FinRK - Numbers

Chapter 1

1:1  Toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, toisena vuotena siitä, kun israelilaiset olivat lähteneet Egyptin maasta, Herra puhui Moosekselle ilmestysmajassa Siinain autiomaassa. Hän sanoi:

1:2  ”Laskekaa koko Israelin seurakunnan väkiluku suvuittain ja perhekunnittain ja merkitkää nimiluetteloon jokainen

1:3  kaksikymmenvuotias tai sitä vanhempi sotakelpoinen mies Israelissa. Sinun ja Aaronin on katsastettava heidät osastoittain.

1:4  Teidän apunanne olkoon jokaisesta heimosta yksi mies, perhekuntansa päämies.

1:5  Nämä ovat niiden miesten nimet, joiden tulee avustaa teitä: Ruubenista Elisur, Sedeurin poika,

1:6  Simeonista Selumiel, Suurisaddain poika,

1:7  Juudasta Nahson, Amminadabin poika,

1:8  Isaskarista Netanel, Suuarin poika,

1:9  Sebulonista Eliab, Heelonin poika,

1:10  Joosefin jälkeläisistä efraimilainen Elisama, Ammihudin poika, ja manasselainen Gamliel, Pedasurin poika,

1:11  Benjaminista Abidan, Gideonin poika,

1:12  Daanista Ahieser, Ammisaddain poika,

1:13  Asserista Pagiel, Okranin poika,

1:14  Gaadista Eljasaf, Deuelin poika,

1:15  ja Naftalista Ahira, Eenanin poika.

1:16  Nämä seurakunnasta valitut ovat isiensä heimojen ruhtinaita, Israelin tuhannenpäälliköitä.”

1:17  Mooses ja Aaron ottivat mukaansa nämä nimeltä mainitut miehet

1:18  ja kutsuivat koko seurakunnan koolle toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä. Kaikki kaksikymmenvuotiaat ja sitä vanhemmat israelilaiset ilmoittivat syntyperänsä ja nimensä, ja heidät luetteloitiin mies mieheltä suvuittain ja perhekunnittain.

1:19  Mooses laski israelilaisten lukumäärän Siinain autiomaassa, niin kuin Herra oli häntä käskenyt.

1:20  Ruubenin, Israelin esikoisen, jälkeläiset laskettiin suvuittain ja perhekunnittain polveutumisensa, nimien lukumäärän ja pääluvun mukaan, kaikki sotakelpoiset miehet, jotka olivat kaksikymmenvuotiaita tai sitä vanhempia.

1:21  Ruubenin heimosta katselmuksessa oli neljäkymmentäkuusituhatta viisisataa miestä.

1:22  Simeonin jälkeläiset laskettiin suvuittain ja perhekunnittain polveutumisensa, nimien lukumäärän ja pääluvun mukaan, kaikki sotakelpoiset miehet, jotka olivat kaksikymmenvuotiaita tai sitä vanhempia.

1:23  Simeonin heimosta katselmuksessa oli viisikymmentäyhdeksäntuhatta kolmesataa miestä.

1:24  Gaadin jälkeläiset laskettiin suvuittain ja perhekunnittain polveutumisensa ja nimien lukumäärän mukaan, kaikki sotakelpoiset miehet, jotka olivat kaksikymmenvuotiaita tai sitä vanhempia.

1:25  Gaadin heimosta katselmuksessa oli neljäkymmentäviisituhatta kuusisataaviisikymmentä miestä.

1:26  Juudan jälkeläiset laskettiin suvuittain ja perhekunnittain polveutumisensa ja nimien lukumäärän mukaan, kaikki sotakelpoiset miehet, jotka olivat kaksikymmenvuotiaita tai sitä vanhempia.

1:27  Juudan heimosta katselmuksessa oli seitsemänkymmentäneljätuhatta kuusisataa miestä.

1:28  Isaskarin jälkeläiset laskettiin suvuittain ja perhekunnittain polveutumisensa ja nimien lukumäärän mukaan, kaikki sotakelpoiset miehet, jotka olivat kaksikymmenvuotiaita tai sitä vanhempia.

1:29  Isaskarin heimosta katselmuksessa oli viisikymmentäneljätuhatta neljäsataa miestä.

1:30  Sebulonin jälkeläiset laskettiin suvuittain ja perhekunnittain polveutumisensa ja nimien lukumäärän mukaan, kaikki sotakelpoiset miehet, jotka olivat kaksikymmenvuotiaita tai sitä vanhempia.

1:31  Sebulonin heimosta katselmuksessa oli viisikymmentäseitsemäntuhatta neljäsataa miestä.

1:32  Joosefin pojan Efraimin jälkeläiset laskettiin suvuittain ja perhekunnittain polveutumisensa ja nimien lukumäärän mukaan, kaikki sotakelpoiset miehet, jotka olivat kaksikymmenvuotiaita tai sitä vanhempia.

1:33  Efraimin heimosta katselmuksessa oli neljäkymmentätuhatta viisisataa miestä.

1:34  Manassen jälkeläiset laskettiin suvuittain ja perhekunnittain polveutumisensa ja nimien lukumäärän mukaan, kaikki sotakelpoiset miehet, jotka olivat kaksikymmenvuotiaita tai sitä vanhempia.

1:35  Manassen heimosta katselmuksessa oli kolmekymmentäkaksituhatta kaksisataa miestä.

1:36  Benjaminin jälkeläiset laskettiin suvuittain ja perhekunnittain polveutumisensa ja nimien lukumäärän mukaan, kaikki sotakelpoiset miehet, jotka olivat kaksikymmenvuotiaita tai sitä vanhempia.

1:37  Benjaminin heimosta katselmuksessa oli kolmekymmentäviisituhatta neljäsataa miestä.

1:38  Daanin jälkeläiset laskettiin suvuittain ja perhekunnittain polveutumisensa ja nimien lukumäärän mukaan, kaikki sotakelpoiset miehet, jotka olivat kaksikymmenvuotiaita tai sitä vanhempia.

1:39  Daanin heimosta katselmuksessa oli kuusikymmentäkaksituhatta seitsemänsataa miestä.

1:40  Asserin jälkeläiset laskettiin suvuittain ja perhekunnittain polveutumisensa ja nimien lukumäärän mukaan, kaikki sotakelpoiset miehet, jotka olivat kaksikymmenvuotiaita tai sitä vanhempia.

1:41  Asserin heimosta katselmuksessa oli neljäkymmentäyksituhatta viisisataa miestä.

1:42  Naftalin jälkeläiset laskettiin suvuittain ja perhekunnittain polveutumisensa ja nimien lukumäärän mukaan, kaikki sotakelpoiset miehet, jotka olivat kaksikymmenvuotiaita tai sitä vanhempia.

1:43  Naftalin heimosta katselmuksessa oli viisikymmentäkolmetuhatta neljäsataa miestä.

1:44  Tässä olivat katselmuksessa olleet miehet. Katselmuksen toimittivat Mooses ja Aaron sekä Israelin ruhtinaat, kaksitoista miestä, yksi kustakin heimosta.

1:45  Tässä olivat kaikki katselmuksessa olleet israelilaiset, kaksikymmenvuotiaat ja sitä vanhemmat, kaikki Israelin sotakelpoiset miehet laskettuina perhekunnittain.

1:46  Heitä oli katselmuksessa yhteensä kuusisataakolmetuhatta viisisataaviisikymmentä.

1:47  Leeviläisten heimosta ei pidetty katselmusta samalla kun muista,

1:48  sillä Herra oli sanonut Moosekselle:

1:49  ”Leevin heimosta älä pidä katselmusta äläkä laske heitä silloin, kun lasket muita israelilaisia.

1:50  Sinun on asetettava leeviläiset hoitamaan todistuksen arkun asumusta, sen kaikkea kalustoa ja kaikkea muuta, mitä siihen kuuluu. Kantakoot he asumusta ja kaikkea sen kalustoa, toimittakoot siellä palvelusta ja leiriytykööt sen ympärille.

1:51  Kun asumus lähtee liikkeelle, leeviläisten on purettava se, ja kun se pysähtyy leiripaikkaan, leeviläisten on pystytettävä se. Jos sivullinen sekaantuu näihin tehtäviin, hänet on surmattava.

1:52  Muut israelilaiset asettukoot osastoittain kukin omaan leiriinsä ja kukin lippunsa luo,

1:53  mutta leeviläisten on leiriydyttävä todistuksen majan ympärille, ettei viha kohtaisi Israelin seurakuntaa. Leeviläisten tulee hoitaa ja vartioida todistuksen asumusta.”

1:54  Israelilaiset tekivät kaiken aivan sen käskyn mukaisesti, jonka Herra oli Moosekselle antanut.

Chapter 2

2:1  Herra puhui Moosekselle ja Aaronille:

2:2  ”Israelilaiset leiriytykööt ilmestysmajan ympärille, jonkin matkan päähän siitä. Kukin leiriytyköön oman lippunsa ja perhekuntansa merkin luo.

2:3  Etupuolelle, itään päin, asettukoon Juudan leirikunta lippuineen ja joukkoineen. Juudan jälkeläisten päämies on Nahson, Amminadabin poika.

2:4  Hänen osastonsa lukumäärä oli katselmuksessa seitsemänkymmentäneljätuhatta kuusisataa.

2:5  Juudan osaston viereen leiriytyköön Isaskarin heimo. Isaskarin jälkeläisten päämies on Netanel, Suuarin poika.

2:6  Hänen osastonsa lukumäärä oli katselmuksessa viisikymmentäneljätuhatta neljäsataa.

2:7  Sitten tulee Sebulonin heimo. Sebulonin jälkeläisten päämies on Eliab, Heelonin poika.

2:8  Hänen osastonsa lukumäärä oli katselmuksessa viisikymmentäseitsemäntuhatta neljäsataa.

2:9  Juudan leirikunnan katselmuksessa oli kaikkiaan satakahdeksankymmentäkuusituhatta neljäsataa miestä. Heidän tulee lähteä liikkeelle ensimmäisinä.

2:10  Etelään päin asettukoon Ruubenin leirikunta lippuineen ja joukkoineen. Ruubenin jälkeläisten päämies on Elisur, Sedeurin poika.

2:11  Hänen osastonsa lukumäärä oli katselmuksessa neljäkymmentäkuusituhatta viisisataa.

2:12  Ruubenin osaston viereen leiriytyköön Simeonin heimo. Simeonin jälkeläisten päämies on Selumiel, Suurisaddain poika.

2:13  Hänen osastonsa lukumäärä oli katselmuksessa viisikymmentäyhdeksäntuhatta kolmesataa.

2:14  Sitten tulee Gaadin heimo. Gaadin jälkeläisten päämies on Eljasaf, Reuelin poika.

2:15  Hänen osastonsa lukumäärä oli katselmuksessa neljäkymmentäviisituhatta kuusisataaviisikymmentä.

2:16  Ruubenin leirikunnan katselmuksessa oli kaikkiaan sataviisikymmentäyksituhatta neljäsataaviisikymmentä miestä. Heidän tulee lähteä liikkeelle toisena joukkona.

2:17  Sitten lähtee liikkeelle ilmestysmaja ja leeviläisten leirikunta toisten leirikuntien keskellä. Liikkeelle on lähdettävä siinä järjestyksessä kuin on leiriydytty, kukin heimo vuorollaan lippuineen.

2:18  Länteen päin asettukoon Efraimin leirikunta lippuineen ja joukkoineen. Efraimin jälkeläisten päämies on Elisama, Ammihudin poika.

2:19  Hänen osastonsa lukumäärä oli katselmuksessa neljäkymmentätuhatta viisisataa.

2:20  Efraimin leirikunnan viereen leiriytyköön Manassen heimo. Manassen jälkeläisten päämies on Gamliel, Pedasurin poika.

2:21  Hänen osastonsa lukumäärä oli katselmuksessa kolmekymmentäkaksituhatta kaksisataa.

2:22  Sitten tulee Benjaminin heimo. Benjaminin jälkeläisten päämies on Abidan, Gideonin poika.

2:23  Hänen osastonsa lukumäärä oli katselmuksessa kolmekymmentäviisituhatta neljäsataa.

2:24  Efraimin leirikunnan katselmuksessa oli kaikkiaan satakahdeksantuhatta sata miestä. Heidän tulee lähteä liikkeelle kolmansina.

2:25  Pohjoiseen päin asettukoon Daanin leirikunta lippuineen ja joukkoineen. Daanin jälkeläisten päämies on Ahieser, Ammisaddain poika.

2:26  Hänen osastonsa lukumäärä oli katselmuksessa kuusikymmentäkaksituhatta seitsemänsataa.

2:27  Daanin leirikunnan viereen leiriytyköön Asserin heimo. Asserin jälkeläisten päämies on Pagiel, Okranin poika.

2:28  Hänen osastonsa lukumäärä oli katselmuksessa neljäkymmentäyksituhatta viisisataa.

2:29  Sitten tulee Naftalin heimo. Naftalin jälkeläisten päämies on Ahira, Eenanin poika.

2:30  Hänen osastonsa lukumäärä oli katselmuksessa viisikymmentäkolmetuhatta neljäsataa.

2:31  Daanin leirikunnan katselmuksessa oli kaikkiaan sataviisikymmentäseitsemäntuhatta kuusisataa miestä. Heidän tulee lippuineen lähteä liikkeelle viimeisinä.”

2:32  Nämä olivat katselmuksessa olleiden israelilaisten lukumäärät heimoittain. Leirikuntien katselmuksessa olleiden joukkojen lukumäärä oli kaikkiaan kuusisataakolmetuhatta viisisataaviisikymmentä.

2:33  Leeviläisistä ei kuitenkaan pidetty katselmusta yhdessä muiden israelilaisten kanssa, sillä niin oli Herra Moosesta käskenyt.

2:34  Israelilaiset tekivät kaiken niin kuin Herra oli Mooseksen kautta käskenyt. Näin he kaikki leiriytyivät lippujensa luo, ja niin he lähtivät liikkeelle suvuittain ja perhekunnittain.

Chapter 3

3:1  Nämä ovat Aaronin ja Mooseksen suvun vaiheet siihen aikaan, kun Herra puhui Moosekselle Siinainvuorella.

3:2  Aaronin poikien nimet olivat Naadab, esikoinen, Abihu, Eleasar ja Iitamar.

3:3  Nämä olivat Aaronin pojat, voidellut papit, jotka oli vihitty papinvirkaan.

3:4  Mutta Naadab ja Abihu kuolivat Herran edessä tuodessaan vierasta tulta Herran eteen Siinain autiomaassa. Heillä ei ollut poikia. Siksi vain Eleasar ja Iitamar toimittivat papinvirkaa isänsä Aaronin valvonnassa.

3:5  Herra puhui Moosekselle:

3:6  ”Tuo Leevin heimo esille ja aseta se pappi Aaronin palvelukseen.

3:7  Leeviläiset hoitakoot tehtäviä ilmestysmajan edustalla sekä Aaronin että koko kansan puolesta ja suorittakoot asumuksen palvelustyöt.

3:8  Hoitakoot he kaikkea ilmestysmajan kalustoa ja suorittakoot israelilaisille määrätyt asumuksen palvelustyöt.

3:9  Anna leeviläiset avuksi Aaronille ja hänen pojilleen. Heidät kaikki on israelilaisten joukosta annettu hänen palvelukseensa.

3:10  Aseta Aaron ja hänen poikansa hoitamaan papinvirkaa. Jos sivullinen sekaantuu siihen, hänet on surmattava.”

3:11  Herra sanoi Moosekselle:

3:12  ”Minä itse olen ottanut leeviläiset israelilaisten keskuudesta kaikkien israelilaisten esikoisten sijaan, niiden sijaan, jotka avaavat äidin kohdun. Leeviläisistä on siis tullut minun omiani,

3:13  sillä jokainen esikoinen kuuluu minulle. Sinä päivänä, jona minä surmasin kaikki Egyptin maan esikoiset, minä pyhitin itselleni kaikki Israelin esikoiset, sekä ihmisten että karjan, ja ne kuuluvat minulle. Minä olen Herra.”

3:14  Herra puhui Moosekselle Siinain autiomaassa. Hän sanoi:

3:15  ”Pidä katselmus leeviläisistä perhekunnittain ja suvuittain. Laske kaikki miespuoliset kuukauden ikäisestä alkaen.”

3:16  Mooses piti heistä katselmuksen saamansa määräyksen, Herran käskyn, mukaisesti.

3:17  Nämä olivat Leevin poikien nimet: Geerson, Kehat ja Merari.

3:18  Nämä olivat Geersonin poikien nimet suvuittain: Libni ja Simei.

3:19  Kehatin pojat ja heidän sukunsa olivat Amram, Jishar, Hebron ja Ussiel.

3:20  Merarin pojat ja heidän sukunsa olivat Mahli ja Muusi. Nämä olivat Leevin suvut perhekunnittain.

3:21  Geersonista polveutuivat libniläisten suku ja simeiläisten suku. Nämä olivat geersonilaisten suvut.

3:22  Kaikkien katselmuksessa olleiden kuukauden ikäisten tai sitä vanhempien miespuolisten lukumäärä oli seitsemäntuhatta viisisataa.

3:23  Geersonilaisten perhekuntien tuli leiriytyä asumuksen taakse, lännen puolelle.

3:24  Heidän sukunsa päämies oli Eljasaf, Laaelin poika.

3:25  Geersonilaisten tehtävänä ilmestysmajassa oli pitää huolta asumuksesta, teltasta peitteineen, ilmestysmajan oviverhosta,

3:26  asumusta ja alttaria ympäröivän esipihan ympärysverhoista, portin verhosta, ympärysverhon köysistä sekä kaikista niihin liittyvistä tehtävistä.

3:27  Kehatista polveutuivat amramilaisten suku, jisharilaisten suku, hebronilaisten suku ja ussielilaisten suku. Nämä olivat kehatilaisten suvut.

3:28  Kuukauden ikäisten ja sitä vanhempien miespuolisten kehatilaisten lukumäärä oli yhteensä kahdeksantuhatta kuusisataa. He hoitivat pyhäkössä toimitettavia tehtäviä.

3:29  Kehatilaisten perhekuntien tuli leiriytyä asumuksen sivulle, etelän puolelle.

3:30  Kehatilaisten suvun perhekuntien päämies oli Elisafan, Ussielin poika.

3:31  Heidän tehtävänään oli pitää huolta liitonarkusta, pöydästä, lampunjalasta, alttareista, pyhäkön jumalanpalvelusesineistä sekä esiripusta ja hoitaa kaikki niihin liittyvät tehtävät.

3:32  Leeviläisten päämiesten esimies oli Eleasar, pappi Aaronin poika. Hän valvoi niitä, jotka hoitivat tehtäviä pyhäkössä.

3:33  Merarista polveutuivat mahlilaisten suku ja muusilaisten suku. Nämä olivat Merarin suvut.

3:34  Kuukauden ikäisten ja sitä vanhempien miespuolisten merarilaisten lukumäärä oli yhteensä kuusituhatta kaksisataa.

3:35  Merarin suvun perhekuntien päämies oli Suuriel, Abihailin poika. Merarilaisten tuli leiriytyä asumuksen sivulle, pohjoisen puolelle.

3:36  Merarin pojille määrätty tehtävä oli pitää huolta asumuksen laudoista, poikkitangoista, pylväistä ja niiden jalustoista sekä kaikesta kalustosta ja hoitaa niihin liittyvät tehtävät.

3:37  Heidän piti huolehtia myös esipihan ympärillä olevista pylväistä ja niiden jalustoista, vaarnoista ja köysistä.

3:38  Mooses ja Aaron sekä Aaronin pojat leiriytyivät asumuksen eteen, sen itäpuolelle, ilmestysmajan eteen. Heidän tehtävänään oli huolehtia pyhäkköön liittyvistä velvollisuuksista israelilaisten puolesta. Sivullinen, joka sekaantui pyhäkköpalvelukseen, oli surmattava.

3:39  Kaikkiaan katselmuksessa olleita kuukauden ikäisiä ja sitä vanhempia miespuolisia leeviläisiä, jotka Mooses ja Aaron Herran käskyn mukaan laskivat suvuittain, oli kaksikymmentäkaksituhatta.

3:40  Herra sanoi Moosekselle: ”Laske kaikki israelilaisten kuukauden ikäiset ja sitä vanhemmat miespuoliset esikoiset ja tee luettelo heidän nimistään.

3:41  Minä olen Herra. Erota leeviläiset minulle israelilaisten kaikkien esikoisten sijaan ja myös leeviläisten karja israelilaisten karjan kaikkien esikoisten sijaan.”

3:42  Niin Mooses laski kaikki israelilaisten esikoiset, niin kuin Herra oli häntä käskenyt.

3:43  Kaikkiaan katselmuksessa olleita kuukauden ikäisiä ja sitä vanhempia miespuolisia esikoisia oli nimiluettelon mukaan kaksikymmentäkaksituhatta kaksisataaseitsemänkymmentäkolme.

3:44  Herra puhui Moosekselle:

3:45  ”Erota leeviläiset minulle israelilaisten kaikkien esikoisten sijaan ja leeviläisten karja israelilaisten karjan sijaan. Leeviläiset kuuluvat minulle. Minä olen Herra.

3:46  Israelilaisten esikoisia on kaksisataaseitsemänkymmentäkolme enemmän kuin leeviläisiä. Lunastukseksi näistä

3:47  ota jokaista kohti viisi sekeliä hopeaa pyhäkkösekelin painon mukaan. Sekeli on kaksikymmentä geeraa.

3:48  Anna rahat Aaronille ja hänen pojilleen lunastushinnaksi niistä israelilaisten esikoisista, jotka ylittävät leeviläisten määrän.”

3:49  Mooses otti lunastushopean siitä israelilaisten esikoisten joukosta, joka ylitti leeviläisten lunastettujen määrän.

3:50  Hän otti tämän hopean israelilaisten esikoisten lunastusrahoiksi, tuhat kolmesataakuusikymmentäviisi sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan.

3:51  Mooses antoi Herran käskyn mukaan nämä lunastusrahat Aaronille ja hänen pojilleen. Niin oli Herra Moosesta käskenyt.

Chapter 4

4:1  Herra puhui Moosekselle ja Aaronille:

4:2  ”Laske Leevin jälkeläisten joukosta kehatilaisten lukumäärä suvuittain ja perhekunnittain

4:3  kolmikymmenvuotiaista alkaen viisikymmenvuotiaisiin saakka, kaikki, jotka ovat palveluskelpoisia ja voivat suorittaa tehtäviä ilmestysmajassa.

4:4  Kehatin poikien palvelustehtävä ilmestysmajassa on huolehtia kaikkein pyhimmistä esineistä.

4:5  Leirin lähtiessä liikkeelle Aaron ja hänen poikansa ottakoot alas esiripun ja peittäkööt sillä todistuksen arkun.

4:6  Sen päälle heidän on pantava merilehmännahkainen peite ja päällimmäiseksi levitettävä kokonaan sinipunaisista langoista tehty vaate ja asetettava paikoilleen arkun kantotangot.

4:7  Pyhien leipien pöydälle heidän tulee levittää sinipunainen vaate ja panna sen päälle kulhot, kauhat, kupit ja juomauhrikannut. Myös pyhien leipien tulee olla sen päällä.

4:8  Heidän tulee levittää näiden päälle helakanpunainen vaate, peittää se merilehmännahkaisella peitteellä ja asettaa paikoilleen pöydän kantotangot.

4:9  Sitten heidän on otettava sinipunainen vaate ja peitettävä lampunjalka lamppuineen, lamppusaksineen, karstakuppeineen ja kaikkine öljyastioineen, joita sen hoitamisessa käytetään.

4:10  Heidän tulee kääriä se ja kaikki siihen kuuluvat esineet merilehmännahkaiseen peitteeseen ja asettaa se kantopaareille.

4:11  Kultaiselle alttarille heidän on levitettävä sinipunainen vaate, peitettävä se merilehmännahkaisella peitteellä ja asetettava paikoilleen alttarin kantotangot.

4:12  Heidän tulee ottaa kaikki pyhäkössä käytettävät jumalanpalvelusesineet, kääriä ne sinipunaiseen vaatteeseen, peittää ne merilehmännahkaisella peitteellä ja panna kantopaareille.

4:13  Heidän on puhdistettava alttari tuhkasta ja levitettävä alttarin päälle purppuranpunainen vaate.

4:14  Sen päälle heidän on pantava kaikki alttarilla käytettävät esineet: suitsutusastiat, haarukat, lapiot ja maljat – koko alttarikalusto. Sen päälle heidän on levitettävä merilehmännahkainen peite, ja alttarin kantotangot on asetettava paikoilleen.

4:15  Kun Aaron ja hänen poikansa ovat leirin liikkeelle lähtiessä saaneet päätökseen pyhäkön ja kaikkien pyhäkön esineiden peittämisen, Kehatin pojat tulkoot kantamaan niitä. He eivät kuitenkaan saa koskea mihinkään, mikä on pyhää, etteivät kuolisi. Kehatin poikien tulee kantaa nämä ilmestysmajaan kuuluvat esineet.

4:16  Eleasarin, pappi Aaronin pojan, tehtävänä on pitää huolta valaisuun käytettävästä öljystä, hyväntuoksuisesta suitsukkeesta, jokapäiväisestä ruokauhrista ja voiteluöljystä. Hänen tehtävänään on valvoa koko asumusta ja kaikkea, mikä kuuluu pyhäkköön ja sen kalustoon.”

4:17  Herra puhui Moosekselle ja Aaronille:

4:18  ”Älkää päästäkö kehatilaisten sukuhaaraa häviämään leeviläisten joukosta.

4:19  Tehkää siis heille näin, että he saisivat elää eivätkä kuolisi lähestyessään kaikkeinpyhintä: Aaron ja hänen poikansa määrätkööt kullekin heistä oman palvelustehtävänsä ja kantamuksensa.

4:20  He eivät saa mennä hetkeksikään katselemaan pyhiä esineitä, etteivät kuolisi.”

4:21  Herra sanoi Moosekselle:

4:22  ”Laske myös Geersonin jälkeläisten lukumäärä perhekunnittain ja suvuittain

4:23  kolmikymmenvuotiaista alkaen viisikymmenvuotiaisiin asti, kaikki, jotka ovat palveluskelpoisia ja voivat tehdä työtä ilmestysmajassa.

4:24  Tämä on geersonilaissukujen palvelus- ja kantamistehtävä:

4:25  Heidän on kannettava asumuksen telttakankaan kaistat, ilmestysmaja, sen peite ja merilehmännahkainen peite, joka on ulommaisena asumuksen päällä, ilmestysmajan oven verho,

4:26  asumusta ja alttaria ympäröivän esipihan verhot, niiden köydet, esipihan portin verho ja kaikki niiden hoitamiseen tarvittava kalusto. Heidän on suoritettava kaikki näiden hoitamiseen liittyvät työt.

4:27  Kaikki geersonilaisten palvelus – mitä tahansa he kantavat tai tekevät – tapahtukoon Aaronin ja hänen poikiensa käskyn mukaan. Teidän on määrättävä kaikki, mitä heidän tehtävänään on kantaa.

4:28  Tämä on geersonilaissukujen palvelustehtävä ilmestysmajassa. Toimittakoot he tehtävänsä Iitamarin, pappi Aaronin pojan, johdolla.

4:29  Laske Merarin jälkeläiset suvuittain ja perhekunnittain

4:30  kolmikymmenvuotiaista alkaen viisikymmenvuotiaisiin asti, kaikki palveluskelpoiset, jotka voivat tehdä työtä ilmestysmajassa.

