutta seitsemäntenä pysy työstäsi erossa, niin että härkäsi ja aasisi voivat levätä ja vierasheimoiset työntekijäsi ja vähäisimmätkin orjasi saavat virkistäytyä.

23:13  Noudattakaa tarkoin kaikkia minun käskyjäni. Älkää kutsuko avuksi vieraita jumalia, niiden nimiä älkää päästäkö huulillenne.

23:14  "Lähde kolmesti vuodessa viettämään juhlaa minun kunniakseni.

23:15  Vietä happamattoman leivän juhlaa ja syö happamatonta leipää seitsemänä päivänä, niin kuin olen käskenyt, säädettyyn aikaan abib-kuussa, sillä juuri siinä kuussa lähdit Egyptistä. Älköön silloin kukaan astuko tyhjin käsin minun eteeni.

23:16  Pidä myös elonleikkuujuhla, kun leikkaat ensimmäiset tähkät peltoon kylvämästäsi viljasta, sekä korjuujuhla vuoden päättyessä, kun korjaat hedelmätarhojesi sadon.

23:17  Kolmesti vuodessa näyttäytykööt kansasi kaikki miehet Herran, sinun valtiaasi, kasvojen edessä.

23:18  "Kun uhraat minulle teurasuhrin veren, älä uhraa samalla kertaa mitään hapatettua, älköönkä minun juhlauhrini rasvaa jätettäkö jäljelle seuraavaan aamuun.

23:19  Tuo joka vuosi peltosi ensimmäisen sadon parhaat hedelmät Herran, Jumalasi, pyhäkköön. "Älä keitä karitsaa emänsä maidossa.

23:20  "Minä lähetän enkelin kulkemaan sinun edelläsi, suojelemaan sinua matkalla ja viemään sinut siihen paikkaan, jonka olen sinulle varannut.

23:21  Muista, että hän on lähelläsi, tottele häntä äläkä vihastuta häntä. Hän ei anna anteeksi niskoittelua, sillä hän toimii minun nimissäni.

23:22  Mutta jos tottelet häntä ja teet kaiken, mitä minä käsken, niin minä olen sinun vihollistesi vihollinen ja vastustajiesi vastustaja.

23:23  Minun enkelini kulkee sinun edelläsi ja vie sinut amorilaisten, heettiläisten, perissiläisten, kanaanilaisten, hivviläisten ja jebusilaisten maahan, ja minä tuhoan heidät.

23:24  Älä kumarra heidän jumaliaan, älä palvele niitä, älä tee niin kuin he tekevät, vaan hävitä kaikki jumalankuvat ja murskaa heidän kivipatsaansa.

23:25  Palvelkaa Herraa, Jumalaanne, niin hän siunaa teidän ruokanne ja juomanne. Minä, Herra, otan taudit pois teidän keskuudestanne:

23:26  yksikään nainen sinun maassasi ei saa keskenmenoa tai jää hedelmättömäksi, ja minä annan teidän saavuttaa päivienne täyden määrän.

23:27  "Minä lähetän kauhun kulkemaan edelläsi ja saatan sekasortoon kaikki kansat, joiden maahan sinä tulet. Minä ajan pakoon kaikki vihollisesi.

23:28  Minä lähetän herhiläisparvia karkottamaan hivviläiset, kanaanilaiset ja heettiläiset sinun tieltäsi.

23:29  Silti minä en karkota heitä yhtenä ainoana vuotena, ettei maa autioituisi ja etteivät villieläimet lisääntyisi ja tulisi sinulle vaivaksi,

23:30  vaan minä ajan heidät pois vähä vähältä, kunnes teitä on niin paljon, että voitte ottaa haltuunne koko maan.

23:31  Minä ulotan sinun rajasi Kaislamerestä filistealaisten mereen ja Siinain autiomaasta Eufratvirtaan saakka. Minä annan sen maan asukkaat teidän käsiinne, ja te voitte karkottaa heidät tieltänne.

23:32  Älä tee mitään liittoa heidän ja heidän jumaliensa kanssa.

23:33  He eivät saa jäädä sinun maahasi asumaan, etteivät he viettelisi sinua tekemään syntiä minua vastaan. Jos alat palvella heidän jumaliaan, joudut niiden pauloihin."

Chapter 24

24:1  Herra sanoi Moosekselle: "Nouskaa minun luokseni, sinä ja Aaron, Nadab ja Abihu sekä seitsemänkymmentä Israelin vanhinta, ja kun olette vielä jonkin matkan päässä, heittäytykää kasvoillenne maahan.

24:2  Mooses yksin astukoon luokseni, muut älkööt tulko lähemmäksi. Kansa älköön lainkaan nousko vuorelle."

24:3  Mooses palasi ilmoittamaan kansalle, mitä Herra oli sanonut ja säätänyt. Kansa vastasi yhteen ääneen: "Me teemme kaiken, mitä Herra on käskenyt."

24:4  Mooses kirjoitti muistiin kaikki Herran antamat määräykset. Seuraavana aamuna Mooses rakensi vuoren juurelle alttarin ja pystytti sen luo kaksitoista kivipatsasta Israelin kahdentoista heimon mukaan.

24:5  Hän lähetti israelilaisia nuorukaisia uhraamaan polttouhreja ja teurastamaan sonneja yhteysuhriksi Herralle.

24:6  Puolet niiden verestä Mooses pani uhrimaljoihin, ja puolet hän vihmoi alttarille.

24:7  Sitten hän otti liiton kirjan ja luki sen kansan kuullen, ja kansa sanoi: "Me teemme kuuliaisesti kaiken, mitä Herra on käskenyt."

24:8  Mooses otti veren, vihmoi sillä kansaa ja sanoi: "Tämä on sen liiton veri, jonka Herra nyt tekee teidän kanssanne näillä ehdoilla."

24:9  Mooses ja Aaron, Nadab ja Abihu sekä seitsemänkymmentä Israelin vanhinta lähtivät vuorelle.

24:10  He näkivät Israelin Jumalan, ja se millä hän seisoi oli kuin safiirikiveä, kirkas kuin taivas itse.

24:11  Näitä Israelin valittuja vastaan hän ei nostanut kättään. He saivat katsella Jumalaa, ja he söivät uhriaterian.

24:12  Herra sanoi Moosekselle: "Nouse tälle vuorelle minun luokseni ja odota täällä. Minä annan sinulle kivitaulut, joihin olen kirjoittanut lain ja käskyt, että voisit opettaa ne kansalle."

24:13  Mooses lähti palvelijansa Joosuan kanssa nousemaan Jumalan vuorelle.

24:14  Vanhimmille hän sanoi: "Pysykää täällä, kunnes palaamme luoksenne. Ovathan Aaron ja Hur täällä teidän luonanne. Jos jollakulla on kysyttävää, kääntyköön heidän puoleensa."

24:15  Sitten Mooses nousi vuorelle, ja vuori peittyi pilveen.

24:16  Herran kirkkaus laskeutui Siinainvuorelle. Pilvi peitti vuoren kuudeksi päiväksi, ja seitsemäntenä päivänä Herra kutsui Moosesta pilven keskeltä.

24:17  Israelilaiset näkivät Herran kirkkauden vuoren laella, ja se oli kuin tuli, joka polttaa kaiken.

24:18  Niin Mooses astui pilven peittoon ja nousi vuoren huipulle. Hän viipyi siellä neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä.

Chapter 25

25:1  Herra sanoi Moosekselle:

25:2  "Kehota israelilaisia keräämään minulle uhrilahjoja. Kootkaa niitä jokaiselta, joka tuntee halua antaa.

25:3  Tällaisia uhrilahjoja ottakaa heiltä vastaan: kultaa, hopeaa ja pronssia,

25:4  sinipunaisia, purppuraisia ja karmiininpunaisia villoja, hienoa pellavaa ja vuohenkarvaa,

25:5  punaiseksi värjättyjä pässinnahkoja, merilehmännahkoja ja akasiapuuta,

25:6  öljyä lamppuihin, hajusteita pyhää öljyä ja tuoksuvaa suitsuketta varten

25:7  sekä onykskiviä ja muita korukiviä kiinnitettäviksi efodi-kasukkaan ja ylipapin rintakilpeen.

25:8  "Tehtäköön minulle pyhäkkö, niin minä asun teidän keskellänne.

25:9  Tehkää telttamaja ja kaikki sen varusteet tarkoin sen mallin mukaan, jonka minä sinulle näytän.

25:10  "Tee akasiapuusta arkku, joka on kaksi ja puoli kyynärää pitkä, puolitoista kyynärää leveä ja puolitoista kyynärää korkea.

25:11  Peitä sen pinnat puhtaalla kullalla sekä sisältä että ulkoa ja tee siihen ylälaitaa ympäröivä kultareunus.

25:12  Vala neljä kultarengasta ja kiinnitä ne arkun neljään jalkaan, kaksi rengasta sen kummallekin sivulle.

25:13  Tee kantotangot akasiapuusta, päällystä ne kullalla

25:14  ja työnnä ne arkun sivuilla oleviin renkaisiin, niin että arkkua voi kantaa tankojen varassa.

25:15  Tangot on pidettävä arkun renkaissa, eikä niitä saa koskaan poistaa.

25:16  Pane arkkuun se laki, jonka minä sinulle annan.

25:17  "Tee puhtaasta kullasta kansilevy, kaksi ja puoli kyynärää pitkä ja puolitoista kyynärää leveä.

25:18  Tao kannen päälle kullasta kaksi kerubia,

25:19  toinen kerubi kannen toiseen ja toinen toiseen päähän, niin että ne ovat kiinteästi kannen kummassakin päässä.

25:20  Kerubien siivet olkoot kohollaan kannen yllä ja niiden kasvot vastakkain, kohti arkun kantta.

25:21  Aseta kansi arkun päälle pantuasi arkkuun ne liiton todistuskappaleet, jotka minä sinulle annan.

25:22  Sen luona sinä saat kohdata minut, ja minä puhun sinulle kannen päältä, niiden kahden kerubin välistä, jotka ovat liitonarkun päällä, ja ilmoitan sinulle kaikki ne käskyt, jotka minä israelilaisille annan.

25:23  "Tee akasiapuusta pöytä, kaksi kyynärää pitkä, kyynärän leveä ja puolitoista kyynärää korkea.

25:24  Peitä sen pinnat puhtaalla kullalla ja tee sen ympärille kultareunus.

25:25  Ympäröi se kämmenen korkuisella kehyksellä ja tee kehykseen kultareunus.

25:26  Tee neljä kultarengasta ja kiinnitä ne pöydän neljän jalan reunoihin.

25:27  Renkaiden on oltava heti kehyksen alapuolella kantotankojen pidikkeinä, että pöytää voidaan kantaa.

25:28  Tee tangot akasiapuusta ja päällystä ne kullalla; niiden varassa kannettakoon pöytää.

25:29  Tee pöytään kuuluvat kulhot, kupit, kannut ja maljat juomauhreja varten; ne sinun tulee tehdä puhtaasta kullasta.

25:30  Pidä aina pöydällä minun kasvojeni edessä uhrileipiä.

25:31  "Tee kultainen lamppu; taottakoon se jalustoineen ja haaroineen puhtaasta kullasta, ja käske takoa lampun kukkakoristeet kantoineen ja terälehtineen samasta kappaleesta koko muun lampun kanssa.

25:32  Lampunvarresta lähteköön kuusi haaraa, kolme haaraa kummallekin sivulle.

25:33  Kussakin haarassa olkoon kolme mantelinkukan muotoista kukkakoristetta kantoineen ja terälehtineen; näin olkoon kaikissa kuudessa lampunvarresta lähtevässä haarassa.

25:34  Lampunvarressa olkoon neljä mantelinkukan muotoista kukkakoristetta kantoineen ja terälehtineen,

25:35  ja lampun ensimmäisen, toisen ja kolmannen haaraparin alla, näiden kaikkien kuuden lampunvarresta lähtevän haaran alla, olkoon aina yksi kanta.

25:36  Kukkien kannat ja lampunhaarat olkoot lampun kanssa yhtä kappaletta; koko lamppu olkoon taottu puhtaasta kullasta yhtenä kappaleena.

25:37  Tee siihen seitsemän öljylamppua, ja ne asetettakoon paikoilleen niin, että ne valaisevat lampun edessä olevan tilan.

25:38  Myös lamppuun kuuluvat pihdit ja tuliastiat olkoot puhdasta kultaa.

25:39  Lamppu kaikkine varusteineen tehtäköön talentista puhdasta kultaa.