4:31  Heille uskottu tehtävä, koko heidän ilmestysmajassa toimittamansa palvelus, on tämä: heidän on kannettava asumuksen laudat, poikkitangot ja pylväät jalustoineen,

4:32  esipihan ympärillä olevat pylväät jalustoineen, vaarnoineen ja köysineen ja kaikki niihin kuuluvat esineet sekä tehtävä kaikki niihin liittyvät työt. Määrätkää heille nimeltä mainiten, mitä esineitä heidän on kannettava.

4:33  Tämä on merarilaissukujen palvelustyö. Toimittakoot he kaikki nämä tehtävät Iitamarin, pappi Aaronin pojan, johdolla ilmestysmajassa.”

4:34  Mooses ja Aaron sekä kansan päämiehet laskivat Kehatin jälkeläiset suvuittain ja perhekunnittain

4:35  kolmikymmenvuotiaista alkaen viisikymmenvuotiaisiin asti, kaikki palveluskelpoiset, jotka voivat toimittaa palvelusta ilmestysmajassa.

4:36  Heidät laskettiin suvuittain, ja heitä oli kaksituhatta seitsemänsataaviisikymmentä.

4:37  Näin paljon oli kehatilaisia heidän sukujensa katselmuksessa, niitä, jotka palvelivat ilmestysmajassa. Mooses ja Aaron laskivat heidät sen käskyn mukaisesti, jonka Herra oli Mooseksen kautta antanut.

4:38  Geersonin jälkeläiset laskettiin suvuittain ja perhekunnittain

4:39  kolmikymmenvuotiaista alkaen viisikymmenvuotiaisiin asti, kaikki, jotka olivat palveluskelpoisia ja voivat tehdä työtä ilmestysmajassa.

4:40  Heitä oli suvuittain ja perhekunnittain laskettuna kaksituhatta kuusisataakolmekymmentä.

4:41  Näin paljon oli geersonilaisia heidän sukujensa katselmuksessa, niitä, jotka palvelivat ilmestysmajassa. Mooses ja Aaron laskivat heidät Herran käskyn mukaisesti.

4:42  Merarilaisten jälkeläiset laskettiin suvuittain ja perhekunnittain

4:43  kolmikymmenvuotiaista alkaen viisikymmenvuotiaisiin asti, kaikki palveluskelpoiset, jotka voivat tehdä työtä ilmestysmajassa.

4:44  Heitä oli suvuittain laskettuna kolmetuhatta kaksisataa.

4:45  Näin paljon oli merarilaisia heidän sukujensa katselmuksessa. Mooses ja Aaron laskivat heidät sen käskyn mukaisesti, jonka Herra oli Mooseksen kautta antanut.

4:46  Mooses, Aaron ja Israelin päämiehet laskivat kaikki leeviläiset suvuittain ja perhekunnittain

4:47  kolmikymmenvuotiaista alkaen viisikymmenvuotiaisiin asti, kaikki, jotka olivat palveluskelpoisia ja voivat ottaa osaa palvelustyöhön ja kantamistehtäviin ilmestysmajassa.

4:48  Heitä oli katselmuksessa kahdeksantuhatta viisisataakahdeksankymmentä.

4:49  Sen käskyn mukaisesti, jonka Herra oli antanut Mooseksen kautta, jokainen määrättiin omaan palvelus- ja kantamistehtäväänsä. Tämän katselmuksen Mooses piti Herran käskyn mukaisesti.

Chapter 5

5:1  Herra puhui Moosekselle:

5:2  ”Käske israelilaisten karkottaa leiristä jokainen spitaalinen, jokainen vuotoa sairastava ja jokainen kuolleesta saastunut.

5:3  Karkottakaa heidät, sekä miehet että naiset, leirin ulkopuolelle, etteivät he saastuttaisi leiriä, jossa minä asun heidän keskellään.”

5:4  Israelilaiset tekivät niin ja karkottivat heidät leirin ulkopuolelle. Niin kuin Herra oli puhunut Moosekselle, niin israelilaiset tekivät.

5:5  Herra sanoi Moosekselle:

5:6  ”Puhu israelilaisille: Jos mies tai nainen menettelee uskottomasti Herraa kohtaan tekemällä lähimmäistään vastaan minkä tahansa rikkomuksen, jonka ihminen voi tehdä, ja tulee siten syylliseksi,

5:7  hänen on tunnustettava tekemänsä rikkomus ja korvattava täysin se, mihin on syyllistynyt, sekä annettava lisäksi viidesosa korvaussummasta sille, jota vastaan on rikkonut.

5:8  Jos vahinkoa kärsineellä ei ole sukulunastajaa, jolle korvauksen syyllisyydestä voisi maksaa, se on maksettava Herralle. Se on tuotava papille, ja lisäksi on tuotava sovituspässi, joka uhrataan syyllisen syntien sovittamiseksi.

5:9  Kaikki israelilaisten papille tuomat pyhät lahjat kuuluvat papille.

5:10  Hänelle kuuluvat jokaisen antajan pyhät lahjat. Se, mikä annetaan papille, on papin omaa.”

5:11  Herra puhui Moosekselle:

5:12  ”Sano israelilaisille: Jos jonkun miehen vaimo pettää miestään olemalla hänelle uskoton

5:13  ja toinen mies makaa hänen kanssaan hänen miehensä tietämättä, vaimo saastuttaa itsensä, vaikka häntä ei saadakaan kiinni itse teosta eikä häntä vastaan ole todistajaa, koska hän on saanut asian salattua.

5:14  Miehen voi kuitenkin vallata mustasukkaisuuden henki, niin että hän epäilee vaimoaan, joka on saastuttanut itsensä, tai hän epäilee vaimoaan, vaikka tämä ei olekaan saastuttanut itseään.

5:15  Silloin miehen on tuotava vaimonsa papin eteen ja annettava uhrina vaimonsa puolesta kymmenesosa eefa-mittaa ohrajauhoja. Hän ei saa vuodattaa öljyä eikä panna suitsuketta uhrin päälle, sillä se on mustasukkaisuusuhri, muistutusuhri, joka johdattaa mieleen pahan teon.

5:16  Sitten pappi tuokoon vaimon ja asettakoon hänet Herran eteen.

5:17  Papin on otettava pyhää vettä saviastiaan, ja asumuksen lattialta hänen on otettava tomua ja pantava sitä veteen.

5:18  Hänen tulee asettaa vaimo Herran eteen, päästää hänen tukkansa hajalleen ja asettaa hänen käsiinsä muistutusuhri eli mustasukkaisuusuhri. Papilla tulee olla kädessään karvas, kirousta tuottava vesi,

5:19  ja hänen tulee vannottaa vaimoa ja sanoa hänelle: ’Jos kukaan ei ole maannut kanssasi etkä ole pettänyt miestäsi etkä saastuttanut itseäsi, tämä karvas, kirousta tuottava vesi ei vahingoita sinua.

5:20  Mutta jos sinä olet pettänyt miehesi ja saastunut ja joku muu kuin oma miehesi on maannut sinun kanssasi,

5:21  Herra tekee sinusta kiroamisen ja vannomisen kohteen kansasi keskuudessa, ja Herra kuihduttaa lanteesi ja turvottaa vatsasi.’ Pappi vannottakoon vaimoa kirouksen uhalla ja sanokoon hänelle:

5:22  ’Tämä kirousta tuottava vesi menee sisuksiisi turvottamaan vatsasi ja kuihduttamaan lanteesi.’ Vaimon on sanottava tähän: ’Aamen, aamen.’

5:23  Papin tulee kirjoittaa nämä kiroukset, huuhtoa kirjoitus karvaaseen veteen

5:24  ja juottaa vaimolle tuo karvas, kirousta tuottava vesi. Kirousvesi menee häneen ja aiheuttaa katkeraa tuskaa.

5:25  Sitten papin tulee ottaa vaimon kädestä mustasukkaisuusuhri, heiluttaa uhria Herran edessä ja tuoda se alttarille.

5:26  Pappi ottakoon uhrista kourallisen muistouhriosaksi, polttakoon sen alttarilla ja juottakoon sitten veden vaimolle.

5:27  Kun hän on juottanut veden, kirousta tuottava vesi menee vaimoon. Jos vaimo on saastuttanut itsensä ja ollut miehelleen uskoton, se aiheuttaa katkeraa tuskaa, hänen vatsansa turpoaa, lanteensa kuihtuvat ja hänestä tulee kirouksen kohde kansansa keskuudessa.

5:28  Mutta jos vaimo ei ole saastuttanut itseään vaan on puhdas, hän ei vahingoitu vaan pysyy hedelmällisenä.

5:29  Tämä on laki mustasukkaisuudesta, siitä, jos vaimo pettää miestään ja saastuttaa itsensä

5:30  tai jos miehen valtaa mustasukkaisuuden henki ja hän epäilee vaimoaan. Mies vieköön vaimonsa silloin Herran eteen, ja pappi tehköön vaimolle kaiken, mitä tämä laki määrää.

5:31  Näin mies on vapaa syyllisyydestä, mutta vaimo on vastuussa synnistään.”

Chapter 6

6:1  Herra puhui Moosekselle:

6:2  ”Sano israelilaisille: Kun mies tai nainen on tehnyt erityisen lupauksen erottautuakseen nasiirina Herralle,

6:3  hänen tulee pysyä erossa viinistä ja väkijuomasta. Hän ei saa juoda edes etikkaa, joka on tehty viinistä tai väkijuomasta, eikä mitään rypälemehua. Hän ei saa myöskään syödä tuoreita eikä kuivattuja viinirypäleitä.

6:4  Niin kauan kuin hänen nasiirilupauksensa kestää, hän ei saa syödä mitään, mikä on lähtöisin viiniköynnöksestä, ei edes kuoria tai siemeniä.

6:5  Niin kauan kuin hänen nasiirilupauksensa kestää, partaveitsi ei saa koskea hänen hiuksiinsa eikä partaansa. Olkoon hän pyhä ja antakoon hiustensa kasvaa valtoimenaan koko sen ajan, joksi hän on erottautunut Herralle.

6:6  Koko sinä aikana, kun hän on Herralle vihkiytynyt, hän ei saa mennä kuolleen lähelle

6:7  eikä saattaa itseään saastaiseksi edes isästään, äidistään, veljestään tai sisarestaan heidän kuoltuaan, sillä hänen päässään on Jumalalle vihkiytymisen merkki.

6:8  Koko nasiirilupauksensa ajan hän on pyhitetty Herralle.

6:9  Jos joku aivan yllättäen kuolee hänen läheisyydessään ja hänen vihitty päänsä saastuu, hänen tulee ajattaa hiuksensa puhdistuspäivänään. Ajattakoon hän ne seitsemäntenä päivänä.

6:10  Kahdeksantena päivänä hänen on tuotava kaksi metsäkyyhkystä tai kaksi kyyhkysenpoikaa papille ilmestysmajan portille.

6:11  Papin tulee uhrata toinen syntiuhriksi ja toinen polttouhriksi sekä toimittaa hänelle sovitus kuolleen tähden tapahtuneesta rikkomuksesta. Pappi pyhittäköön hänen päänsä uudelleen sinä päivänä.

6:12  Nasiirin on erottauduttava uudelleen Herralle nasiirilupauksensa ajaksi ja uhrattava vuoden vanha karitsa vikauhriksi. Aikaisemmat päivät jääkööt ottamatta lukuun, koska hänen vihkimyksensä saastui.

6:13  Tämä on laki nasiirista. Kun hänen nasiirilupauksensa aika on kulunut umpeen, hänen on tultava ilmestysmajan ovelle

6:14  ja tuotava uhrinaan Herralle vuoden vanha virheetön uroskaritsa polttouhriksi ja vuoden vanha virheetön naaraskaritsa syntiuhriksi sekä virheetön pässi yhteysuhriksi.

6:15  Lisäksi hänen on tuotava niihin kuuluvana ruoka- ja juomauhrina korillinen hienoista vehnäjauhoista leivottuja happamattomia leipiä, öljyyn leivottuja leipiä ja öljyllä voideltuja happamattomia ohuita leipiä.

6:16  Pappi tuokoon ne Herran eteen ja uhratkoon nasiirin syntiuhrin ja polttouhrin.

6:17  Pässin hän uhratkoon yhteysuhriksi Herralle ja sen ohella korillisen happamattomia leipiä. Papin on uhrattava myös yhteysuhriin kuuluva ruoka- ja juomauhri.

6:18  Nasiiri ajattakoon ilmestysmajan portilla hiuksensa, vihkiytymisensä merkin, ottakoon hiukset ja pankoon ne yhteysuhrin alla palavaan tuleen.

6:19  Papin tulee ottaa keitetty pässin lapa sekä korista happamaton leipä ja happamaton ohut leipä ja antaa ne nasiirin käsiin sen jälkeen, kun tämä on ajattanut pois vihkiytymisensä merkin.

6:20  Niitä on heilutettava heilutusuhrina Herran edessä. Uhri on papille pyhitetty heilutetun rintalihan ja anniksi annetun reiden lisäksi. Sen jälkeen nasiiri voi juoda viiniä.

6:21  Tämä on laki nasiirista, joka tekee lupauksen, ja hänen uhreistaan Herralle hänen ryhtyessään nasiiriksi. Hän voi uhrata lisäksi muuta, mitä saa hankituksi. Hänen on toimittava antamansa lupauksen mukaan ja noudatettava nasiiriksi erottautumista koskevaa lakia.”

6:22  Herra puhui Moosekselle:

6:23  ”Sano Aaronille ja hänen pojilleen: Näin teidän tulee siunata israelilaisia. Sanokaa heille:

6:24  ’Herra siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua,

6:25  Herra valaiskoon kasvonsa sinulle ja olkoon sinulle armollinen,

6:26  Herra kääntäköön kasvonsa sinun puoleesi ja antakoon sinulle rauhan.’

6:27  Näin he laskevat minun nimeni israelilaisten ylle, ja minä siunaan heitä.”

Chapter 7

7:1  Kun Mooses oli saanut pystytetyksi asumuksen, hän voiteli ja pyhitti sen ja kaikki sen esineet sekä alttarin kaikkine esineineen. Kun hän oli voidellut ja pyhittänyt ne,

7:2  tulivat Israelin ruhtinaat, perhekuntien päämiehet, heimoruhtinaat, jotka olivat valvoneet katselmusta ja

7:3  toivat uhrilahjanaan Herran eteen kuudet katetut vaunut ja kaksitoista härkää. Kaksi ruhtinasta toi aina yhdet vaunut ja jokainen ruhtinas härän. He toivat ne asumuksen eteen.

7:4  Herra sanoi Moosekselle:

7:5  ”Ota ne heiltä ja anna leeviläisille käytettäviksi ilmestysmajan palveluksessa, kullekin palvelustehtävänsä mukaisesti.”

7:6  Mooses otti vastaan vaunut ja härät ja antoi ne leeviläisille.

7:7  Kahdet vaunut ja neljä härkää hän antoi Geersonin pojille heidän palvelustehtävänsä mukaisesti.

7:8  Merarin pojille hän antoi neljät vaunut ja kahdeksan härkää heidän palvelustehtävänsä mukaisesti, jota he toimittivat Iitamarin, pappi Aaronin pojan, johdolla.

7:9  Kehatin pojille hän ei antanut mitään, sillä heidän palvelutyönään oli kantaa pyhiä esineitä olallaan.

7:10  Ruhtinaat toivat vihkiäislahjat alttaria varten sinä päivänä, jona se voideltiin. He toivat uhrilahjansa alttarin eteen,

7:11  mutta Herra sanoi Moosekselle: ”Ruhtinaat tuokoot uhrilahjansa alttarin vihkimistä varten yksi kerrallaan, kukin omana päivänään.”

7:12  Ensimmäisenä päivänä toi uhrilahjansa Nahson, Amminadabin poika, Juudan heimosta.

7:13  Hänen uhrilahjanaan oli yksi sadankolmenkymmenen sekelin painoinen hopeavati, yksi hopeamalja, joka painoi seitsemänkymmentä sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan, molemmat täynnä öljyyn sekoitettuja hienoja vehnäjauhoja ruokauhriksi,

7:14  yksi kymmenen sekelin painoinen kultakuppi täynnä suitsuketta,

7:15  yksi mullikka, yksi pässi ja yksi vuoden vanha karitsa polttouhriksi,

7:16  yksi pukki syntiuhriksi

7:17  sekä yhteysuhriksi kaksi nautaa, viisi pässiä, viisi pukkia ja viisi vuoden vanhaa uroskaritsaa. Tämä oli Nahsonin, Amminadabin pojan, uhrilahja.

7:18  Toisena päivänä toi uhrilahjansa Netanel, Suuarin poika, Isaskarin ruhtinas.

7:19  Hänen uhrilahjanaan oli yksi sadankolmenkymmenen sekelin painoinen hopeavati, yksi hopeamalja, joka painoi seitsemänkymmentä sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan, molemmat täynnä öljyyn sekoitettuja hienoja vehnäjauhoja ruokauhriksi,

7:20  yksi kymmenen sekelin painoinen kultakuppi täynnä suitsuketta,

7:21  yksi mullikka, yksi pässi ja yksi vuoden vanha karitsa polttouhriksi,

7:22  yksi pukki syntiuhriksi

7:23  sekä yhteysuhriksi kaksi härkää, viisi pässiä, viisi pukkia ja viisi vuoden vanhaa uroskaritsaa. Tämä oli Netanelin, Suuarin pojan, uhrilahja.

7:24  Kolmantena päivänä toi uhrilahjansa Sebulonin jälkeläisten ruhtinas Eliab, Heelonin poika.

7:25  Hänen uhrilahjanaan oli yksi sadankolmenkymmenen sekelin painoinen hopeavati, yksi hopeamalja, joka painoi seitsemänkymmentä sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan, molemmat täynnä öljyyn sekoitettuja hienoja vehnäjauhoja ruokauhriksi,

7:26  yksi kymmenen sekelin painoinen kultakuppi täynnä suitsuketta,

7:27  yksi mullikka, yksi pässi ja yksi vuoden vanha karitsa polttouhriksi,

7:28  yksi pukki syntiuhriksi

7:29  sekä yhteysuhriksi kaksi härkää, viisi pässiä, viisi pukkia ja viisi vuoden vanhaa uroskaritsaa. Tämä oli Eliabin, Heelonin pojan, uhrilahja.

7:30  Neljäntenä päivänä toi uhrilahjansa Ruubenin jälkeläisten ruhtinas Elisur, Sedeurin poika.

7:31  Hänen uhrilahjanaan oli yksi sadankolmenkymmenen sekelin painoinen hopeavati, yksi hopeamalja, joka painoi seitsemänkymmentä sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan, molemmat täynnä öljyyn sekoitettuja hienoja vehnäjauhoja ruokauhriksi,

7:32  yksi kymmenen sekelin painoinen kultakuppi täynnä suitsuketta,

7:33  yksi mullikka, yksi pässi ja yksi vuoden vanha karitsa polttouhriksi,

7:34  yksi pukki syntiuhriksi

7:35  sekä yhteysuhriksi kaksi härkää, viisi pässiä, viisi pukkia ja viisi vuoden vanhaa uroskaritsaa. Tämä oli Elisurin, Sedeurin pojan, uhrilahja.

7:36  Viidentenä päivänä toi uhrilahjansa Simeonin jälkeläisten ruhtinas Selumiel, Suurisaddain poika.

7:37  Hänen uhrilahjanaan oli yksi sadankolmenkymmenen sekelin painoinen hopeavati, yksi hopeamalja, joka painoi seitsemänkymmentä sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan, molemmat täynnä öljyyn sekoitettuja hienoja vehnäjauhoja ruokauhriksi,

7:38  yksi kymmenen sekelin painoinen kultakuppi täynnä suitsuketta,

7:39  yksi mullikka, yksi pässi ja yksi vuoden vanha karitsa polttouhriksi,

7:40  yksi pukki syntiuhriksi

7:41  sekä yhteysuhriksi kaksi härkää, viisi pässiä, viisi pukkia ja viisi vuoden vanhaa uroskaritsaa. Tämä oli Selumielin, Suurisaddain pojan, uhrilahja.

7:42  Kuudentena päivänä toi uhrilahjansa Gaadin jälkeläisten ruhtinas Eljasaf, Deuelin poika.

7:43  Hänen uhrilahjanaan oli yksi sadankolmenkymmenen sekelin painoinen hopeavati, yksi hopeamalja, joka painoi seitsemänkymmentä sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan, molemmat täynnä öljyyn sekoitettuja hienoja vehnäjauhoja ruokauhriksi,

7:44  yksi kymmenen sekelin painoinen kultakuppi täynnä suitsuketta,

7:45  yksi mullikka, yksi pässi ja yksi vuoden vanha karitsa polttouhriksi,

7:46  yksi pukki syntiuhriksi

7:47  sekä yhteysuhriksi kaksi härkää, viisi pässiä, viisi pukkia ja viisi vuoden vanhaa uroskaritsaa. Tämä oli Eljasafin, Deuelin pojan, uhrilahja.

7:48  Seitsemäntenä päivänä toi uhrilahjansa Efraimin jälkeläisten ruhtinas Elisama, Ammihudin poika.

7:49  Hänen uhrilahjanaan oli yksi sadankolmenkymmenen sekelin painoinen hopeavati, yksi hopeamalja, joka painoi seitsemänkymmentä sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan, molemmat täynnä öljyyn sekoitettuja hienoja vehnäjauhoja ruokauhriksi,

7:50  yksi kymmenen sekelin painoinen kultakuppi täynnä suitsuketta,

7:51  yksi mullikka, yksi pässi ja yksi vuoden vanha karitsa polttouhriksi,

7:52  yksi pukki syntiuhriksi

7:53  sekä yhteysuhriksi kaksi härkää, viisi pässiä, viisi pukkia ja viisi vuoden vanhaa uroskaritsaa. Tämä oli Elisaman, Ammihudin pojan, uhrilahja.

7:54  Kahdeksantena päivänä toi uhrilahjansa Manassen jälkeläisten ruhtinas Gamliel, Pedasurin poika.

7:55  Hänen uhrilahjanaan oli yksi sadankolmenkymmenen sekelin painoinen hopeavati, yksi hopeamalja, joka painoi seitsemänkymmentä sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan, molemmat täynnä öljyyn sekoitettuja hienoja vehnäjauhoja ruokauhriksi,

7:56  yksi kymmenen sekelin painoinen kultakuppi täynnä suitsuketta,

7:57  yksi mullikka, yksi pässi ja yksi vuoden vanha karitsa polttouhriksi,

7:58  yksi vuohipukki syntiuhriksi

7:59  sekä yhteysuhriksi kaksi härkää, viisi pässiä, viisi pukkia ja viisi vuoden vanhaa uroskaritsaa. Tämä oli Gamlielin, Pedasurin pojan, uhrilahja.

7:60  Yhdeksäntenä päivänä toi uhrilahjansa Benjaminin jälkeläisten ruhtinas Abidan, Gideonin poika.

7:61  Hänen uhrilahjanaan oli yksi sadankolmenkymmenen sekelin painoinen hopeavati, yksi hopeamalja, joka painoi seitsemänkymmentä sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan, molemmat täynnä öljyyn sekoitettuja hienoja vehnäjauhoja ruokauhriksi,

7:62  yksi kymmenen sekelin painoinen kultakuppi täynnä suitsuketta,

7:63  yksi mullikka, yksi pässi ja yksi vuoden vanha karitsa polttouhriksi,

7:64  yksi pukki syntiuhriksi

7:65  sekä yhteysuhriksi kaksi härkää, viisi pässiä, viisi pukkia ja viisi vuoden vanhaa uroskaritsaa. Tämä oli Abidanin, Gideonin pojan, uhrilahja.

7:66  Kymmenentenä päivänä toi uhrilahjansa Daanin jälkeläisten ruhtinas Ahieser, Ammisaddain poika.

7:67  Hänen uhrilahjanaan oli yksi sadankolmenkymmenen sekelin painoinen hopeavati, yksi hopeamalja, joka painoi seitsemänkymmentä sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan, molemmat täynnä öljyyn sekoitettuja hienoja vehnäjauhoja ruokauhriksi,

7:68  yksi kymmenen sekelin painoinen kultakuppi täynnä suitsuketta,

7:69  yksi mullikka, yksi pässi ja yksi vuoden vanha karitsa polttouhriksi,

7:70  yksi pukki syntiuhriksi

7:71  sekä yhteysuhriksi kaksi härkää, viisi pässiä, viisi pukkia ja viisi vuoden vanhaa uroskaritsaa. Tämä oli Ahieserin, Ammisaddain pojan, uhrilahja.

7:72  Yhdentenätoista päivänä toi uhrilahjansa Asserin jälkeläisten ruhtinas Pagiel, Okranin poika.

7:73  Hänen uhrilahjanaan oli yksi sadankolmenkymmenen sekelin painoinen hopeavati, yksi hopeamalja, joka painoi seitsemänkymmentä sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan, molemmat täynnä öljyyn sekoitettuja hienoja vehnäjauhoja ruokauhriksi,

7:74  yksi kymmenen sekelin painoinen kultakuppi täynnä suitsuketta,

7:75  yksi mullikka, yksi pässi ja yksi vuoden vanha karitsa polttouhriksi,

7:76  yksi pukki syntiuhriksi

7:77  sekä yhteysuhriksi kaksi härkää, viisi pässiä, viisi pukkia ja viisi vuoden vanhaa uroskaritsaa. Tämä oli Pagielin, Okranin pojan, uhrilahja.

7:78  Kahdentenatoista päivänä toi uhrilahjansa Naftalin jälkeläisten ruhtinas Ahira, Eenanin poika.

7:79  Hänen uhrilahjanaan oli yksi sadankolmenkymmenen sekelin painoinen hopeavati, yksi hopeamalja, joka painoi seitsemänkymmentä sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan, molemmat täynnä öljyyn sekoitettuja hienoja vehnäjauhoja ruokauhriksi,

7:80  yksi kymmenen sekelin painoinen kultakuppi täynnä suitsuketta,

7:81  yksi mullikka, yksi pässi ja yksi vuoden vanha karitsa polttouhriksi,

7:82  yksi pukki syntiuhriksi

7:83  sekä yhteysuhriksi kaksi härkää, viisi pässiä, viisi pukkia ja viisi vuoden vanhaa uroskaritsaa. Tämä oli Ahiran, Eenanin pojan, uhrilahja.

7:84  Nämä olivat vihkiäislahjat, jotka Israelin ruhtinaat antoivat alttaria varten silloin, kun se voideltiin: hopeavateja oli kaksitoista, maljoja kaksitoista ja kultakuppeja kaksitoista.

7:85  Kukin hopeavati oli sadankolmenkymmenen sekelin ja kukin malja seitsemänkymmenen sekelin painoinen. Astioissa oli siis hopeaa kaikkiaan kaksituhatta neljäsataa sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan.

7:86  Kultakuppeja, jotka olivat täynnä suitsuketta, oli kaksitoista. Kukin kuppi painoi kymmenen sekeliä pyhäkkösekelin painon mukaan. Kupeissa oli siis kultaa kaikkiaan satakaksikymmentä sekeliä.

7:87  Polttouhrimullikoita oli yhteensä kaksitoista, pässejä kaksitoista ja vuoden vanhoja uroskaritsoita kaksitoista. Niihin kuuluivat lisäksi ruokauhrit. Myös syntiuhripukkeja oli kaksitoista.