25:40  Pidä huoli siitä, että teet kaiken sen esikuvan mukaan, jonka sait nähdä vuorella.

Chapter 26

26:1  "Tee telttamaja kymmenestä kangaskaistasta; kudo ne kerratusta pellavalangasta sekä sinipunaisesta, purppuraisesta ja karmiininpunaisesta villasta ja kudo niihin taidokkaita kerubinkuvia.

26:2  Kunkin kaistan pituus olkoon kaksikymmentäkahdeksan kyynärää ja leveys neljä kyynärää, ja kaikki kankaat olkoot samanmittaisia.

26:3  Viisi kaistaa yhdistettäköön toisiinsa, samoin toiset viisi.

26:4  Tee sinipunaisesta villalangasta silmukoita näiden molempien yhdistettyjen kankaiden reunoihin, jotka tulevat keskenään vastakkain.

26:5  Tee toisen kankaan reunaan viisikymmentä silmukkaa ja samoin toisen kankaan reunaan viisikymmentä, niin että silmukat osuvat kohdakkain.

26:6  Tee viisikymmentä kultahakasta ja yhdistä niillä kankaat silmukoistaan toisiinsa, niin että ne muodostavat yhtenäisen telttakankaan.

26:7  "Tee sitten vuohenkarvoista kangaskaistoja levitettäviksi telttamajan päälle; tee niitä yksitoista.

26:8  Kunkin kaistan pituus olkoon kolmekymmentä kyynärää ja leveys neljä kyynärää, ja kaikki kaistat olkoot samanmittaisia.

26:9  Liitä viisi kaistaa yhdeksi kappaleeksi ja yhdistä samaten muut kuusi. Taita tästä kankaasta kuudes kaista teltan oviaukon eteen.

26:10  Tee toisen kaistoista kootun kankaan reunaan viisikymmentä silmukkaa ja samaten viisikymmentä silmukkaa toisen kankaan reunaan.

26:11  Tee vielä viisikymmentä pronssihakasta ja yhdistä niillä kankaat silmukoistaan yhtenäiseksi teltaksi.

26:12  Telttamajan yli ulottuva kankaan puolikas riippukoon majan takaosan peittona,

26:13  ja se kyynäränmitta kangasta, joka ulottuu yli alemman kankaan reunan kummallekin puolen, riippukoon telttamajan molemmilla sivuilla sen alareunoja peittämässä.

26:14  Tee telttamajaa varten peite punaiseksi värjätyistä pässinnahoista ja sen päälle vielä merilehmännahkainen peite.

26:15  "Tee telttamajan seinälaudat akasiapuusta; ne tulee asettaa pystyyn.

26:16  Jokainen lauta olkoon kymmenen kyynärää pitkä ja puolitoista kyynärää leveä.

26:17  Kussakin laudassa olkoon kaksi tappia, jotka sopivat niitä vastaaviin reikiin. Tällaisiksi tee kaikki telttamajan laudat.

26:18  Tee kaksikymmentä lautaa telttamajan eteläsivua varten.

26:19  Näiden kahdenkymmenen laudan alle tee neljäkymmentä hopeajalustaa, kunkin laudan alle aina kaksi jalustaa, joihin tapit sopivat.

26:20  Telttamajan toista, pohjoisen puoleista sivuseinää varten tee toiset kaksikymmentä lautaa

26:21  sekä neljäkymmentä hopeajalustaa, kaksi jalustaa aina kunkin laudan alle.

26:22  Telttamajan peräpäätyyn, lännen puolelle, tee kuusi lautaa

26:23  ja lisäksi kaksi lautaa kulmalaudoiksi telttamajan peränurkkiin.

26:24  Nämä laudat olkoot alhaalta kaksiosaiset ja samoin ylhäältä yhteen liitetyt ensimmäiseen renkaaseen saakka. Tällaisia olkoot molemmat kulmalaudat.

26:25  Lautoja on siis kahdeksan ja niillä kuusitoista hopeajalustaa, aina kaksi jalustaa kunkin laudan alla.

26:26  "Tee poikkipuut akasiapuusta, viisi poikkipuuta telttamajan toisen sivuseinän lautoja varten,

26:27  viisi toisen sivuseinän lautoja varten ja viisi lännen puoleisen peräseinän lautoja varten.

26:28  Keskimmäinen poikkipuu olkoon lautojen keskikohdalla, ja se sitokoon lautoja seinän koko pituudelta.

26:29  Päällystä laudat kullalla, tee niihin kullasta renkaat pitämään poikkipuita paikoillaan ja päällystä myös poikkipuut kullalla.

26:30  Kokoa sitten telttamaja juuri sellaiseksi kuin sait vuorella nähdä.

26:31  "Tee väliverho sinipunaisesta, purppuraisesta ja karmiininpunaisesta villasta sekä hienosta kerratusta pellavalangasta, ja siihen kudottakoon taidokkaita kerubinkuvia.

26:32  Kiinnitä se neljään akasiapuiseen, kullalla päällystettyyn pylvääseen, joissa on kultaiset koukut. Näiden pylväiden alla olkoon neljä hopeajalustaa.

26:33  Kiinnitä väliverho hakasten avulla paikoilleen ja sijoita liitonarkku verhon taakse. Väliverho osoittakoon teille pyhän ja kaikkeinpyhimmän välisen rajan.

26:34  Pane kaikkeinpyhimmässä kansilevy liitonarkun päälle.

26:35  "Sijoita uhrileipäpöytä väliverhon etupuolelle telttamajaan, sen pohjoissivulle, ja seitsenhaarainen lampunjalka pöytää vastapäätä majan eteläsivulle.

26:36  Tee telttamajan oviverho sinipunaisesta, purppuraisesta ja karmiininpunaisesta villasta sekä hienosta kerratusta pellavalangasta korukudontatyönä.

26:37  Oviverhoa varten tee viisi akasiapuista pylvästä ja päällystä ne kullalla. Pylväiden koukkujen on oltava kultaa, ja pylväitä varten sinun on valettava viisi pronssijalustaa.

Chapter 27

27:1  "Tee akasiapuinen alttari; olkoon se nelikulmainen, viisi kyynärää pitkä, viisi kyynärää leveä ja kolme kyynärää korkea.

27:2  Tee sen neljään kulmaan alttarinsarvet, jotka ovat alttarin kanssa samaa kappaletta, ja päällystä alttari pronssilla.

27:3  Tee sitä varten myös tuhka-astiat, joilla rasvainen tuhka viedään pois, tuhkalapiot, vihmontamaljat, haarukat ja tuliastiat. Kaikki nämä välineet sinun on tehtävä pronssista.

27:4  Tee alttaria varten verkkomainen pronssiritilä, ja ritilän kulmiin tee neljä pronssirengasta.

27:5  Sijoita ritilä alatietä alttarin puukehyksen sisäpuolelle, niin että se ulottuu alttarin puoliväliin saakka.

27:6  Tee alttaria varten akasiapuiset kantotangot ja päällystä ne pronssilla.

27:7  Tangot työnnettäköön renkaisiin alttarin molemmin puolin sen kantamista varten.

27:8  Tee alttari laudoista ja jätä se avoimeksi. Tehtäköön siitä sellainen kuin sait nähdä vuorella.

27:9  "Tee telttamajan ympärille esipiha. Pihan eteläisellä sivulla olkoon hienosta kerratusta pellavasta tehdyt verhot, sata kyynärää pitkät.

27:10  Verhoja kannattamaan tee kaksikymmentä pylvästä ja kullekin pronssijalusta sekä pylväisiin hopeiset koukut ja poikkitangot.

27:11  Pohjoiselle pitkälle sivulle tee samaten sata kyynärää pitkät verhot, niille kaksikymmentä pylvästä ja kullekin pronssijalusta sekä pylväisiin hopeiset koukut ja poikkitangot.

27:12  Pihan läntiseen päätyyn tee viisikymmentä kyynärää pitkät verhot, niille kymmenen pylvästä ja kullekin jalusta.

27:13  Pihan idän puoleinen sivu olkoon viisikymmentä kyynärää leveä.

27:14  Siellä olkoon toisella sivustalla viisitoista kyynärää verhoja ja niitä kannattamassa kolme pylvästä jalustoineen

27:15  ja toisella sivustalla samoin viisitoista kyynärää verhoja ja niitä kannattamassa kolme pylvästä jalustoineen.

27:16  Niiden välissä esipihan portilla olkoon kaksikymmentä kyynärää leveä oviverho, joka on tehty sinipunaisesta, purppuraisesta ja karmiininpunaisesta villasta ja hienosta kerratusta pellavasta korukudontatyönä; sitä kannattakoon neljä pylvästä jalustoineen.

27:17  Kaikissa pylväissä esipihan ympärillä olkoon hopeiset poikkitangot ja hopeiset koukut, ja pylväiden jalustat olkoot pronssia.

27:18  Pihan pituus olkoon sata kyynärää, sen leveys viisikymmentä kyynärää ja hienosta kerratusta pellavasta tehtyjen verhojen korkeus viisi kyynärää. Kaikkien pylväiden jalustat olkoot pronssia.

27:19  Kaikki telttamajassa käytettävät esineet samoin kuin majan kiinnitysvaarnat ja esipihan verhojen vaarnat olkoot pronssia.

27:20  "Käske israelilaisten tuoda sinulle lamppuja varten puhdasta, survotuista oliiveista saatua öljyä, niin että lamput aina voidaan nostaa paikoilleen palamaan.

27:21  Aaronin ja hänen poikiensa tulee huolehtia siitä, että ne palavat läpi yön Herran edessä pyhäkköteltassa, lain arkun edessä olevan väliverhon ulkopuolella. Tätä määräystä israelilaisten on aina noudatettava sukupolvesta toiseen.

Chapter 28

28:1  "Kutsu sitten israelilaisten joukosta veljesi Aaron ja hänen poikansa palvelemaan pappeina minua. Kutsu sekä Aaron että hänen poikansa Nadab, Abihu, Eleasar ja Itamar.

28:2  Teetä Aaronille pyhät vaatteet, jotka ovat hänelle kunniaksi ja kaunistukseksi.

28:3  Neuvo kaikkia käsityöläisiä, joille olen antanut taidon ja kyvyn, millaiset puvut heidän on tehtävä Aaronille, ennen kuin hänet voidaan pyhittää palvelemaan minua pappina.

28:4  Heidän on tehtävä seuraavat vaatteet: rintakilpi, efodi-kasukka, viitta, kirjottu paita, turbaani ja kangasvyö. Heidän tulee tehdä nämä pyhät vaatteet Aaronille ja hänen pojilleen, että he voivat palvella minua pappeina.

28:5  Näihin vaatteisiin heidän on käytettävä kultaa, sinipunaista, purppuraista ja karmiininpunaista villaa sekä hienoa pellavaa.

28:6  "Heidän tulee tehdä efodi-kasukka kutomalla se taidokkaasti kullasta, sinipunaisesta, purppuraisesta ja karmiininpunaisesta villasta ja hienosta kerratusta pellavasta.

28:7  Kasukan molemmissa ylänurkissa on oltava olkakappaleet, jotka pitävät sen paikoillaan.

28:8  Kasukan päälle tuleva vyötärönauha olkoon samalla tavoin tehty ja yhtä kappaletta kasukan kanssa; senkin tulee olla tehty kullasta, sinipunaisesta, purppuraisesta ja karmiininpunaisesta villasta sekä hienosta kerratusta pellavasta.

28:9  "Ota kaksi onykskiveä ja kaiverra niihin Jaakobin poikien nimet:

28:10  kuusi nimeä toiseen ja kuusi toiseen kiveen ikäjärjestyksessä.

28:11  Kaiverra Jaakobin poikien nimet näihin kahteen kiveen samalla tavoin kuin jalokivisepät kaivertavat sinettikiviä. Kehystä kivet kultapunoksilla

28:12  ja kiinnitä ne kasukan molempiin olkakappaleisiin muistuttamaan Jaakobin pojista. Aaron kantakoon heidän nimiään olkapäillään, jotta Herra muistaisi heitä.

28:13  Tee vielä kultapunoksia

28:14  sekä kaksi puhtaasta kullasta nyörin tapaan punottua ketjua ja liitä nämä ketjut punoksiin.

28:15  "Tee myös rintakilpi käytettäväksi oikeuden jaossa. Sen on oltava taitavasti kudottu, samalla tavoin tehty kuin kasukkakin: kullasta, sinipunaisesta, purppuraisesta ja karmiininpunaisesta villasta ja hienosta kerratusta pellavasta.

28:16  Olkoon se nelikulmainen, laukun tapaan kaksinkertainen, vaaksan pitkä ja vaaksan leveä.

28:17  Kiinnitä siihen korukiviä neljään riviin: ensimmäiseen riviin karneoli, topaasi ja smaragdi,

28:18  toiseen riviin turkoosi, safiiri ja kalsedoni,

28:19  kolmanteen riviin hyasintti, akaatti ja ametisti

28:20  sekä neljänteen riviin krysoliitti, onyksi ja jaspis. Ne on kiinnitettävä paikoilleen kultapunoksin.

28:21  Kiviä olkoon Jaakobin poikien mukaan kaksitoista, yksi kutakin nimeä kohti. Niin kuin sinettikiviä kaiverretaan, samalla tavoin kaiverrettakoon kuhunkin kiveen yksi kahdestatoista heimonnimestä.

28:22  "Tee rintakilpeä varten puhtaasta kullasta kaksi nyörin tapaan punottua ketjua

28:23  ja rintakilpeen kaksi kultarengasta sekä kiinnitä nämä kaksi rengasta rintakilven yläkulmiin.

28:24  Pane kultanyörit rintakilven yläkulmissa oleviin renkaisiin

28:25  ja nyörien toiset päät kultapunoksiin, jotka sinun tulee liittää kasukan olkakappaleiden etupuolelle.

28:26  Tee vielä kaksi kultarengasta ja kiinnitä ne rintakilven molempiin reunoihin, kilven takapuolelle, joka on kasukkaa vasten.

28:27  Tee vielä toiset kaksi kultarengasta ja kiinnitä ne etupuolelle kasukan kummankin olkakappaleen alareunan saumakohtaan, mutta silti kasukan vyötärönauhaa korkeammalle.

28:28  Rintakilpi sidottakoon renkaistaan kiinni kasukan renkaisiin sinipunaisella langalla ja niin, että rintakilpi pysyy paikoillaan kasukan päällä.

28:29  Kun siis Aaron astuu pyhäkköön, hän kantakoon oikeutta jakavassa rintakilvessä Jaakobin poikien nimiä sydäntään vasten, jotta Herra aina muistaisi heitä.

28:30  Pane oikeutta jakavan rintakilven sisään urim ja tummim, ja ne olkoot Aaronin sydämen päällä, kun hän astuu Herran eteen. Näin Aaron kantakoon aina Herran edessä sydäntään vasten kilpeä, jolla hän jakaa israelilaisille oikeutta.

28:31  "Tee kasukan viitta kauttaaltaan sinipunaisesta villasta.

28:32  Sen keskellä tulee olla pääntie, ja pääntien ympärille kudottakoon samanlainen reunus kuin on nahkahaarniskassa, ettei pääntie repeydy.

28:33  Tee viitan helmuksiin sinipunaisesta, purppuraisesta ja karmiininpunaisesta villasta granaattiomenia ja kiinnitä niiden väliin kultatiukuja,

28:34  niin että granaattiomenia ja kultatiukuja on vuorotellen ympäri helmaa.

28:35  Aaronilla olkoon tämä viitta yllään hänen toimittaessaan virkaansa; silloin tiukujen ääni kuuluu, kun hän astuu Herran eteen pyhäkköön ja kun hän poistuu sieltä, ja niin hän ei kuole.

28:36  "Tee puhtaasta kullasta ruusukkeen muotoinen otsakoriste ja kaiverra siihen niin kuin sinettiin sanat 'Herralle pyhitetty'.

28:37  Kiinnitä se sitten sinipunaisella langalla turbaanin etupuolelle.

28:38  Ruusuke olkoon Aaronin otsalla; silloin hän voi ottaa kantaakseen jokaisen rikkomuksen, jonka israelilaiset pyhiä lahjojaan uhratessaan tekevät pyhyyssääntöjä vastaan. Olkoon ruusuke aina hänen otsallaan, että Herra suosiollisesti ottaisi vastaan heidän lahjansa.

28:39  "Ompele kirjottu paita hienosta pellavasta, tee turbaani hienosta pellavasta ja kudo koristeellinen kangasvyö.

28:40  Tee myös Aaronin pojille paidat, kangasvyöt ja päähineet, jotka ovat heille kunniaksi ja kaunistukseksi.

28:41  Pue Aaron ja hänen poikansa näihin vaatteisiin, voitele heidät pyhällä öljyllä, vihi heidät virkaansa ja pyhitä heidät, että he voivat pappeina palvella minua.

28:42  Tee heille myös vyötäröltä reisiin ulottuvat pellavahousut, jotka peittävät heidän alastomuutensa.

28:43  Aaronilla ja hänen pojillaan tulee olla ne yllään, kun he menevät pyhäkkötelttaan tai kun he astuvat alttarin ääreen suorittamaan pyhiä palvelustehtäviään. Muuten he syyllistyvät rikkomukseen, joka on heille kuolemaksi. Tätä määräystä on hänen ja hänen jälkeläistensä aina noudatettava.

Chapter 29

29:1  "Näin sinun tulee pyhittää Aaron ja hänen poikansa minun papeikseni: Ota nuori sonni ja kaksi virheetöntä pässiä,

29:2  happamatonta leipää, öljyyn leivottuja happamattomia kakkuja ja öljyllä voideltuja ohuita happamattomia leipiä, kaikki parhaista vehnäjauhoista leivottuja,

29:3  pane ne samaan koriin ja tuo ne minulle korissa samalla kun tuot sonnin ja pässit.

29:4  Kutsu esiin Aaron ja hänen poikansa, vie heidät pyhäkköteltan ovelle ja pese heidät vedellä.

29:5  Ota sitten vaatteet, pue Aaronin ylle paita, kasukan viitta, kasukka ja rintakilpi ja sido kilpi kiinni kasukan vyötärönauhalla.

29:6  Pane turbaani hänen päähänsä ja kiinnitä pyhä otsakoru hänen turbaaniinsa.

29:7  Ota pyhää öljyä, kaada sitä hänen päähänsä ja voitele hänet.

29:8  Tuo sitten esiin myös hänen poikansa ja pue paidat heidän ylleen.

29:9  Sido Aaronin ja hänen poikiensa vyötäisille vyö ja pane heille päähineet päähän. Näin he saavat pappeuden ikuiseksi tehtäväkseen. "Näin sinun tulee vihkiä Aaron ja hänen poikansa hoitamaan virkaansa:

29:10  Tuo sonni pyhäkköteltan eteen uhriksi, ja Aaron ja hänen poikansa pankoot kätensä sen pään päälle.

29:11  Teurasta sonni Herran edessä pyhäkköteltan ovella,

29:12  ota sen verta, sivele sitä sormillasi alttarinsarviin ja kaada loput verestä alttarin juurelle.

29:13  Ota sisälmyksiä peittävä rasva, maksan takalohko, munuaiset ja niiden ympärillä oleva rasva ja polta ne uhrina alttarilla.

29:14  Mutta sonnin liha, nahka ja sen mahan sisältö sinun tulee polttaa tulessa leirin ulkopuolella; se on syntien sovitusuhri.

29:15  "Ota sitten toinen pässi, ja Aaron ja hänen poikansa pankoot kätensä sen pään päälle.

29:16  Teurasta pässi ja vihmo sen veri joka puolelle alttaria.

29:17  Paloittele pässi, pese sen sisälmykset ja koivet ja pane ne pään ja ruhonkappaleiden päälle.

29:18  Polta koko pässi uhrina alttarilla; se on polttouhri Herralle, mieluisasti tuoksuva, Herralle kuuluva tuliuhri.

29:19  "Ota myös toinen pässi, ja Aaron ja hänen poikansa pankoot kätensä sen pään päälle.

29:20  Teurasta pässi, ota sen verta, sivele sitä Aaronin ja hänen poikiensa oikeaan korvannipukkaan, oikeaan peukaloon ja oikeaan isoonvarpaaseen ja vihmo loput verestä joka puolelle alttaria.

29:21  Ota verta alttarilta sekä pyhää öljyä ja pirskota sitä Aaronin ja hänen poikiensa päälle sekä heidän vaatteidensa päälle. Niin hän ja hänen poikansa samoin kuin heidän vaatteensa tulevat pyhiksi.

29:22  "Ota virkaanvihkimisessä uhrattavasta pässistä sen rasva, rasvahäntä ja sisälmyksiä peittävä rasva, maksan takalohko, munuaiset ja niiden ympärillä oleva rasva sekä oikea reisi.

29:23  Ota myös yksi leipä, yksi öljyyn leivottu uhrikakku ja yksi ohut leipä Herran eteen asetetusta happamattomien leipien korista.

29:24  Anna ne kaikki Aaronille ja hänen pojilleen. Heidän tulee heiluttaa niitä edestakaisin ja sillä tavoin omistaa ne tarjousuhrina Herralle.

29:25  Ota ne sitten heiltä ja polta ne alttarilla yhdessä polttouhrin kanssa. Se on Herralle mieluisa tuoksu, Herralle kuuluva tuliuhri.

29:26  Ota sitten rintapala Aaronin vihkimyspässistä ja omista se tarjousuhrina Herralle. Se osa jääköön sinulle.

29:27  Näin sinä pyhität Aaronin ja hänen poikiensa vihkimyspässistä otetun rintapalan, joka on omistettu tarjousuhrina Herralle, sekä uhrilahjaksi annetun reiden.

29:28  Olkoon Aaronin ja hänen poikiensa ikuisena oikeutena saada nämä palat israelilaisilta itselleen. Ne ovat uhrilahja, papeille kuuluva anti, jonka israelilaiset erottavat yhteysuhreistaan, ja samalla se on uhrilahja Herralle.

29:29  "Aaronin pyhät vaatteet siirtykööt hänen pojilleen sukupolvesta toiseen, ja aina kun joku heistä voidellaan ja vihitään virkaan, hänellä tulee olla yllään nämä vaatteet.

29:30  Seitsemäntenä päivänä pukeutukoon niihin se hänen poikansa, josta tulee pappi hänen jälkeensä ja joka saa astua pyhäkkötelttaan suorittamaan palvelusta.

29:31  "Ota vihkimyspässi ja keitä loput sen lihoista pyhällä alueella.

29:32  Aaron ja hänen poikansa syökööt pässin lihan ja korissa olevat leivät pyhäkköteltan oven luona.

29:33  Heidän tulee syödä kaikki, mikä käytettiin heidän syntiensä sovittamiseen, kun heidät vihittiin ja pyhitettiin virkaansa. Mutta kukaan ulkopuolinen ei saa syödä niitä, sillä ne ovat pyhiä ruokia.

29:34  Jos vihkimyslihasta ja leivistä jää jotakin jäljelle aamuksi, on ruoantähteet poltettava tulessa. Niitä ei saa syödä, sillä ne ovat pyhiä ruokia.

29:35  "Tee Aaronille ja hänen pojilleen niin kuin olen sinua käskenyt. Heidän virkaanvihkimisensä kestäköön seitsemän päivää.

29:36  Uhraa joka päivä nuori sonni syntien sovitukseksi. Kun toimitat sovitusuhrin alttarilla, suorita alttarin puhdistusmenot ja pyhitä alttari voitelemalla se pyhällä öljyllä.

29:37  Seitsemänä päivänä suorita alttarin puhdistusmenot ja pyhitä se. Näin alttarista tulee erityisen pyhä, ja kaikkea, mikä koskettaa alttaria, Herran pyhyys uhkaa kuolemalla.

29:38  "Sinun tulee joka päivä uhrata alttarilla kaksi vuoden ikäistä urospuolista karitsaa.

29:39  Uhraa toinen karitsa aamulla ja toinen iltahämärissä.

29:40  Uhraa aamulla karitsan lisäksi kymmenesosa eefa-mittaa parhaita vehnäjauhoja, joihin on sekoitettu neljännes hin-mittaa oliiveista survottua öljyä, ja vuodata juomauhrina neljännes hin-mittaa viiniä.

29:41  Uhraa iltahämärissä toinen karitsa mieluisasti tuoksuvana tuliuhrina Herralle ja toimita sen kanssa samanlainen ruoka- ja juomauhri kuin aamullakin.

29:42  Uhratkaa nämä polttouhrit säännöllisesti sukupolvesta toiseen Herran edessä pyhäkköteltan ovella, siellä missä saatte kohdata minut ja missä minä puhun sinulle.

29:43  Siellä israelilaiset saavat kohdata minut, ja minun kirkkauteni tekee siitä paikasta pyhän.