7:88  Yhteysuhriteuraita oli kaikkiaan kaksikymmentäneljä härkää, kuusikymmentä pässiä, kuusikymmentä pukkia ja kuusikymmentä vuoden vanhaa uroskaritsaa. Nämä olivat vihkiäislahjat, jotka annettiin alttarin voitelemisen jälkeen.

7:89  Kun Mooses meni ilmestysmajaan puhumaan Herran kanssa, hän kuuli äänen, joka puhui hänelle todistuksen arkun päällä olevalta armoistuimelta, kahden kerubin välistä. Sieltä Herra puhui hänelle.

Chapter 8

8:1  Herra puhui Moosekselle:

8:2  ”Sano Aaronille: Aseta lamput paikoilleen niin, että ne seitsemän lamppua luovat valoa lampunjalan etupuolelle.”

8:3  Aaron teki niin. Hän asetti lamput niin, että ne loivat valoa lampunjalan etupuolelle, Herran Moosekselle antaman käskyn mukaan.

8:4  Lampunjalka oli tehty kullasta takomalla; sen runko ja kukatkin oli taottu. Mooses teetti lampunjalan aivan sen mallin mukaan, jonka Herra oli hänelle näyttänyt.

8:5  Herra puhui Moosekselle:

8:6  ”Ota leeviläiset erilleen israelilaisten keskuudesta ja puhdista heidät.

8:7  Puhdistaaksesi heidät tee näin: Vihmo heidän päälleen synnistä puhdistavaa vettä. Heidän on ajeltava partaveitsellä kaikki ruumiinsa karvat ja pestävä vaatteensa. Näin heidän on puhdistauduttava.

8:8  Ottakoot he sitten mullikan sekä siihen kuuluvana ruokauhrina öljyyn sekoitettuja hienoja vehnäjauhoja. Ota sinä vielä toinen mullikka syntiuhriksi.

8:9  Tuo sitten leeviläiset ilmestysmajan eteen ja kutsu koolle koko Israelin seurakunta.

8:10  Kun olet tuonut leeviläiset Herran eteen, israelilaiset laskekoot kätensä leeviläisten päälle.

8:11  Aaron antakoon Herran edessä leeviläiset heilutusuhriksi israelilaisten puolesta, niin että leeviläiset voivat toimia Herran palvelijoina.

8:12  Leeviläiset laskekoot kätensä mullikoiden pään päälle. Valmista sinä toinen niistä syntiuhriksi ja toinen polttouhriksi Herralle toimittaaksesi sovituksen leeviläisille.

8:13  Aseta sitten leeviläiset Aaronin ja hänen poikiensa eteen ja anna heidät heilutusuhrina Herralle.

8:14  Erota näin leeviläiset muista israelilaisista, niin että leeviläisistä tulee minun omiani.

8:15  Sen jälkeen leeviläiset menkööt ilmestysmajan palvelustehtäviin. Puhdista heidät ja anna heidät heilutusuhriksi,

8:16  sillä heidät on kokonaan luovutettu minulle israelilaisten keskuudesta. Minä olen ottanut heidät omikseni kaikkien israelilaisten esikoisten sijaan, kaikkien, jotka avaavat äidin kohdun.

8:17  Jokainen Israelin esikoinen, niin ihmisten kuin karjankin, kuuluu minulle. Minä pyhitin heidät itselleni sinä päivänä, jona surmasin kaikki Egyptin maan esikoiset.

8:18  Nyt minä otan kuitenkin leeviläiset omikseni kaikkien israelilaisten esikoisten sijaan.

8:19  Minä annoin leeviläiset israelilaisten keskuudesta palvelijoiksi Aaronille ja hänen pojilleen suorittamaan palvelusta ilmestysmajassa israelilaisten puolesta ja toimittamaan israelilaisille sovituksen, ettei israelilaisia kohtaisi rangaistus, kun he lähestyvät pyhäkköä.”

8:20  Näin Mooses, Aaron ja koko Israelin seurakunta tekivät leeviläisille. Israelilaiset tekivät leeviläisille tarkoin Herran Moosekselle antaman käskyn mukaan.

8:21  Leeviläiset puhdistautuivat synnistä ja pesivät vaatteensa. Sitten Aaron antoi heidät Herran edessä heilutusuhriksi ja toimitti heille sovituksen heidän puhdistamisekseen.

8:22  Sen jälkeen leeviläiset menivät ilmestysmajaan toimittamaan palvelustaan Aaronin ja hänen poikiensa johdolla. Niin kuin Herra oli Moosekselle leeviläisistä määrännyt, niin heille tehtiin.

8:23  Herra puhui Moosekselle:

8:24  ”Tämä koskee leeviläisiä: Kahdenkymmenenviiden vuoden iästä alkaen he ovat palveluskelpoisia ilmestysmajan palvelutyössä.

8:25  Viidenkymmenen ikävuoden jälkeen heidän on kuitenkin vetäydyttävä syrjään palvelusta toimittavien joukosta eivätkä he enää saa olla palvelutyössä.

8:26  He voivat auttaa veljiään ilmestysmajan tehtävien hoitamisessa, mutta he eivät saa enää suorittaa palvelusta. Järjestä leeviläisten tehtävät näin.”

Chapter 9

9:1  Herra puhui Moosekselle Siinain autiomaassa toisena vuotena siitä, kun israelilaiset olivat lähteneet Egyptin maasta, vuoden ensimmäisessä kuussa. Hän sanoi:

9:2  ”Israelilaisten tulee viettää pääsiäistä säädettynä aikana.

9:3  Viettäkää sitä määräaikaan, tämän kuukauden neljäntenätoista päivänä iltahämärissä. Viettäkää pääsiäistä kaikkien sitä koskevien käskyjen ja säädösten mukaan.”

9:4  Niin Mooses puhui israelilaisille pääsiäisen viettämisestä,

9:5  ja he viettivät Siinain autiomaassa pääsiäistä ensimmäisen kuun neljäntenätoista päivänä iltahämärissä. Israelilaiset tekivät kaiken niin kuin Herra oli Mooseksen kautta käskenyt.

9:6  Muutamat miehet olivat kuitenkin saastuneet kuolleesta eivätkä voineet viettää pääsiäistä sinä päivänä. He tulivat vielä samana päivänä Mooseksen ja Aaronin eteen

9:7  ja sanoivat Moosekselle: ”Me olemme saastuneet kuolleesta. Miksi meidän ei anneta tuoda Herralle uhria määräaikana yhdessä muiden israelilaisten kanssa?”

9:8  Mooses sanoi heille: ”Odottakaa tässä. Minä tahdon kuulla, mitä Herra säätää teistä.”

9:9  Silloin Herra sanoi Moosekselle:

9:10  ”Puhu israelilaisille: Jos jotkut teistä tai teidän jälkeläisistänne ovat saastuneet kuolleesta tai ovat kaukana matkalla, he voivat kuitenkin viettää Herran pääsiäistä.

9:11  Viettäkööt he sitä toisen kuun neljäntenätoista päivänä iltahämärissä. Syökööt he pääsiäislampaan happamattoman leivän ja katkerien yrttien kanssa.

9:12  He eivät saa jättää siitä mitään seuraavaan aamuun eivätkä rikkoa yhtään sen luuta. Heidän tulee valmistaa se kaikkien pääsiäisuhria koskevien lakien mukaan.

9:13  Mutta jokainen, joka laiminlyö pääsiäisen vieton, vaikka on puhdas eikä ole matkoilla, on poistettava kansansa keskuudesta, koska hän ei ole tuonut Herralle uhria säädettynä aikana. Sellainen ihminen kantakoon syntinsä seuraukset.

9:14  Kun luonanne asuva muukalainen tahtoo viettää Herran pääsiäistä, hänen on noudatettava pääsiäistä koskevia lakeja ja säädöksiä. Teitä kaikkia koskee sama laki, sekä muukalaista että maassa syntynyttä.”

9:15  Kun asumus oli pystytetty, pilvi peitti asumuksen. Iltaisin sen ylle ilmestyi tulen kaltainen hohde, joka näkyi illasta aamuun asti.

9:16  Näin oli aina: pilvi peitti sen päivällä ja tulenhohde yöllä.

9:17  Aina pilven kohotessa teltan päältä israelilaiset lähtivät liikkeelle. Mihin paikkaan pilvi laskeutui, sinne he leiriytyivät.

9:18  Herran käskyn mukaan israelilaiset lähtivät liikkeelle, ja Herran käskyn mukaan israelilaiset leiriytyivät. He olivat leiriytyneinä niin kauan kuin pilvi pysyi asumuksen päällä.

9:19  Jos pilvi viipyi asumuksen päällä pitkän aikaa, israelilaiset noudattivat Herran käskyä eivätkä lähteneet liikkeelle.

9:20  Joskus pilvi viipyi asumuksen päällä vain muutamia päiviä. Herran käskyn mukaan he silloinkin olivat leiriytyneinä, ja Herran käskyn mukaan he lähtivät liikkeelle.

9:21  Jos pilvi joskus pysyi paikallaan vain illasta aamuun ja kohosi aamulla, he lähtivät silloinkin liikkeelle. Samoin jos pilvi pysyi paikallaan päivän ja yön ja sitten kohosi, he lähtivät liikkeelle.

9:22  Jos pilvi viipyi asumuksen päällä pari päivää tai kuukauden tai vielä pitemmän ajan, israelilaiset olivat leiriytyneinä eivätkä lähteneet liikkeelle. Mutta kun pilvi kohosi, he lähtivät liikkeelle.

9:23  Herran käskyn mukaan he leiriytyivät ja Herran käskyn mukaan lähtivät liikkeelle. He noudattivat kaikkea, mitä Herra oli Mooseksen kautta käskenyt heidän noudattaa.

Chapter 10

10:1  Herra sanoi Moosekselle:

10:2  ”Tee itsellesi kaksi hopeatorvea. Tee ne takomalla. Olkoot ne sinulla seurakunnan koollekutsumista ja leirien liikkeellepanemista varten.

10:3  Kun niihin molempiin puhalletaan, koko seurakunnan on kokoonnuttava sinun luoksesi ilmestysmajan ovelle.

10:4  Mutta jos vain yhteen puhalletaan, ruhtinaat, Israelin heimojen päämiehet, kokoontukoot sinun luoksesi.

10:5  Kun puhallatte hälytyssoiton, itäpuolelle asettuneiden leirikuntien on lähdettävä liikkeelle.

10:6  Kun puhallatte hälytyssoiton toistamiseen, eteläpuolelle asettuneiden leirikuntien on lähdettävä liikkeelle. Hälytyssoitto puhalletaan leirikuntien liikkeellelähdön merkiksi.

10:7  Kutsuessanne seurakuntaa koolle puhaltakaa torveen. Älkää kuitenkaan puhaltako hälytyssoittoa.

10:8  Papit, Aaronin pojat, puhaltakoot torviin. Tämä kuuluu teille ikuisen säädöksen mukaan polvesta polveen.

10:9  Kun te lähdette maassanne taisteluun vihollista vastaan, joka ahdistaa teitä, puhaltakaa torvilla hälytys. Silloin Herra, teidän Jumalanne, muistaa teitä ja te pelastutte vihollistenne käsistä.

10:10  Puhaltakaa torviin myös ilonpäivinänne, vuotuisina juhlinanne ja uudenkuunpäivinä uhratessanne polttouhrejanne ja yhteysuhrejanne, niin ne muistuttavat teistä Jumalanne edessä. Minä olen Herra, teidän Jumalanne.”

10:11  Toisen vuoden toisen kuukauden kahdentenakymmenentenä päivänä pilvi kohosi todistuksen asumuksen yltä.

10:12  Silloin israelilaiset lähtivät Siinain autiomaasta liikkeelle leirikunnittain. Paaranin autiomaassa pilvi pysähtyi jälleen.

10:13  Näin he lähtivät ensimmäistä kertaa liikkeelle sillä tavoin, kuin Herra oli Mooseksen kautta käskenyt.

10:14  Ensimmäisenä lähti liikkeelle osastoittain Juudan jälkeläisten leirikunta lippuineen. Juudan joukkoa johti Nahson, Amminadabin poika.

10:15  Isaskarilaisten heimon joukkoa johti Netanel, Suuarin poika.

10:16  Sebulonilaisten heimon joukkoa johti Eliab, Heelonin poika.

10:17  Kun asumus oli purettu, liikkeelle lähtivät geersonilaiset ja merarilaiset, jotka kantoivat asumusta.

10:18  Sitten lähti liikkeelle osastoittain Ruubenin leirikunta lippuineen. Ruubenin joukkoa johti Elisur, Sedeurin poika.

10:19  Simeonilaisten heimon joukkoa johti Selumiel, Suurisaddain poika.

10:20  Gaadilaisten heimon joukkoa johti Eljasaf, Deuelin poika.

10:21  Sitten lähtivät kehatilaiset liikkeelle pyhiä esineitä kantaen. Asumus oli pystytetty, ennen kuin he saapuivat perille.

10:22  Sitten lähti liikkeelle osastoittain efraimilaisten leirikunta lippuineen. Efraimin joukkoa johti Elisama, Ammihudin poika.

10:23  Manasselaisten heimon joukkoa johti Gamliel, Pedasurin poika.

10:24  Benjaminilaisten heimon joukkoa johti Abidan, Gideonin poika.

10:25  Jälkijoukkona, leirikunnista viimeisenä, lähti liikkeelle osastoittain daanilaisten leirikunta lippuineen. Daanin joukkoa johti Ahieser, Ammisaddain poika.

10:26  Asserilaisten heimon joukkoa johti Pagiel, Okranin poika,

10:27  ja naftalilaisten heimon joukkoa Ahira, Eenanin poika.

10:28  Tässä järjestyksessä israelilaisten joukot lähtivät liikkeelle.

10:29  Mooses sanoi Hoobabille, midianilaisen appensa Reuelin pojalle: ”Me olemme matkalla paikkaan, josta Herra on sanonut: ’Sen minä annan teille.’ Lähde meidän kanssamme, niin me palkitsemme sinut hyvin, sillä Herra on luvannut hyvää Israelille.”

10:30  Mutta Hoobab vastasi hänelle: ”En lähde, vaan menen omaan maahani ja synnyinseudulleni.”

10:31  Mooses sanoi: ”Älä jätä meitä, sillä sinä tiedät, minne meidän on hyvä leiriytyä autiomaassa. Ryhdy siis meille oppaaksi.

10:32  Jos lähdet kanssamme, me annamme sinun saada osasi siitä hyvästä, mitä Herra meille suo.”

10:33  Israelilaiset kulkivat Herran vuoren luota kolme päivänmatkaa, ja Herran liitonarkku kulki heidän edellään kolme päivänmatkaa etsien heille levähdyspaikat.

10:34  Herran pilvi oli heidän yläpuolellaan päivällä, kun he lähtivät liikkeelle leiristä.

10:35  Kun arkku lähti liikkeelle, Mooses lausui: ”Nouse, Herra, niin vihollisesi hajaantuvat ja vihamiehesi pakenevat edeltäsi.”

10:36  Kun arkku pysähtyi, hän lausui: ”Käänny, Herra, Israelin kymmentuhantisten joukkojen puoleen.”

Chapter 11

11:1  Kansa alkoi valittaa, ja se oli paha Herran silmissä. Hän kuuli sen ja vihastui, ja Herran tuli syttyi israelilaisten keskellä ja poltti leirin reunimmaisia osia.

11:2  Silloin kansa huusi avuksi Moosesta. Mooses rukoili Herraa, ja tuli sammui.

11:3  Paikkaa ruvettiin kutsumaan nimellä Tabeera, koska Herran tuli oli polttanut heitä siellä.

11:4  Mutta israelilaisten keskuudessa olevassa sekakansassa heräsivät himot, ja myös israelilaiset alkoivat taas itkeä. He sanoivat: ”Jospa joku antaisi meille lihaa syödäksemme!

11:5  Me muistamme kalat, joita söimme Egyptissä ilmaiseksi, samoin kurkut, melonit, purjot, sipulit ja valkosipulit.

11:6  Nyt me sen sijaan näännymme nälkään. Eihän täällä näy mitään muuta kuin tuota mannaa.”

11:7  Manna oli korianterin siementen kaltaista, ja se muistutti myös bedellion-pihkaa.

11:8  Kansa samoili kokoamassa mannaa ja jauhoi sitä käsikivillä tai survoi huhmaressa. Sitten he keittivät sitä padassa ja valmistivat siitä leipiä. Se maistui samanlaiselta kuin öljyleivonnainen.

11:9  Kun kaste laskeutui yöllä leiriin, laskeutui sinne myös mannaa.

11:10  Mooses kuuli, kuinka kansa, jokainen perhekunta, itki telttansa ovella. Herra vihastui siitä kovin, ja myös Mooseksen mielestä se oli paha.

11:11  Mooses sanoi Herralle: ”Miksi olet tehnyt näin pahoin palvelijallesi? Miksi en ole saanut armoa sinun silmissäsi? Sinähän olet pannut koko tämän kansan taakaksi minun päälleni.

11:12  Olenko minä kantanut kohdussani koko tätä kansaa, olenko minä synnyttänyt sen? Sinähän käsket minun kantaa sitä sylissäni niin kuin hoitaja imeväistä lasta, kantaa siihen maahan, josta olet vannonut valan heidän isilleen.

11:13  Mistä minulla on antaa lihaa koko tälle kansalle? He ahdistavat minua itkullaan ja sanovat: ’Anna meille lihaa, että saamme syödä.’

11:14  Minä en jaksa kantaa yksinäni koko tätä kansaa. Taakka on minulle liian raskas.

11:15  Jos aiot kohdella minua näin, surmaa minut mieluummin. Jos olen saanut armon sinun silmissäsi, päästä minut näkemästä tätä kurjuutta.”

11:16  Silloin Herra puhui Moosekselle: ”Kutsu koolle seitsemänkymmentä miestä Israelin vanhimpia, miehiä, joista tiedät, että he ovat kansan vanhimpia ja johtomiehiä. Tuo heidät minun luokseni ilmestysmajalle. Asettukoot he sinne sinun kanssasi.

11:17  Minä laskeudun alas ja puhun siellä sinun kanssasi. Minä otan henkeä, joka on sinun päälläsi, ja annan sitä heidän päälleen. Siten he voivat kantaa sinun kanssasi taakkaa tästä kansasta, eikä sinun tarvitse kantaa sitä yksinäsi.

11:18  Sano kansalle: Pyhittäytykää huomiseksi, niin saatte syödä lihaa. Te olette itkeneet Herran kuullen ja sanoneet: ’Jospa joku antaisi meille lihaa syödäksemme! Egyptissä meidän oli sentään hyvä olla.’ Niinpä Herra antaa nyt teille lihaa, ja te saatte syödä.

11:19  Eikä siinä ole teille syömistä ainoastaan päiväksi tai kahdeksi, tai vain viideksi tai kymmeneksi tai kahdeksikymmeneksi päiväksi

11:20  vaan kuukauden ajaksi, niin että se lopulta tulee ulos teidän nenästänne ja iljettää teitä. Näin käy siksi, että te olette halveksineet Herraa, joka on teidän keskellänne, ja olette itkeneet hänen edessään ja sanoneet: ’Miksi lähdimmekään Egyptistä!’”

11:21  Mooses vastasi: ”Kansaa, jonka keskuudessa minä elän, on kuusisataatuhatta sotakelpoista miestä, ja sinä sanot: ’Minä annan heille lihaa syötäväksi kuukauden ajaksi.’

11:22  Jos heille teurastettaisiin lampaat, vuohet ja naudat, riittäisikö se heille? Vai kootaanko heille kaikki meren kalat, niin että se riittää heille?”

11:23  Mutta Herra sanoi Moosekselle: ”Onko Herran käsi lyhyt? Nyt saat nähdä, toteutuuko sinulle puhumani sana vai ei.”

11:24  Mooses meni ulos ja puhui kansalle Herran sanat. Sitten hän kutsui koolle seitsemänkymmentä miestä kansan vanhimpia ja käski heidän asettua seisomaan ilmestysmajan ympärille.

11:25  Herra laskeutui alas pilvessä ja puhui Moosekselle, otti hänen päällään olevaa henkeä ja pani niiden seitsemänkymmenen vanhimman päälle. Kun henki laskeutui heidän päälleen, he profetoivat, mutta eivät tehneet sitä enää myöhemmin.

11:26  Kaksi miestä oli kuitenkin jäänyt leiriin. Toisen nimi oli Eldad ja toisen Meedad. Henki laskeutui heidänkin päälleen, sillä myös heidät oli kirjoitettu luetteloon, vaikka he eivät olleet lähteneet ilmestysmajalle. Kun he profetoivat leirissä,

11:27  muuan nuorukainen juoksi kertomaan Moosekselle: ”Eldad ja Meedad profetoivat leirissä.”

11:28  Joosua, Nuunin poika, joka oli ollut Mooseksen palvelija nuoruudestaan asti, puuttui puheeseen ja sanoi: ”Oi, herrani Mooses, kiellä heitä!”

11:29  Mutta Mooses vastasi hänelle: ”Oletko kateellinen minun puolestani? Kunpa koko Herran kansa olisi profeettoja ja Herra antaisi henkensä tulla heidän päälleen!”

11:30  Sen jälkeen Mooses siirtyi takaisin leiriin Israelin vanhimpien kanssa.

11:31  Sitten Herra nostatti tuulen, joka toi viiriäisiä mereltä ja painoi niitä leiriin ja päivänmatkan laajuudelta sen ympärille. Niitä oli maan pinnalla lähes kahden kyynärän paksuudelta.

11:32  Silloin kansa nousi ja keräsi viiriäisiä koko sen päivän ja yön ja koko seuraavan päivän. Jokainen kokosi vähintään kymmenen hoomer-mittaa. He levittivät niitä kuivumaan ympäri leiriä.

11:33  Mutta lihan vielä ollessa heidän hampaissaan, ennen kuin se oli syöty loppuun, Herran viha syttyi kansaa kohtaan, ja Herra löi kansaa hyvin ankarasti.

11:34  Tuota paikkaa ruvettiin kutsumaan nimellä Kibrot-Hattaava, koska sinne haudattiin kansasta ne, jotka olivat antautuneet himonsa valtaan.

11:35  Kibrot-Hattaavasta kansa lähti liikkeelle Haserotia kohti ja pysähtyi sinne.

Chapter 12

12:1  Mirjam ja Aaron parjasivat Moosesta kuusilaisnaisen tähden, jonka hän oli ottanut vaimokseen. Mooses oli todellakin nainut kuusilaisen naisen.

12:2  He sanoivat: ”Onko Herra puhunut vain Mooseksen kautta? Eikö hän ole puhunut myös meidän kauttamme?” Mutta Herra kuuli sen.

12:3  Mooses oli kuitenkin hyvin nöyrä ihminen, nöyrempi kuin kukaan muu ihminen maan päällä.

12:4  Yhtäkkiä Herra sanoi Moosekselle ja Aaronille ja Mirjamille: ”Menkää te kolme ilmestysmajalle.” Niin he lähtivät sinne kolmestaan.

12:5  Silloin Herra laskeutui alas pilvipatsaassa, joka pysähtyi teltan ovelle. Hän kutsui Aaronia ja Mirjamia, ja he kumpikin astuivat esiin.

12:6  Herra sanoi: ”Kuulkaa minun sanani. Jos keskuudessanne on profeetta, minä ilmestyn hänelle näyssä, puhun hänelle unessa.

12:7  Palvelijalleni Moosekselle en puhu niin. Hän on uskollinen koko minun talossani,

12:8  ja minä puhun hänen kanssaan kasvokkain, avoimesti, en arvoituksin. Hän saa katsella Herran hahmoa. Miksi ette siis pelänneet puhua palvelijaani Moosesta vastaan?”

12:9  Herra oli vihastunut heihin ja lähti pois.

12:10  Kun pilvi oli poistunut teltan päältä, Mirjamin huomattiin olevan lumivalkea spitaalista. Kun Aaron kääntyi Mirjamiin päin, hän näki, että tämä oli spitaalinen.

12:11  Aaron sanoi Moosekselle: ”Oi, herrani! Älä pane kannettavaksemme syntiä, jonka olemme tehneet tyhmyyksissämme.

12:12  Älä anna hänen jäädä kuolleen sikiön kaltaiseksi, jonka ruumis on puoleksi mädännyt, kun se tulee äitinsä kohdusta.”

12:13  Silloin Mooses huusi Herran puoleen: ”Oi Jumala! Paranna hänet!”

12:14  Herra vastasi Moosekselle: ”Jos hänen isänsä olisi sylkenyt häntä silmille, eikö hänen olisi ollut hävettävä seitsemän päivää? Olkoon hän nyt seitsemän päivää leiristä ulos suljettuna. Sen jälkeen hän saa tulla takaisin.”

12:15  Niin Mirjam oli leiristä ulos suljettuna seitsemän päivää, eikä kansa lähtenyt liikkeelle, ennen kuin Mirjam oli tuotu takaisin.

12:16  Sen jälkeen kansa lähti liikkeelle Haserotista ja leiriytyi Paaranin autiomaahan.

Chapter 13

13:1  Sitten Herra sanoi Moosekselle:

13:2  ”Lähetä miehiä vakoilemaan Kanaaninmaata, jonka minä annan israelilaisille. Lähettäkää yksi mies kustakin heimosta. Jokaisen heistä tulee olla ruhtinas heimolaistensa keskuudessa.”

13:3  Niin Mooses lähetti heidät Paaranin autiomaasta Herran käskyn mukaan. Kaikki miehet olivat israelilaisten päälliköitä.

13:4  Nämä olivat heidän nimensä: Ruubenin heimosta Sammua, Sakkurin poika,

13:5  Simeonin heimosta Saafat, Hoorin poika,

13:6  Juudan heimosta Kaaleb, Jefunnen poika,

13:7  Isaskarin heimosta Jigal, Joosefin poika,

13:8  Efraimin heimosta Hoosea, Nuunin poika,

13:9  Benjaminin heimosta Palti, Raafun poika,

13:10  Sebulonin heimosta Gaddiel, Soodin poika,

13:11  joosefilaisesta Manassen heimosta Gaddi, Suusin poika,

13:12  Daanin heimosta Ammiel, Gemallin poika,

13:13  Asserin heimosta Setur, Miikaelin poika,

13:14  Naftalin heimosta Nahbi, Vofsin poika,

13:15  ja Gaadin heimosta Geuel, Maakin poika.

13:16  Nämä olivat niiden miesten nimet, jotka Mooses lähetti vakoilemaan maata. Hooseaa, Nuunin poikaa, Mooses kutsui Joosuaksi.

13:17  Lähettäessään heidät vakoilemaan Kanaaninmaata Mooses sanoi heille: ”Menkää Negeviin ja nouskaa sieltä vuoristoon.

13:18  Katselkaa, millainen maa se on ja millaista kansaa siellä asuu, onko kansa voimakas vai heikko, onko sitä vähän vai paljon.

13:19  Tutkikaa, millainen on maa, jossa se asuu, onko maa hyvä vai huono, millaisia ovat kaupungit, joissa kansa asuu, ovatko ne avonaisia kyliä vai varustettuja kaupunkeja,

13:20  ja minkälaista on maa, onko se viljavaa vai karua ja kasvaako siellä puita vai ei. Olkaa rohkeita ja tuokaa mukananne sen maan hedelmiä.” Silloin oli ensimmäisten rypäleiden kypsymisaika.

13:21  Miehet lähtivät ja vakoilivat maata Tsiinin autiomaasta Rehobiin asti, sinne, mistä mennään Hamatiin.