29:44  Minä teen pyhäksi pyhäkköteltan ja alttarin ja pyhitän Aaronin ja hänen poikansa palvelemaan minua pappeina.

29:45  Minä asun israelilaisten keskellä ja olen heidän Jumalansa,

29:46  ja he tietävät, että minä olen Herra, heidän Jumalansa, joka toin heidät pois Egyptistä asuakseni heidän keskellään. Minä olen Herra, heidän Jumalansa.

Chapter 30

30:1  "Tee akasiapuusta alttari suitsutuksen polttamista varten.

30:2  Se olkoon nelikulmainen, sivuiltaan kyynärän mittainen ja kaksi kyynärää korkea, ja alttarinsarvet olkoot alttarin kanssa samaa kappaletta.

30:3  Päällystä alttari puhtaalla kullalla, sekä päällyslevy että kaikki sivut, samoin alttarinsarvet, ja ympäröi alttari kultareunuksella.

30:4  Kiinnitä alttarin kahdelle vastakkaiselle sivulle kultareunuksen alapuolelle kaksi kultarengasta kummallekin puolen; ne olkoot kantotankojen pidikkeinä, niin että alttaria voidaan kantaa.

30:5  Tee kantotangot akasiapuusta ja päällystä nekin kullalla.

30:6  Aseta suitsutusalttari liitonarkkua ja sen kansilevyä suojaavan väliverhon etupuolelle, pyhäkköteltan sen osan eteen, jossa sinä saat kohdata minut.

30:7  Tällä alttarilla Aaron polttakoon hyväntuoksuisia suitsukkeita. Niitä hän polttakoon joka aamu pannessaan lamppuja kuntoon,

30:8  ja samoin iltahämärissä nostaessaan lamput paikoilleen palamaan. Näin on Herran edessä aina uhrattava suitsutusuhri sukupolvesta toiseen.

30:9  Älkää tuoko tälle alttarille mitään väärää suitsuketta, älkää uhratko sillä polttouhria tai ruokauhria älkääkä vuodattako sen päälle juomauhria.

30:10  Kerran vuodessa Aaron suorittakoon alttarinsarvien puhdistusmenot; sukupolvesta toiseen alttarinsarvet siveltäköön sovitusuhrin verellä. Näin se on oleva Herran oma, erityisen pyhä alttari."

30:11  Herra sanoi Moosekselle:

30:12  "Kun tarkastat israelilaiset ja lasket heidän soturiensa lukumäärän, heidän tulee samalla antaa Herralle maksu henkensä lunnaiksi, ettei mikään vitsaus kohtaisi heitä tarkastuksen vuoksi.

30:13  Jokainen, joka joutuu mukaan tarkastukseen, maksakoon puoli sekeliä hopeaa punnittuna pyhäkkösekelin painon mukaan -- yksi sekeli on kaksikymmentä geraa -- ja tämä puoli sekeliä on uhrilahja Herralle.

30:14  Jokainen tarkastukseen joutuva, kaksikymmenvuotias tai sitä vanhempi, maksakoon tämän uhrilahjan Herralle.

30:15  Kun annatte uhrilahjan Herralle henkenne lunnaiksi, älköön rikas antako puolta sekeliä enempää älköönkä köyhä sen vähempää.

30:16  Kerää lunnashopea israelilaisilta ja käytä se pyhäkköteltan jumalanpalveluskuluihin. Se on Herran edessä vakuutena siitä, että teidän henkenne on lunastettu."

30:17  Herra sanoi Moosekselle:

30:18  "Tee peseytymistä varten pronssinen allas ja sille pronssinen jalusta, sijoita se pyhäkköteltan ja alttarin väliin ja täytä se vedellä.

30:19  Aaron ja hänen poikansa peskööt siinä kätensä ja jalkansa.

30:20  Kun he ovat menossa pyhäkkötelttaan, heidän on ensin peseydyttävä vedellä, etteivät he kuolisi. Myös silloin kun he astuvat alttarin ääreen palvelustoimiinsa polttamaan tuliuhreja Herralle,

30:21  heidän on ensin pestävä kätensä ja jalkansa, etteivät he kuolisi. Tätä määräystä Aaronin ja hänen jälkeläistensä on aina noudatettava sukupolvesta toiseen."

30:22  Herra sanoi Moosekselle:

30:23  "Kokoa hajusteita parasta lajia: viisisataa sekeliä kiteistä mirhaa, tuoksukanelia puolet tästä määrästä eli kaksisataaviisikymmentä sekeliä ja tuoksuruokoa kaksisataaviisikymmentä sekeliä,

30:24  lisäksi kassian kuorta viisisataa sekeliä, kaikki pyhäkkösekelin mukaan punnittuna, sekä hin-mitallinen oliiviöljyä.

30:25  Sekoita niistä pyhää öljyä samalla tavoin kuin voiteentekijät valmistavat tuoksuöljynsä; sellaista tulee pyhän öljyn olla.

30:26  Voitele tällä öljyllä pyhäkköteltta ja liitonarkku,

30:27  pöytä kaikkine varusteineen, lampunjalka kaikkine varusteineen, suitsutusalttari ja

30:28  polttouhrialttari kaikkine välineineen sekä allas jalustoineen.

30:29  Pyhitä ne, niin että ne tulevat erityisen pyhiksi. Kaikkea, mikä niitä koskettaa, Herran pyhyys uhkaa kuolemalla.

30:30  Voitele myös Aaron ja hänen poikansa ja pyhitä heidät palvelemaan minua pappeina.

30:31  Sano israelilaisille: Tämä on Herralle pyhitettyä öljyä sukupolvesta toiseen.

30:32  Älköön sitä vuodatettako kenenkään muun ihmisen päälle älköönkä koskaan tehtäkö muuhun käyttöön öljyä, jolla on sama koostumus. Se on pyhää; pitäkää se siis pyhänä.

30:33  Jos joku sellaisen öljyn sekoittaa tai voitelee sillä asiaankuulumattoman, hänet hävitettäköön kansansa parista."

30:34  Herra sanoi Moosekselle: "Kokoa hyväntuoksuisia aineita, mastiksipihkaa, kotilonkuorta ja galbaanihartsia, ota näitä tuoksuaineita sekä puhdasta suitsuketta samansuuruiset määrät.

30:35  Tee niistä hyväntuoksuinen suitsukeseos, niin kuin ammattinsa taitaja sen tekee, suolalla jalostettu, puhdas, pyhä.

30:36  Jauha osa siitä hienoksi ja pane sitä arkun eteen pyhäkkötelttaan, jossa saat kohdata minut. Pitäkää tätä suitsuketta erityisen pyhänä.

30:37  Älkää koskaan valmistako muuhun käyttöön suitsuketta, jolla on sama koostumus. Pidä se yksin Herralle pyhitettynä.

30:38  Jos joku tekee sellaista saadakseen itse nauttia sen tuoksusta, hänet hävitettäköön kansansa parista."

Chapter 31

31:1  Herra sanoi Moosekselle:

31:2  "Minä olen valinnut Urin pojan Besalelin, Hurin pojanpojan Juudan heimosta,

31:3  ja täyttänyt hänet Jumalan hengellä, niin että hänellä on viisautta ja ymmärrystä, tietoa ja taitoa

31:4  suunnitella ja valmistaa taidokkaita töitä kullasta, hopeasta ja pronssista,

31:5  hioa ja kiinnittää korukiviä, veistää puuta ja tehdä kaikkia taitoa vaativia töitä.

31:6  Hänen apulaisekseen minä määrään Oholiabin, Ahisamakin pojan Danin heimosta, ja käsityöläisille minä annan taitoa, niin että he pystyvät tekemään kaiken, mitä olen käskenyt sinun valmistaa:

31:7  pyhäkköteltan, liitonarkun ja sen päälle tulevan kansilevyn sekä teltan muut varusteet,

31:8  pöydän varusteineen, puhtaasta kullasta tehtävän lampunjalan varusteineen ja suitsutusalttarin,

31:9  polttouhrialttarin varusteineen ja vesialtaan jalustoineen,

31:10  virkapuvut, pappi Aaronin pyhät vaatteet ja hänen poikiensa papinpuvut,

31:11  pyhän öljyn ja hyväntuoksuisen suitsukkeen pyhäkköä varten. He tekevät kaiken tarkalleen sen ohjeen mukaisesti, jonka olen sinulle antanut."

31:12  Herra käski Mooseksen vielä sanoa israelilaisille:

31:13  "Pitäkää kunniassa sapatti ja määräykset, jotka olen siitä antanut, sillä sapatti on sukupolvesta toiseen oleva merkkinä liitosta, jonka minä olen teidän kanssanne tehnyt. Siitä muistatte, että minä, Herra, olen erottanut teidät omaksi kansakseni.

31:14  Pitäkää sen vuoksi kunniassa sapatti; sen tulee olla teille pyhä. Sitä, joka sapatin pyhyyttä loukkaa, rangaistakoon kuolemalla. Jokainen, joka tekee sapattina työtä, poistettakoon kansansa keskuudesta.

31:15  Kuutena päivänä viikossa tehtäköön työtä, mutta seitsemäs päivä on sapatti, Herran pyhä lepopäivä, ja jokaisen, joka tekee työtä seitsemäntenä päivänä, on kuoltava.

31:16  Sukupolvesta toiseen israelilaiset viettäkööt sapattia ja pitäkööt sen kunniassa. Se on heidän ikuinen velvollisuutensa.

31:17  Pysyköön sapatti ikuisesti merkkinä liitosta, jonka olen teidän kanssanne tehnyt, sillä kuutena päivänä minä, Herra, loin taivaan ja maan, mutta seitsemäntenä päivänä en enää tehnyt työtä vaan lepäsin."

31:18  Sanottuaan kaiken tämän Moosekselle Siinainvuorella Jumala antoi hänelle kaksi kivistä liitontaulua, jotka hän oli omalla kädellään kirjoittanut.

Chapter 32

32:1  Kun Mooses viipyi eikä tullut takaisin vuorelta, israelilaiset kerääntyivät Aaronin luo ja sanoivat hänelle: "Tee meille jumala, joka johtaa meitä matkallamme. Me emme tiedä, mitä on tapahtunut Moosekselle, tuolle miehelle, joka toi meidät pois Egyptistä."

32:2  Aaron sanoi: "Ottakaa kultakorut, joita vaimonne, poikanne ja tyttärenne pitävät korvissaan, ja tuokaa ne minulle."

32:3  Kaikki riisuivat kultakorut korvistaan ja toivat ne Aaronille.

32:4  Aaron otti korut vastaan, valmisti muotin ja valoi kullasta sonnin. Kansa sanoi: "Israel, tämä on sinun jumalasi, joka toi sinut pois Egyptistä!"

32:5  Silloin Aaron rakensi alttarin sonnin eteen ja julisti: "Huomenna vietetään Herralle pyhitettyä juhlaa."

32:6  Seuraavana aamuna ihmiset uhrasivat polttouhreja ja yhteysuhreja, söivät ja joivat ja ryhtyivät viettämään hillitöntä juhlaa.

32:7  Silloin Herra sanoi Moosekselle: "Lähde heti alas, sillä sinun kansasi, jonka toit pois Egyptistä, on syössyt itsensä turmioon.

32:8  Näin pian he ovat kääntyneet pois siltä tieltä, jota käskin heidän kulkea. He ovat valaneet itselleen sonnipatsaan, ja nyt he kumartavat sitä, teurastavat sille uhreja ja sanovat: 'Israel, tämä on sinun jumalasi, joka toi sinut pois Egyptistä.'"

32:9  Herra sanoi vielä: "Minä näen, että tämä kansa on uppiniskainen.

32:10  Jätä minut nyt rauhaan, että vihani saa leimahtaa heitä vastaan ja tuhota heidät. Mutta sinusta minä teen suuren kansan."

32:11  Mooses koetti lepyttää Herraa, Jumalaansa, ja sanoi: "Miksi, Herra, vihastuisit omaan kansaasi? Sinähän toit sen pois Egyptistä suurella voimallasi ja väkevällä kädelläsi.

32:12  Miksi egyptiläiset saisivat sanoa, että sinä veit israelilaiset pois vain tappaaksesi heidät vuorilla ja hävittääksesi heidät maan päältä? Anna vihasi lauhtua ja luovu aikeestasi tuhota kansasi.

32:13  Muista palvelijoitasi Abrahamia, Iisakia ja Jaakobia, joille vannoit oman itsesi kautta: 'Minä annan sinulle jälkeläisiä niin paljon, että heitä on kuin taivaan tähtiä, ja annan heille ikuiseksi omaisuudeksi sen maan, jonka olen heille luvannut.'"

32:14  Niin Herran viha lauhtui, ja hän päätti luopua siitä hävityksestä, jolla oli uhannut kansaansa.

32:15  Mooses lähti laskeutumaan vuorelta kantaen kahta liitontaulua, joihin oli kirjoitettu molemmin puolin.

32:16  Taulut olivat Jumalan tekemät, ja niihin kaiverrettu kirjoitus oli Jumalan kirjoittama.

32:17  Kun Joosua kuuli kansan meluavan, hän sanoi Moosekselle: "Leiristä kuuluu taistelun pauhu."

32:18  Mutta Mooses vastasi: -- Ei sieltä kaiu voitonhuuto, ei siellä valiteta tappiota, laulua minä sieltä kuulen.

32:19  Kun Mooses saapui leiriin ja näki sonnin ja villin karkeloinnin, hänen vihansa syttyi ja hän paiskasi taulut murskaksi vuoren juurelle.

32:20  Hän otti heidän tekemänsä sonnin, poltti sen tulessa, murensi sen hienoksi, sekoitti veteen ja juotti veden israelilaisille.

32:21  Mooses kysyi Aaronilta: "Mitä pahaa tämä kansa on sinulle tehnyt, kun johdatit sen näin suureen syntiin?"

32:22  Aaron vastasi: "Älä suutu, herrani! Sinähän tiedät, miten altis tämä kansa on pahaan.

32:23  He sanoivat minulle: 'Tee meille jumala, joka johtaa meitä matkallamme. Me emme tiedä, mitä on tapahtunut Moosekselle, tuolle miehelle, joka toi meidät pois Egyptistä.'

32:24  Minä kysyin heiltä: 'Kenellä on kultaa?' Silloin he riisuivat korut yltään ja antoivat ne minulle. Minä heitin ne tuleen, ja siitä tuo sonni syntyi."

32:25  Mooses näki, että kansa oli villiintynyt. Aaron oli päästänyt sen valloilleen ja antanut vihollisille aiheen vahingoniloon.

32:26  Mooses asettui leirin portille seisomaan ja sanoi: "Kaikki, jotka ovat Herran puolella, tulkoot tänne." Hänen luokseen kokoontuivat kaikki Leevin heimoon kuuluvat.

32:27  Hän sanoi heille: "Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: sitokaa miekka vyöllenne, kulkekaa edestakaisin leirin halki portilta portille ja tappakaa jokainen, jonka kohtaatte, olkoonpa vaikka oma veli, ystävä tai sukulainen."

32:28  Leevin heimon miehet tekivät Mooseksen käskyn mukaisesti, ja kansasta sai sinä päivänä surmansa noin kolmetuhatta miestä.

32:29  Mooses sanoi: "Teidät on tänään vihitty palvelemaan Herraa. Te olette käyneet jopa poikianne ja veljiänne vastaan, ja siksi te saatte tänään siunauksen."

32:30  Seuraavana päivänä Mooses sanoi kansalle: "Te olette tehneet hyvin suuren synnin. Minä nousen nyt vuorelle Herran luo. Ehkä voin sovittaa teidän syntinne."

32:31  Sitten Mooses palasi Herran luo ja sanoi: "Voi, Herra! Tämä kansa on tehnyt suuren synnin! He ovat tehneet itselleen jumalan kullasta.

32:32  Anna anteeksi heidän syntinsä. Mutta jos et anna, niin pyyhi minun nimeni kirjastasi."

32:33  Silloin Herra sanoi Moosekselle: "Minä pyyhin kirjastani kaikkien niiden nimet, jotka tekevät syntiä minua vastaan.

32:34  Mene nyt ja vie kansa maahan, josta olen sinulle puhunut. Minun enkelini kulkee sinun edelläsi. Mutta tilinteon päivänä minä rankaisen kansaa sen synnistä."

32:35  Näin Herra kuritti israelilaisia, koska he olivat yhdessä Aaronin kanssa tehneet sonnipatsaan.

Chapter 33

33:1  Herra sanoi Moosekselle: "Lähtekää täältä, sekä sinä itse että kansa, jonka olet tuonut pois Egyptistä, ja menkää siihen maahan, josta olen puhunut Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille ja jonka olen vannonut antavani heidän jälkeläisilleen.

33:2  Minä lähetän sinun edelläsi enkelini ja karkotan tieltäsi kanaanilaiset, amorilaiset, heettiläiset, perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset.

33:3  Mene maahan, joka tulvii maitoa ja hunajaa. Minä itse en kulje teidän mukananne, koska te olette uppiniskainen kansa. Muuten saattaisin tuhota teidät matkalla."

33:4  Kun israelilaiset kuulivat nämä ankarat sanat, he pukeutuivat murheissaan suruasuun, eikä kukaan pannut koruja ylleen.

33:5  Herra sanoi Moosekselle: "Sano israelilaisille: Te olette uppiniskainen kansa. Jos minä vielä hetkenkin kulkisin teidän mukananne, saattaisin hävittää teidät. Pankaa nyt korunne pois, sitten minä päätän, mitä teille teen."

33:6  Niin israelilaiset luopuivat koruistaan eivätkä Horebinvuoren tapahtumien jälkeen enää käyttäneet niitä.

33:7  Mooses pystytti teltan leirin ulkopuolelle jonkin matkan päähän leiristä ja nimesi sen pyhäkköteltaksi. Jokaisen, jolla oli kysyttävää Herralta, oli mentävä leirin ulkopuolelle pyhäkköteltan eteen.

33:8  Aina kun Mooses oli menossa telttaan, israelilaiset asettuivat seisomaan kukin telttansa ovelle ja seurasivat häntä katseellaan, kunnes hän astui sisälle telttaan.

33:9  Mooseksen tullessa telttaan pilvipatsas laskeutui ja asettui teltan ovelle siksi aikaa, kun Herra puhui Moosekselle.

33:10  Nähdessään pilvipatsaan asettuvan teltan ovelle ihmiset kumartuivat maahan kukin telttansa edessä.

33:11  Ja Herra puhui Moosekselle kasvoista kasvoihin, niin kuin ihminen puhuu toiselle ihmiselle. Sitten Mooses palasi leiriin, mutta hänen palvelijansa, nuori Joosua, Nunin poika, ei milloinkaan poistunut teltan läheisyydestä.

33:12  Mooses sanoi Herralle: "Sinä sanot, että minun on vietävä tämä kansa perille, mutta et ole ilmoittanut, kenet lähetät minun avukseni matkalle. Kuitenkin olet sanonut, että tunnet minut ja että osoitat minulle armosi.

33:13  Jos siis todella tahdot osoittaa armoasi, niin ilmoita minulle suunnitelmasi. Silloin minäkin tunnen sinut ja voin elää sinun mielesi mukaisesti. Onhan tämä kansa sinun oma kansasi."

33:14  Herra sanoi: "Olisiko minun itse johdettava teitä ja annettava sinun olla toimettomana?"

33:15  Mooses sanoi: "Älä vie meitä täältä pois, ellet itse kulje kanssamme.

33:16  Juuri siitä, että sinä kuljet kanssamme, näkyy sinun armosi minua ja kansaasi kohtaan ja meidän erikoisasemamme kaikkien kansojen joukossa maan päällä."

33:17  Herra vastasi Moosekselle: "Minä teen sen mitä minulta pyydät, sillä olen mieltynyt sinuun ja tunnen sinut."

33:18  Silloin Mooses sanoi: "Anna siis minun nähdä kunniasi."

33:19  Herra sanoi: "Minä annan kirkkauteni kulkea sinun ohitsesi ja lausun sinun edessäsi nimen Jahve. Minä annan anteeksi kenelle tahdon ja armahdan kenet tahdon."

33:20  Herra sanoi vielä: "Sinä et voi nähdä minun kasvojani, sillä yksikään ihminen, joka näkee minut, ei jää eloon."

33:21  Sitten Herra sanoi: "Näetkö tämän paikan vieressäni? Asetu tämän kallion luo.

33:22  Kun minun kirkkauteni kulkee ohi, minä asetan sinut kallionkoloon ja suojaan sinua kämmenelläni, kunnes olen kulkenut ohi.

33:23  Sitten otan käteni pois ja saat nähdä minut takaapäin, mutta minun kasvojani ei kukaan saa nähdä."

Chapter 34

34:1  Herra sanoi Moosekselle: "Tee kaksi entisten kaltaista kivitaulua, niin minä kirjoitan niihin sanat, jotka olivat entisissä tauluissa, niissä, jotka sinä murskasit.

34:2  Tee ne valmiiksi aamuun mennessä, nouse aamulla Siinainvuorelle ja jää vuoren huipulle odottamaan minua.

34:3  Kukaan muu älköön tulko mukanasi, kukaan ei saa olla edes näkyvillä missään koko vuorella. Myöskään lampaat, vuohet tai nautakarja eivät saa kulkea vuoren lähistöllä."

34:4  Mooses teki kaksi entisten kaltaista kivitaulua. Varhain seuraavana aamuna hän nousi Siinainvuorelle, niin kuin Herra oli käskenyt, ja vei kivitaulut mukanaan.

34:5  Herra laskeutui alas verhoutuneena pilveen, tuli Mooseksen luo ja lausui nimen Jahve.

34:6  Sitten Herra kulki hänen editseen ja sanoi hänen kuultensa: "Herra, Herra on laupias Jumala, hän antaa anteeksi. Hän on kärsivällinen, ja hänen hyvyytensä ja uskollisuutensa on suuri.

34:7  Hän on armollinen tuhansille ja antaa anteeksi pahat teot, rikkomukset ja synnit, mutta ei jätä syyllistä rankaisematta. Lapset ja lasten lapset aina kolmanteen ja neljänteen polveen saakka hän panee vastaamaan isiensä pahoista teoista."

34:8  Mooses polvistui kiireesti, heittäytyi kasvoilleen maahan

34:9  ja sanoi: "Jos siis edelleenkin tahdot osoittaa minulle armoasi, Herra, niin kulje meidän mukanamme. Vaikka tämä kansa on uppiniskainen, anna anteeksi meidän pahat tekomme ja syntimme ja ota meidät omiksesi."

34:10  Herra sanoi: "Minä teen liiton, ja sinun kansasi saa nähdä ihmeitä, joita ei koskaan ennen ole tapahtunut missään maan päällä eikä minkään muun kansan keskuudessa. "Kansa, jonka parissa elät, saa nähdä ne pelottavan voimalliset teot, jotka minä, Herra, teen sinun hyväksesi.

34:11  Noudata tarkoin niitä käskyjä, jotka minä sinulle nyt annan, niin minä karkotan sinun tieltäsi amorilaiset, kanaanilaiset, heettiläiset, perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset.

34:12  Varokaa tekemästä mitään liittoa sen maan asukkaiden kanssa, johon olette matkalla. Jos liittoudutte heidän kanssaan, te joudutte heidän pauloihinsa.

34:13  Repikää maahan heidän alttarinsa, murskatkaa heidän kivipatsaansa ja hakatkaa poikki heidän asera- paalunsa.

34:14  Älkää kumartako mitään muuta jumalaa, sillä Herra, joka on kiivas Jumala, ei suvaitse muita jumalia rinnallaan.

34:15  Älä siis tee liittoa sen maan asukkaiden kanssa, ettet luopuisi minusta, eksyisi palvelemaan heidän jumaliaan ja lankeaisi syömään niistä uhreista, joita he teurastavat omille jumalilleen.

34:16  Jos otat pojillesi vaimoiksi heidän tyttäriään, jotka palvovat jumaliaan irstain menoin, nämä viettelevät myös poikasi samoihin palvontamenoihin.

34:17  Älä myöskään vala itsellesi jumalankuvia.

34:18  "Vietä happamattoman leivän juhlaa ja syö happamatonta leipää seitsemänä päivänä, kuten olen sinua käskenyt, säädettyyn aikaan abib-kuussa, sillä siinä kuussa sinä lähdit Egyptistä.

34:19  "Jokainen, joka ensimmäisenä tulee ulos äitinsä kohdusta, kuuluu minulle, samoin jokainen karjaasi syntyvä urospuolinen esikoinen, niin sonnivasikka kuin karitsakin.

34:20  Mutta aasin ensimmäisen varsan voit lunastaa omaksesi uhraamalla karitsan, ja ellet halua sitä lunastaa, taita siltä niska. Lunasta omaksesi jokainen sinulle syntyvä esikoispoika. Älköön kukaan tulko eteeni tyhjin käsin.