13:22  He kulkivat Negevin kautta Hebroniin, jossa asuivat Ahiman, Seesai ja Talmai, Anakin jälkeläiset. Hebron oli rakennettu seitsemän vuotta ennen Egyptin Sooania.

13:23  Sitten he tulivat Rypälelaaksoon ja leikkasivat sieltä oksan, jossa oli yksi rypäleterttu. Kaksi heistä kantoi sitä tangon varassa. He ottivat mukaansa myös granaattiomenia ja viikunoita.

13:24  Paikkaa alettiin kutsua Rypälelaaksoksi israelilaisten sieltä leikkaaman rypäletertun tähden.

13:25  Neljänkymmenen päivän kuluttua miehet palasivat vakoilemasta maata.

13:26  Tultuaan Mooseksen, Aaronin ja koko Israelin kansan luo Paaranin autiomaahan Kaadekseen miehet tekivät selkoa heille ja koko kansalle matkastaan ja näyttivät heille sen maan hedelmiä.

13:27  He kertoivat Moosekselle: ”Me menimme maahan, jonne meidät lähetit, ja se tosiaan vuotaa maitoa ja hunajaa. Tällaisia ovat sen hedelmät.

13:28  Mutta siinä maassa asuu väkevä kansa, ja kaupungit ovat lujasti varustettuja ja hyvin suuria. Me näimme siellä myös Anakin jälkeläisiä.

13:29  Amalekilaiset asuvat Negevin maassa, heettiläiset, jebusilaiset ja amorilaiset asuvat vuoristossa, ja kanaanilaiset asuvat meren rannalla ja Jordanin varrella.”

13:30  Kaaleb koetti rauhoittaa kansaa napisemasta Moosesta vastaan. Hän sanoi: ”Menkäämme sinne rohkeasti ja ottakaamme se haltuumme, sillä varmasti me pystymme siihen.”

13:31  Mutta miehet, jotka olivat käyneet siellä hänen kanssaan, sanoivat: ”Emme me voi käydä sen kansan kimppuun, sillä se on meitä vahvempi.”

13:32  Näin he puhuivat israelilaisille pahaa maasta, jota olivat olleet vakoilemassa. He sanoivat: ”Maa, jota olemme kierrelleet ja vakoilleet, on maa, joka syö asukkaansa. Myös kaikki siellä näkemämme ihmiset olivat kookasta kansaa.

13:33  Näimmepä siellä jättiläisiäkin, anakilaisia, jotka polveutuvat jättiläisistä. Me olimme omissa silmissämme kuin heinäsirkkoja, ja sellaisia me heistäkin olimme.”

Chapter 14

14:1  Silloin koko seurakunta alkoi parkua kovalla äänellä, ja kansa itki sen yön.

14:2  Kaikki israelilaiset napisivat Moosesta ja Aaronia vastaan, ja koko seurakunta sanoi heille: ”Jospa olisimme kuolleet Egyptin maahan tai tähän autiomaahan! Kunpa olisimme kuolleet!

14:3  Miksi Herra vie meidät tuohon maahan, jossa kaadumme miekkaan ja vaimomme ja lapsemme joutuvat vihollisen saaliiksi! Eikö meidän olisi parempi palata Egyptiin?”

14:4  He sanoivat toisilleen: ”Valitkaamme johtaja ja palatkaamme Egyptiin.”

14:5  Silloin Mooses ja Aaron heittäytyivät kasvoilleen maahan koko israelilaisten seurakunnan edessä.

14:6  Mutta Joosua, Nuunin poika, ja Kaaleb, Jefunnen poika, jotka olivat olleet vakoilemassa maata, repäisivät vaatteensa

14:7  ja sanoivat koko israelilaisten seurakunnalle: ”Maa, jota kiertelimme vakoilemassa, on erittäin hyvä maa.

14:8  Jos Herra on mieltynyt meihin, hän vie meidät tuohon maahan ja antaa sen meille, maan, joka vuotaa maitoa ja hunajaa.

14:9  Älkää vain kapinoiko Herraa vastaan! Älkää pelätkö sen maan kansaa, sillä ei heistä ole meille kuin suupalaksi. Heidän varjelijansa on poistunut heidän luotaan, mutta meidän kanssamme on Herra. Älkää pelätkö heitä.”

14:10  Koko seurakunta vaati heitä kivitettäviksi, mutta silloin Herran kirkkaus ilmestyi kaikille israelilaisille ilmestysmajassa.

14:11  Herra sanoi Moosekselle: ”Kuinka kauan tämä kansa halveksii minua? Kuinka kauan se kieltäytyy uskomasta minuun huolimatta kaikista tunnusteoista, jotka minä olen tehnyt sen keskuudessa?

14:12  Minä lyön sitä rutolla ja hävitän sen, mutta sinusta minä teen suuremman ja väkevämmän kansan kuin se.”

14:13  Mutta Mooses vastasi Herralle: ”Egyptiläiset ovat kuulleet, että sinä olet vienyt voimallasi tämän kansan pois heidän keskeltään.

14:14  He ovat kertoneet siitä tämän maan asukkaille. Nämäkin ovat siis kuulleet, että sinä, Herra, olet tämän kansan keskellä – sinä Herra, joka olet ilmestynyt sille näkyvällä tavalla – ja että sinun pilvesi pysyy israelilaisten yllä ja että sinä kuljet heidän edellään päivisin pilvipatsaassa ja öisin tulipatsaassa.

14:15  Jos sinä nyt surmaat tämän kansan kuin yhden miehen, silloin kansat, jotka ovat kuulleet sinun teoistasi, sanovat:

14:16  ’Koska Herra ei kyennyt viemään tätä kansaa siihen maahan, jonka hän oli heille valalla vannoen luvannut, hän tappoi heidät autiomaassa.’

14:17  Osoita siis nyt suuri voimasi, Herra. Olethan sanonut:

14:18  ’Herra on pitkämielinen, ja hänen armonsa on suuri. Hän antaa anteeksi pahat teot ja rikkomukset, mutta ei suinkaan jätä rankaisematta. Hän vaatii lapset tilille isien pahoista teoista kolmanteen ja neljänteen polveen saakka.’

14:19  Anna siis anteeksi tämän kansan pahat teot suuren armosi tähden, niin kuin olet antanut tälle kansalle anteeksi koko matkan ajan Egyptistä tänne saakka.”

14:20  Herra vastasi: ”Minä annan anteeksi, niin kuin olet anonut.

14:21  Mutta niin totta kuin minä elän ja niin totta kuin Herran kirkkaus täyttää kaiken maan,

14:22  ei yksikään näistä ihmisistä, jotka ovat nähneet minun kirkkauteni ja minun Egyptissä ja tässä autiomaassa tekemäni tunnusteot mutta jotka nyt jo kymmenen kertaa ovat kiusanneet minua eivätkä ole kuunnelleet minun ääntäni,

14:23  ei yksikään heistä ole näkevä sitä maata, josta minä vannoin valan heidän isilleen. Yksikään minun pilkkaajistani ei ole sitä maata näkevä.

14:24  Mutta koska minun palvelijassani Kaalebissa on toinen henki ja hän on seurannut minua täydestä sydämestään, minä vien hänet maahan, jossa hän kävi, ja hänen jälkeläisensä saavat sen omakseen.

14:25  Amalekilaiset ja kanaanilaiset asuvat laaksoissa. Kääntykää siis huomenna toisaalle ja kulkekaa Kaislameren tietä autiomaahan.”

14:26  Herra puhui Moosekselle ja Aaronille:

14:27  ”Kuinka kauan minun on siedettävä tätä kelvotonta seurakuntaa, joka napisee minua vastaan? Minä olen kuullut, kuinka israelilaiset napisevat minua vastaan.

14:28  Sano heille: Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, aivan niin kuin te olette puhuneet minun korvieni kuullen, niin minä teille teen.

14:29  Teidän ruumiinne kaatuvat tähän autiomaahan, kaikkien teidän katselmuksessa olleiden, kaksikymmenvuotiaiden ja sitä vanhempien, jotka olette napisseet minua vastaan.

14:30  Totisesti, te ette pääse siihen maahan, johon minä kättä kohottaen lupasin viedä teidät asumaan, paitsi Kaaleb, Jefunnen poika, ja Joosua, Nuunin poika.

14:31  Teidän lapsenne, joiden sanoitte joutuvan vihollisen saaliiksi, minä vien sinne. He saavat tulla tuntemaan sen maan, jota te olette halveksineet,

14:32  mutta teidän ruumiinne kaatuvat tähän autiomaahan.

14:33  Teidän lastenne on elettävä paimentolaisina autiomaassa neljäkymmentä vuotta ja kärsittävä teidän uskottomuutenne tähden, kunnes te kaikki olette kuolleet ja teidän ruumiinne lepäävät autiomaassa.

14:34  Niin kuin te vakoilitte maata neljäkymmentä päivää, niin te saatte, päivä vuodeksi luettuna, kärsiä neljäkymmentä vuotta pahoista teoistanne ja kokea, että minä olen jättänyt teidät.

14:35  Minä, Herra, olen puhunut. Totisesti, minä teen näin koko tälle kelvottomalle seurakunnalle, joka on liittoutunut minua vastaan. Tähän autiomaahan he kaikki hukkuvat, tänne he kuolevat.”

14:36  Silloin miehet, jotka Mooses oli lähettänyt maata vakoilemaan ja jotka palattuaan olivat saattaneet koko kansan napisemaan häntä vastaan puhumalla pahaa tuosta maasta,

14:37  kuolivat vitsaukseen Herran edessä. Nämä miehet olivat puhuneet pahaa tuosta maasta.

14:38  Vain Joosua, Nuunin poika, ja Kaaleb, Jefunnen poika, jäivät eloon niistä miehistä, jotka olivat käyneet vakoilemassa maata.

14:39  Mooses puhui nämä asiat kaikille israelilaisille. Silloin kansa joutui suuren murheen valtaan.

14:40  Varhain aamulla he lähtivät nousemaan ylös vuoristoon. He sanoivat: ”Tässä me olemme. Me olemme tehneet syntiä, mutta nyt me lähdemme paikkaan, josta Herra on puhunut.”

14:41  Mooses sanoi kuitenkin: ”Minkä vuoksi te rikotte Herran käskyä? Te ette onnistu siinä, mihin ryhdytte.

14:42  Älkää lähtekö, ettette joutuisi tappiolle vihollistenne edessä, sillä Herra ei ole teidän keskellänne.

14:43  Amalekilaiset ja kanaanilaiset ovat siellä teitä vastassa, ja te kaadutte miekkaan. Te käännyitte pois seuraamasta Herraa, eikä Herra ole enää teidän kanssanne.”

14:44  Ylimielisyydessään he kuitenkin lähtivät nousemaan ylös vuoristoon, mutta Herran liitonarkku ja Mooses eivät siirtyneet leiristä mihinkään.

14:45  Silloin vuoristossa asuvat amalekilaiset ja kanaanilaiset hyökkäsivät ylhäältä heidän kimppuunsa, löivät heidät hajalle ja ajoivat heitä takaa Hormaan asti.

Chapter 15

15:1  Herra puhui Moosekselle:

15:2  ”Sano israelilaisille: Kun te tulette siihen maahan, jonka minä annan teidän asuttavaksenne,

15:3  ja uhraatte Herralle tuliuhrin, joko polttouhrin tai teurasuhrin, lupauksen täyttämiseksi tai vapaaehtoisena lahjana tai juhlauhrina, valmistaaksenne miellyttävän tuoksun Herralle naudoista tai lampaista,

15:4  tuotakoon samalla kertaa Herralle ruokauhriksi kymmenesosa eefa-mittaa hienoja vehnäjauhoja sekoitettuna neljännekseen hiin-mittaa öljyä.

15:5  Polttouhrin tai teurasuhrin lisäksi tuokaa juomauhriksi neljännes hiin-mittaa viiniä yhtä uroskaritsaa kohti.

15:6  Pässin ohella on uhrattava ruokauhrina kaksi kymmenesosaa eefa-mittaa hienoja vehnäjauhoja sekoitettuna kolmannekseen hiin-mittaa öljyä

15:7  ja juomauhrina kolmannes hiin-mittaa viiniä miellyttäväksi tuoksuksi Herralle.

15:8  Kun uhraat mullikan poltto- tai teurasuhriksi, joko lupauksen täyttämiseksi tai yhteysuhrina Herralle,

15:9  on mullikan lisäksi tuotava ruokauhrina kolme kymmenesosaa eefa-mittaa hienoja vehnäjauhoja sekoitettuna puoleen hiin-mittaa öljyä.

15:10  Tuo lisäksi juomauhrina puoli hiin-mittaa viiniä miellyttävästi tuoksuvaksi tuliuhriksi Herralle.

15:11  Näin on tehtävä kutakin härkää, pässiä, uroskaritsaa tai kiliä uhrattaessa.

15:12  Uhratkaa näin jokainen eläin, kuinka monta sitten uhraattekin.

15:13  Jokaisen maassa syntyneen on tehtävä näin tuodessaan miellyttävästi tuoksuvan tuliuhrin Herralle.

15:14  Jos luonanne väliaikaisesti tai vakituisesti asuva muukalainen tahtoo uhrata miellyttävästi tuoksuvan tuliuhrin Herralle, hänen tulee tehdä niin kuin tekin teette.

15:15  Seurakunnassa teillä ja keskuudessanne asuvalla muukalaisella on sama laki. Tämä on teille ikuinen säädös polvesta polveen. Te olette Herran edessä samassa asemassa muukalaisen kanssa.

15:16  Teitä ja luonanne asuvaa muukalaista koskevat sama laki ja samat säädökset.”

15:17  Herra puhui Moosekselle:

15:18  ”Sano israelilaisille: Kun te tulette siihen maahan, johon minä teidät vien,

15:19  antakaa anti Herralle leivästä, jota syötte siinä maassa.

15:20  Antakaa anniksi satonne ensimmäisestä taikinasta tehty leipä. Antakaa se niin kuin anti, joka annetaan puimatantereelta.

15:21  Teidän tulee sukupolvesta sukupolveen antaa Herralle anti satonne ensimmäisestä taikinasta.

15:22  Te voitte kuitenkin vahingossa jättää täyttämättä jonkin näistä käskyistä, jotka Herra on Moosekselle antanut.

15:23  Se voi olla mikä hyvänsä käskyistä, jotka Herra on Mooseksen kautta teille antanut, siitä päivästä lähtien, jona Herra antoi käskynsä. Nehän ovat voimassa myös kaikkien tulevien sukupolvien aikana.

15:24  Jos siis rikkomus on tehty vahingossa, seurakunnan tietämättä, koko seurakunnan tulee uhrata mullikka polttouhriksi, miellyttäväksi tuoksuksi Herralle, ja siihen lain mukaan kuuluva ruoka- ja juomauhri sekä vuohipukki syntiuhriksi.

15:25  Kun pappi on toimittanut sovituksen koko israelilaisten seurakunnalle, heille annetaan anteeksi, sillä rikkomus tapahtui vahingossa ja he ovat tuoneet uhrinsa tuliuhriksi Herralle sekä syntiuhrinsa Herran eteen erehdyksensä vuoksi.

15:26  Silloin koko israelilaisten seurakunta saa anteeksi, samoin muukalainen, joka asuu heidän keskellään. Koko kansa on vastuussa erehdyksestä.

15:27  Jos yksi ihminen rikkoo vahingossa, hänen on tuotava vuoden vanha vuohi syntiuhriksi.

15:28  Kun pappi, sovittaakseen sen, joka vahingossa on tehnyt syntiä Herran edessä, toimittaa sovitusuhrin hänen puolestaan, hänelle annetaan anteeksi.

15:29  Maassa syntyneillä israelilaisilla ja heidän keskellään asuvilla muukalaisilla olkoon sama laki vahingossa tehdystä synnistä.

15:30  Mutta se, joka tekee syntiä tahallaan, olipa hän maassa syntynyt tai muukalainen, pilkkaa Herraa. Hänet on poistettava kansansa keskuudesta,

15:31  sillä hän on halveksinut Herran sanaa ja rikkonut hänen käskyään vastaan. Hänet on poistettava kansansa keskuudesta. Hän on vastuussa synnistään.”

15:32  Israelilaisten ollessa autiomaassa tavattiin muuan mies kokoamasta puita sapatinpäivänä.

15:33  Ne, jotka tapasivat hänet puita kokoamasta, toivat hänet Mooseksen, Aaronin ja koko seurakunnan eteen.

15:34  Hänet jätettiin vartioitavaksi, koska ei ollut vielä määräystä siitä, mitä hänelle olisi tehtävä.

15:35  Silloin Herra sanoi Moosekselle: ”Se mies on surmattava. Koko seurakunta kivittäköön hänet leirin ulkopuolella.”

15:36  Niin koko seurakunta vei hänet leirin ulkopuolelle ja kivitti hänet kuoliaaksi, niin kuin Herra oli Mooseksen kautta käskenyt.

15:37  Herra puhui Moosekselle:

15:38  ”Sano israelilaisille, että heidän on sukupolvesta sukupolveen tehtävä tupsut vaatteittensa kulmiin ja sidottava tupsuihin sinipunainen nauha.

15:39  Teillä pitää olla nuo tupsut, jotta te niitä katsellessanne muistaisitte kaikki Herran käskyt ja toimisitte niiden mukaan ettekä seuraisi sydäntänne ja silmiänne, jotka houkuttelevat teitä haureuteen.

15:40  Tehkää näin siksi, että muistaisitte täyttää kaikki minun käskyni ja olisitte pyhiä Jumalallenne.

15:41  Minä olen Herra, teidän Jumalanne, joka vein teidät pois Egyptin maasta ollakseni teidän Jumalanne. Minä olen Herra, teidän Jumalanne.”

Chapter 16

16:1  Sitten Koorah, Jisharin eli Leevin pojan Kehatin pojan poika, ja Ruubenin jälkeläiset Daatan ja Abiram, Eliabin pojat, sekä Oon, Peletin poika,

16:2  alkoivat kapinoida Moosesta vastaan. Heihin liittyi kaksisataaviisikymmentä israelilaista miestä, jotka olivat kansan ruhtinaita, kansankokouksen jäseniä, nimekkäitä miehiä.

16:3  He kokoontuivat Mooseksen ja Aaronin luo ja sanoivat heille: ”Jo riittää! Onhan koko seurakunta, sen joka ainoa jäsen, pyhä, ja Herra on heidän keskellään. Miksi te siis korotatte itsenne Herran seurakunnan yläpuolelle?”

16:4  Kun Mooses kuuli tämän, hän heittäytyi kasvoilleen maahan.

16:5  Sitten hän puhui Koorahille ja koko hänen joukolleen: ”Aamulla Herra ilmoittaa, kuka on hänen omansa, kuka on pyhä ja kenen hän sallii astua eteensä. Hänen eteensä saa astua vain se, jonka hän valitsee.

16:6  Tehkää näin: Ottakaa itsellenne suitsutusastiat, sinä Koorah ja koko sinun väkesi.

16:7  Virittäkää niihin huomenna tuli ja pankaa niihin suitsuketta Herran edessä. Se mies, jonka Herra valitsee, on pyhä. Riittäköön tämä teille, leeviläiset!”

16:8  Mooses sanoi Koorahille: ”Kuulkaahan, te leeviläiset!

16:9  Onko se teistä liian vähäistä, että Israelin Jumala on ottanut teidät erilleen Israelin seurakunnasta ja antanut teidän tulla eteensä tekemään Herran asumuksen palvelutyötä ja palvelemaan seurakuntaa?

16:10  Hän on sallinut sinun ja kaikkien veljiesi, leeviläisten, astua eteensä. Ja nyt te tavoittelette pappeuttakin.

16:11  Sinä ja koko sinun väkesi olette liittoutuneet Herraa vastaan. Mikä on Aaron, että te häntä vastaan napisette?”

16:12  Mooses lähetti kutsumaan luokseen Daatanin ja Abiramin, Eliabin pojat, mutta he sanoivat: ”Me emme tule.

16:13  Eikö se riitä, että olet tuonut meidät tänne maasta, joka vuotaa maitoa ja hunajaa, tappaaksesi meidät autiomaahan? Yritätkö vielä hallitakin meitä?

16:14  Et totisesti ole tuonut meitä maahan, joka vuotaa maitoa ja hunajaa, etkä ole antanut meille perintöosaksi peltoja ja viinitarhoja! Luuletko voivasi sokaista silmät näiltä ihmisiltä? Me emme tule.”

16:15  Mooses vihastui ankarasti ja sanoi Herralle: ”Älä hyväksy heidän uhriaan. Yhtä ainoaa aasia en ole heiltä ottanut enkä kenellekään heistä tehnyt vääryyttä.”

16:16  Sitten Mooses sanoi Koorahille: ”Teidän on tultava huomenna Herran eteen, sinun ja koko väkesi, samoin Aaronin.

16:17  Ottakaa kukin suitsutusastianne, pankaa niihin suitsuketta ja tuokaa ne Herran eteen, yhteensä kaksisataaviisikymmentä suitsutusastiaa. Myös sinun ja Aaronin on kummankin tuotava suitsutusastianne.”

16:18  Niin jokainen heistä otti suitsutusastiansa, pani siihen tulen ja suitsuketta ja asettui seisomaan ilmestysmajan ovelle. Myös Mooses ja Aaron tekivät niin.

16:19  Koorah kokosi heitä vastaan koko muun seurakunnan ilmestysmajan ovelle. Silloin Herran kirkkaus ilmestyi koko seurakunnalle.

16:20  Herra puhui Moosekselle ja Aaronille:

16:21  ”Erottautukaa te tästä joukosta, niin minä teen heistä hetkessä lopun.”

16:22  Mutta Mooses ja Aaron heittäytyivät maahan kasvoilleen ja sanoivat: ”Jumala, sinä, jonka vallassa on kaiken elollisen henki! Jos yksi mies tekee syntiä, vihastutko silloin koko seurakuntaan?”

16:23  Silloin Herra sanoi Moosekselle:

16:24  ”Sano seurakunnalle: Lähtekää pois Koorahin, Daatanin ja Abiramin majojen ympäriltä.”

16:25  Niin Mooses nousi ja meni Daatanin ja Abiramin luo, ja Israelin vanhimmat seurasivat häntä.

16:26  Mooses sanoi seurakunnalle: ”Siirtykää pois näiden jumalattomien miesten telttojen luota älkääkä koskeko mihinkään heille kuuluvaan, ettette tuhoutuisi heidän monien syntiensä tähden.”

16:27  Niin kaikki lähtivät pois Koorahin, Daatanin ja Abiramin majojen ympäriltä, mutta Daatan ja Abiram olivat tulleet ulos ja seisoivat telttojensa ovella vaimoineen, poikineen ja pienine lapsineen.

16:28  Mooses sanoi: ”Tästä te tulette tietämään, että Herra on lähettänyt minut tekemään kaikki nämä teot. Ne eivät ole lähtöisin minun omasta sydämestäni.

16:29  Jos nämä kuolevat samalla tavalla kuin kaikki muut ihmiset ja jos heidän käy niin kuin kaikkien muiden ihmisten, ei Herra ole minua lähettänyt.

16:30  Jos Herra kuitenkin tekee jotakin tavatonta – jos maa avaa kitansa ja nielaisee heidät ja kaiken heille kuuluvan, niin että he suistuvat elävältä tuonelaan – niin siitä te tiedätte, että nämä miehet ovat halveksineet Herraa.”

16:31  Tuskin hän oli saanut kaiken tämän sanotuksi, kun maa halkesi heidän allaan.

16:32  Maa avasi kitansa ja nielaisi heidät ja heidän telttansa, kaiken Koorahin väen ja heidän omaisuutensa.

16:33  He ja kaikki heidän omaisensa suistuivat elävältä tuonelaan, ja maa peitti heidät. Näin he katosivat seurakunnan keskeltä.

16:34  Kaikki heidän ympärillään olevat israelilaiset pakenivat kuullessaan heidän huutonsa, sillä he pelkäsivät maan nielaisevan heidätkin.

16:35  Herran luota lähti tuli, ja se poltti ne kaksisataaviisikymmentä miestä, jotka olivat uhranneet suitsuketta.

Chapter 17

17:1  Herra sanoi Moosekselle:

17:2  ”Käske pappi Aaronin pojan Eleasarin ottaa palosta talteen suitsutusastiat ja ravistaa tuli niistä pois, sillä nuo astiat ovat pyhitetyt.

17:3  Takokaa näiden syntinsä vuoksi henkensä menettäneiden miesten suitsutusastioista levyjä alttarin päällystämiseksi. He ovat tuoneet ne Herran eteen, ja niin niistä on tullut pyhiä. Olkoot ne varoittavana merkkinä israelilaisille.”

17:4  Niin pappi Eleasar otti tulen polttamien miesten vaskiset suitsutusastiat, jotka nämä olivat tuoneet Herran eteen, ja ne taottiin alttarin päällysteeksi

17:5  muistuttamaan israelilaisia siitä, ettei kukaan Aaronin sukuun kuulumaton sivullinen tulisi Herran eteen polttamaan suitsuketta, jottei hänen kävisi samoin kuin Koorahin ja hänen joukkonsa. Näin oli Herra puhunut Mooseksen kautta Eleasarille.

17:6  Seuraavana päivänä koko israelilaisten seurakunta napisi Moosesta ja Aaronia vastaan ja sanoi: ”Te olette surmanneet Herran kansaa.”

17:7  Kun kansaa kokoontui Mooseksen ja Aaronin eteen, nämä kääntyivät ilmestysmajaan päin. Yhtäkkiä pilvi peitti majan, ja Herran kirkkaus ilmestyi.

17:8  Silloin Mooses ja Aaron menivät ilmestysmajan edustalle,

17:9  ja Herra puhui Moosekselle:

17:10  ”Lähtekää pois tämän seurakunnan keskeltä, niin minä teen heistä hetkessä lopun.” Silloin Mooses ja Aaron heittäytyivät maahan kasvoilleen.

17:11  Mooses sanoi Aaronille: ”Ota suitsutusastia, sytytä siihen tuli alttarilta ja pane siihen suitsuketta. Mene nopeasti seurakunnan luo ja toimita heille sovitus, sillä Herran viha on nyt valloillaan ja vitsaus on alkanut.”

17:12  Aaron teki niin kuin Mooses oli käskenyt ja juoksi seurakunnan keskelle, kun vitsaus oli jo alkanut kansan keskuudessa. Hän poltti suitsuketta ja toimitti kansalle sovituksen

17:13  seisoen kuolleitten ja elävien keskellä. Silloin vitsaus loppui.

17:14  Niitä, jotka kuolivat vitsauksessa, oli neljätoistatuhatta seitsemänsataa lukuun ottamatta niitä, jotka saivat surmansa Koorahin vuoksi.

17:15  Kun vitsaus oli loppunut, Aaron palasi Mooseksen luo ilmestysmajan ovelle.

17:16  Herra sanoi Moosekselle:

17:17  ”Puhu israelilaisille ja ota kaikilta heidän perhekuntiensa ruhtinailta sauva kutakin heimoa kohti, yhteensä kaksitoista sauvaa. Kirjoita kunkin sauvaan hänen nimensä.

17:18  Leevin sauvaan kirjoita Aaronin nimi, sillä myös leeviläisten perhekuntien ruhtinaalla on oltava oma sauvansa.

17:19  Pane sitten sauvat ilmestysmajaan todistuksen arkun eteen, missä minä aina kohtaan teidät.