34:21  "Tee työtä kuutena päivänä viikossa, mutta seitsemänneksi päiväksi lopeta työnteko. Myös kyntöjen ja elonkorjuun aikana pidä seitsemäntenä päivänä lepopäivä.

34:22  "Vietä viikkojuhlaa, kun leikkaat ensi tähkät vehnäsadostasi, ja korjuujuhlaa vuoden vaihteessa.

34:23  Kolmesti vuodessa kokoontukoot kaikki miehet Herran, Israelin Jumalan, kasvojen eteen.

34:24  Ja kun minä hävitän kansat sinun tieltäsi ja ulotan kauas sinun rajasi, niin kukaan ei tavoittele sinun maatasi omakseen, jos vain vaellat kolmesti vuodessa Herran, Jumalasi, kasvojen eteen.

34:25  "Kun uhraat minulle teurasuhrin veren, älä uhraa samalla kertaa mitään hapatettua äläkä jätä pääsiäisjuhlan uhrista mitään tähteeksi seuraavaan aamuun.

34:26  "Tuo joka vuosi peltosi ensimmäisistä antimista parhaat Herran, Jumalasi, pyhäkköön. "Älä keitä karitsaa emänsä maidossa."

34:27  Herra sanoi Moosekselle: "Kirjoita muistiin nämä käskyt, sillä ne ovat sinun ja Israelin kanssa tekemäni liiton ehdot."

34:28  Mooses viipyi vuorella Herran luona neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä syömättä ja juomatta. Ja hän kirjoitti tauluihin liiton ehdot, nuo kymmenen käskyä.

34:29  Kun Mooses laskeutui Siinainvuorelta molemmat liitontaulut käsissään, hänen kasvonsa säteilivät, koska hän oli puhunut Herran kanssa. Itse hän ei sitä tiennyt,

34:30  mutta kun Aaron ja israelilaiset näkivät Mooseksen kasvojen säteilevän, he pelkäsivät mennä häntä vastaan.

34:31  Silloin Mooses kutsui heitä, ja Aaron ja kaikki kansan päämiehet tulivat hänen luokseen, ja hän puhui heille.

34:32  Kun israelilaiset olivat tulleet lähemmäs, Mooses ilmoitti heille käskyt, jotka Herra oli antanut hänelle Siinainvuorella.

34:33  Sanottuaan kaiken tämän Mooses verhosi kasvonsa.

34:34  Aina kun Mooses astui Herran eteen puhuakseen hänen kanssaan, hän riisui kasvoiltaan verhon ja oli ilman sitä, kunnes lähti pois. Tultuaan israelilaisten luo hän kertoi, mitä Herra oli käskenyt,

34:35  ja silloin israelilaiset huomasivat, että hänen kasvonsa säteilivät. Sitten Mooses jälleen peitti kasvonsa ja poisti verhon vasta mennessään puhumaan Herran kanssa.

Chapter 35

35:1  Mooses kutsui koolle kaikki israelilaiset ja sanoi heille: "Näin on Herra käskenyt teidän tehdä:

35:2  Kuutena päivänä viikossa tehkää työtä, mutta seitsemäs päivä pitäkää pyhänä. Se on sapatti, Herran pyhä lepopäivä. Jokainen, joka sinä päivänä tekee työtä, surmattakoon.

35:3  Älkää sytyttäkö sapatinpäivänä tulta, missä sitten asuttekin."

35:4  Mooses sanoi Israelin kansalle: "Näin on Herra käskenyt ja sanonut:

35:5  Kootkaa keskuudestanne uhrilahjoja Herralle. Jokainen, joka haluaa antaa, tuokoon Herralle kultaa, hopeaa ja pronssia,

35:6  sinipunaisia, purppuraisia ja karmiininpunaisia villoja, hienoa pellavaa ja vuohenkarvaa,

35:7  punaiseksi värjättyjä pässinnahkoja, merilehmännahkoja ja akasiapuuta,

35:8  öljyä lamppuihin, hajusteita pyhää öljyä ja tuoksuvaa suitsuketta varten

35:9  sekä onykskiviä ja muita korukiviä efodi-kasukkaa ja ylipapin rintakilpeä varten.

35:10  "Niiden käsityöläistenne, joilla on taitoa ja ymmärrystä, tulee valmistaa kaikki mitä Herra on käskenyt tehdä:

35:11  telttamaja kankaineen, teltan peitteet, hakaset, seinälaudat, poikkipuut, pylväät ja pylväiden jalustat,

35:12  liitonarkku kantotankoineen ja kansineen sekä väliverho suojaksi arkun eteen,

35:13  pöytä kantotankoineen, varusteineen ja uhrileipineen,

35:14  seitsenhaarainen lampunjalka varusteineen ja lamppuineen sekä öljyä lamppuja varten,

35:15  suitsutusalttari kantotankoineen, pyhä öljy ja tuoksuva suitsuke sekä verho telttamajan ovelle,

35:16  polttouhrialttari siihen kuuluvine pronssiritilöineen, kantotankoineen ja kaikkine välineineen, vesiallas jalustoineen,

35:17  esipihan verhot pylväineen ja jalustoineen, esipihan portin verho,

35:18  telttamajan kiinnitysvaarnat ja esipihan verhojen kiinnitysvaarnat köysineen,

35:19  pyhäkköpalveluspuvut, pappi Aaronin pyhät vaatteet ja hänen poikiensa papinpuvut."

35:20  Israelilaiset lähtivät Mooseksen luota.

35:21  Sitten he tulivat takaisin, ja kaikki, joilla oli halua ja uhrimieltä, toivat Herralle lahjansa pyhäkkötelttaa, sen varusteita ja pyhiä vaatteita varten.

35:22  He tulivat, niin miehet kuin naisetkin, kaikki, jotka halusivat antaa, ja toivat solkia ja korvakoruja, sormuksia, riipuksia ja monenlaisia kultaesineitä. Niitä toi jokainen, joka tahtoi tarjousuhrina antaa Herralle kultaa.

35:23  Kaikki, joilla oli sinipunaisia, purppuraisia tai karmiininpunaisia villoja, hienoa pellavaa tai vuohenkarvoja ja punaiseksi värjättyjä pässinnahkoja tai merilehmännahkoja, toivat niitä.

35:24  Jokainen, jolla oli hopeaa tai pronssia, toi sitä Herralle lahjaksi, ja jokainen, jolla oli akasiapuuta, toi sitä pyhäkköpalveluksessa tarvittavia rakennelmia varten.

35:25  Jokainen kätevä nainen kehräsi lankaa ja toi kehräämänsä sinipunaiset, purppuraiset ja karmiininpunaiset villalangat sekä hienot pellavalangat.

35:26  Kaikki naiset, joilla oli halua ja taitoa, kehräsivät lankaa vuohenkarvoista.

35:27  Päämiehet puolestaan toivat onykskiviä ja muita korukiviä kiinnitettäviksi efodi-kasukkaan ja ylipapin rintakilpeen,

35:28  öljyä lamppuihin ja pyhän öljyn valmistamiseksi ja vielä hajusteita pyhän öljyn sekä tuoksuvan suitsukkeen valmistamista varten.

35:29  Kaikki israelilaiset, miehet ja naiset, jotka halusivat antaa oman lahjansa, toivat jotakin niitä töitä varten, jotka Herra oli käskenyt Mooseksen teettää. Näin he toivat vapaaehtoiset lahjansa Herralle.

35:30  Mooses sanoi israelilaisille: "Herra on valinnut Urin pojan Besalelin, Hurin pojanpojan Juudan heimosta,

35:31  ja täyttänyt hänet Jumalan hengellä, niin että hänellä on viisautta ja ymmärrystä, tietoa ja taitoa

35:32  suunnitella ja valmistaa taidokkaita töitä kullasta, hopeasta ja pronssista,

35:33  hioa ja kiinnittää korukiviä, veistää puuta ja tehdä kaikkia taitoa vaativia töitä.

35:34  Hänelle ja Oholiabille, Ahisamakin pojalle Danin heimosta, Herra on antanut myös taidon opettaa muita.

35:35  Hän on täyttänyt heidät viisaudella, niin että he osaavat tehdä kaikkia kultasepän ja puusepän töitä, kutoa kankaita sinipunaisista, purppuraisista ja karmiininpunaisista villalangoista ja hienoista pellavalangoista, kirjoa niitä ja tehdä muitakin kankurin töitä. Nämä miehet pystyvät suunnittelemaan ja tekemään kaikki tarvittavat työt.

Chapter 36

36:1  Besalel, Oholiab ja kaikki käsityöläiset, joille Herra on antanut viisautta ja ymmärrystä valmistaa kaikkea, mitä pyhäkössä tarvitaan jumalanpalvelusta varten, tehkööt kaiken niin kuin Herra on käskenyt."

36:2  Mooses kutsui luokseen Besalelin, Oholiabin ja kaikki käsityöläiset, joille Herra oli antanut taitoa, jokaisen, joka oli halukas tekemään tätä työtä.

36:3  He saivat Moosekselta työtään varten kaikki uhrilahjat, jotka israelilaiset olivat tuoneet pyhäkön ja sen varusteiden tarveaineiksi. Mutta israelilaiset toivat joka aamu lisää vapaaehtoisia lahjoja.

36:4  Silloin käsityöläiset, jotka olivat tekemässä eri töitä pyhäkköä varten, tulivat toinen toisensa perään

36:5  sanomaan Moosekselle: "Kansa tuo enemmän kuin tarvitaan niihin töihin, jotka Herra on käskenyt tehdä."

36:6  Mooses käski kuuluttaa leirissä: "Kenenkään miehen tai naisen ei pidä enää valmistaa mitään uhrilahjaksi pyhäkköä varten." Niin kansa lakkasi tuomasta lahjoja,

36:7  sillä tarvikkeita oli jo kylliksi kaikkien töiden tekemistä varten, jopa ylikin.

36:8  Sitten taitavimmat käsityöläiset tekivät telttamajan kymmenestä kangaskaistasta. Ne oli kudottu kerratusta pellavalangasta sekä sinipunaisesta, purppuraisesta ja karmiininpunaisesta villasta, ja niihin oli tehty taidokkaita kerubinkuvia.

36:9  Kunkin kaistan pituus oli kaksikymmentäkahdeksan kyynärää ja leveys neljä kyynärää; kaikki kaistat olivat samankokoisia.

36:10  He yhdistivät viisi kaistaa toisiinsa, samoin toiset viisi,

36:11  ja tekivät sinipunaisesta villalangasta silmukoita näiden molempien yhdistettyjen kankaiden niihin reunoihin, jotka tulivat keskenään vastakkain.

36:12  Kummankin kankaan reunaan he tekivät viisikymmentä silmukkaa, niin että ne osuivat kohdakkain.

36:13  He tekivät viisikymmentä kultahakasta ja liittivät niillä kankaat silmukoistaan toisiinsa, niin että ne muodostivat yhtenäisen telttakankaan.

36:14  Sitten he tekivät vuohenkarvoista kangaskaistoja levitettäviksi telttamajan päälle; niitä he tekivät yksitoista.

36:15  Kunkin kaistan pituus oli kolmekymmentä kyynärää ja leveys neljä kyynärää, ja kaikki yksitoista kaistaa olivat samankokoisia.

36:16  Viisi kaistaa he liittivät yhdeksi kappaleeksi, samoin loput kuusi.

36:17  Kummankin kaistoista kootun kankaan reunaan he tekivät viisikymmentä silmukkaa.

36:18  He tekivät vielä viisikymmentä pronssihakasta, joilla kankaat liitettiin silmukoistaan yhtenäiseksi teltaksi.

36:19  Telttamajaa varten he tekivät peitteen punaiseksi värjätyistä pässinnahoista ja sen päälle vielä merilehmännahkaisen peitteen.

36:20  He tekivät akasiapuusta telttamajan seinälaudat, jotka tuli asettaa pystyyn.

36:21  Jokainen lauta oli kymmenen kyynärää pitkä ja puolitoista kyynärää leveä.

36:22  Kussakin laudassa oli kaksi tappia, jotka sopivat niitä vastaaviin reikiin. Tällaisiksi he tekivät telttamajan kaikki laudat.

36:23  Telttamajan eteläsivua varten he tekivät kaksikymmentä lautaa

36:24  ja näiden kahdenkymmenen laudan alle neljäkymmentä hopeajalustaa, kunkin laudan alle aina kaksi jalustaa, joihin tapit sopivat.

36:25  Telttamajan toista, pohjoisen puoleista sivuseinää varten he tekivät toiset kaksikymmentä lautaa

36:26  sekä neljäkymmentä hopeajalustaa, kaksi jalustaa aina kunkin laudan alle.

36:27  Telttamajan peräpäätyyn, lännen puolelle, he tekivät kuusi lautaa

36:28  ja lisäksi kaksi lautaa kulmalaudoiksi telttamajan peränurkkiin.

36:29  Nämä laudat olivat alhaalta kaksiosaiset, samoin ylhäältä, yhteen liitetyt ensimmäiseen renkaaseen saakka. Tällaisia olivat molemmat kulmalaudat.

36:30  Seinälautoja oli siis kahdeksan ja niillä kuusitoista hopeajalustaa, kaksi jalustaa aina kunkin laudan alla.

36:31  Poikkipuut he tekivät akasiapuusta, viisi poikkipuuta telttamajan kummankin sivuseinän lautoja varten,

36:32  samoin viisi lännen puoleisen peräpäädyn lautoja varten.

36:33  Keskimmäinen poikkipuu oli lautojen keskikohdalla, ja se sitoi laudat seinän koko pituudelta.

36:34  He päällystivät laudat kullalla, tekivät niihin kullasta renkaat pitämään poikkipuita paikoillaan ja päällystivät kullalla myös poikkipuut.

36:35  He tekivät väliverhon sinipunaisesta, purppuraisesta ja karmiininpunaisesta villasta sekä hienosta kerratusta pellavalangasta ja kutoivat siihen taidokkaita kerubinkuvia.

36:36  Väliverhon kiinnittämistä varten he tekivät neljä akasiapuista pylvästä ja päällystivät ne kullalla. Myös pylväiden koukut olivat kultaa. Näitä pylväitä varten he valoivat neljä hopeajalustaa.

36:37  Telttamajan oviverhon he tekivät korukudontatyönä sinipunaisesta, purppuraisesta ja karmiininpunaisesta villasta sekä hienosta kerratusta pellavalangasta.

36:38  Verhoa varten he tekivät viisi pylvästä ja niihin koukut. He päällystivät pylväiden päät ja poikkitangot kullalla ja tekivät pylväitä varten viisi pronssijalustaa.

Chapter 37

37:1  Besalel teki akasiapuusta arkun, joka oli kaksi ja puoli kyynärää pitkä, puolitoista kyynärää leveä ja puolitoista kyynärää korkea.

37:2  Hän päällysti arkun puhtaalla kullalla sekä sisältä että ulkoa ja teki siihen ylälaitaa ympäröivän kultareunuksen.

37:3  Hän valoi neljä kultarengasta ja kiinnitti ne arkun neljään jalkaan, kaksi rengasta kummallekin sivulle,

37:4  teki kantotangot akasiapuusta, päällysti ne kullalla

37:5  ja työnsi ne arkun sivuilla oleviin renkaisiin niin että arkkua voitiin kantaa.

37:6  Sitten hän teki puhtaasta kullasta kansilevyn, kaksi ja puoli kyynärää pitkän ja puolitoista kyynärää leveän,

37:7  ja takoi kullasta kaksi kerubia,

37:8  toisen kerubin kannen toiseen ja toisen sen toiseen päähän, niin että ne olivat kiinteästi kannen kummassakin päässä.

37:9  Kerubien siivet olivat kohollaan kannen yllä ja niiden kasvot vastakkain, kohti arkun kantta.

37:10  Besalel teki akasiapuusta pöydän, kaksi kyynärää pitkän, kyynärän leveän ja puolitoista kyynärää korkean,

37:11  peitti sen pinnat puhtaalla kullalla ja teki sen ympärille kultareunuksen.

37:12  Hän ympäröi pöydän kämmenen korkuisella kehyksellä ja teki kehykseen kultareunuksen.

37:13  Hän valoi neljä kultarengasta ja kiinnitti ne pöydän neljän jalan reunoihin.

37:14  Renkaat olivat heti kehyksen alapuolella kantotankojen pidikkeinä.

37:15  Sitten hän teki tangot akasiapuusta ja päällysti ne kullalla; niiden varassa voitiin pöytää kantaa.

37:16  Hän teki vielä pöytään kuuluvat astiat: kulhot, kupit, maljat ja kannut juomauhreja varten. Ne olivat puhdasta kultaa.

37:17  Besalel teki kultaisen lampun. Hän takoi sen jalustoineen ja haaroineen puhtaasta kullasta, ja lampun kukkakoristeet kantoineen ja terälehtineen olivat samasta kappaleesta kuin koko muu lamppu.

37:18  Lampunvarresta lähti kuusi haaraa, kolme kummallekin sivulle.

37:19  Kussakin haarassa oli kolme mantelinkukan muotoista kukkakoristetta kantoineen ja terälehtineen; näin oli kaikissa kuudessa lampunvarresta lähtevässä haarassa.

37:20  Lampunvarressa oli neljä mantelinkukan muotoista kukkakoristetta kantoineen ja terälehtineen,

37:21  ja lampun ensimmäisen, toisen ja kolmannen haaraparin alla, näiden kaikkien kuuden lampunvarresta lähtevän haaran alla, oli aina yksi kanta.

37:22  Kukkien kannat ja lampunhaarat olivat lampun kanssa yhtä kappaletta, ja koko lamppu oli taottu puhtaasta kullasta yhtenä kappaleena.

37:23  Hän teki siihen seitsemän öljylamppua sekä pihdit ja tuliastiat puhtaasta kullasta.

37:24  Lamppu kaikkine varusteineen tehtiin talentista puhdasta kultaa.

37:25  Hän teki suitsutusalttarin akasiapuusta. Se oli nelikulmainen, sivuiltaan kyynärän mittainen ja kaksi kyynärää korkea, ja alttarinsarvet olivat alttarin kanssa samaa kappaletta.

37:26  Hän päällysti sen puhtaalla kullalla sekä päältä että sivuilta, samoin alttarinsarvet, ja ympäröi alttarin kultareunuksella.

37:27  Kultareunuksen alapuolelle alttarin kahdelle vastakkaiselle sivulle hän kiinnitti kummallekin puolen kaksi kultarengasta; ne olivat kantotankojen pidikkeinä, niin että alttaria voitiin kantaa.

37:28  Hän teki akasiapuusta myös kantotangot ja päällysti ne kullalla.

37:29  Lisäksi hän valmisti pyhän öljyn ja puhtaan, tuoksuvan suitsukkeen samalla tavoin kuin ammattitaitoiset voiteensekoittajat.

Chapter 38

38:1  Besalel teki akasiapuusta polttouhrialttarin. Se oli nelikulmainen, viisi kyynärää pitkä, viisi kyynärää leveä ja kolme kyynärää korkea.

38:2  Sen neljään kulmaan hän teki alttarinsarvet, jotka olivat alttarin kanssa samaa kappaletta, ja hän päällysti alttarin pronssilla.

38:3  Hän teki myös kaikki alttariin kuuluvat välineet: tuhka-astiat, tuhkalapiot, vihmontamaljat, haarukat ja tuliastiat. Kaikki nämä välineet hän teki pronssista.

38:4  Alttaria varten hän teki myös verkkomaisen pronssiritilän ja asetti sen alatietä alttarin puoliväliin kehyksen sisäpuolelle.

38:5  Hän valoi kantotankojen pidikkeiksi neljä rengasta, yhden jokaiseen pronssiritilän kulmaan.

38:6  Kantotangot hän teki akasiapuusta, päällysti ne pronssilla

38:7  ja työnsi ne renkaisiin alttarin molemmin puolin, niin että alttaria voitiin kantaa. Hän teki alttarin laudoista ja jätti sen ylhäältä ja alhaalta avoimeksi.

38:8  Hän teki vielä pronssisen vesialtaan jalustoineen niiden naisten pronssipeileistä, jotka suorittivat palvelusta pyhäkköteltan ovella.

38:9  Besalel teki sitten esipihan. Pihan eteläiselle sivulle tehtiin hienosta kerratusta pellavasta sata kyynärää pitkät verhot.

38:10  Verhoja kannattamaan tehtiin kaksikymmentä pylvästä ja niille kullekin pronssijalusta sekä pylväisiin hopeiset koukut ja poikkitangot.

38:11  Pohjoiselle sivulle tuli samoin sata kyynärää verhoja, niille kaksikymmentä pylvästä ja kullekin pronssijalusta sekä pylväisiin hopeiset koukut ja poikkitangot.

38:12  Läntiselle sivulle tuli verhoja viisikymmentä kyynärää, niille kymmenen pylvästä ja kullekin jalusta sekä pylväisiin hopeiset koukut ja poikkitangot.

38:13  Itäsivu oli viisikymmentä kyynärää leveä,

38:14  ja sinne tuli toiseen päähän viisitoista kyynärää verhoja ja niille kolme pylvästä jalustoineen,

38:15  samoin toiseen päähän. Näin esipihan portin kummallekin puolelle tuli viisitoista kyynärää verhoja ja niille kolme pylvästä ja kullekin jalusta.

38:16  Esipihan kaikki verhot olivat hienoa kerrattua pellavaa,

38:17  ja pylväiden jalustat olivat pronssia ja pylväiden koukut ja poikkitangot hopeaa. Pylväiden päät olivat hopealla päällystetyt, ja kaikkia esipihan pylväitä yhdistivät toisiinsa hopeiset poikkitangot.

38:18  Esipihan portin oviverho oli tehty korukudontatyönä sinipunaisesta, purppuraisesta ja karmiininpunaisesta villasta ja hienosta kerratusta pellavasta. Sen pituus oli kaksikymmentä kyynärää ja korkeus viisi kyynärää eli sama kuin esipihan ympärysverhojen.

38:19  Oviverhoa kannattamaan tehtiin neljä pylvästä, joilla kullakin oli pronssijalusta. Pylväiden koukut olivat hopeaa, pylväiden päät olivat hopealla päällystetyt, ja myös poikkitangot olivat hopeaa.

38:20  Telttamajan ja esipihan kaikki kiinnitysvaarnat olivat pronssia.

38:21  Tämä on laskelma telttamajaan, liitonarkun asumukseen, käytetyistä tarvikkeista. Mooseksen käskystä leeviläiset laativat laskelman, jonka tekemistä johti pappi Aaronin poika Itamar.

38:22  Urin poika Besalel, Hurin pojanpoika Juudan heimosta, oli tehnyt kaiken niiden ohjeiden mukaisesti, jotka Herra oli antanut Moosekselle,

38:23  ja hänellä oli apunaan Danin heimoon kuuluva Oholiab, Ahisamakin poika, joka oli koru- ja puuseppä ja osasi myös tehdä korukudonnaisia sinipunaisista, purppuraisista ja karmiininpunaisista villalangoista sekä hienosta pellavasta.

38:24  Kulta, jota käytettiin pyhäkön ja sen varusteiden valmistamiseen, oli tarjousuhrina tuotua kultaa, ja sitä oli kaikkiaan 29 talenttia 730 sekeliä punnittuna pyhäkkösekelin painon mukaan.

38:25  Hopeaa, jonka asekuntoinen kansa oli maksanut tarkastuksessa, oli 100 talenttia 1775 sekeliä punnittuna pyhäkkösekelin painon mukaan;

38:26  sitä tuli beka-mitta eli puoli sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan punnittuna kultakin tarkastuksessa olleelta kaksikymmenvuotiaalta ja sitä vanhemmalta mieheltä. Heitä oli kaikkiaan 603 550 miestä.

38:27  Nämä sata talenttia hopeaa käytettiin pyhäkön rakentamisessa tarvittujen jalustojen sekä väliverhon pylväiden jalustojen valamiseen: sadasta talentista tehtiin sata jalustaa, ja joka jalustaan kului talentti hopeaa.

38:28  Loput 1775 sekeliä hopeaa käytettiin pylväisiin tulevien koukkujen valmistamiseen, pylväänpäiden hopeointiin ja pylväitä yhdistävien poikkitankojen tekemiseen.

38:29  Tarjousuhriksi tuotua pronssia oli 70 talenttia 2400 sekeliä.

38:30  Siitä tehtiin jalustat pyhäkköteltan oviaukon pylväitä varten, pronssialttari ja siihen kuuluva pronssiritilä sekä kaikki muut alttariin kuuluvat välineet,

38:31  samoin esipihan kaikkien pylväiden jalustat sekä telttamajan ja esipihan verhojen kaikki kiinnitysvaarnat.