17:20  Kenet minä valitsen, sen sauva alkaa viheriöidä. Näin minä vaiennan israelilaisten valituksen ja pääsen kuulemasta heidän napinaansa teitä vastaan.”

17:21  Mooses puhui tämän israelilaisille. Niin kaikki heidän heimojensa ruhtinaat antoivat hänelle sauvansa, yhden kutakin heimoa kohti, yhteensä kaksitoista sauvaa. Myös Aaronin sauva oli heidän sauvojensa joukossa.

17:22  Mooses vei sauvat Herran eteen todistuksen majaan.

17:23  Kun Mooses seuraavana päivänä meni todistuksen majaan, hän näki, että Aaronin sauva, Leevin heimon sauva, oli alkanut viheriöidä. Siihen oli ilmestynyt nuppuja, puhjennut kukkia ja kasvanut kypsiä manteleita.

17:24  Mooses vei kaikki sauvat Herran edestä ulos kaikkien israelilaisten nähtäväksi. He näkivät, mitä oli tapahtunut, ja kukin ruhtinas otti sauvansa.

17:25  Herra sanoi Moosekselle: ”Vie Aaronin sauva takaisin todistuksen arkun eteen säilytettäväksi merkkinä kapinallisille. Tee loppu heidän napinastaan minua vastaan, etteivät he kuolisi.”

17:26  Mooses teki aivan niin kuin Herra oli häntä käskenyt.

17:27  Mutta israelilaiset sanoivat Moosekselle: ”Katso, me kuolemme, me joudumme tuhoon! Kaikki me joudumme tuhoon!

17:28  Kuka vain lähestyykin Herran asumusta, kuolee! Pitääkö meidän kaikkien kuolla?”

Chapter 18

18:1  Herra sanoi Aaronille: ”Sinun on kannettava poikiesi ja isäsi Leevin suvun kanssa yhdessä vastuu pyhäkköön kohdistuvista rikkomuksista, mutta pappispalveluksessa tehdyistä rikkomuksista sinun ja poikiesi on kannettava vastuu.

18:2  Tuo kanssasi pyhäkköön myös veljesi, jotka ovat isäsi Leevin heimoa, että he olisivat mukanasi ja palvelisivat sinua, kun sinä poikiesi kanssa toimitat palvelusta todistuksen majan edessä.

18:3  Heidän tulee ottaa osaa sinun tehtäviesi hoitamiseen ja toimittaa kaikkia ilmestysmajan tehtäviä, mutta he eivät saa lähestyä pyhiä esineitä tai alttaria. Muuten sekä he että te kuolette.

18:4  Heidän tulee hoitaa sinun kanssasi ilmestysmajan tehtäviä ja teltan kaikkia palvelustehtäviä. Kukaan sivullinen ei saa liittyä joukkoonne.

18:5  Teidän on hoidettava pyhäkön ja alttarin tehtävät, ettei viha enää kohtaisi israelilaisia.

18:6  Minä itse olen ottanut teidän leeviläiset veljenne israelilaisten keskuudesta ja antanut heidät teille lahjaksi, jotta he Herralle erotettuina toimittaisivat ilmestysmajan palvelutehtäviä.

18:7  Mutta sinun ja poikiesi tulee hoitaa papinvirka. Teidän tulee hoitaa kaikki alttarilla ja esiripun sisäpuolella toimitettavat tehtävät. Minä annan teille lahjana papinviran. Sivullinen, joka sekaantuu siihen, on surmattava.”

18:8  Herra puhui Aaronille: ”Katso, minä itse annan sinun huostaasi minulle tulevat annit, israelilaisten pyhät lahjat. Minä annan sinulle ja pojillesi niistä osuuden ikuisen säädöksen perusteella.

18:9  Kaikkein pyhimmistä lahjoista, kaikista heidän uhreistaan – kaikista heidän ruokauhreistaan, syntiuhreistaan ja vikauhreistaan, joita he tuovat minulle – se osa, jota ei polteta tulessa, kuuluu sinulle. Se on pyhistä pyhintä ja kuuluu sinulle ja pojillesi.

18:10  Syökää se erityisen pyhässä paikassa, ja jokainen miespuolinen saa syödä sitä. Se on pyhitetty sinulle.

18:11  Sinulle kuuluvat myös israelilaisten antamat lahjat, kaikki heidän heilutusuhrinsa. Minä annan ne sinulle, sinun pojillesi ja sinun tyttärillesi ikuiseksi osuudeksi. Perheessäsi jokainen, joka on puhdas, saa syödä niitä.

18:12  Myös kaiken parhaan öljyn, kaiken parhaan viinin ja viljan, minkä he antavat ensihedelmistään Herralle, minä annan sinulle.

18:13  Sinulle kuuluvat ensihedelmät kaikesta, mitä heidän maassaan kasvaa ja minkä he tuovat Herralle. Perheessäsi jokainen, joka on puhdas, saa syödä niitä.

18:14  Kaikki, mikä Israelissa pyhitetään Herralle, kuuluu sinulle.

18:15  Jokainen, joka avaa kohdun – ihminen tai karjaeläin – ja joka tuodaan Herralle, kuuluu sinulle. Ihmisen esikoinen on kuitenkin lunastettava, samoin saastaisen eläimen esikoinen.

18:16  Ne on lunastettava kuukauden ikäisinä tai sitä vanhempina sinun määräämästäsi viiden sekelin hinnasta pyhäkkösekelin mukaan. Sekeli on kaksikymmentä geeraa.

18:17  Naudan, lampaan tai vuohen esikoista ei kuitenkaan saa lunastaa, sillä ne ovat pyhiä. Vihmo niiden veri alttarille ja polta niiden rasva uhriksi, miellyttäväksi tuoksuksi Herralle.

18:18  Niiden liha kuuluu sinulle, samoin kuin heilutusuhriksi annettu rintaliha ja oikea reisi.

18:19  Kaikki nämä pyhät lahjat, joita israelilaiset tuovat Herralle, minä annan sinulle ja sinun pojillesi ja tyttärillesi ikuiseksi osuudeksi. Se on ikuinen suolaliitto Herran edessä sinulle ja jälkeläisillesi.”

18:20  Herra puhui Aaronille: ”Sinulla ei tule olemaan perintöosaa israelilaisten maassa eikä osuutta heidän keskellään. Minä itse olen sinun osuutesi ja perintöosasi israelilaisten keskellä.

18:21  Olenhan minä antanut leeviläisille perintöosaksi kaikki israelilaisten antamat kymmenykset korvauksena työstä, jota leeviläiset tekevät ilmestysmajan palveluksessa.

18:22  Muut israelilaiset eivät enää saa lähestyä ilmestysmajaa, etteivät syyllistyisi syntiin ja kuolisi.

18:23  Vain Leevin jälkeläiset voivat tehdä ilmestysmajan palvelutyötä. He kantavat israelilaisten rikkomukset. Tämä on teille ikuinen säädös kautta sukupolvienne. Leeviläiset eivät saa perintöosaa israelilaisten keskuudesta,

18:24  sillä ne kymmenykset, jotka israelilaiset ovat erottaneet Herralle, minä annan leeviläisten perintöosaksi. Siksi minä sanoin heille, etteivät he saa periä maata israelilaisten keskuudessa.”

18:25  Herra puhui Moosekselle:

18:26  ”Sano leeviläisille: Kun otatte israelilaisilta kymmenykset, jotka minä olen antanut teidän perintöosaksenne, niin erottakaa niistä Herralle kuuluva osa, kymmenykset kymmenyksistä.

18:27  Se katsotaan teidän anniksenne niin kuin puimatantereelta annetut jyvät tai viinikuurnasta virtaava mehu.

18:28  Erottakaa siis tekin Herran osuus kaikista kymmenyksistänne, jotka otatte israelilaisilta, ja antakaa pappi Aaronille Herralle erotettu osuus.

18:29  Kaikista saamistanne lahjoista erottakaa Herralle täysi osuus kaikesta, mikä niissä on parasta – se on pyhitetty Herralle.

18:30  Sano heille vielä: Kun erotatte niistä parhaan osan, se katsotaan leeviläisten anniksi niin kuin puimatantereen tai viinikuurnan sato.

18:31  Te ja teidän perheenne saatte syödä sen missä hyvänsä, sillä se on teille palkkana palvelustyöstänne ilmestysmajassa.

18:32  Kun te erotatte lahjoista parhaan osan, te ette syyllisty syntiin. Älkää saastuttako israelilaisten pyhiä lahjoja, ettette kuolisi.”

Chapter 19

19:1  Herra puhui Moosekselle ja Aaronille:

19:2  ”Tämä on säädös, jonka Herra on antanut: Käske israelilaisten tuoda sinulle punainen, virheetön lehmä, jossa ei ole vammaa ja jonka niskaan ei vielä ole pantu iestä.

19:3  Antakaa se pappi Eleasarille. Hänen on vietävä se ulos leiristä, ja se on teurastettava hänen edessään.

19:4  Sitten pappi Eleasar ottakoon sen verta sormeensa ja pirskottakoon sitä ilmestysmajan etupuolta kohti seitsemän kertaa.

19:5  Lehmä on poltettava hänen nähtensä. Se on poltettava nahkoineen, lihoineen, verineen ja sisälmyksineen.

19:6  Sitten papin on otettava setripuuta, iisoppikorsi ja helakanpunaista lankaa ja viskattava ne tuleen, jossa lehmä palaa.

19:7  Sen jälkeen papin on pestävä vaatteensa ja peseydyttävä vedessä. Sitten pappi voi mennä leiriin, mutta hän on saastainen iltaan asti.

19:8  Myös sen, joka lehmän poltti, on pestävä vaatteensa ja peseydyttävä vedessä. Hän on silti saastainen iltaan asti.

19:9  Sitten jonkun, joka on puhdas, on koottava lehmän tuhka ja pantava se talteen puhtaaseen paikkaan leirin ulkopuolelle. Israelilaisten seurakunnan on säilytettävä se puhdistusvettä varten; sekin on syntiuhri.

19:10  Sen, joka on koonnut lehmän tuhkan, on pestävä vaatteensa, ja hän on saastainen iltaan asti. Tämä on ikuinen säädös israelilaisille ja heidän keskuudessaan asuville muukalaisille.

19:11  Joka koskee kuolleen ihmisen ruumiiseen, kenen hyvänsä, on saastainen seitsemän päivää.

19:12  Hänen tulee puhdistaa itsensä puhdistusvedellä kolmantena ja seitsemäntenä päivänä, ja niin hän on puhdas. Ellei hän puhdistaudu kolmantena ja seitsemäntenä päivänä, hän ei puhdistu.

19:13  Jokainen, joka koskee vainajaan, kuolleen ihmisen ruumiiseen, eikä puhdistaudu, saastuttaa Herran asumuksen, ja hänet tulee poistaa Israelista, koska puhdistusvettä ei ole pirskotettu hänen päälleen. Hän on saastainen. Hänen saastaisuutensa on yhä hänessä.

19:14  Tämä on laki siitä, kun joku kuolee teltassa: Jokainen, joka on siinä teltassa tai joka menee siihen telttaan, on saastainen seitsemän päivää.

19:15  Jokainen siellä oleva avoin astia, jonka päälle ei ole sidottu peitettä, saastuu.

19:16  Jokainen, joka ulkosalla koskee miekalla surmattuun tai muulla tavoin kuolleeseen tai ihmisen luuhun tai hautaan, on saastainen seitsemän päivää.

19:17  Saastuneen puhdistamiseksi on otettava poltetun syntiuhrin tuhkaa ja kaadettava sen päälle astiaan raikasta vettä.

19:18  Sitten joku, joka on puhdas, ottakoon iisoppikorren, kastakoon sen veteen ja pirskottakoon vettä telttaan ja kaikkiin esineisiin ja ihmisiin, jotka ovat olleet siellä, samoin siihen, joka on koskenut luuhun tai surmattuun tai muulla tavoin kuolleeseen ihmiseen tai hautaan.

19:19  Sen, joka on puhdas, on pirskotettava vettä saastuneen päälle kolmantena ja seitsemäntenä päivänä ja puhdistettava hänet seitsemäntenä päivänä. Sitten puhdistettavan on pestävä vaatteensa ja peseydyttävä vedessä. Illalla hän on puhdas.

19:20  Jos joku on saastunut eikä puhdistaudu, hänet tulee erottaa seurakunnasta, koska hän on saastuttanut Herran pyhäkön eikä puhdistusvettä ole vihmottu hänen päälleen. Hän on saastainen.

19:21  Tämä on heille ikuinen säädös. Sen, joka pirskottaa puhdistusvettä, on pestävä vaatteensa. Se, joka koskee puhdistusveteen, on saastainen iltaan asti.

19:22  Kaikki, mihin saastainen koskee, tulee saastaiseksi. Myös se, joka koskettaa häntä, on saastainen iltaan asti.”

Chapter 20

20:1  Sen jälkeen, ensimmäisessä kuussa, koko israelilaisten seurakunta tuli Tsiinin autiomaahan, ja kansa asettui Kaadekseen. Mirjam kuoli siellä, ja sinne hänet haudattiin.

20:2  Mutta kansalla ei ollut vettä, ja he kokoontuivat Mooseksen ja Aaronin ympärille

20:3  ja alkoivat syyttää Moosesta. Israelilaiset sanoivat: ”Kunpa olisimme kuolleet silloin, kun veljemme kuolivat Herran edessä!

20:4  Minkä tähden toitte Herran seurakunnan tähän autiomaahan, niin että me kuolemme tänne karjoinemme?

20:5  Miksi johdatitte meidät pois Egyptistä ja toitte meidät tähän pahaan paikkaan? Eihän tässä paikassa kasva viljaa, viikunoita, viiniköynnöksiä eikä granaattiomenia. Ei ole edes vettä juotavaksi!”

20:6  Mooses ja Aaron menivät seurakunnan luota ilmestysmajan ovelle ja heittäytyivät maahan kasvoilleen. Silloin Herran kirkkaus ilmestyi heille,

20:7  ja Herra puhui Moosekselle:

20:8  ”Ota sauva ja kokoa veljesi Aaronin kanssa seurakunta. Puhukaa heidän nähtensä kalliolle, niin se antaa vettä. Näin saat tulemaan heille vettä kalliosta, ja sinä juotat seurakunnan ja sen karjan.”

20:9  Mooses otti sauvan Herran edestä, niin kuin häntä oli käsketty.

20:10  Mooses ja Aaron kokosivat seurakunnan kallion eteen. Mooses sanoi heille: ”Kuulkaa nyt, kapinoitsijat! Onko meidän saatava teille vettä tästä kalliosta?”

20:11  Sitten Mooses kohotti kätensä ja iski kahdesti kalliota sauvallaan, ja siitä lähti runsaasti vettä, niin että seurakunta ja sen karja saivat juoda.

20:12  Mutta Herra sanoi Moosekselle ja Aaronille: ”Koska ette uskoneet minua ettekä pitäneet minua pyhänä israelilaisten edessä, te ette saa viedä tätä seurakuntaa siihen maahan, jonka minä olen sille antanut.”

20:13  Tämä tapahtui Meriban veden luona. Siellä israelilaiset syyttivät Herraa, ja siellä hän osoitti pyhyytensä heidän keskuudessaan.

20:14  Sitten Mooses lähetti sanansaattajia Kaadeksesta Edomin kuninkaan luo ja käski heidän sanoa: ”Näin sanoo veljesi Israel: Sinä tiedät kaiken vaivan, joka on kohdannut meitä.

20:15  Meidän isämme lähtivät Egyptiin, ja me asuimme Egyptissä kauan aikaa, mutta egyptiläiset kohtelivat pahoin meitä ja isiämme.

20:16  Silloin me huusimme Herran puoleen. Hän kuuli meidän huutomme ja lähetti enkelin, joka vei meidät pois Egyptistä, ja nyt me olemme täällä Kaadeksessa, kaupungissa, joka on sinun maasi rajalla.

20:17  Voimmeko kulkea maasi kautta? Me emme kulje peltojen emmekä viinitarhojen poikki emmekä juo vettä kaivoista. Me kuljemme Kuninkaantietä poikkeamatta oikealle tai vasemmalle, kunnes olemme kulkeneet alueesi halki.”

20:18  Mutta Edom vastasi hänelle: ”Sinä et kulje minun maani kautta, tai minä käyn miekka kädessä sinun kimppuusi.”

20:19  Israelilaiset sanoivat hänelle: ”Me kuljemme vain valtatietä, ja jos me tai karjamme juomme vettäsi, me maksamme sen. Emme pyydä muuta kuin saada kulkea jalkaisin sinun maasi kautta.”

20:20  Mutta Edom vastasi: ”Et kulje!” Ja Edom lähti Israelia vastaan suurella sotajoukolla ja vahvasti varustettuna.

20:21  Näin Edom kielsi Israelia kulkemasta maansa kautta, ja Israel kääntyi pois sen alueelta.

20:22  Israelilaiset lähtivät liikkeelle Kaadeksesta, ja he, koko seurakunta, tulivat Hoorinvuorelle.

20:23  Hoorinvuorella, Edomin maan rajalla, Herra sanoi Moosekselle ja Aaronille:

20:24  ”Aaron otetaan nyt pois heimonsa luo, eikä hän pääse siihen maahan, jonka minä olen antanut israelilaisille, koska te kapinoitte käskyäni vastaan Meriban veden luona.

20:25  Ota Aaron ja hänen poikansa Eleasar ja vie heidät Hoorinvuorelle.

20:26  Riisu Aaronilta vaatteet ja pue ne hänen poikansa Eleasarin ylle. Aaron kuolee siellä, ja hänet otetaan pois.”

20:27  Mooses teki niin kuin Herra oli käskenyt. He nousivat Hoorinvuorelle koko kansan nähden.

20:28  Mooses riisui Aaronilta vaatteet ja puki ne hänen poikansa Eleasarin ylle. Aaron kuoli siellä, vuoren huipulla, mutta Mooses ja Eleasar laskeutuivat alas vuorelta.

20:29  Kun koko seurakunta näki, että Aaron oli kuollut, koko Israelin heimo itki Aaronia kolmekymmentä päivää.

Chapter 21

21:1  Kun kanaanilainen Aradin kuningas, joka asui Negevissä, kuuli, että Israel oli tulossa Atarimin tietä, hän ryhtyi sotimaan Israelia vastaan ja otti muutamia heistä vangiksi.

21:2  Silloin Israel teki Herralle tämän lupauksen: ”Jos sinä todella annat tuon kansan minun käsiini, minä vihin sen kaupungit tuhon omiksi.”

21:3  Herra kuuli Israelia ja antoi kanaanilaiset sen käsiin. Niin Israel vihki tuhon omiksi heidät ja heidän kaupunkinsa ja antoi sen paikan nimeksi Horma.

21:4  Sen jälkeen israelilaiset lähtivät liikkeelle Hoorinvuorelta Kaislameren tietä kiertääkseen Edomin maan. Mutta kansa kävi matkalla kärsimättömäksi

21:5  ja puhui Jumalaa ja Moosesta vastaan: ”Minkä tähden te johdatitte meidät pois Egyptistä kuolemaan autiomaassa? Eihän täällä ole leipää eikä vettä, ja me olemme kyllästyneet tähän kelvottomaan ruokaan.”

21:6  Silloin Herra lähetti kansan sekaan myrkkykäärmeitä, jotka purivat kansaa, ja suuri joukko israelilaisia kuoli.

21:7  Israelilaiset tulivat Mooseksen luo ja sanoivat: ”Me teimme syntiä, kun puhuimme Herraa ja sinua vastaan. Rukoile Herraa, että hän poistaisi käärmeet meidän kimpustamme.” Mooses rukoili kansan puolesta,

21:8  ja Herra sanoi Moosekselle: ”Tee myrkkykäärme ja pane se tangon päähän. Kuka tahansa pureman saanut, joka katsoo siihen, jää eloon.”

21:9  Mooses teki vaskisen käärmeen ja pani sen tangon päähän. Kun käärmeet purivat jotakuta ja tämä katsoi vaskikäärmeeseen, hän jäi eloon.

21:10  Sitten israelilaiset lähtivät liikkeelle ja leiriytyivät Oobotiin.

21:11  He lähtivät Oobotista ja leiriytyivät Iije-Abarimiin, joka sijaitsee autiomaassa Mooabin lähellä auringonnousun puolella.

21:12  He lähtivät sieltä ja leiriytyivät Seredin laaksoon.

21:13  Lähdettyään sieltä he leiriytyivät autiomaahan toiselle puolen Arnonjokea, joka lähtee amorilaisten alueelta. Arnon on näet Mooabin rajana sen ja amorilaisten välillä.

21:14  Siksi Herran sotien kirjassa sanotaan: ” Suufassa sijaitseva Vaaheb ja Arnonin laaksot

21:15  sekä laaksojen rinteet, jotka ulottuvat Aarin asuinsijoille ja viettävät Mooabin rajalle.”

21:16  Sieltä israelilaiset kulkivat Beeriin. Se oli se kaivo, josta Herra oli sanonut Moosekselle: ”Kokoa kansa, niin minä annan heille vettä.”

21:17  Silloin Israel lauloi tämän laulun: ”Kuohu, kaivo! Laulakaa sille laulu!

21:18  Se on kaivo, jonka ruhtinaat kaivoivat, kansan parhaat koversivat valtikallaan, sauvoillaan!” Autiomaasta israelilaiset kulkivat Mattanaan,

21:19  Mattanasta Nahalieliin, Nahalielista Baamotiin

21:20  ja Baamotista laaksoon, joka on Mooabin maassa autiomaasta ylös kohoavan Pisgan huipun vaiheilla.

21:21  Israel lähetti sanansaattajat amorilaisten kuninkaan Siihonin luo sanomaan:

21:22  ”Saammeko kulkea maasi kautta? Emme poikkea pelloille emmekä viinitarhoihin emmekä juo vettä kaivosta. Me kuljemme Kuninkaantietä, kunnes olemme päässeet alueesi läpi.”

21:23  Siihon ei kuitenkaan antanut Israelin kulkea alueensa kautta, vaan kokosi kaiken sotaväkensä ja lähti Israelia vastaan autiomaahan. Jahakseen tultuaan hän ryhtyi taisteluun Israelia vastaan,

21:24  mutta Israel voitti hänet miekalla ja valloitti hänen maansa Arnonista Jabbokiin, ammonilaisten maahan asti. Ammonilaisten raja oli näet vahvasti varustettu.

21:25  Israel valtasi kaikki amorilaisten kaupungit ja asettui asumaan kaikkiin heidän kaupunkeihinsa, Hesboniin ja kaikkiin sen tytärkaupunkeihin.

21:26  Hesbon oli amorilaisten kuninkaan Siihonin kaupunki, sillä Siihon oli sotinut Mooabin aikaisempaa kuningasta vastaan ja vallannut häneltä kaikki hänen maansa Arnoniin asti.

21:27  Siksi runoniekat sanovat: ”Tulkaa Hesboniin ja rakentakaa, varustakaa Siihonin kaupunki.

21:28  Sillä tuli lähti Hesbonista, liekki Siihonin kaupungista. Se söi Aar-Mooabin, Arnonin kukkuloiden valtiaat.

21:29  Voi sinua, Mooab! Olet hukassa, Kemoksen kansa! Poikiensa hän salli joutua pakolaisiksi ja tyttäriensä amorilaisten kuninkaan, Siihonin, vangeiksi.

21:30  Me ammuimme heidät, Hesbon kukistui Diibonia myöten. Me hävitimme maan Noofahiin asti, aina Meedebaan saakka.”

21:31  Niin Israel asettui asumaan amorilaisten maahan.

21:32  Sitten Mooses lähetti vakoilijoita Jaeseriin. Israelilaiset valloittivat sen ympäristökylät ja karkottivat siellä asuvat amorilaiset.

21:33  Sen jälkeen he kääntyivät ja lähtivät Baasaniin päin. Silloin Oog, Baasanin kuningas, ja koko hänen sotaväkensä lähtivät Edreihin taistelemaan heitä vastaan.

21:34  Mutta Herra sanoi Moosekselle: ”Älä pelkää häntä, sillä minä olen antanut hänet ja koko hänen kansansa ja maansa sinun käsiisi. Tee hänelle niin kuin teit Siihonille, amorilaisten kuninkaalle, joka asui Hesbonissa.”

21:35  Israelilaiset voittivat hänet ja surmasivat hänet, hänen poikansa ja koko hänen sotaväkensä, eikä ketään jäänyt henkiin hänen joukoistaan. Ja he ottivat haltuunsa hänen maansa.

Chapter 22

22:1  Sitten israelilaiset lähtivät liikkeelle ja leiriytyivät Mooabin arolle Jordanin tuolle puolen Jerikon kohdalle.

22:2  Baalak, Sipporin poika, oli nähnyt kaiken, mitä Israel oli tehnyt amorilaisille,

22:3  ja Mooab oli hyvin peloissaan Israelin kansan vuoksi, koska sitä oli niin paljon. Mooab oli kauhuissaan israelilaisten vuoksi

22:4  ja lähetti sanan Midianin vanhimmille: ”Nyt tuo lauma syö paljaaksi kaiken ympäriltämme, niin kuin härkä kaluaa niityltä kaiken vihreän.” Mooabin kuninkaana oli siihen aikaan Baalak, Sipporin poika.

22:5  Hän lähetti sanansaattajat Eufratvirran varrella olevaan Petoriin, heimolaistensa maahan, kutsumaan Bileamin, Beorin pojan, ja käski sanoa hänelle: ”Egyptistä on lähtenyt liikkeelle kansa! Se on peittänyt maan ja asettunut asumaan minun lähelleni.

22:6  Tule siis ja kiroa minun puolestani tämä kansa, sillä se on minua mahtavampi. Ehkä minä sitten saan sen voitetuksi ja karkotetuksi maasta, sillä minä tiedän, että jonka sinä siunaat, se on siunattu, ja jonka sinä kiroat, se on kirottu.”

22:7  Mooabin vanhimmat ja Midianin vanhimmat lähtivät matkaan ennustajanpalkka mukanaan. Saavuttuaan Bileamin luo he puhuivat hänelle Baalakin sanat.

22:8  Bileam vastasi heille: ”Levätkää täällä tämä yö. Minä annan teille vastauksen sen mukaan, mitä Herra minulle puhuu.” Niin mooabilaisten päämiehet jäivät Bileamin luo.

22:9  Jumala tuli Bileamin luo ja kysyi: ”Keitä nämä luonasi olevat miehet ovat?”

22:10  Bileam vastasi Jumalalle: ”Baalak, Sipporin poika, Mooabin kuningas, on lähettänyt heidät luokseni sanomaan:

22:11  ’Egyptistä on lähtenyt liikkeelle kansa, joka on peittänyt maan näkyvistä. Tule kiroamaan se minun puolestani. Ehkä sitten voin taistella sitä vastaan ja karkottaa sen.’”

22:12  Jumala sanoi Bileamille: ”Älä lähde heidän mukaansa äläkä kiroa sitä kansaa, sillä se on siunattu.”

22:13  Bileam nousi aamulla ja sanoi Baalakin päämiehille: ”Menkää takaisin maahanne, sillä Herra ei anna minun lähteä teidän kanssanne.”

22:14  Silloin Mooabin päämiehet lähtivät ja palasivat Baalakin luo. He sanoivat: ”Bileam kieltäytyi lähtemästä meidän kanssamme.”

22:15  Mutta Baalak lähetti uudestaan ruhtinaita, useampia ja korkea-arvoisempia kuin edelliset.

22:16  Saavuttuaan Bileamin luo he sanoivat hänelle: ”Näin sanoo Baalak, Sipporin poika: ’Älä anna minkään estää sinua tulemasta minun luokseni,

22:17  sillä minä palkitsen sinut hyvin runsaasti ja teen kaiken, mitä pyydät minulta. Tulethan siis kiroamaan minun puolestani tämän kansan.’”

22:18  Mutta Bileam vastasi Baalakin palvelijoille: ”Vaikka Baalak antaisi minulle talonsa täyden hopeaa ja kultaa, minä en sittenkään voi, en pienessä enkä suuressa, rikkoa Herran, Jumalani, käskyä vastaan.

22:19  Jääkää nyt kuitenkin myös te tänne yöksi. Tahdon saada tietää, mitä Herra vielä puhuu minulle.”

22:20  Yöllä Jumala tuli Bileamin luo ja sanoi hänelle: ”Jos nämä miehet ovat tulleet kutsumaan sinua, niin lähde heidän kanssaan, mutta tee vain se, mitä minä sinulle sanon.”

22:21  Bileam nousi aamulla, satuloi aasintammansa ja lähti matkaan Mooabin ruhtinaiden kanssa.

22:22  Mutta kun Bileam lähti matkaan, syttyi Jumalan viha, ja Herran enkeli asettui tielle estämään häntä. Bileam ratsasti aasintammallaan kaksi palvelijaa mukanaan.

22:23  Kun aasintamma näki Herran enkelin seisovan tiellä paljastettu miekka kädessään, se poikkesi tieltä ja meni pellolle. Silloin Bileam löi aasintammaa kääntääkseen sen takaisin tielle.

22:24  Herran enkeli asettui viinitarhojen väliseen kapeaan kohtaan, jossa oli kiviaita kummallakin puolella.

22:25  Nähdessään Herran enkelin aasintamma painautui aitaa vasten ja likisti Bileamin jalkaa aitaan. Silloin Bileam löi aasia uudestaan.

22:26  Herran enkeli meni edemmäs ja asettui ahtaaseen paikkaan, jossa ei ollut tilaa väistää oikealle eikä vasemmalle.

22:27  Aasintamma näki Herran enkelin ja laskeutui maahan Bileamin alta. Bileam suuttui ja löi aasintammaa kepillä.

22:28  Silloin Herra avasi aasintamman suun, ja se sanoi Bileamille: ”Mitä minä olen sinulle tehnyt, kun olet lyönyt minua jo kolme kertaa?”

22:29  Bileam vastasi aasintammalle: ”Sinä olet pitänyt minua pilkkanasi. Olisipa minulla miekka kädessäni, niin minä tappaisin sinut heti.”

22:30  Aasintamma sanoi Bileamille: ”Enkö minä ole sinun aasintammasi, jolla olet ratsastanut koko ikäsi tähän päivään asti? Onko minulla koskaan ollut tapana tehdä sinulle näin?” Bileam vastasi: ”Ei.”

22:31  Silloin Herra avasi Bileamin silmät, niin että hän näki Herran enkelin seisovan tiellä paljastettu miekka kädessään. Bileam kumartui kasvoilleen maahan ja osoitti kunnioitusta.

22:32  Herran enkeli sanoi hänelle: ”Minkä tähden olet lyönyt aasintammaasi jo kolme kertaa? Minä olen tullut estämään sinua, sillä tämä matka on vastoin minun tahtoani.

22:33  Aasintamma on nähnyt minut ja väistänyt minua jo kolme kertaa. Jos se ei olisi väistänyt minua, minä olisin surmannut sinut mutta jättänyt sen henkiin.”

22:34  Bileam vastasi Herran enkelille: ”Minä olen tehnyt syntiä, sillä minä en tiennyt, että sinä seisoit edessäni tiellä. Mutta jos tämä matka on mielestäsi paha, minä palaan nyt takaisin.”

22:35  Herran enkeli sanoi Bileamille: ”Mene näiden miesten kanssa, mutta puhu ainoastaan se, minkä minä sinulle puhun.” Niin Bileam jatkoi matkaa Baalakin ruhtinaiden kanssa.

22:36  Kun Baalak kuuli, että Bileam oli tulossa, hän lähti tätä vastaan Iir-Mooabiin, joka on Arnonia pitkin kulkevalla rajalla, alueen äärimmäisellä laidalla.

22:37  Baalak sanoi Bileamille: ”Enkö minä varta vasten lähettänyt kutsumaan sinua? Minkä tähden et tahtonut tulla minun luokseni? Luuletko todella, etten kykene palkitsemaan sinua?”

22:38  Mutta Bileam vastasi Baalakille: ”Olenhan minä nyt tullut luoksesi. Toisaalta, onko minun vallassani puhua mitään? Minä puhun sen, minkä Jumala panee minun suuhuni.”

22:39  Sitten Bileam lähti Baalakin mukaan, ja he saapuivat Kirjat-Husotiin.

22:40  Baalak teurastutti nautoja ja lampaita ja lähetti ne Bileamille ja ruhtinaille, jotka olivat hänen kanssaan.

22:41  Seuraavana aamuna Baalak otti Bileamin mukaansa ja vei hänet Baalin kukkuloille. Sieltä Bileam näki kansan reunimmaisen osan.

Chapter 23

23:1  Bileam sanoi Baalakille: ”Rakenna minulle tähän seitsemän alttaria ja hanki minulle tänne seitsemän härkää ja seitsemän pässiä.”

23:2  Baalak teki niin kuin Bileam oli sanonut, ja Baalak ja Bileam uhrasivat härän ja pässin kullakin alttarilla.

23:3  Sitten Bileam sanoi Baalakille: ”Seiso tässä polttouhrisi ääressä. Minä menen tuonne. Ehkä saan kohdata Herran. Minä kerron sinulle, mitä hän minulle näyttää.” Bileam meni autiolle kukkulalle,

23:4  ja Jumala kohtasi hänet. Bileam sanoi hänelle: ”Minä olen pannut kuntoon seitsemän alttaria ja uhrannut härän ja pässin kullakin alttarilla.”

23:5  Herra pani sanat Bileamin suuhun ja sanoi: ”Palaa Baalakin luo ja puhu hänelle, mitä minä sanon.”

23:6  Niin Bileam palasi Baalakin luo, joka seisoi polttouhrinsa ääressä kaikkien Mooabin ruhtinaiden kanssa.

23:7  Bileam puhui vertauskuvin ja sanoi: ”Baalak nouti minut Aramista, Mooabin kuningas idän vuorilta: ’Tule, kiroa puolestani Jaakob, tule ja sadattele Israelia.’

23:8  Miksi kiroaisin sen, jota Jumala ei kiroa, miksi sadattelisin sitä, jota Herra ei sadattele?

23:9  Minä näen sen kallioiden huipulta, tähyilen sitä kukkuloilta. Katso, se kansa asuu erillään, se ei lukeudu muiden kansojen joukkoon.

23:10  Kuka voi laskea Jaakobin pölyhiukkaset, edes neljänneksen Israelin luvusta? Suotakoon minun kuolla oikeamielisten kuolema, olkoon minun loppuni niin kuin heidän.”

23:11  Silloin Baalak sanoi Bileamille: ”Mitä oletkaan tehnyt minulle! Minä toin sinut kiroamaan vihollisiani, ja nyt sinä oletkin siunaamalla siunannut heitä!”

23:12  Bileam vastasi: ”Eikö minun ole tarkoin puhuttava se, minkä Herra panee suuhuni?”

23:13  Baalak sanoi hänelle: ”Tule minun kanssani toiseen paikkaan, josta voit nähdä Israelin. Näet tosin vain sen äärimmäisen reunan, et näe sitä kokonaan. Kiroa se minun puolestani sieltä.”

23:14  Baalak vei hänet Pisgan huipulla olevalle tähystyspaikalle, rakensi seitsemän alttaria ja uhrasi härän ja pässin kullakin alttarilla.

23:15  Bileam sanoi Baalakille: ”Seiso tässä polttouhrisi ääressä. Minä menen tuonne kohtaamaan Herraa.”

23:16  Herra kohtasi Bileamin ja pani sanat hänen suuhunsa. Hän sanoi: ”Palaa Baalakin luo ja puhu hänelle, mitä minä sanon.”

23:17  Bileam meni Baalakin luo, joka seisoi polttouhrinsa ääressä Mooabin ruhtinaiden kanssa. Baalak kysyi häneltä: ”Mitä Herra puhui?”

23:18  Bileam puhui vertauskuvin ja sanoi: ”Nouse, Baalak, ja kuule! Kuuntele minua, Sipporin poika!

23:19  Ei Jumala ole ihminen, että hän valehtelisi, eikä ihmislapsi, että hän katuisi. Sanoisiko hän jotakin eikä sitä tekisi? Puhuisiko hän jotakin eikä sitä toteuttaisi?

23:20  Katso, minä olen saanut tehtäväkseni siunata. Herra on siunannut, enkä minä voi sitä peruuttaa.

23:21  Ei havaita onnettomuutta Jaakobissa eikä nähdä vaivaa Israelissa. Herra, Israelin Jumala, on sen kanssa. Riemuhuuto kuninkaalle kuuluu sen keskeltä.

23:22  Jumala toi heidät pois Egyptistä, sen sarvet ovat kuin villihärän.

23:23  Noituus ei pysty Jaakobiin, eikä taikuus tehoa Israeliin. Aikanaan sanotaan Jaakobista ja Israelista: ’Mitä Jumala onkaan tehnyt!’

23:24  Katso, kansa nousee kuin leijona, se kohottautuu kuin jalopeura. Se ei paneudu makuulle, ennen kuin on syönyt saalista ja juonut surmattujen verta.”

23:25  Silloin Baalak sanoi Bileamille: ”Älä kiroa heitä, mutta älä myöskään siunaa.”

23:26  Mutta Bileam vastasi Baalakille: ”Enkö sanonut sinulle, että kaiken, minkä Herra käskee, sen minä teen.”

23:27  Baalak sanoi Bileamille: ”Tule, minä vien sinut toiseen paikkaan. Ehkäpä Jumalan silmissä on oikein, että kiroat Israelin minun puolestani sieltä.”

23:28  Baalak vei Bileamin Peorin huipulle, joka kohoaa yli autiomaan.

23:29  Bileam sanoi Baalakille: ”Rakenna minulle tähän seitsemän alttaria ja hanki minulle tänne seitsemän härkää ja seitsemän pässiä.”

23:30  Baalak teki, niin kuin Bileam käski, ja uhrasi härän ja pässin kullakin alttarilla.

Chapter 24

24:1  Kun Bileam näki, että Israelin siunaaminen oli Herralle mieluista, hän ei enää mennyt etsimään ennusmerkkejä, niin kuin ennen. Hän käänsi kasvonsa autiomaahan,

24:2  kohotti katseensa ja näki Israelin leiriytyneenä heimokunnittain. Silloin Jumalan Henki tuli hänen ylleen.

24:3  Hän puhui vertauskuvin ja sanoi: ”Näin puhuu Bileam, Beorin poika, näin puhuu mies, jonka silmät on avattu.

24:4  Näin puhuu hän, joka kuulee Jumalan sanat, joka näkee Kaikkivaltiaan näkyjä, joka lankeaa hurmoksiin avatuin silmin:

24:5  Kuinka ihanat ovat sinun telttasi, Jaakob, sinun asuinsijasi, Israel!

24:6  Kuin joenuomat ne levittäytyvät, kuin puutarhat virran varrella, kuin aaloepuut, Herran istuttamat, kuin setripuut vesien vierillä!

24:7  Vesi läikkyy sen vesisangoista, ja sen laihot saavat runsaasti vettä. Agagia mahtavampi on sen kuningas, hänen valtakuntansa kohoaa korkealle.

24:8  Jumala toi sen pois Egyptistä, sen sarvet ovat kuin villihärän. Se syö suuhunsa viholliskansat, se murskaa heidän luunsa ja lävistää heidät nuolillaan.

24:9  Se on kyyristynyt, laskeutunut maahan kuin jalopeura, kuin leijona – kuka uskaltaa herättää sen? Siunattu se, joka sinua siunaa, kirottu se, joka sinua kiroaa!”

24:10  Silloin Baalak suuttui Bileamille, löi kätensä yhteen ja sanoi hänelle: ”Minä kutsuin sinut kiroamaan vihollisiani, mutta nyt sinä olet siunaamalla siunannut heidät jo kolme kertaa.

24:11  Mene heti tiehesi! Minä lupasin palkita sinut, mutta nyt Herra pidättää sinulta palkkion.”

24:12  Bileam vastasi Baalakille: ”Enkö minä sanonut jo sanansaattajillesi, jotka lähetit luokseni:

24:13  ’Vaikka Baalak antaisi minulle talonsa täyden hopeaa ja kultaa, en sittenkään voisi rikkoa Herran käskyä, en tehdä mitään oman mieleni mukaan, en hyvää enkä pahaa. Minkä Herra puhuu, sen minäkin puhun.’

24:14  Nyt minä todellakin lähden kansani luo. Sinulle minä kuitenkin ilmoitan, mitä tämä kansa tulee tekemään sinun kansallesi aikojen lopulla.”

24:15  Bileam puhui vertauskuvin ja sanoi: ”Näin puhuu Bileam, Beorin poika, näin puhuu mies, jonka silmät on avattu.

24:16  Näin puhuu hän, joka kuulee Jumalan puheen ja saa tietonsa Korkeimmalta, hän, joka näkee Kaikkivaltiaan näkyjä, joka lankeaa hurmoksiin avatuin silmin:

24:17  Se mitä näen, ei tapahdu nyt, se mitä tähyilen, ei ole lähellä. Tähti kohoaa Jaakobista, ja valtikka nousee Israelista. Se ruhjoo ohimot Mooabilta, päälaen kaikilta Seetin pojilta.

24:18  Edom joutuu vieraiden valtaan, Seir vihollistensa omaisuudeksi, mutta Israel tekee väkeviä tekoja.

24:19  Jaakobista nousee hallitsija, joka hävittää Seirin jäännöksen.”

24:20  Kun Bileam näki Amalekin, hän puhui vertauskuvin ja sanoi: ”Kansakunnista ensimmäinen on Amalek, mutta sen loppu on perikato.”

24:21  Kun hän näki keeniläiset, hän puhui vertauskuvin ja sanoi: ”Luja on sinun asuinpaikkasi, ja kalliolle on pesäsi rakennettu.

24:22  Kuitenkin Kain hävitetään. Ei aikaakaan, niin Assur vie sinut vangiksi.”

24:23  Hän puhui vielä vertauskuvin ja sanoi: ”Voi! Kuka jää eloon, kun Jumala tämän tekee!

24:24  Laivoja saapuu kittiläisten suunnalta. Ne kurittavat Assuria, ja ne kurittavat Eeberiä. Sekin joutuu perikatoon.”

24:25  Sen jälkeen Bileam nousi, lähti matkaan ja palasi kotiinsa. Myös Baalak lähti tiehensä.

Chapter 25

25:1  Kun Israel oli asettunut asumaan Sittimiin, kansa rupesi harjoittamaan haureutta mooabilaisnaisten kanssa.

25:2  Nämä kutsuivat kansaa jumaliensa uhreille, ja kansa söi uhrilihaa ja palvoi mooabilaisten jumalia.

25:3  Näin Israel antautui palvomaan Baal-Peoria. Silloin Herra vihastui Israeliin.

25:4  Herra sanoi Moosekselle: ”Ota kansan kaikki päämiehet ja teloita heidät julkisesti Herran edessä, että Herran vihan hehku kääntyisi pois Israelista.”

25:5  Niin Mooses sanoi Israelin tuomareille: ”Jokaisen teistä on surmattava miehistään ne, jotka ovat ryhtyneet palvomaan Baal-Peoria.”

25:6  Kun Mooses ja israelilaisten seurakunta olivat itkemässä ilmestysmajan portilla, muuan israelilainen mies tuli veljiensä luo ja toi mukanaan kaikkien nähden midianilaisen naisen.

25:7  Kun Piinehas, pappi Aaronin pojan Eleasarin poika, näki sen, hän nousi kansan keskeltä, otti keihään käteensä,

25:8  seurasi tuota israelilaista makuusuojaan ja lävisti vatsan kohdalta heidät molemmat, israelilaisen miehen ja tuon naisen. Silloin israelilaisia vaivannut vitsaus loppui.

25:9  Tässä vitsauksessa kuolleita oli kaksikymmentäneljätuhatta.

25:10  Herra puhui Moosekselle:

25:11  ”Piinehas, pappi Aaronin pojan Eleasarin poika, on kääntänyt minun vihani pois israelilaisten päältä kiivailemalla heidän keskuudessaan minun puolestani, eikä minun ole tarvinnut kiivaudessani tehdä loppua israelilaisista.

25:12  Sano siis kansalle: ’Katso, minä teen hänen kanssaan rauhanliiton,

25:13  ja se on tuleva hänelle ja hänen jälkeläisilleen ikuisen pappeuden liitoksi, koska hän kiivaili Jumalansa puolesta ja toimitti sovituksen israelilaisille.’”

25:14  Israelilaismies, joka surmattiin yhdessä midianilaisen naisen kanssa, oli nimeltään Simri, simeonilaisen perhekuntapäämiehen Saalun poika.

25:15  Surmatun midianilaisnaisen nimi oli Kosbi, Suurin tytär. Suur oli midianilainen perhekuntapäämies, heimopäällikkö.

25:16  Herra sanoi Moosekselle:

25:17  ”Ahdistakaa midianilaisia ja tuhotkaa heidät,

25:18  sillä he ahdistivat teitä viekkailla juonillaan ja houkuttelivat teidät syntiin, palvomaan Peoria. Ansana he käyttivät siinä sisartaan Kosbia, midianilaisen päämiehen tytärtä, joka surmattiin Peorin vuoksi tapahtuneen vitsauksen päivänä.”

Chapter 26

26:1  Vitsauksen jälkeen Herra puhui Moosekselle ja Eleasarille, pappi Aaronin pojalle. Hän sanoi:

26:2  ”Laskekaa koko israelilaisten seurakunnan väkiluku perhekunnittain, kaikki Israelin sotakelpoiset miehet kaksikymmenvuotiaista ylöspäin.”

26:3  Niin Mooses ja pappi Eleasar puhuivat israelilaisille Mooabin arolla Jordanin luona Jerikon kohdalla. He sanoivat:

26:4  ”Laskettakoon kaksikymmenvuotiaat ja sitä vanhemmat, niin kuin Herra on Moosesta käskenyt.” Egyptin maasta lähteneitä israelilaisia olivat nämä:

26:5  Ruubenin, Israelin esikoisen, jälkeläisiä olivat Hanokista polveutuva hanokilaisten suku, Pallusta polveutuva pallulaisten suku,

26:6  Hesronista polveutuva hesronilaisten suku ja Karmista polveutuva karmilaisten suku.

26:7  Nämä olivat ruubenilaisten suvut. Heitä oli katselmuksessa neljäkymmentäkolmetuhatta seitsemänsataakolmekymmentä.

26:8  Pallun poika oli Eliab,

26:9  ja Eliabin pojat olivat Nemuel, Daatan ja Abiram. He olivat ne seurakunnan valitsemat Daatan ja Abiram, jotka taistelivat Koorahin joukon kanssa Moosesta ja Aaronia vastaan. Heidän taistellessaan Herraa vastaan

26:10  maa avasi kitansa ja nielaisi heidät ja Koorahin. Silloin hänen joukkonsa sai surmansa. Tuli kulutti kaksisataaviisikymmentä miestä, ja heistä tuli varoittava esimerkki.

26:11  Koorahin pojat eivät kuitenkaan kuolleet.

26:12  Simeonin jälkeläiset olivat suvuittain: Nemuelista polveutui nemuelilaisten suku, Jaaminista jaaminilaisten suku, Jaakinista jaakinilaisten suku,

26:13  Serahista serahilaisten suku ja Saulista saulilaisten suku.

26:14  Nämä olivat simeonilaisten suvut, kaksikymmentäkaksituhatta kaksisataa miestä.

26:15  Gaadin jälkeläiset olivat suvuittain: Sefonista polveutui sefonilaisten suku, Haggista haggilaisten suku, Suunista suunilaisten suku,

26:16  Osnista osnilaisten suku, Eeristä eeriläisten suku,

26:17  Arodista arodilaisten suku ja Arelista arelilaisten suku.

26:18  Nämä olivat Gaadin jälkeläisten suvut. Heitä oli katselmuksessa neljäkymmentätuhatta viisisataa.

26:19  Juudan poikia olivat Eer ja Oonan, mutta he kuolivat Kanaaninmaassa.

26:20  Juudan muut jälkeläiset olivat suvuittain: Seelasta polveutui seelalaisten suku, Peretsistä peretsiläisten suku ja Serahista serahilaisten suku.

26:21  Peretsin jälkeläisiä olivat nämä: Hesronista polveutui hesronilaisten suku ja Haamulista haamulilaisten suku.

26:22  Nämä olivat Juudan suvut. Juudan heimoon kuuluvia oli katselmuksessa seitsemänkymmentäkuusituhatta viisisataa.

26:23  Isaskarin jälkeläiset olivat suvuittain: Toolasta polveutui toolalaisten suku, Puvvasta puunilaisten suku,

26:24  Jaasubista jaasubilaisten suku ja Simronista simronilaisten suku.

26:25  Nämä olivat Isaskarin suvut. Isaskarilaisia oli katselmuksessa kuusikymmentäneljätuhatta kolmesataa.

26:26  Sebulonin jälkeläiset olivat suvuittain: Seredistä polveutui serediläisten suku, Eelonista eelonilaisten suku ja Jahlelista jahlelilaisten suku.

26:27  Nämä olivat sebulonilaisten suvut. Sebulonilaisia oli katselmuksessa kuusikymmentätuhatta viisisataa.

26:28  Joosefin jälkeläisiä olivat Manassen ja Efraimin heimot suvuittain.

26:29  Manassen jälkeläisiä olivat Maakir ja hänestä polveutuva maakirilaisten suku. Maakirille syntyi Gilead, ja Gileadista polveutui gileadilaisten suku.

26:30  Nämä ovat Gileadin jälkeläiset: Iieseristä polveutuva iieseriläisten suku, Helekistä polveutuva helekiläisten suku,

26:31  Asrielista polveutuva asrielilaisten suku, Sekemistä polveutuva sekemiläisten suku,

26:32  Semidasta polveutuva semidalaisten suku ja Heeferistä polveutuva heeferiläisten suku.

26:33  Selofhadilla, Heeferin pojalla, ei ollut poikia vaan tyttäriä. Selofhadin tyttärien nimet olivat Mahla, Nooga, Hogla, Milka ja Tirsa.

26:34  Nämä olivat Manassen suvut. Manasselaisia oli katselmuksessa viisikymmentäkaksituhatta seitsemänsataa.

26:35  Nämä ovat Efraimin jälkeläiset ja heidän sukunsa: Suutelahista polveutui suutelahilaisten suku, Bekeristä bekeriläisten suku ja Tahanista tahanilaisten suku.

26:36  Nämä ovat Suutelahin jälkeläiset: Eeranista polveutui eeranilaisten suku.

26:37  Nämä olivat efraimilaisten suvut. Efraimilaisia oli katselmuksessa kolmekymmentäkaksituhatta viisisataa. Nämä olivat Joosefin jälkeläiset suvuittain.

26:38  Benjaminin jälkeläisten sukuja olivat Belasta polveutuva belalaisten suku, Asbelista polveutuva asbelilaisten suku, Ahiramista polveutuva ahiramilaisten suku,

26:39  Sefufamista polveutuva suufamilaisten suku ja Huufamista polveutuva huufamilaisten suku.

26:40  Belan jälkeläisiä olivat Ard ja Naaman. Ardista polveutui ardilaisten suku, Naamanista naamilaisten suku.

26:41  Nämä olivat Benjaminin jälkeläiset suvuittain. Heitä oli katselmuksessa neljäkymmentäviisituhatta kuusisataa.

26:42  Nämä ovat Daanin jälkeläiset suvuittain: Suuham ja hänestä polveutuva suuhamilaisten suku. Nämä olivat Daanin suvut.

26:43  Suuhamilaisten suvuista oli katselmuksessa kaikkiaan kuusikymmentäneljätuhatta neljäsataa miestä.

26:44  Nämä olivat Asserin jälkeläisiä suvuittain: Jimnasta polveutui jimnalaisten suku, Jisvistä jisviläisten suku ja Beriasta berialaisten suku.

26:45  Berian jälkeläisiä olivat: Heeberistä polveutui heeberiläisten suku ja Malkielista malkielilaisten suku.

26:46  Asserin tyttären nimi oli Serah.

26:47  Nämä olivat asserilaisten suvut. Heitä oli katselmuksessa viisikymmentäkolmetuhatta neljäsataa.

26:48  Nämä olivat Naftalin jälkeläiset suvuittain: Jahselista polveutuva jahselilaisten suku, Guunista polveutuva guunilaisten suku,

26:49  Jeeseristä polveutuva jeeseriläisten suku ja Sillemistä polveutuva sillemiläisten suku.

26:50  Nämä olivat Naftalin suvut perhekunnittain. Naftalilaisia oli katselmuksessa neljäkymmentäviisituhatta neljäsataa.

26:51  Katselmuksessa olleiden israelilaisten lukumäärä oli kuusisataayksituhatta seitsemänsataakolmekymmentä.

26:52  Herra puhui Moosekselle:

26:53  ”Sinun tulee jakaa maa näille heimoille perintöosiksi väkiluvun mukaan.

26:54  Anna isommalle suvulle isompi perintöosa ja pienemmälle pienempi perintöosa. Kullekin heimolle tulee antaa perintöosa katselmuksessa olleiden lukumäärän mukaan.

26:55  Maa on jaettava arpomalla. Kunkin perintöosa määräytyy hänen isiensä heimon nimen mukaan.

26:56  Perintöosat on jaettava arpomalla suurten ja pienten heimojen kesken.”

26:57  Nämä olivat katselmuksessa olleet Leevin jälkeläiset suvuittain: Geersonista polveutui geersonilaisten suku, Kehatista kehatilaisten suku ja Merarista merarilaisten suku.

26:58  Leeviläisten sukuja olivat myös nämä: libniläisten suku, hebronilaisten suku, mahlilaisten suku, muusilaisten suku ja koorahilaisten suku. Kehatille syntyi Amram.

26:59  Amramin vaimo oli Jookebed, Leevin tytär, joka oli syntynyt Leevin sukuun Egyptissä. Jookebed synnytti Amramille Aaronin ja Mooseksen sekä heidän sisarensa Mirjamin.

26:60  Aaronille syntyivät Naadab, Abihu, Eleasar ja Iitamar,

26:61  mutta Naadab ja Abihu kuolivat, kun he toivat vierasta tulta Herran eteen.

26:62  Leeviläisten katselmuksessa oli kaikkiaan kaksikymmentäkolmetuhatta kuukauden ikäistä tai sitä vanhempaa miestä. Heistä ei pidetty katselmusta muiden israelilaisten kanssa, koska heille ei annettu perintöosaa israelilaisten keskuudesta.

26:63  Tässä olivat ne israelilaiset, joista Mooses ja pappi Eleasar pitivät katselmuksen Mooabin arolla lähellä Jordania Jerikon kohdalla.

26:64  Heidän joukossaan ei ollut ainoatakaan niistä, jotka olivat olleet siinä israelilaisten katselmuksessa, jonka Mooses ja pappi Aaron olivat pitäneet Siinain autiomaassa.