Chapter 39

39:1  Sinipunaisesta, purppuraisesta ja karmiininpunaisesta villalangasta tehtiin myös pyhäkköpalveluspuvut sekä Aaronin pyhät vaatteet niiden ohjeiden mukaisesti, jotka Herra oli Moosekselle antanut.

39:2  Efodi-kasukka tehtiin kullasta ja sinipunaisesta, purppuraisesta ja karmiininpunaisesta villalangasta sekä hienosta kerratusta pellavasta.

39:3  Kulta taottiin ohuiksi levyiksi. Niistä tehtiin lankoja, jotka taidokkaasti kudottiin sinipunaisten, purppuraisten ja karmiininpunaisten villalankojen ja pellavaisten lankojen sekaan.

39:4  Kasukan ylänurkkiin tehtiin olkakappaleet, jotka pitivät sen paikoillaan,

39:5  ja kasukan päälle tuleva vyötärönauha oli kasukan kanssa yhtä kappaletta ja samalla tavoin tehty: sekin oli kultaa, sinipunaista, purppuraista ja karmiininpunaista villaa sekä hienoa kerrattua pellavaa, sen käskyn mukaisesti, jonka Mooses oli Herralta saanut.

39:6  Sitten kehystettiin kultapunoksilla ne onykskivet, joihin Israelin heimojen nimet oli kaiverrettu niin kuin sinettikiviin,

39:7  ja ne kiinnitettiin kasukan olkakappaleisiin muistuttamaan Jaakobin pojista, sen käskyn mukaisesti, jonka Mooses oli Herralta saanut.

39:8  Tehtiin myös rintakilpi. Se oli taitavasti kudottu, tehty kasukan tavoin kullasta ja sinipunaisesta, purppuraisesta ja karmiininpunaisesta villasta sekä hienosta kerratusta pellavasta.

39:9  He tekivät siitä nelikulmaisen, laukun tapaan kaksin kerroin taitetun, vaaksan pitkän ja vaaksan leveän.

39:10  Siihen he kiinnittivät neljään riviin korukiviä: ensimmäiseen riviin karneolin, topaasin ja smaragdin,

39:11  toiseen turkoosin, safiirin ja kalsedonin,

39:12  kolmanteen hyasintin, akaatin ja ametistin

39:13  sekä neljänteen krysoliitin, onyksin ja jaspiksen. Ne kiinnitettiin paikoilleen kultapunoksin kehystettyinä.

39:14  Kiviä oli Jaakobin poikien mukaan kaksitoista, yksi kutakin nimeä kohti. Niin kuin sinettikiviä kaiverretaan, samalla tavoin kaiverrettiin kuhunkin kiveen yksi kahdestatoista heimonnimestä.

39:15  Rintakilpeä varten he tekivät puhtaasta kullasta nyörin tapaan punotut ketjut

39:16  ja rintakilpeen kaksi kultapunosta sekä kaksi kultarengasta, jotka he kiinnittivät rintakilven yläkulmiin.

39:17  Kultanyörit he kiinnittivät rintakilven yläkulmissa oleviin renkaisiin

39:18  ja nyörien toiset päät kultapunoksiin, jotka kiinnitettiin kasukan olkakappaleisiin etupuolelle.

39:19  He tekivät vielä kaksi kultarengasta ja kiinnittivät ne rintakilven molempiin reunoihin kilven taustapuolelle, joka oli kasukkaa vasten.

39:20  He tekivät toiset kaksi kultarengasta ja kiinnittivät ne etupuolelle, kasukan kummankin olkakappaleen alareunan saumakohtaan, mutta silti kasukan vyötärönauhaa korkeammalle.

39:21  Rintakilpi sidottiin renkaistaan kiinni kasukan renkaisiin sinipunaisella langalla ja niin, että rintakilpi pysyi paikoillaan kasukan päällä. Tällaisen käskyn Herra oli antanut Moosekselle.

39:22  He kutoivat kasukan viitan kauttaaltaan sinipunaisesta villasta.

39:23  Jottei viitan keskellä oleva pääntie repeytyisi, se oli reunustettu samalla tavoin kuin nahkahaarniskassa.

39:24  Viitan helmuksiin he tekivät granaattiomenia kerratusta sinipunaisesta, purppuraisesta ja karmiininpunaisesta villalangasta.

39:25  He tekivät puhtaasta kullasta tiukuja, jotka he kiinnittivät granaattiomenien väliin,

39:26  niin että granaattiomenia ja tiukuja oli vuorotellen ympäri helmaa. Viitta oli tehty käytettäväksi pyhäkköpalveluksessa sen käskyn mukaisesti, jonka Mooses oli Herralta saanut.

39:27  He valmistivat hienosta pellavakankaasta paidat Aaronille ja hänen pojilleen

39:28  ja tekivät turbaanin ja päähineiden nauhat hienosta pellavasta ja housut hienosta kerratusta pellavasta

39:29  sekä koristeellisen kangasvyön, joka tehtiin hienosta kerratusta pellavasta ja sinipunaisesta, purppuraisesta ja karmiininpunaisesta villasta. Tällaisen käskyn Herra oli antanut Moosekselle.

39:30  Vielä he tekivät puhtaasta kullasta ruusukkeen muotoisen pyhän otsakorun ja kaiversivat siihen niin kuin sinettiin sanat "Herralle pyhitetty".

39:31  Sitten he kiinnittivät siihen sinipunaisen langan, jonka avulla koru voitiin sitoa turbaanin yläosaan. Tällaisen käskyn Herra oli antanut Moosekselle.

39:32  Niin tulivat valmiiksi kaikki työt, jotka tehtiin pyhäkköteltan ja sen telttamajan rakentamiseksi. Israelilaiset olivat tehneet kaiken tarkoin sen käskyn mukaisesti, jonka Mooses oli Herralta saanut.

39:33  He toivat Mooseksen luo telttamajan, teltan ja kaikki sen varusteet: hakaset, seinälaudat, poikkipuut, pylväät ja pylväiden jalustat,

39:34  punaiseksi värjätyistä pässinnahoista tehdyn peitteen ja merilehmännahoista tehdyn peitteen, suojaavan väliverhon,

39:35  liitonarkun kantotankoineen ja kansilevyineen,

39:36  pöydän varusteineen ja uhrileipineen,

39:37  puhtaasta kullasta tehdyn seitsenhaaraisen lampunjalan vierekkäin rivissä olevine lamppuineen, lampunjalan kaikki varusteet sekä öljyn lamppuja varten,

39:38  kultaisen alttarin, pyhän öljyn, tuoksuvan suitsukkeen ja telttamajan oviverhon,

39:39  pronssisen alttarin pronssiritilöineen, kantotankoineen ja kaikkine varusteineen, vesialtaan ja sen jalustan,

39:40  esipihan verhot pylväineen ja jalustoineen sekä esipihan portin oviverhon, niiden kaikkien kiinnitysköydet ja kiinnitysvaarnat sekä kaikki muut varusteet, joita tarvittiin, kun toimitettiin jumalanpalvelus pyhäkköteltassa ja sen telttamajassa,

39:41  pyhäkköpalveluspuvut, pappi Aaronin pyhät vaatteet ja hänen poikiensa papinpuvut.

39:42  Israelilaiset olivat tehneet kaiken sen käskyn mukaisesti, jonka Mooses oli Herralta saanut.

39:43  Mooses katseli kaikkea, mitä he olivat valmistaneet, ja näki, että he olivat tehneet täsmälleen Herran käskyn mukaisesti. Ja Mooses siunasi heidät.

Chapter 40

40:1  Herra sanoi Moosekselle:

40:2  "Pystytä pyhäkköteltta ja sen telttamaja ensimmäisen kuun ensimmäisenä päivänä,

40:3  aseta sinne liitonarkku ja ripusta väliverho arkun eteen.

40:4  Vie sinne pöytä ja aseta sille varusteet uhrileipiä varten. Vie sinne myös seitsenhaarainen lampunjalka ja nosta sen lamput paikoilleen.

40:5  Sijoita kultainen suitsutusalttari liitonarkun eteen ja ripusta oviverho telttamajan ovelle.

40:6  "Sijoita polttouhrialttari telttamajan oven eteen,

40:7  sijoita allas alttarin ja pyhäkköteltan portin välille ja kaada altaaseen vettä.

40:8  Ympäröi verhoilla koko esipiha ja ripusta esipihan portin oviverho paikoilleen.

40:9  "Ota pyhää öljyä ja voitele sillä telttamaja ja kaikki, mitä siellä on; näin pyhität sen ja kaikki sen varusteet, ja siitä tulee pyhä.

40:10  Voitele polttouhrialttari ja kaikki sen välineet ja pyhitä alttari, niin että siitä tulee erityisen pyhä.

40:11  Voitele allas jalustoineen ja pyhitä se.

40:12  Kutsu sitten esiin Aaron ja hänen poikansa, vie heidät pyhäkköteltan ovelle ja pese heidät vedellä.

40:13  Pue Aaron pyhiin vaatteisiin ja voitele ja pyhitä hänet minun papikseni.

40:14  Kutsu sitten esiin myös hänen poikansa, pue paidat heidän ylleen

40:15  ja voitele heidät minun papeikseni samalla tavoin kuin voitelit heidän isänsä. Näin heidät voidellaan ikuiseen pappeuteen sukupolvesta toiseen."

40:16  Mooses teki kaiken tarkoin niin kuin Herra oli käskenyt.

40:17  Telttamaja pystytettiin toisen vaellusvuoden ensimmäisen kuun ensimmäisenä päivänä.

40:18  Silloin Mooses pystytti telttamajan. Hän pani jalustat paikoilleen, sijoitti seinälaudat niihin, kiinnitti poikkipuut ja pystytti pylväät.

40:19  Hän levitti telttakankaan telttamajan yli ja asetti teltan peitteen päällimmäiseksi telttakankaan päälle sen käskyn mukaisesti, jonka Herra oli hänelle antanut.

40:20  Hän otti lain ja pani sen arkkuun, kiinnitti arkkuun kantotangot ja asetti kansilevyn arkun päälle.

40:21  Hän vei arkun telttamajaan ja ripusti väliverhon paikoilleen suojaksi liitonarkun eteen sen käskyn mukaisesti, jonka Herra oli hänelle antanut.

40:22  Hän sijoitti pöydän telttamajan pohjoisseinustalle väliverhon etupuolelle

40:23  ja asetti leivät pöydälle Herran eteen sen käskyn mukaisesti, jonka Herra oli hänelle antanut.

40:24  Hän pani seitsenhaaraisen lampunjalan pyhäkkötelttaan pöytää vastapäätä telttamajan eteläseinustalle

40:25  ja nosti lamput paikoilleen Herran eteen sen käskyn mukaisesti, jonka Herra oli hänelle antanut.

40:26  Kultaisen alttarin hän asetti pyhäkkötelttaan väliverhon eteen,

40:27  ja hän poltti alttarilla tuoksuvia suitsukkeita sen käskyn mukaisesti, jonka Herra oli hänelle antanut.

40:28  Hän ripusti oviverhon telttamajan ovelle,

40:29  sijoitti polttouhrialttarin telttamajan oven luo ja poltti alttarilla polttouhreja ja ruokauhreja sen käskyn mukaisesti, jonka Herra oli hänelle antanut.

40:30  Altaan hän sijoitti alttarin ja pyhäkköteltan portin välille, ja hän kaatoi siihen vettä peseytymistä varten.

40:31  Mooses sekä Aaron ja hänen poikansa pesivät vedellä kätensä ja jalkansa

40:32  tullessaan pyhäkkötelttaan. Samoin he peseytyivät ennen kuin astuivat alttarin ääreen. Tällaisen käskyn Herra oli Moosekselle antanut.

40:33  Mooses pystytti vielä esipihan verhot telttamajan ja alttarin ympärille ja ripusti paikoilleen esipihan portin oviverhon. Niin Mooses sai työn valmiiksi.

40:34  Silloin pilvi peitti pyhäkköteltan ja Herran kirkkaus täytti telttamajan.

40:35  Mooses ei voinut astua pyhäkkötelttaan, koska pilvi oli asettunut pyhäkköteltan päälle ja Herran kirkkaus täytti telttamajan.

40:36  Vaelluksensa aikana israelilaiset lähtivät liikkeelle aina silloin, kun pilvi kohosi pois telttamajan päältä,

40:37  mutta jos pilvi ei kohonnut pois, he pysyivät paikoillaan, kunnes se taas kohosi.

40:38  Koko vaelluksensa ajan kaikki israelilaiset näkivät Herran pilven päivisin telttamajan yllä, ja öisin pilvestä loisti tulinen hehku.