26:65  Olihan Herra sanonut heille, että he kuolisivat autiomaassa. Heistä ei jäänyt jäljelle ketään paitsi Kaaleb, Jefunnen poika, ja Joosua, Nuunin poika.

Chapter 27

27:1  Selofhadin tyttäret tulivat Mooseksen luo. He olivat Selofhadin, Heeferin pojan, tyttäriä Joosefin pojan Manassen suvusta, ja heidän nimensä olivat Mahla, Nooga, Hogla, Milka ja Tirsa. Heefer oli Gileadin poika, tämä Maakirin poika ja tämä Manassen poika.

27:2  Selofhadin tyttäret seisoivat Mooseksen, pappi Eleasarin, päämiesten ja koko seurakunnan edessä ilmestysmajan portilla ja sanoivat:

27:3  ”Meidän isämme kuoli autiomaassa. Hän ei ollut Koorahin joukossa, siinä joukossa, joka kokoontui kapinoimaan Herraa vastaan, vaan hän kuoli oman syntinsä tähden. Hänellä ei ollut poikia.

27:4  Miksi meidän isämme nimi nyt häviäisi hänen suvustaan sen tähden, ettei hänellä ollut poikaa? Anna meille maaosuus isämme veljien keskuudesta.”

27:5  Mooses vei heidän asiansa Herran eteen,

27:6  ja Herra sanoi Moosekselle:

27:7  ”Selofhadin tyttäret puhuvat oikein. Anna heille perintöosuus heidän isänsä veljien keskuudesta. Siirrä heille heidän isänsä perintöosa.

27:8  Sano israelilaisille: Jos joku kuolee eikä hänellä ole poikaa, teidän tulee siirtää hänen perintöosansa hänen tyttärelleen.

27:9  Jos hänellä ei ole tytärtäkään, antakaa hänen perintöosansa hänen veljilleen.

27:10  Ellei hänellä ole veljiä, antakaa hänen perintöosansa hänen isänsä veljille.

27:11  Mutta jos hänen isällään ei ole veljiä, antakaa hänen perintöosansa hänen lähimmälle sukulaiselleen. Tämä saakoon sen perinnökseen. Tämä on israelilaisia koskeva oikeussäädös. Näin on Herra Moosesta käskenyt.”

27:12  Sitten Herra sanoi Moosekselle: ”Nouse tälle Abariminvuorelle, niin voit nähdä sen maan, jonka olen antanut israelilaisille.

27:13  Kun olet nähnyt sen, sinutkin otetaan pois heimosi luo, niin kuin veljesi Aaron,

27:14  koska te kapinoitte minun käskyäni vastaan seurakunnan riidellessä Tsiinin autiomaassa ettekä pitäneet minua pyhänä seurakunnan edessä Meriban veden luona Kaadeksessa Tsiinin autiomaassa.”

27:15  Silloin Mooses sanoi Herralle:

27:16  ”Asettakoon Herra, jonka vallassa on kaikkien ihmisten henki, seurakunnan johtoon miehen,

27:17  joka kulkee heidän edellään, joka vie heidät ulos ja tuo heidät takaisin, ettei Herran seurakunta olisi kuin lammaslauma ilman paimenta.”

27:18  Herra sanoi Moosekselle: ”Hae Joosua, Nuunin poika, mies, jossa on Henki, ja pane kätesi hänen päälleen.

27:19  Aseta hänet pappi Eleasarin ja koko seurakunnan eteen ja aseta hänet tehtäväänsä heidän nähtensä.

27:20  Siirrä hänelle arvovaltaasi, että koko israelilaisten seurakunta tottelisi häntä.

27:21  Seisokoon hän pappi Eleasarin edessä, ja Eleasar pyytäköön hänen puolestaan ratkaisua uurimin kautta Herran edessä. Herran käskystä heidän – Joosuan ja kaikkien israelilaisten – on lähdettävä, ja Herran käskystä heidän, koko seurakunnan, on palattava.”

27:22  Mooses teki niin kuin Herra oli häntä käskenyt. Hän haki Joosuan ja asetti hänet pappi Eleasarin ja koko seurakunnan eteen,

27:23  pani kätensä hänen päälleen ja asetti hänet tehtäväänsä, niin kuin Herra oli puhunut hänen kauttaan.

Chapter 28

28:1  Herra puhui Moosekselle:

28:2  ”Anna israelilaisille tämä käsky: Pitäkää huoli siitä, että uhraatte minulle määräaikaan uhrini ja ruokani miellyttävästi tuoksuvina tuliuhreina.

28:3  Sano heille: Tuliuhri, joka teidän on tuotava joka päivä Herralle, on kaksi vuoden vanhaa virheetöntä uroskaritsaa jokapäiväiseksi polttouhriksi.

28:4  Sinun tulee uhrata yksi karitsa aamulla ja toinen iltahämärissä

28:5  sekä ruokauhriksi kymmenesosa eefa-mittaa hienoja vehnäjauhoja, joihin on sekoitettu neljännes hiin-mittaa survomalla saatua öljyä.

28:6  Tämä on Siinainvuorella annettu säädös jokapäiväisestä polttouhrista miellyttävästi tuoksuvaksi tuliuhriksi Herralle.

28:7  Siihen kuuluva juomauhri on neljännes hiin-mittaa viiniä kumpaakin uroskaritsaa kohti. Vuodata pyhäkössä väkevää viiniä juomauhriksi Herralle.

28:8  Uhraa iltahämärissä toinen karitsa ja siihen kuuluva ruoka- ja juomauhri samalla tavalla kuin aamullakin, miellyttävästi tuoksuvaksi uhriksi Herralle.”

28:9  ”Sapatinpäivänä on uhrattava kaksi vuoden vanhaa virheetöntä uroskaritsaa ja ruokauhriksi kaksi eefa-mitan kymmenesosaa hienoja vehnäjauhoja öljyyn sekoitettuna sekä siihen kuuluva juomauhri.

28:10  Sapattipolttouhri on uhrattava jokaisena sapattina jokapäiväisen polttouhrin ja siihen kuuluvan juomauhrin lisäksi.”

28:11  ”Jokaisen kuukauden ensimmäisenä päivänä tuokaa Herralle polttouhriksi kaksi mullikkaa, pässi ja seitsemän virheetöntä vuoden ikäistä uroskaritsaa

28:12  sekä ruokauhriksi kutakin härkää kohti kolme eefa-mitan kymmenesosaa hienoja vehnäjauhoja öljyyn sekoitettuna sekä kutakin pässiä kohti kaksi eefa-mitan kymmenesosaa hienoja vehnäjauhoja öljyyn sekoitettuna.

28:13  Kutakin uroskaritsaa kohti on lisäksi tuotava ruokauhriksi yksi kymmenesosa eefa-mittaa hienoja vehnäjauhoja öljyyn sekoitettuna. Tämä on polttouhri, miellyttävästi tuoksuva tuliuhri Herralle.

28:14  Näiden lisäksi juomauhrina on tuotava puoli hiin-mittaa viiniä kutakin härkää kohti ja kolmannes hiin-mittaa pässiä kohti sekä neljännes hiin-mittaa uroskaritsaa kohti. Tämä on uudenkuun polttouhri, joka on uhrattava vuoden kaikkina kuukausina.

28:15  Uhratkaa myös yksi pukki syntiuhriksi Herralle jokapäiväisen polttouhrin ja siihen kuuluvan juomauhrin lisäksi.”

28:16  ”Ensimmäisessä kuussa, kuukauden neljäntenätoista päivänä, on Herran pääsiäinen.

28:17  Saman kuukauden viidentenätoista päivänä on juhla. Seitsemän päivän ajan teidän tulee syödä happamatonta leipää.

28:18  Ensimmäisenä päivänä on pyhä kokous. Älkää tehkö silloin mitään arkityötä.

28:19  Tuokaa tuliuhriksi, polttouhriksi Herralle kaksi mullikkaa ja yksi pässi sekä seitsemän vuoden vanhaa uroskaritsaa. Niiden tulee olla virheettömiä.

28:20  Niihin kuuluvana ruokauhrina on tuotava härkää kohti kolme eefa-mitan kymmenesosaa hienoja vehnäjauhoja öljyyn sekoitettuna ja pässiä kohti kaksi kymmenesosaa.

28:21  Kutakin kohti niistä seitsemästä karitsasta uhratkaa eefa-mitan kymmenesosa hienoja vehnäjauhoja.

28:22  Tuokaa myös yksi pukki syntiuhriksi, joka tuottaa teille sovituksen.

28:23  Uhratkaa nämä aamupolttouhrin eli jokapäiväisen polttouhrin lisäksi.

28:24  Samoin uhratkaa Herralle seitsemän päivän ajan joka päivä leipää miellyttävästi tuoksuvaksi tuliuhriksi. Uhratkaa tämä jokapäiväisen polttouhrin ja siihen kuuluvan juomauhrin lisäksi.

28:25  Seitsemäntenä päivänä teillä tulee olla pyhä kokous. Älkää tehkö silloin mitään arkityötä.”

28:26  ”Ensihedelmien päivänä, kun tuotte uudesta sadosta ruokauhrin Herralle viikkojuhlananne, teillä tulee olla pyhä kokous. Älkää tehkö silloin mitään arkityötä.

28:27  Tuokaa miellyttävästi tuoksuvaksi polttouhriksi Herralle kaksi mullikkaa ja yksi pässi sekä seitsemän uroskaritsaa, vuoden vanhoja,

28:28  ja niihin kuuluvana ruokauhrina hienoja vehnäjauhoja öljyyn sekoitettuna, kolme eefa-mitan kymmenesosaa kutakin härkää kohti, kaksi kymmenesosaa pässiä kohti

28:29  ja yksi kymmenesosa kutakin kohti niistä seitsemästä karitsasta.

28:30  Tuokaa lisäksi yksi pukki sovitukseksenne.

28:31  Uhratkaa nämä ja niihin kuuluvat juomauhrit jokapäiväisen polttouhrin ja siihen kuuluvan ruokauhrin lisäksi. Eläinten tulee olla virheettömiä.”

Chapter 29

29:1  ”Seitsemännen kuun ensimmäisenä päivänä teillä tulee olla pyhä kokous. Älkää tehkö silloin mitään arkityötä. Se on teille pasuunansoiton päivä.

29:2  Uhratkaa silloin miellyttävästi tuoksuvaksi polttouhriksi Herralle mullikka ja pässi sekä seitsemän virheetöntä vuoden vanhaa uroskaritsaa.

29:3  Niihin kuuluvana ruokauhrina tuokaa hienoja vehnäjauhoja öljyyn sekoitettuna, kolme eefa-mitan kymmenesosaa härkää kohti, kaksi kymmenesosaa pässiä kohti

29:4  ja yksi kymmenesosa kutakin kohti niistä seitsemästä karitsasta.

29:5  Tuokaa lisäksi yksi pukki syntiuhriksi, joka tuottaa teille sovituksen.

29:6  Uhratkaa kaikki tämä miellyttävästi tuoksuvaksi tuliuhriksi Herralle uudenkuun polttouhrin ja siihen kuuluvan ruokauhrin, jokapäiväisen polttouhrin ja siihen kuuluvan ruokauhrin sekä niihin kuuluvien juomauhrien lisäksi niistä annettujen säädösten mukaan.”

29:7  ”Tämän seitsemännen kuun kymmenentenä päivänä teillä tulee olla pyhä kokous. Kurittakaa silloin itseänne paastolla älkääkä tehkö mitään työtä.

29:8  Uhratkaa miellyttävästi tuoksuvaksi polttouhriksi Herralle mullikka ja pässi sekä seitsemän uroskaritsaa, vuoden vanhoja. Niiden on oltava virheettömiä.

29:9  Niihin kuuluvana ruokauhrina on uhrattava hienoja vehnäjauhoja öljyyn sekoitettuna, kolme eefa-mitan kymmenesosaa mullikkaa kohti, kaksi kymmenesosaa pässiä kohti

29:10  ja yksi kymmenesosa kutakin kohti niistä seitsemästä karitsasta.

29:11  Uhratkaa myös pukki syntiuhriksi sovitusuhrin ja jokapäiväisen polttouhrin sekä niihin kuuluvien ruoka- ja juomauhrien lisäksi.”

29:12  ”Seitsemännen kuukauden viidentenätoista päivänä teillä tulee olla pyhä kokous. Älkää tehkö silloin mitään arkityötä, vaan viettäkää Herran juhlaa seitsemän päivää.

29:13  Tuokaa polttouhriksi, miellyttävästi tuoksuvaksi tuliuhriksi Herralle, kolmetoista mullikkaa, kaksi pässiä ja neljätoista vuoden vanhaa uroskaritsaa. Niiden tulee olla virheettömiä.

29:14  Niihin kuuluvana ruokauhrina on uhrattava hienoja vehnäjauhoja öljyyn sekoitettuna, kolme eefa-mitan kymmenesosaa kutakin kohti niistä kolmestatoista mullikasta, kaksi kymmenesosaa kumpaakin pässiä kohti

29:15  ja yksi kymmenesosa kutakin kohti niistä neljästätoista karitsasta.

29:16  Tuokaa myös yksi pukki syntiuhriksi jokapäiväisen polttouhrin ja siihen kuuluvan ruoka- ja juomauhrin lisäksi.

29:17  Toisena päivänä on uhrattava kaksitoista mullikkaa, kaksi pässiä ja neljätoista vuoden vanhaa virheetöntä uroskaritsaa

29:18  sekä niihin kuuluvat ruoka- ja juomauhrit mullikoiden, pässien ja karitsoiden luvun mukaan niistä säädetyllä tavalla.

29:19  Tuokaa myös yksi pukki syntiuhriksi jokapäiväisen polttouhrin ja siihen kuuluvan ruoka- ja juomauhrin lisäksi.

29:20  Kolmantena päivänä on uhrattava yksitoista härkää, kaksi pässiä ja neljätoista vuoden vanhaa virheetöntä uroskaritsaa

29:21  sekä niihin kuuluvat ruoka- ja juomauhrit härkien, pässien ja karitsoiden luvun mukaan niistä säädetyllä tavalla.

29:22  Tuokaa myös pukki syntiuhriksi jokapäiväisen polttouhrin ja siihen kuuluvan ruoka- ja juomauhrin lisäksi.

29:23  Neljäntenä päivänä on uhrattava kymmenen härkää, kaksi pässiä ja neljätoista vuoden vanhaa virheetöntä uroskaritsaa

29:24  sekä niihin kuuluvat ruoka- ja juomauhrit härkien, pässien ja karitsoiden luvun mukaan niistä säädetyllä tavalla.

29:25  Tuokaa myös pukki syntiuhriksi jokapäiväisen polttouhrin ja siihen kuuluvan ruoka- ja juomauhrin lisäksi.

29:26  Viidentenä päivänä on uhrattava yhdeksän härkää, kaksi pässiä ja neljätoista vuoden vanhaa virheetöntä uroskaritsaa

29:27  sekä niihin kuuluvat ruoka- ja juomauhrit härkien, pässien ja karitsoiden luvun mukaan niistä säädetyllä tavalla.

29:28  Tuokaa myös pukki syntiuhriksi jokapäiväisen polttouhrin ja siihen kuuluvan ruoka- ja juomauhrin lisäksi.

29:29  Kuudentena päivänä on uhrattava kahdeksan härkää, kaksi pässiä ja neljätoista vuoden vanhaa virheetöntä uroskaritsaa

29:30  sekä niihin kuuluvat ruoka- ja juomauhrit härkien, pässien ja karitsoiden luvun mukaan niistä säädetyllä tavalla.

29:31  Tuokaa myös yksi pukki syntiuhriksi jokapäiväisen polttouhrin ja siihen kuuluvan ruoka- ja juomauhrin lisäksi.

29:32  Seitsemäntenä päivänä on uhrattava seitsemän härkää, kaksi pässiä ja neljätoista vuoden vanhaa virheetöntä uroskaritsaa

29:33  sekä niihin kuuluvat ruoka- ja juomauhrit härkien, pässien ja karitsoiden luvun mukaan niistä säädetyllä tavalla.

29:34  Tuokaa myös yksi pukki syntiuhriksi jokapäiväisen polttouhrin ja siihen kuuluvan ruoka- ja juomauhrin lisäksi.

29:35  Kahdeksantena päivänä teillä tulee olla juhlakokous. Älkää tehkö silloin mitään arkityötä.

29:36  Tuokaa polttouhriksi, miellyttävästi tuoksuvaksi tuliuhriksi Herralle, härkä ja pässi sekä seitsemän virheetöntä vuoden vanhaa uroskaritsaa

29:37  sekä niihin kuuluvat ruoka- ja juomauhrit härkien, pässien ja karitsoiden luvun mukaan niistä säädetyllä tavalla.

29:38  Tuokaa myös yksi pukki syntiuhriksi jokapäiväisen polttouhrin ja siihen kuuluvan ruoka- ja juomauhrin lisäksi.

29:39  Nämä teidän tulee uhrata Herralle juhla-aikoinanne polttouhreiksi, ruokauhreiksi, juomauhreiksi ja yhteysuhreiksi. Lisäksi voitte tuoda lupausuhrinne ja vapaaehtoiset lahjanne.”

Chapter 30

30:1  Mooses puhui israelilaisille aivan niin kuin Herra oli häntä käskenyt.

30:2  Sitten Mooses puhui Israelin heimojen päämiehille. Hän sanoi: ”Herra on käskenyt tehdä näin:

30:3  Jos mies tekee lupauksen Herralle tai sitoutuu valalla vannoen kieltäytymään jostakin, hän ei saa perua sanaansa, vaan hänen on tehtävä sen mukaan kuin hän on puhunut.

30:4  Jos nainen nuorena isänsä kodissa tekee lupauksen Herralle tai sitoutuu kieltäytymään jostakin

30:5  ja isä kuulee tyttärensä lupauksen tai sitoumuksen, mutta ei sano siitä hänelle mitään, kaikki naisen tekemät lupaukset ja sitoumukset jäävät voimaan.

30:6  Mutta jos hänen isänsä kieltää häntä samana päivänä, jona kuulee ne, mitkään hänen tekemänsä lupaukset ja sitoumukset eivät jää voimaan. Herra antaa hänelle anteeksi, koska hänen isänsä on kieltänyt häntä.

30:7  Jos hän on luvannut jotakin tai ajattelemattomasti sitoutunut kieltäytymään jostakin ja jos hän sitten menee naimisiin

30:8  ja hänen miehensä saa kuulla tuosta lupauksesta, mutta ei puhu hänelle siitä sinä päivänä mitään, niin naisen tekemät lupaukset ja sitoumukset pysyvät voimassa.

30:9  Jos hänen miehensä sen sijaan kieltää häntä samana päivänä, kun kuulee asiasta, mies samalla purkaa vaimonsa tekemän lupauksen, samoin vaimon ajattelemattomasti lausuman sitoumuksen, ja Herra antaa vaimolle anteeksi.

30:10  Sen sijaan lesken tai hylätyn tekemä lupaus pysyy voimassa, mihin tahansa hän onkin sitoutunut.

30:11  Jos nainen tekee miehensä kodissa lupauksen tai sitoutuu valalla kieltäytymään jostakin

30:12  ja hänen miehensä kuulee sen, mutta ei sano hänelle mitään eikä kiellä häntä, kaikki vaimon tekemät lupaukset ja sitoumukset pysyvät voimassa.

30:13  Mutta jos hänen miehensä purkaa ne samana päivänä, jona kuulee ne, ei yksikään vaimon huulilta lähtenyt lupaus tai sitoumus pysy voimassa. Hänen aviomiehensä on ne purkanut, ja Herra antaa vaimolle anteeksi.

30:14  Hänen miehensä voi joko vahvistaa tai purkaa jokaisen lupauksen ja jokaisen valallisen sitoumuksen, jonka vaimo tekee kurittaakseen itseään.

30:15  Jos hänen miehensä ei seuraavaan päivään mennessä sano hänelle niistä mitään, mies vahvistaa näin kaikki vaimonsa tekemät lupaukset ja sitoumukset. Mies on vahvistanut ne, kun ei ole puhunut niistä vaimolleen samana päivänä, jona on kuullut niistä.

30:16  Jos mies kuitenkin purkaa ne sen päivän jälkeen, jona on kuullut niistä, hän kantaa vaimonsa syyllisyyden.”

30:17  Nämä ovat ne säädökset, jotka Herra antoi Moosekselle miehen ja hänen vaimonsa suhteesta sekä isän ja hänen tyttärensä suhteesta tyttären ollessa nuorena isänsä kodissa.

Chapter 31

31:1  Herra sanoi Moosekselle:

31:2  ”Kosta israelilaisten puolesta midianilaisille. Sen jälkeen sinut otetaan pois heimosi luo.”

31:3  Silloin Mooses puhui kansalle: ”Varustakaa keskuudestanne miehiä sotapalvelukseen. Lähtekööt he Midiania vastaan panemaan toimeen Herran koston Midianille.

31:4  Lähettäkää sotaan tuhat miestä kaikista Israelin heimoista, jokaisesta heimosta.”

31:5  Israelin tuhansien joukosta luovutettiin tuhat miestä kustakin heimosta, yhteensä kaksitoistatuhatta sotaan varustettua miestä.

31:6  Mooses lähetti heidät sotaan, tuhat miestä jokaisesta heimosta, ja heidän kanssaan Piinehaan, pappi Eleasarin pojan, jonka mukana olivat pyhät esineet ja hälytystorvet.

31:7  Israelilaisten sotajoukot taistelivat Midiania vastaan, niin kuin Herra oli Moosesta käskenyt, ja surmasivat kaikki miespuoliset midianilaiset.

31:8  Muiden surmattujen joukossa he surmasivat viisi Midianin kuningasta: Evin, Rekemin, Suurin, Huurin ja Reban. Myös Bileamin, Beorin pojan, he surmasivat miekalla.

31:9  He ottivat vangiksi midianilaiset naiset ja lapset ja ryöstivät kaikki midianilaisten eläimet, kaiken heidän karjansa ja omaisuutensa.

31:10  Israelilaiset polttivat kaikki heidän asuttamansa kaupungit ja leiripaikat

31:11  ja ottivat kaiken saaliin ja kaiken ryöstettävän, sekä ihmiset että karjan.

31:12  Ottamansa vangit ja saaliin he toivat Mooseksen, pappi Eleasarin sekä israelilaisten seurakunnan luo leiriin Mooabin arolle, joka on Jordanin varrella Jerikon luona.

31:13  Mooses, pappi Eleasar ja kaikki kansan päämiehet tulivat heitä vastaan leirin ulkopuolelle.

31:14  Mutta Mooses vihastui sotaretkeltä palanneisiin tuhannen- ja sadanpäälliköihin, sotajoukon johtajiin,

31:15  ja sanoi heille: ”Oletteko te jättäneet henkiin kaikki naiset?

31:16  Juuri naisethan viettelivät Bileamin neuvosta israelilaiset uskottomuuteen Herraa kohtaan Peorin tapauksessa, ja vitsaus kohtasi Herran seurakuntaa.

31:17  Surmatkaa nyt kaikki poikalapset ja myös jokainen nainen, joka on maannut miehen kanssa,

31:18  mutta jättäkää henkiin itseänne varten jokainen tyttö, joka ei ole maannut miehen kanssa.

31:19  Teidän itsenne on oleskeltava leirin ulkopuolella seitsemän päivää. Teistä jokaisen, joka on surmannut jonkun, ja jokaisen, joka on koskenut surmattuun, on puhdistauduttava kolmantena ja seitsemäntenä päivänä, niin teidän kuin vankiennekin.

31:20  Jokainen vaate, jokainen nahkaesine ja kaikki, mikä on tehty vuohen karvoista, samoin kuin jokainen puuesine on puhdistettava.”

31:21  Pappi Eleasar sanoi taisteluun osallistuneille sotilaille: ”Tämä on lain säädös, jonka Herra antoi Moosekselle:

31:22  Ainoastaan kulta, hopea, vaski, rauta, tina ja lyijy,

31:23  kaikki, mikä kestää tulta, käyttäkää tulessa, niin se puhdistuu. Se on kuitenkin puhdistettava vielä puhdistusvedellä. Mutta se, mikä ei kestä tulta, on huuhdottava vedessä.

31:24  Peskää seitsemäntenä päivänä vaatteenne, niin te puhdistutte, ja tulkaa sitten leiriin.”

31:25  Herra sanoi Moosekselle:

31:26  ”Sinun, pappi Eleasarin ja kansan perhekuntien päämiesten tulee laskea saaliin määrä, niin ihmisten kuin karjankin.

31:27  Jaa saalis puoliksi taisteluun osallistuneiden sotilaiden ja koko muun seurakunnan kesken.

31:28  Ota taisteluun osallistuneilta sotilailta verona Herralle yksi viidestäsadasta ihmisestä, nautaeläimestä, aasista ja lampaasta.

31:29  Ota se heille tulevasta puoliskosta ja anna se pappi Eleasarille Herralle erotettuna.

31:30  Israelilaisille tulevasta puoliskosta ota yksi viidestäkymmenestä ihmisestä, nautaeläimestä, aasista, lampaasta ja kaikista muista eläimistä. Anna ne leeviläisille, jotka hoitavat tehtäviä Herran asumuksessa.”

31:31  Mooses ja pappi Eleasar tekivät niin kuin Herra oli Moosesta käskenyt.

31:32  Saalis sen lisäksi, mitä sotilaat olivat ryöstäneet itselleen, oli kuusisataaseitsemänkymmentäviisituhatta lammasta,

31:33  seitsemänkymmentäkaksituhatta nautaa

31:34  ja kuusikymmentäyksituhatta aasia.

31:35  Ihmisiä, tyttöjä, jotka eivät olleet maanneet miehen kanssa, oli kaikkiaan kolmekymmentäkaksituhatta.

31:36  Sotaan osallistuneiden osuus, puolet saaliista, oli kolmesataakolmekymmentäseitsemäntuhatta viisisataa lammasta.

31:37  Näistä Herralle tuleva vero oli kuusisataaseitsemänkymmentäviisi lammasta.

31:38  Nautoja oli kolmekymmentäkuusituhatta, ja niistä Herralle tuleva vero oli seitsemänkymmentäkaksi eläintä.

31:39  Aaseja oli kolmekymmentätuhatta viisisataa, ja niistä Herralle tuleva vero oli kuusikymmentäyksi eläintä.

31:40  Ihmisiä oli kuusitoistatuhatta. Heistä kolmekymmentäkaksi annettiin verona Herralle.

31:41  Herralle erotetun osuuden Mooses antoi verona pappi Eleasarille, niin kuin Herra oli Moosesta käskenyt.

31:42  Israelilaisille tuleva puolisko saaliista, jonka Mooses jakoi heidän ja sotaan osallistuneiden miesten kesken,

31:43  seurakunnalle tuleva puolisko, oli kolmesataakolmekymmentäseitsemäntuhatta viisisataa lammasta,

31:44  kolmekymmentäkuusituhatta nautaa

31:45  ja kolmekymmentätuhatta viisisataa aasia.

31:46  Ihmisiä oli kuusitoistatuhatta.

31:47  Mooses otti israelilaisille tulevasta puoliskosta yhden viidestäkymmenestä ihmisestä ja eläimestä ja antoi ne leeviläisille, joiden tuli hoitaa tehtäviä Herran asumuksessa, Herran Moosekselle antaman käskyn mukaan.

31:48  Sitten sotajoukon osastojen johtajat, tuhannen- ja sadanpäälliköt, tulivat Mooseksen luo

31:49  ja sanoivat hänelle: ”Palvelijasi ovat laskeneet niiden sotilaiden luvun, jotka ovat olleet johdettavinamme. Meistä ei puutu yhtäkään.

31:50  Me tuomme Herralle lahjaksi, sielujemme sovitukseksi Herran edessä, kultaesineitä, joita kukin on saanut: ketjuja, rannerenkaita, sormuksia, korvarenkaita ja kaulakoristeita.”

31:51  Mooses ja pappi Eleasar ottivat heiltä kullan, kaikki nuo taidokkaasti tehdyt esineet.

31:52  Kultaa, jonka he erottivat Herralle tuhannen- ja sadanpäällikköjen puolesta, oli kaikkiaan kuusitoistatuhatta seitsemänsataaviisikymmentä sekeliä.

31:53  Sotaan osallistuneet miehet olivat kukin ottaneet saalista itselleen.

31:54  Mooses ja pappi Eleasar ottivat kullan tuhannen- ja sadanpäälliköiltä ja veivät sen ilmestysmajaan Herran eteen muistuttamaan Herraa israelilaisista.

Chapter 32

32:1  Ruubenilaisilla ja gaadilaisilla oli paljon karjaa, suunnattomat määrät. He katselivat Jaeserin maata ja Gileadin maata ja huomasivat, että seutu oli sopivaa karjalle.

32:2  Sitten gaadilaiset ja ruubenilaiset tulivat puhumaan Moosekselle ja pappi Eleasarille ja seurakunnan päämiehille. He sanoivat:

32:3  ”Atarot, Diibon, Jaeser, Nimra, Hesbon, Elale, Sebam, Nebo ja Beon,

32:4  tämä maa, jonka sotajoukot Herra löi Israelin seurakunnan edessä, on karjalle sopivaa maata, ja sinun palvelijoillasi on karjaa.”

32:5  He sanoivat vielä: ”Jos olet meille suosiollinen, niin annettakoon tämä maa palvelijoittesi omaisuudeksi. Älä vie meitä Jordanin yli.”

32:6  Mutta Mooses vastasi gaadilaisille ja ruubenilaisille: ”Jäisittekö te tänne, kun teidän veljenne lähtevät sotaan?

32:7  Miksi viette israelilaisilta halun mennä siihen maahan, jonka Herra on heille antanut?

32:8  Niinhän teidän isännekin tekivät, kun minä olin lähettänyt heidät Kaades-Barneasta katsomaan sitä maata.

32:9  Vaikka he kulkivat Rypälelaaksoon asti ja näkivät koko maan, he veivät israelilaisilta halun mennä maahan, jonka Herra oli heille antanut.

32:10  Sinä päivänä Herran viha syttyi, ja hän vannoi tämän valan:

32:11  ’Totisesti, ne Egyptistä lähteneet miehet, jotka ovat kaksikymmenvuotiaita tai sitä vanhempia, eivät saa nähdä sitä maata, jonka minä valalla vannoen lupasin Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille. He eivät ole seuranneet minua kokosydämisesti

32:12  paitsi Kaaleb, kenissiläisen Jefunnen poika, ja Joosua, Nuunin poika.’ Nämä nimittäin seurasivat Herraa kokosydämisesti.

32:13  Herra vihastui israelilaisiin ja antoi heidän harhailla autiomaassa neljäkymmentä vuotta, kunnes hävisi koko se sukupolvi, joka oli tehnyt sellaista, mikä on pahaa Herran silmissä.

32:14  Ja nyt te syntisten sikiöt olette nousseet isienne tilalle lisätäksenne yhä Herran vihaa Israelia kohtaan.

32:15  Tehän käännytte pois seuraamasta häntä, ja hän jättää kansan vielä kauemmaksi aikaa autiomaahan. Te tuhoatte koko tämän kansan.”

32:16  Gaadilaiset ja ruubenilaiset tulivat lähemmäs Moosesta ja sanoivat: ”Me vain rakentaisimme tänne lammastarhoja laumoillemme ja kaupunkeja vaimojamme ja lapsiamme varten.

32:17  Itse me varustaudumme ja riennämme israelilaisten edellä, kunnes saamme viedyksi heidät omille alueilleen, mutta vaimomme ja lapsemme asuvat linnoitetuissa kaupungeissa turvassa maan asukkailta.

32:18  Me emme palaa kotiimme, ennen kuin kaikki israelilaiset ovat saaneet perintöosansa.

32:19  Me emme tahdo perintöosaa heidän keskuudestaan tuolta puolelta Jordania tai kauempaa, sillä meille tuleva perintöosa on täällä Jordanin itäisellä puolella.”

32:20  Mooses vastasi heille: ”Jos te teette näin, jos varustaudutte sotaan Herran edessä

32:21  ja jokainen teistä menee taisteluun varustettuna Herran edessä Jordanin yli niin pitkäksi aikaa, että on saanut karkotetuksi vihollisensa edestään,

32:22  ja jos te palaatte vasta sen jälkeen, kun maa on vallattu Herralle, niin te olette puhtaat Herran ja Israelin edessä ja tästä maasta tulee teidän omaisuuttanne Herran edessä.

32:23  Mutta jos ette näin tee, niin tietäkää, että te teette syntiä Herraa vastaan, ja saatte olla varmat, että syntinne tavoittaa teidät.

32:24  Rakentakaa siis kaupunkeja vaimojanne ja lapsianne varten ja aitauksia lampaillenne ja vuohillenne. Tehkää, mitä olette sanoneet.”

32:25  Gaadilaiset ja ruubenilaiset vastasivat Moosekselle: ”Palvelijasi tekevät niin kuin herramme käskee.

32:26  Lapsemme, vaimomme, karjamme ja kaikki eläimemme jääkööt tänne Gileadin kaupunkeihin,

32:27  mutta palvelijasi lähtevät Herran edessä taisteluun, jokainen sotaan varustettuna, niin kuin herramme sanoi.”

32:28  Mooses antoi heistä käskyn pappi Eleasarille ja Joosualle, Nuunin pojalle, sekä Israelin heimojen perhekuntapäämiehille.

32:29  Mooses sanoi heille: ”Jos gaadilaiset ja ruubenilaiset lähtevät teidän kanssanne Herran edessä Jordanin yli, jokainen taisteluun varustettuna, ja te saatte maan vallatuksi, niin antakaa Gileadin maa heille maaomaisuudeksi.

32:30  Jos he sen sijaan eivät varustaudu ja lähde teidän kanssanne sinne, heidän on otettava maaomaisuutensa teidän keskuudestanne Kanaaninmaassa.”

32:31  Gaadilaiset ja ruubenilaiset vastasivat: ”Mitä Herra on puhunut palvelijoillesi, sen me teemme.

32:32  Me lähdemme Herran edessä Kanaaninmaahan sotaan varustettuina, mutta meidän perintöomaisuutemme on Jordanin tällä puolella.”

32:33  Silloin Mooses antoi heille, gaadilaisille ja ruubenilaisille sekä Joosefin pojan Manassen heimon toiselle puolelle, amorilaisten kuninkaan Siihonin valtakunnan ja Baasanin kuninkaan Oogin valtakunnan, maan kaupunkeineen ja niiden ympärillä olevine alueineen.

32:34  Niinpä gaadilaiset rakensivat Diibonin, Atarotin, Aroerin,

32:35  Atrot-Soofanin, Jaeserin, Jogbehan,

32:36  Beet-Nimran ja Beet-Haaranin linnoitetuiksi kaupungeiksi sekä lammastarhoja.

32:37  Ruubenilaiset rakensivat Hesbonin, Elalen ja Kirjataimin,

32:38  Nebon ja Baal-Meonin, joiden nimet muutettiin, sekä Sivman. He antoivat uudet nimet rakentamilleen kaupungeille.

32:39  Manassen pojan Maakirin jälkeläiset lähtivät Gileadiin, valloittivat sen ja karkottivat amorilaiset, jotka asuivat siellä.

32:40  Mooses antoi Gileadin Maakirille, Manassen pojalle, ja tämä asettui sinne asumaan.

32:41  Jaair, Manassen poika, lähti liikkeelle ja valloitti gileadilaisten leirikylät ja antoi niille nimen Havvot-Jaair.

32:42  Noobah meni ja valloitti Kenatin ja sitä ympäröivät kylät ja antoi sille oman nimensä mukaan nimen Noobah.

Chapter 33

33:1  Nämä matkat israelilaiset kulkivat sen jälkeen, kun he olivat lähteneet Egyptistä osastoittain Mooseksen ja Aaronin johdolla.

33:2  Mooses kirjoitti Herran käskyn mukaan muistiin paikat, joista he lähtivät kullekin matkaosuudelle. Nämä olivat israelilaisten matkat heidän lähtöpaikkojensa järjestyksen mukaan:

33:3  He lähtivät liikkeelle Ramseksesta ensimmäisessä kuussa, ensimmäisen kuukauden viidentenätoista päivänä. Israelilaiset lähtivät matkaan voittoisin mielin pääsiäisen jälkeisenä päivänä kaikkien egyptiläisten nähden.

33:4  Egyptiläiset hautasivat silloin esikoisiaan, jotka Herra oli surmannut heidän keskuudestaan. Herra tuomitsi heidän jumalansa.

33:5  Israelilaiset siis lähtivät Ramseksesta ja leiriytyivät Sukkotiin.

33:6  Sitten he lähtivät Sukkotista ja leiriytyivät Eetamiin, joka on autiomaan reunassa.

33:7  He lähtivät Eetamista ja palasivat takaisinpäin Pii-Hahirotiin, joka on vastapäätä Baal-Sefonia, ja leiriytyivät Migdolin kohdalle.

33:8  Pii-Hahirotista lähdettyään he kulkivat meren poikki autiomaahan. Sitten he vaelsivat kolmen päivän matkan Eetamin autiomaassa ja leiriytyivät Maaraan.

33:9  He lähtivät Maarasta, tulivat Eelimiin ja leiriytyivät sinne. Eelimissä oli kaksitoista vesilähdettä ja seitsemänkymmentä palmupuuta.

33:10  Eelimistä lähdettyään he leiriytyivät Kaislameren rannalle.

33:11  Lähdettyään Kaislameren rannalta he leiriytyivät Siinin autiomaahan.

33:12  He lähtivät Siinin autiomaasta ja leiriytyivät Dofkaan.

33:13  Dofkasta lähdettyään he leiriytyivät Aalukseen.

33:14  Aaluksesta lähdettyään he leiriytyivät Refidimiin. Siellä ei ollut kansalle vettä juotavaksi.

33:15  He lähtivät Refidimistä ja leiriytyivät Siinain autiomaahan.

33:16  He lähtivät Siinain autiomaasta ja leiriytyivät Kibrot-Hattaavaan.

33:17  Kibrot-Hattaavasta lähdettyään he leiriytyivät Haserotiin.

33:18  Sitten he lähtivät Haserotista ja leiriytyivät Ritmaan.

33:19  He lähtivät Ritmasta ja leiriytyivät Rimmon-Peretsiin.

33:20  Sieltä he lähtivät liikkeelle ja leiriytyivät Libnaan.

33:21  Libnasta lähdettyään he leiriytyivät Rissaan.

33:22  He lähtivät Rissasta ja leiriytyivät Kehelataan.

33:23  He lähtivät Kehelatasta ja leiriytyivät Seferinvuoren juurelle.

33:24  He lähtivät sieltä ja leiriytyivät Haradaan.

33:25  Haradasta he lähtivät liikkeelle ja leiriytyivät Makhelotiin.

33:26  Makhelotista lähdettyään he leiriytyivät Tahatiin.

33:27  Sieltä he lähtivät liikkeelle ja leiriytyivät Tarahiin.

33:28  Tarahista lähdettyään he leiriytyivät Mitkaan.

33:29  He lähtivät Mitkasta ja leiriytyivät Hasmonaan.

33:30  He lähtivät Hasmonasta ja leiriytyivät Mooserotiin.

33:31  Sieltä he lähtivät liikkeelle ja leiriytyivät Bene-Jaakaniin.

33:32  Bene-Jaakanista he kulkivat Hoor-Haggidgadiin ja leiriytyivät sinne.

33:33  Lähdettyään Hoor-Haggidgadista he leiriytyivät Jotbataan.

33:34  He lähtivät Jotbatasta ja leiriytyivät Avronaan.

33:35  Avronasta lähdettyään he leiriytyivät Etsjon-Geberiin.

33:36  Sieltä lähdettyään he leiriytyivät Tsiinin autiomaahan Kaadekseen.

33:37  He lähtivät Kaadeksesta ja leiriytyivät Hoorinvuoren juurelle, Edomin maan rajalle.

33:38  Pappi Aaron nousi Hoorinvuorelle Herran käskyn mukaan ja kuoli siellä neljäntenäkymmenentenä vuotena siitä, kun israelilaiset olivat lähteneet Egyptin maasta, viidennen kuun ensimmäisenä päivänä.

33:39  Aaron oli sadankahdenkymmenenkolmen vuoden ikäinen kuollessaan Hoorinvuorella.

33:40  Kanaanilainen Aradin kuningas, joka asui Kanaaninmaan eteläosassa, sai kuulla israelilaisten tulosta.

33:41  Israelilaiset lähtivät liikkeelle Hoorinvuorelta ja leiriytyivät Salmonaan.

33:42  He lähtivät Salmonasta ja leiriytyivät Puunoniin.

33:43  Puunonista lähdettyään he leiriytyivät Oobotiin.

33:44  Sieltä he lähtivät liikkeelle ja leiriytyivät Iije-Abarimiin Mooabin rajalle.

33:45  He lähtivät Iijimistä ja leiriytyivät Diibon-Gaadiin.

33:46  Diibon-Gaadista lähdettyään he leiriytyivät Almon-Diblataimiin.

33:47  He lähtivät Almon-Diblataimista ja leiriytyivät Abarimin vuoristoon vastapäätä Neboa.

33:48  Abarimin vuoristosta lähdettyään he leiriytyivät Mooabin arolle Jordanin rantaan Jerikon kohdalle.

33:49  Mooabin arolla Jordanin rannalla heidän leirinsä ulottui Beet-Jesimotista Aabel-Sittimiin asti.

33:50  Herra puhui Moosekselle Mooabin arolla Jordanin rannalla vastapäätä Jerikoa. Hän sanoi:

33:51  ”Puhu israelilaisille: Kun olette kulkeneet Jordanin yli Kanaaninmaahan,

33:52  karkottakaa tieltänne kaikki maan asukkaat ja hävittäkää kaikki heidän jumalankuvansa ja valetut kuvansa ja tuhotkaa kaikki heidän uhrikukkulansa.

33:53  Ottakaa maa haltuunne ja asukaa siinä, sillä minä olen antanut teille tuon maan perinnöksi.

33:54  Jakakaa maa arvalla perinnöksi sukujenne kesken. Antakaa suuremmalle suvulle suurempi perintöosa ja pienemmälle pienempi perintöosa. Kunkin tulee saada perintöosansa siitä, mihin arpa sen hänelle määrää. Jakakaa maa keskenänne isienne heimojen mukaan.

33:55  Mutta jos ette karkota maan asukkaita tieltänne, tulee niistä, jotka te jätätte jäljelle, okaita teidän silmiinne ja piikkejä kylkiinne, ja he ahdistavat teitä maassa, jossa asutte.

33:56  Silloin minä teen teille sen, mitä aioin tehdä heille.”

Chapter 34

34:1  Herra puhui Moosekselle:

34:2  ”Anna israelilaisille tämä käsky. Kun te tulette Kanaaninmaahan, maahan, jonka te saatte perintöosaksenne, sen rajat olkoot nämä:

34:3  Eteläisenä rajananne on Tsiinin autiomaa Edomin rajalla. Eteläinen rajanne lähtee Suolameren päästä itäpuolelta.

34:4  Etelärajanne kääntyy Skorpionisolaan, kulkee Tsiiniin, sieltä Kaades-Barnean eteläpuolelle ja edelleen Hasar-Addariin, josta se kulkee Asmoniin.

34:5  Asmonista raja kääntyy Egyptin purolle ja päättyy mereen.

34:6  Läntisenä rajananne on Suurimeri. Se on teidän läntinen rajanne.

34:7  Tämä on teidän pohjoinen rajanne: Merkitkää raja Suurestamerestä Hoorinvuoreen.

34:8  Hoorinvuoresta merkitkää raja Hamatin tienhaaraan. Raja päättyy Sedadiin.

34:9  Sieltä raja lähtee Sifroniin ja päättyy Hasar-Eenaniin. Tämä on teidän pohjoinen rajanne.

34:10  Merkitkää itäinen rajanne Hasar-Eenanista Sefamiin.

34:11  Sefamista raja laskeutuu Riblaan, itään päin Ainista, ja sieltä raja laskeutuu edelleen, kunnes koskettaa vuoriselännettä Kinneretinjärven itäpuolella.

34:12  Raja laskeutuu sieltä Jordaniin ja päättyy Suolamereen. Tämä on teidän maanne sitä ympäröivine rajoineen.”

34:13  Mooses käski israelilaisia näin: ”Tämä on se maa, joka teidän on jaettava arvalla keskenänne ja jonka Herra määräsi annettavaksi yhdeksälle ja puolelle heimolle.

34:14  Ruubenilaisten heimo perhekunnittain, gaadilaisten heimo perhekunnittain ja toinen puoli Manassen heimoa ovat näet jo ottaneet haltuun perintöosansa.

34:15  Nämä kaksi ja puoli heimoa ovat ottaneet perintöosansa Jordanin tältä puolelta, Jerikosta itään, auringonnousuun päin.”

34:16  Herra puhui Moosekselle:

34:17  ”Nämä ovat niiden miesten nimet, joiden on jaettava teille se maa: pappi Eleasar ja Joosua, Nuunin poika,

34:18  sekä kustakin heimosta yksi ruhtinas, jonka te valitsette jakamaan maata.

34:19  Nämä ovat niiden miesten nimet: Juudan heimosta Kaaleb, Jefunnen poika,

34:20  simeonilaisten heimosta Samuel, Ammihudin poika,

34:21  Benjaminin heimosta Elidad, Kislonin poika,

34:22  daanilaisten heimosta ruhtinas Bukki, Joglin poika,

34:23  joosefilaisista Manassen heimoon kuuluva ruhtinas Hanniel, Eefodin poika,

34:24  ja efraimilaisten heimosta ruhtinas Kemuel, Siftanin poika,

34:25  sebulonilaisten heimosta ruhtinas Elisafan, Parnakin poika,

34:26  isaskarilaisten heimosta ruhtinas Paltiel, Assanin poika,

34:27  asserilaisten heimosta ruhtinas Ahihud, Selomin poika,

34:28  ja naftalilaisten heimosta Pedahel, Ammihudin poika.”

34:29  Nämä miehet Herra määräsi jakamaan israelilaisille Kanaaninmaan.

Chapter 35

35:1  Herra puhui Moosekselle Mooabin arolla Jordanin rannalla vastapäätä Jerikoa. Hän sanoi:

35:2  ”Käske israelilaisten antaa perintöosistaan kaupunkeja leeviläisten asuttaviksi ja laidunmaata kaupunkien ympäriltä.

35:3  Näistä kaupungeista tulee heille asuinpaikkoja, ja niiden laidunmaat ovat heidän juhtiaan, karjaansa ja kaikkia muita eläimiään varten.

35:4  Kaupunkien laidunmaiden, jotka teidän on annettava leeviläisille, tulee ulottua joka suuntaan tuhat kyynärää kaupungin muurista ulospäin.

35:5  Mitatkaa kaupungin ulkopuolelta kaksituhatta kyynärää itään, kaksituhatta kyynärää etelään, kaksituhatta kyynärää länteen ja kaksituhatta kyynärää pohjoiseen päin, kaksituhatta kyynärää joka suuntaan. Kaupunki olkoon keskellä. Tällaisia tulee leeviläisten kaupunkien laidunmaiden olla.

35:6  Kaupungeista, jotka teidän on annettava leeviläisille, kuuden tulee olla turvakaupunkeja. Ne teidän on määrättävä pakopaikaksi tappajalle. Niiden lisäksi teidän on annettava neljäkymmentäkaksi kaupunkia.

35:7  Kaikkiaan kaupunkeja ja niiden laidunmaita, jotka teidän on annettava leeviläisille, tulee olla neljäkymmentäkahdeksan.

35:8  Israelilaisten omistamista maista on otettava useampia kaupunkeja niiltä heimoilta, joilla niitä on paljon, ja vähemmän niiltä, joilla on vähän. Jokaisen heimon tulee antaa leeviläisille kaupunkeja saamansa perintöosan suuruuden mukaan.”

35:9  Herra puhui Moosekselle:

35:10  ”Sano israelilaisille: Kun te menette Jordanin yli Kanaaninmaahan,

35:11  määrätkää itsellenne kaupunkeja, joista tulee teille turvakaupunkeja. Niihin voi paeta tappaja, joka on vahingossa surmannut jonkun.

35:12  Nämä kaupungit olkoot teille turvapaikkana verenkostajalta, niin ettei tappajan tarvitse kuolla, ennen kuin hän on ollut seurakunnan edessä tuomittavana.

35:13  Kaupunkeja, jotka teidän on annettava turvakaupungeiksi, tulee olla kuusi.

35:14  Teidän on annettava Jordanin tältä puolelta kolme kaupunkia ja Kanaaninmaasta kolme kaupunkia, ja niistä tulee turvakaupunkeja.

35:15  Nämä kuusi kaupunkia ovat turvapaikkana israelilaisille ja keskuudessanne asuvalle muukalaiselle ja väliaikaiselle asukkaalle. Niihin voi paeta jokainen, joka surmaa vahingossa jonkun.

35:16  Mutta jos joku lyö rautaesineellä toista ja tämä kuolee, hän on murhaaja. Murhaaja on surmattava.

35:17  Jos jollakin on kädessään kivi, jolla voi tappaa, ja hän lyö sillä toista ja tämä kuolee, hän on murhaaja. Murhaaja on surmattava.

35:18  Tai jos joku lyö toista kädessään olevalla puuesineellä, jolla voi tappaa, ja toinen kuolee, hän on murhaaja. Murhaaja on surmattava.

35:19  Verenkostaja surmatkoon murhaajan. Hän voi surmata murhaajan, kun tapaa tämän.

35:20  Jos joku lyö vihastuksissaan toista tai heittää väijyksistä jollakin ja tuo ihminen kuolee

35:21  tai jos joku vihaa kantaen lyö jotakuta nyrkillään ja tämä kuolee, lyöjä on surmattava, sillä hän on murhaaja. Verenkostaja voi surmata murhaajan tavatessaan hänet.

35:22  Mutta jos joku vahingossa, ilman vihamielisyyttä, satuttaa toista tai heittää jonkin esineen hänen päälleen väijymättä häntä

35:23  tai jos hän huomaamattaan pudottaa toisen päälle sellaisen kiven, joka voi aiheuttaa kuoleman, ja tuo ihminen kuolee, eikä kuoleman aiheuttaja ollut hänen vihamiehensä eikä tarkoittanut vahingoittaa häntä,

35:24  seurakunnan on ratkaistava tappajan ja verenkostajan välit näiden säädösten mukaan.

35:25  Seurakunnan tulee vapauttaa tappaja verenkostajan käsistä ja viedä hänet takaisin turvakaupunkiin, johon hän alun perin pakeni. Hänen on asuttava siellä pyhällä öljyllä voidellun ylimmäisen papin kuolemaan asti.

35:26  Jos tappaja poistuu sen turvakaupungin alueelta, johon hän on paennut,

35:27  ja verenkostaja kohtaa tappajan hänen turvakaupunkinsa alueen ulkopuolella ja surmaa hänet, verenkostaja ei joudu vastuuseen veren vuodattamisesta,

35:28  sillä tappajan olisi pitänyt pysyä turvakaupungissaan ylipapin kuolemaan asti. Ylipapin kuoltua tappaja saa kuitenkin palata perintömaalleen.

35:29  Nämä säännöt teidän on pidettävä lakina kautta sukupolvienne kaikissa asuinpaikoissanne.”

35:30  ”Jokainen murhaaja, jokainen, joka lyö toisen kuoliaaksi, on surmattava todistajien antaman todistuksen perusteella. Yhden todistajan todistuksen perusteella ei kuitenkaan saa surmata ketään.

35:31  Älkää ottako vastaan lunastusmaksua murhaajalta, joka ansaitsee kuoleman. Hänet on surmattava.

35:32  Älkää myöskään ottako vastaan lunastusmaksua turvakaupunkiin paenneelta, joka tahtoisi palata asumaan omalle maalleen ennen papin kuolemaa.

35:33  Älkää saastuttako maata, jossa te asutte. Veri näet saastuttaa maan, eikä maalle voi toimittaa sovitusta verestä, joka siihen on vuodatettu, paitsi sen verellä, joka veren on vuodattanut.

35:34  Älkää siis saastuttako maata, jossa te asutte ja jonka keskellä minä asun, sillä minä, Herra, asun israelilaisten keskellä.”

Chapter 36

36:1  Joosefin jälkeläisiin kuuluvan Gileadin, Maakirin pojan, Manassen pojanpojan, suvun perhekuntapäämiehet tulivat Mooseksen ja ruhtinaiden, israelilaisten perhekuntapäämiesten eteen ja puhuivat heille.

36:2  He sanoivat: ”Herra käski sinun jakaa sen maan arvalla israelilaisille perintöosiksi, ja sinä sait käskyn Herralta antaa veljemme Selofhadin perintöosan hänen tyttärilleen.

36:3  Jos he kuitenkin joutuvat vaimoiksi joillekin muiden israelilaisten heimojen pojista, heidän perintöosansa siirtyy pois meidän isiemme perintöosasta ja tulee lisätyksi sen heimon perintöosaan, johon he liittyvät. Näin meidän perintöosamme pienenee.

36:4  Israelilaisten riemuvuoden tullessa heidän perintöosansa lisätään sen heimon perintöosaan, johon he liittyvät, mutta meidän isiemme heimon perintöosasta heidän perintöosansa jää puuttumaan.”

36:5  Silloin Mooses antoi israelilaisille Herran käskystä tämän säädöksen: ”Joosefilaisten heimo puhuu oikein.

36:6  Herra säätää Selofhadin tyttäristä tällaisen säädöksen: He voivat mennä vaimoksi kenelle tahtovat, kunhan vain menevät vaimoksi johonkin isänsä heimon sukuun.

36:7  Näin israelilaisten perintöosa ei siirry heimosta toiseen. Jokaisen israelilaisen tulee säilyttää isiensä heimon perintöosa.

36:8  Jokaisen tyttären, joka perii israelilaisten heimojen perintömaita, on mentävä vaimoksi jollekin isänsä heimoon kuuluvalle miehelle, että israelilaiset saisivat periä kukin isiensä perintömaita.

36:9  Näin perintömaa ei siirry heimosta toiseen, ja jokainen israelilainen heimo säilyttää oman perintöosansa.”

36:10  Selofhadin tyttäret tekivät aivan niin kuin Herra oli Mooseksen kautta käskenyt:

36:11  Mahla, Tirsa, Hogla, Milka ja Nooga, Selofhadin tyttäret, menivät vaimoiksi setiensä pojille.

36:12  He menivät vaimoiksi Joosefin pojan Manassen poikien sukuihin, ja niin heidän perintöosansa jäi heidän isänsä suvun haltuun.

36:13  Nämä ovat ne käskyt ja säädökset, jotka Herra antoi Mooseksen kautta israelilaisille Mooabin arolla Jordanin rannalla vastapäätä Jerikoa.